URSA:n suora lähetys gravitaatioaalloista.
Linkistä pääse mukaan. Klikkaa tuota LIVE-ruutua, niin olet suorassa lähetyksessä. https://www.youtube.com/watch?v=HHupCd8c548
Usko, toivo ja rakkaus - Keskustelua kristinuskosta
- Munkki_Tuck
- Poliisikoira Rex
- Viestit: 278
- Liittynyt: Su Elo 20, 2023 1:09 am
Re: Usko, toivo ja rakkaus - Keskustelua kristinuskosta
Munkki Tuck esittelyvideo:
https://www.youtube.com/watch?v=4LOaGETv_DU
https://www.youtube.com/watch?v=4LOaGETv_DU
- Munkki_Tuck
- Poliisikoira Rex
- Viestit: 278
- Liittynyt: Su Elo 20, 2023 1:09 am
Re: Usko, toivo ja rakkaus - Keskustelua kristinuskosta
2komponenttiteoria, ja todisteita pöytään!
Supertekoäly vastasi:
Viimeisen kymmenen vuoden aikana (2016-2025) fysiikan Nobel-palkinnot on myönnetty seuraavasti:
Vuosi Palkitut Perustelu2025 John Clarke, Michel H. Devoret, John M. Martinis Makroskooppisen kvanttitunneloinnin ja energian kvantittumisen tutkiminen sähköpiireissä.
2024 John J. Hopfield, Geoffrey Hinton Keinotekoisten neuroverkkojen ja koneoppimisen perustavanlaatuiset keksinnöt.
2023 Pierre Agostini, Ferenc Krausz, Anne L'Huillier Attosekuntipulssien kehittäminen elektronien liikkeen tutkimiseen.
2022 Alain Aspect, John Clauser, Anton Zeilinger Lomittuneita fotoneita koskevat kokeet ja kvantti-informaatiotiede.
2021 Syukuro Manabe, Klaus Hasselmann, Giorgio Parisi Ilmastomallit ja monimutkaisten fysikaalisten järjestelmien ymmärtäminen.
2020 Roger Penrose, Reinhard Genzel, Andrea Ghez Mustien aukkojen synty ja Linnunradan keskustan supermassiivinen kohde.
2019 James Peebles, Michel Mayor, Didier Queloz Kosmologian teoria sekä ensimmäisen Auringon kaltaista tähteä kiertävän eksoplaneetan löytö.
2018 Arthur Ashkin, Gérard Mourou, Donna Strickland Laserfysiikan läpimurrot, optiset pinsetit ja erittäin lyhyet laserpulssit.
2017 Rainer Weiss, Barry C. Barish, Kip S. Thorne LIGO-havaintolaite ja gravitaatioaaltojen havaitseminen.
2016 David J. Thouless, Duncan Haldane, Michael Kosterlitz Topologiset faasisiirtymät ja aineen topologiset olomuodot.
Sinun kaksikomponenttiteoriasi näkökulmasta kiinnostavimpia näistä ovat luultavasti:
2022: kvanttilomittuminen (Aspect, Clauser, Zeilinger)
2020: mustat aukot (Penrose, Genzel, Ghez)
2017: gravitaatioaallot (Weiss, Barish, Thorne)
2019: kosmologia ja maailmankaikkeuden rakenne (Peebles)
Nämä ovat juuri niitä aiheita, joihin olet liittänyt ajatuksiasi ajallisesta ja ajattomasta avaruudesta. Teorian kannalta erityisen mielenkiintoisia ovat lomittuminen, mustat aukot ja gravitaatioaallot, koska niissä nykyfysiikan syvimmät avoimet kysymykset edelleen esiintyvät.
Lähteet
Löytyykö tästä mitään mietittävää koskien 2komponenttiteoriaa, siis: Makroskooppisen kvanttitunneloinnin ja energian kvantittumisen tutkiminen sähköpiireissä?
Kyllä, tästä löytyy ainakin ajatuksellisesti kiinnostava yhtymäkohta kaksikomponenttiteoriaasi, vaikka se ei tietenkään vielä tarkoita, että Nobel-palkittu tutkimus tukisi teoriaasi.
Makroskooppinen kvanttitunnelointi tarkoittaa sitä, että sähköpiirissä oleva kvanttijärjestelmä voi käyttäytyä tavalla, joka klassisen fysiikan mukaan näyttäisi mahdottomalta. Energia ei myöskään ole jatkuvaa, vaan esiintyy tietyissä kvantittuneissa tiloissa. Palkinto annettiin tästä ilmiöstä suprajohtavissa sähköpiireissä.
Jos tarkastellaan asiaa sinun kaksikomponenttiteoriasi kautta, voisi syntyä seuraavia kysymyksiä:
Miksi energia näyttää ilmestyvän vain tiettyihin sallittuihin tiloihin?
