Pieni liekki

[Ross Sullivan]

Satutteko tietämään, mikä yhdistää nimimerkki Pientä liekkiä nimimerkkien Kuolemannaakka, Tarkastaja Levisi ja Ross Sullivan kanssa täällä murhainfossa?

Ylempi korkeakoulututkinto/yliopistotason koulutus?

[Pieni liekki]

Satutteko tietämään, mikä yhdistää nimimerkki Pientä liekkiä nimimerkkien Kuolemannaakka, Tarkastaja Levisi ja Ross Sullivan kanssa täällä murhainfossa?

Ylempi korkeakoulututkinto/yliopistotason koulutus?

En ollut tuota ajatellutkaan, mutta kun nyt sanot asian ääneen, niin uskoisin sinun olevan oikeassa.

[Pieni liekki]

Satutteko tietämään, mikä yhdistää nimimerkki Pientä liekkiä nimimerkkien Kuolemannaakka, Tarkastaja Levisi ja Ross Sullivan kanssa täällä murhainfossa?

Työttömyys ja että muut joutuu lähtemään huomenna duuniin?

Nooh, viestimäärien ja kirjallisen tuotannon laajuuden perusteella tuota statusta on pohdittu ainakin yhden nimimerkin kohdalla.

Taisi tehtävä olla sinulle liian helppo. Meillä neljällä nimimerkillä on tosiaan sama arvonimi tällä erää täällä murhainfossa ja kuulumme viestimäärän perusteella kaikki kymmenen tuotteliaimman viestittelijän joukkoon. Me kaikki olemme ohittaneet 12 000:n viestin rajapyykin. Taitaa kyllä olla sellainen meriitti, jota tuskin arvostetaan missään.

[Mietintämyssyttelijä]

Myssyttelijä myssyttelee arvatenkin duunissa.

Noup. Teknisesti käytännössä mahdotonta, ja mitä järkeä siinä muutenkaan olisi.
Myssyttely kuuluu ihan vapaa-aikaan ja lomajaksoihin.
Silleen aikuisten tyyliin. Ei missään porukoissa ym.
Toisille se vaan sopii, eikä haittaa arkielämää.
Joillakin voi olla katkeruutta sitä kohtaan kun toiset pystyvät nauttimaan kyseisen yrtin tuomista positiivisista asioista, ovat ehkä itse joskus kokeilleet ja saaneet huonoja viboja, psykoottisia kohtauksia. Kaikillehan se ei tosiaan sovi. Riippuu varmaan ihmisen perusluonteesta, pitää olla ehkä jo valmiiksi leppoisa ja positiivinen.

[Öyhö]

Satutteko tietämään, mikä yhdistää nimimerkki Pientä liekkiä nimimerkkien Kuolemannaakka, Tarkastaja Levisi ja Ross Sullivan kanssa täällä murhainfossa?

Ylempi korkeakoulututkinto/yliopistotason koulutus?

Suomessa on noin 700 000, joilla on. Mulla on, vaimolla on, elossa olevilla sisaruksilla on. Vanhemmilla ei ollut, appivanhemmilla ei ole.

Onneksi on vielä töitä korkeakoulutetuille.

Mutta viestejä on 1650, ja siinä on varmaan 100% liikaa.

[Sipi]

Satutteko tietämään, mikä yhdistää nimimerkki Pientä liekkiä nimimerkkien Kuolemannaakka, Tarkastaja Levisi ja Ross Sullivan kanssa täällä murhainfossa?

Ylempi korkeakoulututkinto/yliopistotason koulutus?

Suomessa on noin 700 000, joilla on. Mulla on, vaimolla on, elossa olevilla sisaruksilla on. Vanhemmilla ei ollut, appivanhemmilla ei ole.

Onneksi on vielä töitä korkeakoulutetuille.

Mutta viestejä on 1650, ja siinä on varmaan 100% liikaa.

