sikakoira: pidä lupauksesi ja katoa!

[rikkalapio]

espoolainen seksisonni tiukkana!

[Samira]

Nyt on espoolainen seksisonni tiukkana! :

"atkossa en hyväksy profiilissani minkäänlaisia rasistisia kommentteja, vihapuhetta enkä Venäjään, sen hallintoon tai kansalaisiin kohdistuvaa syrjintää. Myös kaikki loukkaavat kuvat poistetaan tästä lähtien välittömästi. Käyn aiemmatkin julkaisut läpi ja siistin sieltä periaatteideni vastaisen materiaalin.
Facebook-seinäni on jatkossa turvallinen ja asiallinen tila aikuisille keskustelijoille – tila, jossa ei ole paikkaa russofobialle. Kriittinen ja rakentava arvostelu on luonnollisesti sallittua jatkossakin. Ratkaisu on täysin omani, ei kenenkään muun!
Sama sääntö koskee julkaisujani, joita jaan eri ryhmissä: asetan loukkaavien kommenttien ja kuvien esittäjille eston siten, etteivät he jatkossa näe julkaisujani.
Kuten aiemmin kerroin, kriittiseen ja vastavuoroiseen keskusteluun en puutu. Olen pohtinut jo jonkin aikaa, annanko Facebook-seinäni toimia julkaisuihini liittyvien kommenttien välityksellä Venäjään, sen hallintoon tai kansalaisiin kohdistuvan syrjinnän edistäjänä. Päätökseni oli yksimielinen: en anna!
Mikäli joku muu päätyy samaan ratkaisuun, se edesauttaa vähentämään Suomessa asuviin Venäjän kansalaisiin kohdistuvaa russofobiaa.
Lisäksi ilmoitan, että myös Venäjän suomalaisiin Salli Raiskiin, Kosti Heiskaseen ja mahdollisiin muihin heidän kaltaisiinsa vaikuttajiin kohdistuva lokaaminen päättyy Facebook-seinälläni tänään 15.10.2026."

"

Eli kaveri on huolissaan rasistisesta puheesta, mutta Ukrainan maan ja kansan tuhoamista tukee hymyssäsuin. Huutista järkensä menettäneelle!

[De Klepperman]

Espoon seksisonnilla on kova hinku Sallin aromipesään. Ongelmana vaan on Espoon "natsi-poliisi", joka ei myönnä passia sonnille keskeneräisten oikeusjuttujen vuoksi... Himo on kuitenkin kova... ja sekin on...

[damfin]

viiden vuoden erikoisoperaatiossa

Tämä sai kyllä hekottelemaan iloisesti, ei sentään "nopea viiden vuoden erikoisoperaatio"

[Orge Gerwell]

Olisihan tuolle nyt pakko antaa monoa perseeseen. Aika saatanan rasittava propagandatykki.

Todella raskas paatti soutaa, kuten edesmennyt isäni tapasi sanoa.

[rikkalapio]

Olisihan tuolle nyt pakko antaa monoa perseeseen. Aika saatanan rasittava propagandatykki.

Todella raskas paatti soutaa, kuten edesmennyt isäni tapasi sanoa.

Te olette propagandatykkejä uuno

[Öyhö]

Olisihan tuolle nyt pakko antaa monoa perseeseen. Aika saatanan rasittava propagandatykki.

Todella raskas paatti soutaa, kuten edesmennyt isäni tapasi sanoa.

Te olette propagandatykkejä uuno

Kumpi meistä postaa friikkisaittien sisältöä jonka ainoa tarkoitus on pönkittää sotahullun itsevaltiaan ristiretkeä länteen ml. Suomea vastaan?

Raskas paatti tulee siitä, että missään postauksessasi ei ole nöyryyttä, oppimista, luovuutta, useimmiten ei edes minkäänlaista vaivannäköä. Mitään et kerro siitä, miksi olet päätynyt Kremlin vedenkantajaksi. Olet yhtä persoonallinen kuin Babbagen-Turingin kone, ja käytetyn effortin perusteella intohimosi ei ole ainakaan universaali vakuuttavuus, pelkästään valheiden levittäminen ja digitaalinen seinägraffiti.

