Miina Virtanen, 29, vaihtoi uran vihannestilaan Japanissa: ”Suosittelen työlomaa kaikille, jotka eivät saa Suomesta töitä”
Voisi sanoa, että Miina Virtanen, 29, valmistui eliittikoulusta uraputkeen. Hän opiskeli Aalto-yliopistossa tuotantotalouden maisteriksi ja aloitti työt yrityksessä.
Working holiday eli työloma-viisumi mahdollisti hypyn tuntemattomaan, joka johti lopulta uuteen elämään Japanissa.
Japani valikoitui kohteeksi hieman vahingossa. Kun Virtanen oli Taiwanissa opintojensa lopulla vaihdossa, hän kävi lomalla naapurimaassa.
Niinpä. Tämä on aivovuoto.Suomella on työlomasopimus neljän maan kanssa. Vanhin on Australian kanssa vuodelta 2002. Sitä seurasi sopimus Uuden-Seelannin kanssa vuonna 2004. Japanin kanssa sopimus tuli voimaan 2023, ja uusimpana mukaan tuli Kanada maaliskuussa 2024.
Nyt tulossa on viides. Suomen ja Etelä-Korean välinen työlomasopimus etenee eduskunnan käsittelyyn näillä näkymin marraskuussa.
Työlomasopimus mahdollistaa yleensä noin 18–35-vuotiaiden nuorten tutustumisen toiseen maahan tilapäisellä luvalla.
– Kyse on nuorelle annettavasta mahdollisuudesta tulla tutustumaan maahan. Se on tilapäinen lupa, kertoo hallitusneuvos Jarmo Tiukkanen työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuutto- ja kotoutumisyksiköstä.
Työlomasopimuksia on suurilla mailla enemmän kuin pienillä. Suomella kumppaneita on toistaiseksi neljä, viides tulossa, kertoo hallitusneuvos Jarmo Tiukkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Lupaa hakevalta edellytetään passia, riittävää toimeentuloa, vakuutusta, nuhteettomuutta sekä paluulentolippua tai rahaa sen hankkimiseen.
Työlomasopimusten hyödyntäminen on ollut Suomessa melko yksisuuntaista. Australiaan lähtee vuosittain reilut viisisataa suomalaista nuorta, Uuteen-Seelantiin noin kaksisataa. Japaniin lähti viime vuonna 65 nuorta aikuista.
Suomi ei ole aivan yhtä vetovoimainen.
– Suomeen tuleminen on hyvin vähäistä, Tiukkanen toteaa.
https://yle.fi/a/74-20245659