Viestien määrästä en osaa sanoa. Mutta tuo korkeakoulutus on sikäli erikoinen juttu, että se ei enää tänä päivänä ole mielestäni kovinkaan kummallista. Joskus vuosituhannen vaihteessa muistan, kun sairaanhoitajan sekä ammatillisena koulutuksena tarjottujen muiden terveydenhuollon tutkintojen (kätilö, fysioterapeutti, terveydenhoitaja) tutkinnot muutettiin AMK-tutkinnoiksi. Tarkoituksena oli ihan suoraan lisätä korkeakoulutettujen määrää. Vielä 90-luvulla siis esimerkiksi sairaanhoitajan tutkinto oli ammattikoulussa suoritettava, ei korkeakoulututkinto.

No, muistan sitten nämä ensimmäiset vuodet, kun tutkinnosta tehtiin korkeakoulututkinto. Muuten opinnot olivat alkuun melko samat, mutta jotain oli saatava lisää, jotta voitiin puhua korkeakoulutetuista. Kehiteltiin täyteopintoja kuten "YMY-kokonaisuus", jossa sitten luettiin jotain filosofiaa teemalla "yksilö muuttuvassa yhteiskunnassa". Kokonaisuus oli alkuun meko laaja ja saattoi käsittää ihan mitä hyvänsä. Pääasia, että saatiin täytettä tutkintoon, enemmän kirjallisuutta luettavaksi ja korkeakoulutuksen minimivaatimukset täytettyä.

Kun itse aikanaan valmistuin yliopistosta, olivat maisterivaiheen opinnot aivan selkeästi akateemiset. Nykyään en enää edes tiedä, mikä järki on esimerkiksi ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla, joka on pituudeltaan ja laajuudeltaan (käsittääkseni?) yliopiston maisterintutkintoa vastaava, mutta ei kuitenkaan akateeminen. Ja yliopistoväki on tähän ottanut kantaa, että YMK ei saa olla ylempi korkeakoulututkinto, ainoastaan maisterintutkinto ja sitä ylemmät yliopistotutkinnot saavat sellaisia olla.

Olen jotenkin ymmärtänyt, että yliopisto tuottaa edelleen akateemista porukkaa, joiden valmiudet ovat tutkimuksessa, kokonaisuuksien hallinnassa, tiedonhaussa, teorioiden soveltamisessa, kehitystyössä jne. Ja vastaavasti ammattikorkeakoulusta valmistuneet, ne ylemmätkin, omaavat valmiudet ensisijaisesti oman substanssinsa operatiiviseen toimintaan.

Mielestäni kaikki, jotka ovat opiskelleet itselleen mieluisen ammatin, oppilaitoksesta viis, ovat hyödyllisiä ja siksi samanarvoisia. Se, mikä ihmisen koulutus on, ei välttämättä korreloi lainkaan sen kanssa, mitä hänellä on annettavaa.

[Öyhö]

^ Juurikin näin. Haluaako joku vielä kertoa, mikä on juurisyyketju sille, miksi kaikki koulutus halutaan muuttaa korkeakouluksi ja ylemmäksi korkeakouluksi? Maisterina en koe varsinaisesti ylemmyyttä, mutta joku kauneuskilpailu on ilmeisesti käynnissä ja Suomi on kelkkaan hypännyt.

[Ross Sullivan]

Satutteko tietämään, mikä yhdistää nimimerkki Pientä liekkiä nimimerkkien Kuolemannaakka, Tarkastaja Levisi ja Ross Sullivan kanssa täällä murhainfossa?

Ylempi korkeakoulututkinto/yliopistotason koulutus?

Suomessa on noin 700 000, joilla on. Mulla on, vaimolla on, elossa olevilla sisaruksilla on. Vanhemmilla ei ollut, appivanhemmilla ei ole.

Onneksi on vielä töitä korkeakoulutetuille.

Mutta viestejä on 1650, ja siinä on varmaan 100% liikaa.

Suomessa noin 589 000 henkilöllä eli noin 13 %:lla aikuisväestöstä on ylempi korkeakoulututkinto (2024). Lähteenä Tilastokeskuksen tilasto.
Minfossa prosentti lienee olennaisesti pienempi, eli puhuttaneen noin joka kymmenennestä minfolaisesta.

[Ross Sullivan]

Ylempi korkeakoulututkinto/yliopistotason koulutus?