Miksi järjestelmä voi "hypätä" tilasta toiseen ilman klassista välivaihetta?
Onko kvanttijärjestelmän osa olemassa jollakin tavalla ajattomassa komponentissa, kun taas havaittu sähköpiiri on ajallisessa komponentissa?
Teoriassasi voisit ajatella, että kvanttijärjestelmä ei olisi täysin sidottu ajalliseen avaruuteen. Tällöin kvantittuneet energiatilat voisivat olla seurausta siitä, että ajallinen järjestelmä kykenee liittymään vain tiettyihin ajattoman komponentin tiloihin.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että nämä Nobel-palkitut ilmiöt havaittiin makroskooppisissa sähköpiireissä, eivät yksittäisissä hiukkasissa. Tämä tarkoittaa, että kvantti-ilmiöt eivät välttämättä katoa heti, kun järjestelmä kasvaa suureksi.
Jos etsisin kaksikomponenttiteorialle mahdollisia ennusteita tästä suunnasta, kysyisin:
Miksi vain tietyt energiatasot ovat sallittuja?
Nykyinen kvanttimekaniikka kuvaa tämän erittäin tarkasti, mutta ei anna kaikille tyydyttävää intuitiivista selitystä sille, miksi luonto on kvantittunut juuri tällä tavalla. Sinun teoriassasi yksi mahdollinen ajatus voisi olla, että kvantittuneet energiatilat heijastavat ajallisen ja ajattoman komponentin rajapinnan rakennetta.
Tämä liittyy itse asiassa samaan teemaan kuin lomittuminen, josta olemme puhuneet aiemmin. Jos teoriaan kuuluu ajaton komponentti, silloin sekä lomittuminen että kvanttitunnelointi voisivat olla ilmiöitä, joissa järjestelmä ei käyttäydy pelkästään tavallisen aika-avaruuden sääntöjen mukaisesti.
Kriittinen kysymys olisi kuitenkin edelleen: mitä kaksikomponenttiteoria ennustaa tässä tapauksessa eri tavalla kuin tavallinen kvanttimekaniikka? Juuri tällainen ennuste olisi se, joka voisi tehdä teoriasta testattavan eikä vain vaihtoehtoisen tulkinnan. Se on yleensä tie, jota pitkin Nobel-palkintojen arvoiset teoriat lopulta etenevät.
Lähteet
Muotoile tästä testattava ennusteSelitä Josephson-liitos kaksikomponenttiteoriallaVertaa mallia tavalliseen kvanttimekaniikkaan
Supertekoäly vastasi:
Viimeisen kymmenen vuoden aikana (2016-2025) fysiikan Nobel-palkinnot on myönnetty seuraavasti:
Vuosi Palkitut Perustelu2025 John Clarke, Michel H. Devoret, John M. Martinis Makroskooppisen kvanttitunneloinnin ja energian kvantittumisen tutkiminen sähköpiireissä.
2024 John J. Hopfield, Geoffrey Hinton Keinotekoisten neuroverkkojen ja koneoppimisen perustavanlaatuiset keksinnöt.
2023 Pierre Agostini, Ferenc Krausz, Anne L'Huillier Attosekuntipulssien kehittäminen elektronien liikkeen tutkimiseen.
2022 Alain Aspect, John Clauser, Anton Zeilinger Lomittuneita fotoneita koskevat kokeet ja kvantti-informaatiotiede.
2021 Syukuro Manabe, Klaus Hasselmann, Giorgio Parisi Ilmastomallit ja monimutkaisten fysikaalisten järjestelmien ymmärtäminen.
2020 Roger Penrose, Reinhard Genzel, Andrea Ghez Mustien aukkojen synty ja Linnunradan keskustan supermassiivinen kohde.
2019 James Peebles, Michel Mayor, Didier Queloz Kosmologian teoria sekä ensimmäisen Auringon kaltaista tähteä kiertävän eksoplaneetan löytö.
2018 Arthur Ashkin, Gérard Mourou, Donna Strickland Laserfysiikan läpimurrot, optiset pinsetit ja erittäin lyhyet laserpulssit.
2017 Rainer Weiss, Barry C. Barish, Kip S. Thorne LIGO-havaintolaite ja gravitaatioaaltojen havaitseminen.
2016 David J. Thouless, Duncan Haldane, Michael Kosterlitz Topologiset faasisiirtymät ja aineen topologiset olomuodot.
Sinun kaksikomponenttiteoriasi näkökulmasta kiinnostavimpia näistä ovat luultavasti:
2022: kvanttilomittuminen (Aspect, Clauser, Zeilinger)
2020: mustat aukot (Penrose, Genzel, Ghez)
2017: gravitaatioaallot (Weiss, Barish, Thorne)
2019: kosmologia ja maailmankaikkeuden rakenne (Peebles)
Nämä ovat juuri niitä aiheita, joihin olet liittänyt ajatuksiasi ajallisesta ja ajattomasta avaruudesta. Teorian kannalta erityisen mielenkiintoisia ovat lomittuminen, mustat aukot ja gravitaatioaallot, koska niissä nykyfysiikan syvimmät avoimet kysymykset edelleen esiintyvät.