[rikkalapio]

Olipas avautuminen taas

[Orge Gerwell]

Olisihan tuolle nyt pakko antaa monoa perseeseen. Aika saatanan rasittava propagandatykki.

Todella raskas paatti soutaa, kuten edesmennyt isäni tapasi sanoa.

Te olette propagandatykkejä uuno

Kumpi meistä postaa friikkisaittien sisältöä jonka ainoa tarkoitus on pönkittää sotahullun itsevaltiaan ristiretkeä länteen ml. Suomea vastaan?

Jos tuo kyseinen vatnik edes joskus vastaisi hankaliin kysymyksiin, niin pyytäisin osoittamaan ihan vain yhden kirjoittamani Ukraina-aiheisen viestin, joka olisi tulkittava edes etäisesti propagandaksi. Mutta niinhän se on, että jos lehmällä olisi pyörät, se olisi maitoauto. Eli toisin sanoen, kun se ei koskaan ikäviin kysymyksiin vastaa, niin ei maksa vaivaa kysyä.

[Öyhö]

^ Turha kysyä mitään, kun toinen ei näe pienintäkään vaivaa, kunhan vain tuuttaa menemään.

[JOMPPE]

Olisi ihan mielenkiintoista kuulla mitä mieltä sikakoira/rikkalapio on: kumpaa uskot Mainilan laukausten ja talvisodan uhrien osalta? Valehteleeko Suomi vai Venäjä?

[rikkalapio]

Olisi ihan mielenkiintoista kuulla mitä mieltä sikakoira/rikkalapio on: kumpaa uskot Mainilan laukausten ja talvisodan uhrien osalta? Valehteleeko Suomi vai Venäjä?

Vaikea sanoa meille on valehdeltu niin paljon historiasta pitäisi varmaankin paneutua aiheeseen hieman tarkemmin.

# Mainilan laukaukset: analyysi Venäjän näkökulmasta

Mainilan laukaukset 26. marraskuuta 1939 olivat Neuvostoliiton ja Suomen välisen kriisin ratkaiseva käännekohta, joka johti neljä päivää myöhemmin Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen. Jos tapahtumaa tarkastellaan venäläisten ja neuvostoliittolaisten lähteiden, Neuvostoliiton turvallisuusajattelun ja Moskovan strategisten tavoitteiden kautta, esiin nousee tärkeä ero: Neuvostoliiton turvallisuuspoliittiset huolet olivat todellisia, mutta se ei tarkoita, että Mainilan tulitus olisi ollut Suomen tekemä tai että sota olisi ollut Neuvostoliiton ainoa mahdollisuus.

Venäjän näkökulmasta on erotettava kolme asiaa:

- Neuvostoliiton todelliset strategiset tavoitteet: Leningradin suojaaminen, Suomenlahden hallinta ja luoteisrajan turvaaminen.
- Mainilan tapahtumien historiallinen näyttö: kuka ampui, mitä ammuttiin ja mitä voidaan todistaa.
- Moskovan poliittinen ratkaisu: miksi Neuvostoliitto käytti tapausta perusteena diplomaattisuhteiden katkaisemiselle ja sotilaalliselle hyökkäykselle.

Tarkastelen tapahtumaa ensisijaisesti venäläisen ja neuvostoliittolaisen aineiston kautta, mutta en käsittele minkään valtion virallista kertomusta automaattisesti totena. Juuri tämä on olennaista, jos tavoitteena on selvittää, mitä todella tapahtui eikä vain vaihtaa yhtä kansallista narratiivia toiseen.