Suomessa on noin 700 000, joilla on. Mulla on, vaimolla on, elossa olevilla sisaruksilla on. Vanhemmilla ei ollut, appivanhemmilla ei ole.

Onneksi on vielä töitä korkeakoulutetuille.

Mutta viestejä on 1650, ja siinä on varmaan 100% liikaa.

Viestien määrästä en osaa sanoa. Mutta tuo korkeakoulutus on sikäli erikoinen juttu, että se ei enää tänä päivänä ole mielestäni kovinkaan kummallista. Joskus vuosituhannen vaihteessa muistan, kun sairaanhoitajan sekä ammatillisena koulutuksena tarjottujen muiden terveydenhuollon tutkintojen (kätilö, fysioterapeutti, terveydenhoitaja) tutkinnot muutettiin AMK-tutkinnoiksi. Tarkoituksena oli ihan suoraan lisätä korkeakoulutettujen määrää. Vielä 90-luvulla siis esimerkiksi sairaanhoitajan tutkinto oli ammattikoulussa suoritettava, ei korkeakoulututkinto.

No, muistan sitten nämä ensimmäiset vuodet, kun tutkinnosta tehtiin korkeakoulututkinto. Muuten opinnot olivat alkuun melko samat, mutta jotain oli saatava lisää, jotta voitiin puhua korkeakoulutetuista. Kehiteltiin täyteopintoja kuten "YMY-kokonaisuus", jossa sitten luettiin jotain filosofiaa teemalla "yksilö muuttuvassa yhteiskunnassa". Kokonaisuus oli alkuun meko laaja ja saattoi käsittää ihan mitä hyvänsä. Pääasia, että saatiin täytettä tutkintoon, enemmän kirjallisuutta luettavaksi ja korkeakoulutuksen minimivaatimukset täytettyä.

Kun itse aikanaan valmistuin yliopistosta, olivat maisterivaiheen opinnot aivan selkeästi akateemiset. Nykyään en enää edes tiedä, mikä järki on esimerkiksi ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla, joka on pituudeltaan ja laajuudeltaan (käsittääkseni?) yliopiston maisterintutkintoa vastaava, mutta ei kuitenkaan akateeminen. Ja yliopistoväki on tähän ottanut kantaa, että YMK ei saa olla ylempi korkeakoulututkinto, ainoastaan maisterintutkinto ja sitä ylemmät yliopistotutkinnot saavat sellaisia olla.

Olen jotenkin ymmärtänyt, että yliopisto tuottaa edelleen akateemista porukkaa, joiden valmiudet ovat tutkimuksessa, kokonaisuuksien hallinnassa, tiedonhaussa, teorioiden soveltamisessa, kehitystyössä jne. Ja vastaavasti ammattikorkeakoulusta valmistuneet, ne ylemmätkin, omaavat valmiudet ensisijaisesti oman substanssinsa operatiiviseen toimintaan.

Mielestäni kaikki, jotka ovat opiskelleet itselleen mieluisen ammatin, oppilaitoksesta viis, ovat hyödyllisiä ja siksi samanarvoisia. Se, mikä ihmisen koulutus on, ei välttämättä korreloi lainkaan sen kanssa, mitä hänellä on annettavaa.

Suomessa noin 589 000 henkilöllä eli noin 13 %:lla aikuisväestöstä on ylempi korkeakoulututkinto (2024). Itse en laskisi ylempiä AMK-tutkintoja ylemmiksi korkeakoulututkinnoiksi. Sitä paitsi Suomessa itse asiassa koulutustaso on kääntynyt jo kauan sitten laskuun (OECD-maiden vertailussa).

" ei välttämättä korreloi lainkaan sen kanssa, mitä hänellä on annettavaa" Olen tästä eri mieltä. En ole sillä kannalla, että koulutus jalostaisi ihmistä, vaan maassa, jossa koulutus on käytännössä ilmaista: se on tietynlainen mittari ihmisen olemassa oleville kyvyille. Ihan vastaavasti RUK ei jalosta ihmistä olennaisesti, mutta RUK:n käyneiden tulot ovat huomattavasti muuta väestöä korkeammat: syy ei ole RUK:ssa, vaan siinä, että RUK:hon pääsee ihmisiä, joilla on muuta väestöä korkeammat valmiudet pärjätä yleisetsi yhteiskunnassa, jos mittarina käytetään tulotasoa.

