Rappiostriimaaja Iidasofia / Bossiida

[TimoTyön]

... hyvin paljonkin on opiskeltu elämää ...

(Lainausta lyhennetty)

Tätä sanotaan elämäm koluksi.

Saman koulun se "asiantuntijakin" on käynyt. Eri oppilaitoksissa on vaan opiskeltu.

Mutta mielipiteesi tuli selkeästi ja ytimekkäästi esille. Asiantuntijaa ei saa kyseenalaistaa eikä liiemmin pyytää lähdeviitteitä aineistoon. Koska ei ole se asiantuntija, joka puhuu puuta heinää.

[manearia]

Jos vaikkapa juopon lapsi uhkaa katkaista välit ja että lapsenlapsiakaan ei ole enää mitään asiaa nähdä, mikäli juominen ei lopu, niin se lienee sitä "ulkoista motivaatiota"? Mutta tiedätkö mitä? Se juoppo voi sen jälkeenkin edelleen päättää, että juominen on tärkeämpi juttu kuin oma perhe = motivaatio lopettamiseen puuttuu.

Lainausta lyhennetty.

Osasit kuitenkin kuvailla täydellisin sanoin, mitä ulkoinen motivaatio tarkoittaa. Se on lyhytkestoista ja toimii välineenä jonkin muun saavuttamiseksi. Sisäinen motivaatio on pitkäkestoisempaa ja tulee siitä, että tekee omaehtoisen päätöksen raitistua ilman ulkoisia pakotteita tai palkkioita. Ulkoinen motivaatio voi kehittyä sisäiseksi sisäistämisen myötä, eli jos mainitsemasi juoppo huomaa ja osaa arvostaa raittiuden tuomat positiiviset asiat (tässä tapausessa se, että perhe pysyy koossa).

[TimoTyön]

Jos vaikkapa juopon lapsi uhkaa katkaista välit ja että lapsenlapsiakaan ei ole enää mitään asiaa nähdä, mikäli juominen ei lopu, niin se lienee sitä "ulkoista motivaatiota"? Mutta tiedätkö mitä? Se juoppo voi sen jälkeenkin edelleen päättää, että juominen on tärkeämpi juttu kuin oma perhe = motivaatio lopettamiseen puuttuu.

Lainausta lyhennetty.

Osasit kuitenkin kuvailla täydellisin sanoin, mitä ulkoinen motivaatio tarkoittaa. Se on lyhytkestoista ja toimii välineenä jonkin muun saavuttamiseksi. Sisäinen motivaatio on pitkäkestoisempaa ja tulee siitä, että tekee omaehtoisen päätöksen raitistua ilman ulkoisia pakotteita tai palkkioita. Ulkoinen motivaatio voi kehittyä sisäiseksi sisäistämisen myötä, eli jos mainitsemasi juoppo huomaa ja osaa arvostaa raittiuden tuomat positiiviset asiat (tässä tapausessa se, että perhe pysyy koossa).

Spugella/Narkilla harvemmin on noista mitään. Joten paketti ei pysy kasassa ilman neljää tukihenkilöä arjessa loppuelämän ajan ja kokemus"asiantuntijan" työpaikkaa.

Kuka nuo maksaa? Rikkaat ei ainakaan ja muilla ei ole rahaa.

[viivahattu]

Jos vaikkapa juopon lapsi uhkaa katkaista välit ja että lapsenlapsiakaan ei ole enää mitään asiaa nähdä, mikäli juominen ei lopu, niin se lienee sitä "ulkoista motivaatiota"? Mutta tiedätkö mitä? Se juoppo voi sen jälkeenkin edelleen päättää, että juominen on tärkeämpi juttu kuin oma perhe = motivaatio lopettamiseen puuttuu.

Lainausta lyhennetty.

Osasit kuitenkin kuvailla täydellisin sanoin, mitä ulkoinen motivaatio tarkoittaa. Se on lyhytkestoista ja toimii välineenä jonkin muun saavuttamiseksi. Sisäinen motivaatio on pitkäkestoisempaa ja tulee siitä, että tekee omaehtoisen päätöksen raitistua ilman ulkoisia pakotteita tai palkkioita. Ulkoinen motivaatio voi kehittyä sisäiseksi sisäistämisen myötä, eli jos mainitsemasi juoppo huomaa ja osaa arvostaa raittiuden tuomat positiiviset asiat (tässä tapausessa se, että perhe pysyy koossa).

No juuri tätähän minä olen koko ajan sanonut. Nimittipä sitä "ulkoiseksi motivaatioksi" tai "avuksi ja tueksi", niin sen muuttuminen tuloksiksi vaatii aina päihderiippuvaisen oman oivalluksen, että hän on sairas ja oman päätöksen päihteidenkäytön lopettamisesta. Ilman niitä ei ikinä tapahdu mitään ennen hautajaiskellojen soittoa. Ei esimerkiksi minun lähiomaiseni ikinä päätynyt edes osaksi asiantuntijoiden tutkimuksia, tilastoja ja käppyröitä. Häneltä näet puuttui sairauden tunto tyystin ja ajatuskin minkäänlaisen päihdetyön pariin menemisestä oli täysin mahdoton, eihän hän ollut mikään alkoholisti. Ja saat kuule uskoa, että "ulkoista motivaatiota" oli tarjolla riittävästi, kolmen sukupolven voimin (sisarukset, lapset, lapsenlapset). Ja lopussa kävi vielä niin vinhasti, että virallinen kuolinsyy ei ollut suoranaisesti viinasta johtuva, eli niistäkin tilastoista jäi ulkopuolelle.