## 1. Mitä Neuvostoliitto väitti tapahtuneen?

26.–30. marraskuuta 1939

[80 лет назад на советско-финской границе произошел Майнильский инцидент - Газета.Ru](https://images.openai.com/static-rsc-4/ ... ose=inline)

[gazeta.ru](https://www.gazeta.ru/science/2019/11/2 ... hatgpt.com)

Neuvostoliiton virallisen ilmoituksen mukaan Suomen puolelta ammuttiin 26. marraskuuta 1939 kello 15.45 seitsemän tykistölaukausta Mainilan lähellä sijainneita puna-armeijan joukkoja kohti.

Neuvostoliiton ilmoituksen mukaan seuraukset olivat:

- 4 kuollutta sotilasta.
- 9 haavoittunutta sotilasta ja komentajaa.
- Suomen hallitukselle esitetty vaatimus vetää suomalaisjoukot 20–25 kilometrin päähän rajasta.

Nämä tiedot julkaistiin neuvostoliittolaisessa lehdistössä ja toimitettiin Suomen hallitukselle diplomaattisena noottina. Venäjän valtion historiallisten asiakirjojen sähköinen kirjasto sisältää myös Leningradin sotilaspiirin komentajan alkuperäiseksi luokitellun raportin, joka on päivätty 26. marraskuuta 1939. 

[image](https://www.google.com/s2/favicons?doma ... org\&sz=32)

docs.historyrussia.org

+1



Tärkeä lähdekriittinen huomio: alkuperäinen raportti todistaa, että Neuvostoliiton sotilasjohto ilmoitti tulituksesta. Se ei yksin todista, miltä puolelta laukaukset ammuttiin. Viranomaisen laatima tapahtumaraportti ja riippumattomasti varmennettu tapahtumakuvaus eivät ole sama asia.

## 2. Miten venäläiset historioitsijat arvioivat tapausta?

Venäläisissä lähteissä ei ole yhtä yhtenäistä tulkintaa. Neuvostoaikainen historiankirjoitus piti Suomen syyllisyyttä lähtökohtana. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen myös venäläiset tutkijat ovat tarkastelleet provokaatioteoriaa ja virallisen kertomuksen ongelmia. Venäläisessä historiankirjoituksessa käydään edelleen keskustelua siitä, kumpi osapuoli tulitti Mainilaa. 

[image](https://www.google.com/s2/favicons?doma ... .ru\&sz=32)

clio-brgu.ru

+2



[Правда, 2 декабря, 1939, № 333 (8018)](https://images.openai.com/static-rsc-4/ ... ose=inline)

A. Neuvostoliiton virallinen tulkinta

Suomalainen tykistö tulitti neuvostojoukkoja. Suomi torjui vastuun, eikä Neuvostoliitto voinut hyväksyä rajalla tapahtuvaa vihamielistä toimintaa. Tässä tulkinnassa Moskovan toimet esitettiin puolustuksellisina vastatoimina.

[Государственный архив Российской Федерации - ГАРФ - Н.С. Зелов: 60 лет в ГА РФ](https://images.openai.com/static-rsc-4/ ... ose=inline)

B. Venäläinen kriittinen tulkinta

Venäläinen sotahistorioitsija Pavel Aptěkar käsitteli vuonna 1995 julkaistussa artikkelissaan Выстрелов не было eli ”Laukauksia ei ollut” tapausta, jossa virallisen selityksen uskottavuus kyseenalaistettiin. Artikkelin nimi viittaa vahvempaan väitteeseen kuin mitä pelkkä epäselvä dokumentaatio yksin todistaa.

Lähde: [Pavel Aptěkar: Выстрелов не было](https://www.kaur.ru/docs/aptekar_mainil ... hatgpt.com)

[Новости | Российский государственный военный архив](https://images.openai.com/static-rsc-4/ ... ose=inline)

C. Varovainen historiantutkimuksellinen tulkinta

Tapahtumien yksityiskohdista ei ole riittävää, kaikkia osapuolia sitovaa näyttöä. Neuvostoliiton provokaatiota tukevat aihetodisteet, mutta myös osa provokaatioteorian vastaväitteistä perustuu epäsuoraan päättelyyn.