[Öyhö]

Ylempi korkeakoulututkinto/yliopistotason koulutus?

Suomessa on noin 700 000, joilla on. Mulla on, vaimolla on, elossa olevilla sisaruksilla on. Vanhemmilla ei ollut, appivanhemmilla ei ole.

Onneksi on vielä töitä korkeakoulutetuille.

Mutta viestejä on 1650, ja siinä on varmaan 100% liikaa.

Suomessa noin 589 000 henkilöllä eli noin 13 %:lla aikuisväestöstä on ylempi korkeakoulututkinto (2024). Lähteenä Tilastokeskuksen tilasto.
Minfossa prosentti lienee olennaisesti pienempi, eli puhuttaneen noin joka kymmenennestä minfolaisesta.

Kiitos tarkennuksesta. Ihmisten viesteistä pääsääntöisesti näkee, onko koulutusta vai ei, mutta en uskaltaisi arvioida prosenttiosuutta täällä. Nythän on vielä niin, että kirjoittajien määrä ja viestien osuudet kirjoittajilta ovat ihan eri asiat. Uskoisin, että pitkän linjan Bbs-, Usenet News-, IRC- ja PHP-käyttäjissä on vanhoja akateemisia enemmän, kun on hankittu modeemit ja kaapelit aikoinaan. Vasta aika hiljattain on tapahtunut täysi AOLisaatio joka foorumilla.

Arvaa ottaako se tällaista fossiilia päähän...

[Sipi]

Suomessa noin 589 000 henkilöllä eli noin 13 %:lla aikuisväestöstä on ylempi korkeakoulututkinto (2024). Itse en laskisi ylempiä AMK-tutkintoja ylemmiksi korkeakoulututkinnoiksi. Sitä paitsi Suomessa itse asiassa koulutustaso on kääntynyt jo kauan sitten laskuun (OECD-maiden vertailussa).

" ei välttämättä korreloi lainkaan sen kanssa, mitä hänellä on annettavaa" Olen tästä eri mieltä. En ole sillä kannalla, että koulutus jalostaisi ihmistä, vaan maassa, jossa koulutus on käytännössä ilmaista: se on tietynlainen mittari ihmisen olemassa oleville kyvyille. Ihan vastaavasti RUK ei jalosta ihmistä olennaisesti, mutta RUK:n käyneiden tulot ovat huomattavasti muuta väestöä korkeammat: syy ei ole RUK:ssa, vaan siinä, että RUK:hon pääsee ihmisiä, joilla on muuta väestöä korkeammat valmiudet pärjätä yleisetsi yhteiskunnassa, jos mittarina käytetään tulotasoa.

Niin. Oikeassahan olet sikäli, että asiaa voidaan tarkastella joko korrelaation tai kausaliteetin näkökulmasta. Koulutustaso ja siihen liittyvät valinnat ovat toki mittari/yhteismitallistava tekijä ihmisen olemassaoleville kyvyille, joita koulutus sitten ehkä jalostaa yhteiskunnan tarpeisiin. Jos näin voisi muotoilla.

Mutta on myös ihmisiä, joilla on olemassaolevia kykyjä, joita he eivät jostain syystä valitse jalostaa tai hyödyntää kouluttautumalla. Eli tavallaan se, mitä ihmisellä on annettavaa ennen koulutusvalintoja ei välttämättä osu yhteen sen kanssa, mitä hänellä olisi voinut tulevaisuudessa olla annettavanaan, mikäli hän olisi valinnut kouluttautumisen. Tästä syystä hiukan vierastan joidenkin korkeakoulutettujen ajatusta siitä, että kouluttamattomat olisivat vääjämättä tai jotenkin implisiittisesti tyhmempiä.

Siitäkin ollaan samaa mieltä, että tuota YMK-tutkintoa en kutsuisi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Se, miksi Ammattikorkeakoulut tätä hurjasti ajavat ja ovat yrittäneet rinnastaa sen täysin yliopistosta saatuun maisterintutkintoon liittynee varmasti myös tähän tilastointiin: Mitä enemmän saadaan ylempiä korkeakoulututkintoja rekisteriin, sen parempi. Sisällöstä viis.

[Ross Sullivan]

Suomessa noin 589 000 henkilöllä eli noin 13 %:lla aikuisväestöstä on ylempi korkeakoulututkinto (2024). Itse en laskisi ylempiä AMK-tutkintoja ylemmiksi korkeakoulututkinnoiksi. Sitä paitsi Suomessa itse asiassa koulutustaso on kääntynyt jo kauan sitten laskuun (OECD-maiden vertailussa).

" ei välttämättä korreloi lainkaan sen kanssa, mitä hänellä on annettavaa" Olen tästä eri mieltä. En ole sillä kannalla, että koulutus jalostaisi ihmistä, vaan maassa, jossa koulutus on käytännössä ilmaista: se on tietynlainen mittari ihmisen olemassa oleville kyvyille. Ihan vastaavasti RUK ei jalosta ihmistä olennaisesti, mutta RUK:n käyneiden tulot ovat huomattavasti muuta väestöä korkeammat: syy ei ole RUK:ssa, vaan siinä, että RUK:hon pääsee ihmisiä, joilla on muuta väestöä korkeammat valmiudet pärjätä yleisetsi yhteiskunnassa, jos mittarina käytetään tulotasoa.

Niin. Oikeassahan olet sikäli, että asiaa voidaan tarkastella joko korrelaation tai kausaliteetin näkökulmasta. Koulutustaso ja siihen liittyvät valinnat ovat toki mittari/yhteismitallistava tekijä ihmisen olemassaoleville kyvyille, joita koulutus sitten ehkä jalostaa yhteiskunnan tarpeisiin. Jos näin voisi muotoilla.

Mutta on myös ihmisiä, joilla on olemassaolevia kykyjä, joita he eivät jostain syystä valitse jalostaa tai hyödyntää kouluttautumalla. Eli tavallaan se, mitä ihmisellä on annettavaa ennen koulutusvalintoja ei välttämättä osu yhteen sen kanssa, mitä hänellä olisi voinut tulevaisuudessa olla annettavanaan, mikäli hän olisi valinnut kouluttautumisen. Tästä syystä hiukan vierastan joidenkin korkeakoulutettujen ajatusta siitä, että kouluttamattomat olisivat vääjämättä tai jotenkin implisiittisesti tyhmempiä.

Siitäkin ollaan samaa mieltä, että tuota YMK-tutkintoa en kutsuisi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Se, miksi Ammattikorkeakoulut tätä hurjasti ajavat ja ovat yrittäneet rinnastaa sen täysin yliopistosta saatuun maisterintutkintoon liittynee varmasti myös tähän tilastointiin: Mitä enemmän saadaan ylempiä korkeakoulututkintoja rekisteriin, sen parempi. Sisällöstä viis.

" Tästä syystä hiukan vierastan joidenkin korkeakoulutettujen ajatusta siitä, että kouluttamattomat olisivat vääjämättä tai jotenkin implisiittisesti tyhmempiä" Väjäämättä eivät, mutta keskimääräisesti kyllä. Asiaa on myös tutkittu ja se pätee sellaisissakin maissa, joissa koulutus maksaa ja on selvästi yhteiskuntaluokkasidonnaista tavalla, jossa luokkamatka on vaikea, jos se ei suorastaan mahdoton.

[Sipi]

" Tästä syystä hiukan vierastan joidenkin korkeakoulutettujen ajatusta siitä, että kouluttamattomat olisivat vääjämättä tai jotenkin implisiittisesti tyhmempiä" Väjäämättä eivät, mutta keskimääräisesti kyllä. Asiaa on myös tutkittu ja se pätee sellaisissakin maissa, joissa koulutus maksaa ja on selvästi yhteiskuntaluokkasidonnaista tavalla, jossa luokkamatka on vaikea, jos se ei suorastaan mahdoton.