[manearia]

No juuri tätähän minä olen koko ajan sanonut. Nimittipä sitä "ulkoiseksi motivaatioksi" tai "avuksi ja tueksi", niin sen muuttuminen tuloksiksi vaatii aina päihderiippuvaisen oman oivalluksen, että hän on sairas ja oman päätöksen päihteidenkäytön lopettamisesta. Ilman niitä ei ikinä tapahdu mitään ennen hautajaiskellojen soittoa. Ei esimerkiksi minun lähiomaiseni ikinä päätynyt edes osaksi asiantuntijoiden tutkimuksia, tilastoja ja käppyröitä. Häneltä näet puuttui sairauden tunto tyystin ja ajatuskin minkäänlaisen päihdetyön pariin menemisestä oli täysin mahdoton, eihän hän ollut mikään alkoholisti. Ja saat kuule uskoa, että "ulkoista motivaatiota" oli tarjolla riittävästi, kolmen sukupolven voimin (sisarukset, lapset, lapsenlapset). Ja lopussa kävi vielä niin vinhasti, että virallinen kuolinsyy ei ollut suoranaisesti viinasta johtuva, eli niistäkin tilastoista jäi ulkopuolelle.

Nyt nolottaa—ethän yrittänyt kumota sitä "ulkopuolista motivaatiota" psykologisena terminä, vaan pointtisi oli, ettei se käytännössä toimi motivaationa, ellei riippuvaisella ole vilpitöntä halua raitistua. Pahoitteluni, ja oikeassa olet.

Olen todistanut tapauksen, jossa ulkopuolinen motivaatio oli hyvä ensiaskel ja kehittyi sisäiseksi motivaatioksi, joka lopuksi johti toipumiseen. Olen myös todistanut tapauksen, jossa riippuvainen henkilö ei enää välittänyt yhtään mistään muusta kuin viinasta ja bentsoista. Elämänhalu ja voimavarat totaalisesti loppu kun aineita ei ollut, kun taas käyttäytyi "normaalisti" aineissa. Hakeutui alussa hoitoon, mutta sai puolen vuoden ja kahden retkahduksen jälkeen tarpeekseen häpeästä, sosiaalisesta leimasta ja sairaanhoitajan epäilevästä asenteesta, eikä häneltä löytynyt sitä lujaa tahtoa yrittää uudelleen. Päättyi odotetulla tavalla 10 vuoden käytön jälkeen. Se on aika helvetin kurjaa, mutta kaikkia ei vain voi auttaa.

Itse aiheeseen. Veikkaisin, että rappiostriimaajien kesken avun hakemisen kynnys on entistä korkeampi, sillä tuottavat "kontsaa", josta saa lisää rahaa päihteisiin. Myönnän, että olen tylsyyttäni joskus seurannut subathoneja ja huomannut, että katsojamäärä vaihtelee rajusti riippuen siitä, sekoileeko juontaja ulkomailla ympäripäissään vai yrittääkö striimata kotoa. Huomaa myös, että useampi ei saa yhtään mitään aikaiseksi selvinpäin koska tuo jatkuva päihtymystila on aivoille nykyään normi.

[mielen puolikas]

Näille muka yhteiskuntakelpoisiksi haluaville koe, yhteen huoneeseen kaikki mahdolliset sekoamisaineet, pari ladattua asetta ja köysi kattoon, sinne 24h miettimään.
Jos tästä selviää ja tulee ulos selvänä, niin sitten ohjaus jatkohoitoon.
Säästyisi resursseja niiden hoitoon joilla oikeasti mitään motivaatiota.

[Kräki]

Tämän voisi itsekkin jo katsoa livenä,mitä käyehkä jopa maksaakkin

[Bird]

... hyvin paljonkin on opiskeltu elämää ...

(Lainausta lyhennetty)

Tätä sanotaan elämäm koluksi.

Saman koulun se "asiantuntijakin" on käynyt. Eri oppilaitoksissa on vaan opiskeltu.

Mutta mielipiteesi tuli selkeästi ja ytimekkäästi esille. Asiantuntijaa ei saa kyseenalaistaa eikä liiemmin pyytää lähdeviitteitä aineistoon. Koska ei ole se asiantuntija, joka puhuu puuta heinää.

Huomaan, että sulla(kin) on toistuvasti vaikeuksia ymmärtää lukemaasi. Selkokeskus.fi tarjoaa erinomaista tukea ja selkokielistä matskua, suosittelen tutustumaan!

[Annuli66]

Jakamaton ihmisarvo tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ja loukkaamaton arvo riippumatta hänen ominaisuuksistaan, asemastaan tai teoistaan.

Keskeiset piirteet

• Yhtäläisyys: Jokaisella ihmisellä on saman verran ihmisarvoa. Sitä ei voi jakaa osiin, porrastaa tai ottaa pois.
• Riippumattomuus: Ihmisarvo ei riipu ihestä, sukupuolesta, rodusta, uskonnosta, terveydestä, kansalaisuudesta tai tehdyistä rikoksista.
• Luovuttamattomuus: Ihmisarvoa ei voi menettää, vaikka ihminen tekisi pahojakin tekoja.

Mitenkäs natsit?

No niillä se ihmisarvo on todellakin sanakirjan mukaisesti "jakamaton" näiden puunhalaajien keskuudessa jotka haluavat kaikille yhtäläisesti hyvää. Paitsi niille joille eivät halua.

Jakamaton ihmisarvo, joka kuuluu kaikille, on tietysti eri arvo, mikä me annetaan ihmisille. Ei meijän tarvi eikä pidäkään arvostaa pahantekijöitä. Arvostus yleensä ansaitaan.