Lähde: [Ohto Manninen: Выстрелы были](https://www.kaur.ru/docs/manninen_maini ... hatgpt.com)

Venäläisessä kriittisessä tutkimuksessa olennaista ei siis ole vain kysymys siitä, kuka ampui, vaan myös se, miksi Neuvostoliiton johto esitti juuri tämän tapahtuman perusteeksi sodalle ja miksi se torjui yhteisen tutkinnan.

## 3. Oliko Neuvostoliitolla syy aloittaa sota ilman Mainilaa?

Kyllä. Tämä on koko tapauksen strategisesti tärkein kysymys.

Neuvostoliiton turvallisuushuoli ei ollut keksitty tyhjästä. Leningrad sijaitsi noin 32 kilometrin päässä Suomen rajasta, ja suurvaltasodan alettua syksyllä 1939 Moskova pelkäsi Suomen alueen joutuvan Neuvostoliittoa vastaan toimivan suurvallan käyttöön.

Venäläisen Аргументы и факты -lehden historiallisessa katsauksessa käsitellään näitä turvallisuushuolia sekä vuosina 1938–1939 käytyjä neuvotteluja. Neuvostoliitto tavoitteli rajan siirtämistä kauemmas Leningradista ja tarjosi vastineeksi alueita Neuvosto-Karjalasta. Neuvottelut eivät johtaneet sopimukseen. 

[image](https://www.google.com/s2/favicons?doma ... .ru\&sz=32)

Аргументы и Факты



Neuvostoliiton strateginen logiikka

1. Leningradin suojaaminen. Rajan läheisyys teki kaupungista sotilaallisesti haavoittuvan.
2. Suomen sotilaallisen aseman rajoittaminen. Moskova halusi estää vihamielistä suurvaltaa hyödyntämästä Suomen aluetta hyökkäykseen.
3. Neuvottelujen epäonnistuminen. Suomen johto ei hyväksynyt Neuvostoliiton vaatimaa alueluovutusten ja turvallisuusjärjestelyjen kokonaisuutta.
4. Sotilaallinen ratkaisu. Neuvostoliitto siirtyi diplomatiasta voimankäyttöön marraskuun lopussa 1939.

Tästä seuraa kuitenkin tärkeä ero: se, että valtiolla on todellinen turvallisuusongelma, ei automaattisesti oikeuta sen valitsemaa ratkaisua.

Neuvostoliitto olisi voinut jatkaa neuvotteluja, tarjota uusia järjestelyjä tai hyväksyä yhteisen rajatutkinnan. Suomen kieltäytyminen alueluovutuksista ei itsessään osoita, että Suomi olisi suunnitellut hyökkäystä Neuvostoliittoon.

## 4. Mikä tekee Mainilan tapauksesta epäilyttävän?

Kolme seikkaa ovat erityisen merkittäviä.

1\. Uhrilukujen ja asiakirjojen ongelma

Neuvostoliiton julkistamat uhriluvut ovat osa virallista väitettä, mutta ne eivät yksin todista tulituksen lähtöpaikkaa. Tapausta koskeva venäläinen historiankirjoitus nostaa esiin puutteita ja ristiriitoja käytettävissä olevissa tiedoissa. 

[image](https://www.google.com/s2/favicons?doma ... .ru\&sz=32)

Аргументы и Факты

+1



2\. Suomen ehdotus yhteisestä tutkinnasta

Suomen hallitus kiisti ampuneensa laukaukset ja ehdotti yhteistä selvitystä sekä joukkojen vastavuoroista vetämistä kauemmas rajasta. Neuvostoliitto ei hyväksynyt tätä ratkaisua. Kieltäytyminen ei yksin todista lavastusta, mutta se heikentää väitettä, että tapahtuman puolueeton selvittäminen olisi ollut Moskovan ensisijainen tavoite. 

[image](https://www.google.com/s2/favicons?doma ... .ru\&sz=32)

Аргументы и Факты

+1



3\. Tapahtuman välitön poliittinen hyöty Neuvostoliitolle

Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen 28. marraskuuta, katkaisi diplomaattisuhteet 29. marraskuuta ja aloitti sotatoimet 30. marraskuuta 1939. Mainila tarjosi kriisille välittömän julkisen perustelun. 

[image](https://www.google.com/s2/favicons?doma ... .ru\&sz=32)

Аргументы и Факты

+1



Nämä seikat muodostavat vahvan aihetodisteisiin perustuvan argumentin provokaatioteorian puolesta. Ne eivät kuitenkaan ole sama asia kuin suora asiakirja, jossa Stalin tai Neuvostoliiton johto määrää ampumaan Mainilassa ja lavastamaan syyn sotaan.

## 5. Mitä Venäjän kannalta lopulta saavutettiin?

Tässä pitää erottaa sodan alkuperäiset tavoitteet sen lopputuloksesta.

Alueelliset tavoitteet

Neuvostoliitto sai Moskovan rauhassa 12. maaliskuuta 1940 merkittäviä alueita, muun muassa Karjalankannaksen ja Viipurin. Leningradin ympärille syntyi syvempi strateginen puskurialue.

Sotilaalliset kustannukset

Puna-armeija voitti sodan, mutta Suomen vastarinta, raskaat tappiot ja sodan paljastamat puna-armeijan ongelmat osoittivat, ettei nopea sotilaallinen ratkaisu ollut helppo.

Poliittiset ja strategiset seuraukset

Neuvostoliitto sai alueita mutta ei tehnyt Suomesta pysyvästi alistettua valtiota. Sota lisäsi Suomen epäluottamusta Moskovaa kohtaan ja vaikutti Suomen myöhempiin turvallisuuspoliittisiin valintoihin.

Neuvostoliiton kannalta sota oli siis alueellisesti osittainen onnistuminen mutta poliittisesti ja sotilaallisesti kallis ratkaisu. Venäjän tiedeakatemian Venäjän historian instituutin julkaisema tutkimuskokoelma Зимняя война 1939–1940 гг. Исследования, документы, комментарии kokoaa yhteen Neuvostoliiton salaisista arkistoista vapautettuja asiakirjoja ja Suomen arkistoaineistoa, ja se on hyödyllinen lähtökohta sodan kokonaisarvioon. 

[image](https://www.google.com/s2/favicons?doma ... .ru\&sz=32)

Институт российской истории РАН



## 6. Lopullinen arvio: kuka ampui Mainilassa?

## Todennäköisyysarvio historiallisen näytön perusteella

Laadullinen arvio, ei tilastollinen todennäköisyyslaskelma.

Neuvostoliiton järjestämä tai sallima provokaatio

Vahva hypoteesi

Sopii tapahtuman poliittiseen hyötyyn, Moskovan toimien nopeuteen ja virallisen kertomuksen dokumentaarisiin ongelmiin.

Suomen tykistön tekemä tulitus

Heikommin tuettu

Neuvostoliiton virallinen selitys, mutta julkisesti tunnettu aineisto ei riitä vahvistamaan sitä riippumattomasti.

Vahinko tai muu selvittämätön tapahtuma

Mahdollinen

Tapahtumien yksityiskohdat eivät ole täysin selvillä, eikä kaikkia vaihtoehtoja voida sulkea pois.

Tämä on laadullinen lähdekriittinen arvio, ei venäläisten historioitsijoiden yksimielinen johtopäätös. Venäläisessäkin tutkimuksessa on esitetty erilaisia näkemyksiä, eikä julkisesti saatavilla oleva näyttö ratkaise kaikkia yksityiskohtia varmasti. 