Keskiarvon myönnän. Tulosten on kuitenkin pakko myötäillä jollain tavalla yhteiskunnan mahdollisuuksien tasa-arvoa. En ole noin pitkälle perehtynyt tutkimuksiin mutta kiinnostelee, että miksi ilmaisen koulutuksen ja tasa-arvon maissa niin moni silti valitsee olla kouluttautumatta? Onko kyse perinteestä (suvussa on duunareita eikä mitään helvetin tyhjäntoimittajia -äidin koulutustausta kuulemma periytyy lapsille isää selkeämmin), itsensä vähättelystä (ei minusta mitään lukijaa tule -itsetunto ja korkeakoulutettujen nostaminen jalustalle) vai mikä? Sekö, ettei suhdanne ole taannut enää pariinkymmeneen vuoteen akateemisille rahakkaita eläkevirkoja ns. automaationa?

Yksi asia, mikä Suomessa ei niinkään vaikuta (ainakaan suuressa mittakaavassa) on se, että lasten edellytetään osallistuvan perheen elatukseen heti kun vaipoista pääsee. Näinhän on monessa kehittyvässä maassa, jossa on mahdollista lähettää vain yksi lapsi korkeakouluun jos aina häntäkään. Muita tarvitaan elättämään perhettä. Toisaalta Suomessa korkeakouluihin hakeutumisen esteenä on enää harvemmin myöskään se,että nuori työllistyy niin hyvään, rahakkaaseen tai kiinnostavaan ammattiin heti peruskoulun jälkeen, ettei pidä jatkokoulusta tarpeellisena.

Kysyin ja hakukone listasi mielenkiintoisen seikan selittämään korkeakoulutuksen kokemaa inflaatiota nuorten keskuudessa (Suomessa):
"Yliopistokoulutus on kokenut niin sanotun koulutusinflaation, mikä tarkoittaa, että korkeakoulututkintojen määrän kasvaessa yksittäisen tutkinnon markkina-arvo ja sen tarjoama suhteellinen etu työmarkkinoilla ovat heikentyneet.

Vaikka hakuinto on tilastollisesti säilynyt, nuorten suhtautuminen yliopistokoulutukseen on muuttunut pragmaattisemmaksi ja kriittisemmäksi. Nuoriso ei enää pidä yliopistotutkintoa automaattisena passina onneen tai korkeaan elintasoon".

Eli summa summarum, pääsemme alkuperäiseen kysymykseen siitä, mitä se korkeakoulututkinto lopulta ihmisestä kertoo. Nykynuorten mielestä ilmeisesti entistä vähemmän yhtään mitään, koska he suhtautuvat koko konseptiin ja sen tuomaan etuun suhteessa muihin yhä kriittisemmin. Näin ollen olettaisin, että yhä suurempi osa älykkäitä ja fiksuja ihmisiä valitsee jättäytyä korkeakoulutuksen ulkopuolelle ja pyrkivät osoittamaan osaamisensa ja näyttämään kyntensä muilla tavoin. Keskiarvo saattaa ajan saatossa kääntyä niin päin, että vain näköalattomat ja visiottomat menevät korkeakouluihin, kun eivät keksi mitään järkevää ja konkreettista tekemistä.

[Ross Sullivan]

" Tästä syystä hiukan vierastan joidenkin korkeakoulutettujen ajatusta siitä, että kouluttamattomat olisivat vääjämättä tai jotenkin implisiittisesti tyhmempiä" Väjäämättä eivät, mutta keskimääräisesti kyllä. Asiaa on myös tutkittu ja se pätee sellaisissakin maissa, joissa koulutus maksaa ja on selvästi yhteiskuntaluokkasidonnaista tavalla, jossa luokkamatka on vaikea, jos se ei suorastaan mahdoton.

Keskiarvon myönnän. Tulosten on kuitenkin pakko myötäillä jollain tavalla yhteiskunnan mahdollisuuksien tasa-arvoa. En ole noin pitkälle perehtynyt tutkimuksiin mutta kiinnostelee, että miksi ilmaisen koulutuksen ja tasa-arvon maissa niin moni silti valitsee olla kouluttautumatta? Onko kyse perinteestä (suvussa on duunareita eikä mitään helvetin tyhjäntoimittajia -äidin koulutustausta kuulemma periytyy lapsille isää selkeämmin), itsensä vähättelystä (ei minusta mitään lukijaa tule -itsetunto ja korkeakoulutettujen nostaminen jalustalle) vai mikä? Sekö, ettei suhdanne ole taannut enää pariinkymmeneen vuoteen akateemisille rahakkaita eläkevirkoja ns. automaationa?