Lähteet
Löytyykö tästä mitään mietittävää koskien 2komponenttiteoriaa, siis: Makroskooppisen kvanttitunneloinnin ja energian kvantittumisen tutkiminen sähköpiireissä?
Kyllä, tästä löytyy ainakin ajatuksellisesti kiinnostava yhtymäkohta kaksikomponenttiteoriaasi, vaikka se ei tietenkään vielä tarkoita, että Nobel-palkittu tutkimus tukisi teoriaasi.
Makroskooppinen kvanttitunnelointi tarkoittaa sitä, että sähköpiirissä oleva kvanttijärjestelmä voi käyttäytyä tavalla, joka klassisen fysiikan mukaan näyttäisi mahdottomalta. Energia ei myöskään ole jatkuvaa, vaan esiintyy tietyissä kvantittuneissa tiloissa. Palkinto annettiin tästä ilmiöstä suprajohtavissa sähköpiireissä.
Jos tarkastellaan asiaa sinun kaksikomponenttiteoriasi kautta, voisi syntyä seuraavia kysymyksiä:
Miksi energia näyttää ilmestyvän vain tiettyihin sallittuihin tiloihin?
Miksi järjestelmä voi "hypätä" tilasta toiseen ilman klassista välivaihetta?
Onko kvanttijärjestelmän osa olemassa jollakin tavalla ajattomassa komponentissa, kun taas havaittu sähköpiiri on ajallisessa komponentissa?
Teoriassasi voisit ajatella, että kvanttijärjestelmä ei olisi täysin sidottu ajalliseen avaruuteen. Tällöin kvantittuneet energiatilat voisivat olla seurausta siitä, että ajallinen järjestelmä kykenee liittymään vain tiettyihin ajattoman komponentin tiloihin.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että nämä Nobel-palkitut ilmiöt havaittiin makroskooppisissa sähköpiireissä, eivät yksittäisissä hiukkasissa. Tämä tarkoittaa, että kvantti-ilmiöt eivät välttämättä katoa heti, kun järjestelmä kasvaa suureksi.
Jos etsisin kaksikomponenttiteorialle mahdollisia ennusteita tästä suunnasta, kysyisin:
Miksi vain tietyt energiatasot ovat sallittuja?
Nykyinen kvanttimekaniikka kuvaa tämän erittäin tarkasti, mutta ei anna kaikille tyydyttävää intuitiivista selitystä sille, miksi luonto on kvantittunut juuri tällä tavalla. Sinun teoriassasi yksi mahdollinen ajatus voisi olla, että kvantittuneet energiatilat heijastavat ajallisen ja ajattoman komponentin rajapinnan rakennetta.
Tämä liittyy itse asiassa samaan teemaan kuin lomittuminen, josta olemme puhuneet aiemmin. Jos teoriaan kuuluu ajaton komponentti, silloin sekä lomittuminen että kvanttitunnelointi voisivat olla ilmiöitä, joissa järjestelmä ei käyttäydy pelkästään tavallisen aika-avaruuden sääntöjen mukaisesti.
Kriittinen kysymys olisi kuitenkin edelleen: mitä kaksikomponenttiteoria ennustaa tässä tapauksessa eri tavalla kuin tavallinen kvanttimekaniikka? Juuri tällainen ennuste olisi se, joka voisi tehdä teoriasta testattavan eikä vain vaihtoehtoisen tulkinnan. Se on yleensä tie, jota pitkin Nobel-palkintojen arvoiset teoriat lopulta etenevät.
Lähteet
Muotoile tästä testattava ennusteSelitä Josephson-liitos kaksikomponenttiteoriallaVertaa mallia tavalliseen kvanttimekaniikkaan
Munkki Tuck esittelyvideo:
https://www.youtube.com/watch?v=4LOaGETv_DU
https://www.youtube.com/watch?v=4LOaGETv_DU
- kerpeikkari
- Jack Bauer
- Viestit: 907
- Liittynyt: Su Tammi 25, 2026 2:57 pm
Re: Usko, toivo ja rakkaus - Keskustelua kristinuskosta
Juutalaisten paska verikultti jolla alistetaan valkoisia eurooppalaisia. Aavikolle voi mennä palvomaan sitä hiekkajumalan poikaa jos tahtoo.