[image](https://www.google.com/s2/favicons?doma ... .ru\&sz=32)

clio-brgu.ru

+2



## Johtopäätös Venäjän näkökulmasta

Jos tarkastellaan asiaa Moskovan etujen kautta, Neuvostoliitolla oli todellinen strateginen tavoite: turvata Leningrad ja siirtää rajaa lännemmäksi. Se ei kuitenkaan osoita, että Suomi olisi ollut aloittamassa hyökkäystä tai että sota olisi ollut välttämätön.

Mainilan laukaukset sopivat erittäin hyvin Neuvostoliiton tarpeeseen saada neuvottelujen epäonnistumisen jälkeen julkinen peruste sotilaalliselle ratkaisulle. Neuvostoliiton kieltäytyminen yhteisestä tutkinnasta ja sen nopea eteneminen sotaan tekevät lavastusteoriasta uskottavan. Suoraa, kiistatonta todistetta itse käskystä ei silti ole.

Tiivistettynä: Neuvostoliitto sai sodalla osan tavoittelemistaan alueista, mutta maksoi niistä huomattavan sotilaallisen ja poliittisen hinnan. Mainilan tapaus näyttää ennen kaikkea sen, miten todellinen turvallisuushuoli voidaan yhdistää poliittiseen kriisiin ja käyttää sodan perusteluna. Venäjän kannalta tapahtuman strateginen logiikka on ymmärrettävissä; se ei kuitenkaan tee Neuvostoliiton virallisesta kertomuksesta todistettua eikä sodan aloittamisesta väistämätöntä.

### Venäläiset lähteet jatkolukemiseen

- [Venäjän historiallisten asiakirjojen kirjasto: Leningradin sotilaspiirin raportti Mainilasta (26.11.1939)](https://docs.historyrussia.org/ru/nodes ... hatgpt.com) — alkuperäiseksi luokiteltu neuvostoliittolainen asiakirja.
- [Neuvostoliiton diplomaattinen nootti Mainilan tapauksesta](https://docs.historyrussia.org/ru/nodes ... hatgpt.com) — virallisen perustelun alkuperäinen lähde.
- [Venäjän tiedeakatemian Venäjän historian instituutti: Talvisota 1939–1940, tutkimukset ja asiakirjat](https://www.iriran.ru/publications/3492 ... hatgpt.com) — laaja dokumenttikokoelma.
- [Pavel Aptěkar: Выстрелов не было](https://www.kaur.ru/docs/aptekar_mainil ... hatgpt.com) — kriittinen venäläinen sotahistoriallinen tulkinta.
- [Ohto Manninen: Выстрелы были](https://www.kaur.ru/docs/manninen_maini ... hatgpt.com) — vaihtoehtoisia todisteita ja tulkintoja tarkasteleva tutkimus.

[Donald McRonald]

Kysy siltä peppuloordiltasi. Se kun tietää kaiken.

[Öyhö]

Kysy siltä peppuloordiltasi. Se kun tietää kaiken.

Sika voi kysyä peppulaardilta, vastaus on luultavasti vähemmän pielessä.

Mitään todistetta Ukrainan tekemästä sodan aloituksesta tietenkään ole olemassa, päin vastoin Venäjä huolella aloitti tämän "erikoisoperaation". Mainilasta toi ei tiedä mitään, mutta mielellään toistaa linkkejä revisionistiseen, keksittyyn historiaan.

[rikkalapio]

Kysy siltä peppuloordiltasi. Se kun tietää kaiken.

Sika voi kysyä peppulaardilta, vastaus on luultavasti vähemmän pielessä.

Mitään todistetta Ukrainan tekemästä sodan aloituksesta tietenkään ole olemassa, päin vastoin Venäjä huolella aloitti tämän "erikoisoperaation". Mainilasta toi ei tiedä mitään, mutta mielellään toistaa linkkejä revisionistiseen, keksittyyn historiaan.

Ukrainan konfliktin aloitti tämä tässä kerrottu



Venäjä liittyi mukaan 2022 kun Ukraina jälleen kerran rikkoi Minskin sopimuksen.