Yksi asia, mikä Suomessa ei niinkään vaikuta (ainakaan suuressa mittakaavassa) on se, että lasten edellytetään osallistuvan perheen elatukseen heti kun vaipoista pääsee. Näinhän on monessa kehittyvässä maassa, jossa on mahdollista lähettää vain yksi lapsi korkeakouluun jos aina häntäkään. Muita tarvitaan elättämään perhettä. Toisaalta Suomessa korkeakouluihin hakeutumisen esteenä on enää harvemmin myöskään se,että nuori työllistyy niin hyvään, rahakkaaseen tai kiinnostavaan ammattiin heti peruskoulun jälkeen, ettei pidä jatkokoulusta tarpeellisena.

Kysyin ja hakukone listasi mielenkiintoisen seikan selittämään korkeakoulutuksen kokemaa inflaatiota nuorten keskuudessa (Suomessa):
"Yliopistokoulutus on kokenut niin sanotun koulutusinflaation, mikä tarkoittaa, että korkeakoulututkintojen määrän kasvaessa yksittäisen tutkinnon markkina-arvo ja sen tarjoama suhteellinen etu työmarkkinoilla ovat heikentyneet.

Vaikka hakuinto on tilastollisesti säilynyt, nuorten suhtautuminen yliopistokoulutukseen on muuttunut pragmaattisemmaksi ja kriittisemmäksi. Nuoriso ei enää pidä yliopistotutkintoa automaattisena passina onneen tai korkeaan elintasoon".

Eli summa summarum, pääsemme alkuperäiseen kysymykseen siitä, mitä se korkeakoulututkinto lopulta ihmisestä kertoo. Nykynuorten mielestä ilmeisesti entistä vähemmän yhtään mitään, koska he suhtautuvat koko konseptiin ja sen tuomaan etuun suhteessa muihin yhä kriittisemmin. Näin ollen olettaisin, että yhä suurempi osa älykkäitä ja fiksuja ihmisiä valitsee jättäytyä korkeakoulutuksen ulkopuolelle ja pyrkivät osoittamaan osaamisensa ja näyttämään kyntensä muilla tavoin. Keskiarvo saattaa ajan saatossa kääntyä niin päin, että vain näköalattomat ja visiottomat menevät korkeakouluihin, kun eivät keksi mitään järkevää ja konkreettista tekemistä.

Oletan, että kysymys on aika vaikea tekoälyllekin (ei varmaan ole yhtä vastausta ja sitä vastausta pitäisi rakentaa). Yhtenä syynä on varmaan sekin, että sellaisten pudokkaiden, joilla ei ole edellytyksiä korkeakoulussa opiskella, määrä on kasvanut huomattavasti.

[Sipi]

Oletan, että kysymys on aika vaikea tekoälyllekin (ei varmaan ole yhtä vastausta ja sitä vastausta pitäisi rakentaa). Yhtenä syynä on varmaan sekin, että sellaisten pudokkaiden, joilla ei ole edellytyksiä korkeakoulussa opiskella, määrä on kasvanut huomattavasti.

Varmasti. Ja yksi pudokkaita liukuhihnalta tuottava ilmiö on se, että nuorten ei enää tarvitse jos eivät halua. Heidän kokemuksensa ovat tosia ja tärkeitä, eikä ole pakko jos ei ole turvallinen tila tai on ahdistusta. Korkeakoulutuputus on boomereiden väkivaltainen tapa kontrolloida näitä vapaita sieluja, jotka haluavat "löytää oman polkunsa". Tuntuu, että nykyään 10 tusinasta nuoresta viettää välivuotta.

Suuri haaste on usein opintojen viivästyminen (eli roikutaan kai kirjoilla tekemättä mitään). Noin kolmannes korkeakouluopiskelijoista ei ole suorittanut tavoitetutkintoaan vielä 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. Yliopistoissa vain alle kolmasosa opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa, kertoo MTV3.