Helsingin Sanomat 23.8.2026 /
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012223847.html
Segregaatio näkyy lasten kielitaidossa jo ennen kouluikää
Olisi tärkeää kuulla myös varhaiskasvatuksen näkökulma alueellisen eriytymisen vaikutuksista, sillä ratkaisevat vuodet kielen perustassa ovat ennen kouluikää.
Helsingin koulupiirijako on herättänyt keskustelua segregaation vaikutuksista koulunkäyntiin. Keskustelusta unohtuu kuitenkin, että kielen kehitys alkaa vuosia ennen kouluikää ja että alueellinen eriytyminen näkyy jo päiväkoti-ikäisten taidoissa.
Hoidamme Husin foniatrian vastaanotolla lapsia, joilla on vaikea-asteisia kielen kehityksen vaikeuksia. Suurin osa heistä on syntynyt Suomessa, mutta heidän kotikielensä on muu kuin suomi. Suomen kielen oppiminen alkaa varhaiskasvatuksessa. Pieni lapsi oppii kielen vuorovaikutuksessa. Lapsi oppii kotikielen perheen kanssa ja harjoittelee suomen kieltä päiväkodissa kasvattajien ja toisten lasten kanssa kommunikoiden.
Keskustelemme päivittäin maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa, jotka ovat huolissaan lapsensa mahdollisuuksista oppia suomen kieltä päiväkotiryhmän kielirakenteen vuoksi.
Pääkaupunkiseudulla on useita päiväkotiryhmiä, joissa äidinkieleltään suomenkielisten lasten osuus on häviävän pieni – vaikkapa 14–18 lapsen ryhmässä yksi tai kaksi. Kun suuri osa lapsista vasta opettelee kieltä, vertaismalli jää ohueksi, vaikka henkilöstö tukisi kielen oppimista parhaansa mukaan. Samankaltainen kielirakenne saattaa olla myös lapsen pihapiirissä. Mukaan kietoutuu vielä englannin kielen ylivalta myös pienten lasten arjessa.
Erikoissairaanhoitoon päätyvät lapset ovat vain jäävuoren huippu. Kielellisissä vaikeuksissa tarvitaan kuntoutustoimia, mutta puheterapia ei ole vastaus vähäiseen ja huonolaatuiseen kielimalliin ja alueelliseen eriytymiseen. Julkinen keskustelu on painottunut kouluikäisiin. Olisi tärkeää kuulla myös varhaiskasvatuksen näkökulma alueellisen eriytymisen vaikutuksista, sillä ratkaisevat vuodet kielen perustassa ovat ennen kouluikää.
Nähdäksemme ratkaisu ei ole yksittäisten ryhmien paikkaaminen, vaan maahanmuuttajataustaisten lasten nykyistä tasaisempi jakautuminen sekä päiväkotien että koulujen välillä kaupunginosasta riippumatta. Tämä tarjoaisi jokaiselle lapselle mahdollisuuden suomen kielen oppimiseen jo ennen koulun alkua ja vähentäisi segregaatiota pitkällä aikavälillä. Yhtä tärkeää olisi, että suomenkielisten perheiden vanhemmat näkisivät segregaation haitat niin päiväkotien pihoilla kuin päätöksenteossakin. Tasaisempi kielirakenne ei ole vain kotoutumiskysymys, vaan koko lapsiväestön yhdenvertaisten oppimisedellytysten turvaamista.
Maaria Ansaranta
erikoislääkäri
Eva Arkkila
apulaisylilääkäri
Ahmed Geneid
ylilääkäri
Hus foniatrian vastaanotto
HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset.