Sipi kirjoitti: Ke Marras 04, 2026 12:45 pm
Mä olen joskus miettinyt sellaista, että koska joka tapauksessa ihmiset ovat päästään sairaita, onko se hyvä vai huono asia, että he fantasioivat jollainen karmivilla teoilla anonyymisti netissä sen sijaan että toteuttaisivat niitä yksinäisinä susina tuolla pusikoissa.
Joku tutkimus on aiheesta tehty lapsipornon kohdalla. Siis kun oli puheena, että onko rangaistavaa luoda, säilyttää tai ylläpitää AI-pohjaista, ns. "uhritonta" lapsipornomateriaalia. Siinä asiassa tutkijat kuitenkin vahvasti uskoivat porttiteoriaan, eli materiaali on rangaistavaa ja sen kanssa pelehtiminen sekä samanhenkisten ihmisten kuplassa fantasiointi eivät vähennä riskiä toteuttaa tekoja käytännössä (eli nettifantasiointi ei riitä) vaan päin vastoin toimivat kynnystä madaltavana.
Tästä voisi ehkä päätellä, että jos tuo raiskausvinkkien jakaminen ihan yksityiskohtia myöten on jonkun porukan kiinnostuksen kohteena, siellä ryhmässä varmasti myös vahvistuu into ja motivaatio kokeilla asiaa käytännössä. Jaetaan onnistumisia ja opitaan porukan virheistä, ns. hiotaan täydellisen rikoksen kaavaa.
Nämä ovat hankalia juttuja, siis rajanveto. Tämä nimenomainen ryhmä on tietysti oksettava. Mutta ihan lähtökohtaisesti on myös sitä kantaa, että parempi antaa lupa tehdä/kokeilla jotain rajatussa ja turvallisessa ympäristössä, kun asia kuitenkin kiinnostaa. Että tabuluonne jonkin asian ympärillä vain ajaa toimijat maan alle, mutta ei lopeta toimintaa. Analogiana, joskin hiukan ontuvana, voitaneen pitää vaikka sitä, että minun nuoruudessani vanhemmat juottivat lapsilleen vaikkapa 15-vuotiaana alkoholia. Sai vähän kokeilla, turvallisessa ympäristössä, koska "juovat ne teinit joka tapauksessa". Joten ajateltiin, että parempi se on vanhempien kanssa juoda kuin jossain lumihangessa salaa. Edesmennyt setäni halusi viedä 80-luvulla isoveljeni huoriin. Kun onhan se pillu nyt kokeiltava, jotta miehistyy. Veli oli just jotain 14-15-vuotias. Vanhempani tulivat onneksi väliin. Setä oli kuitenkin tosissaan, tai ainakin puheidensa perusteella vakuuttunut logiikastaan. Toteutuksesta en tiedä, miten sen kanssa olisi käynyt.
Ehkä on vähän liikaa vetää yhtäläisyysviivoja raiskausfantasioiden ja alaikäisenä juomisen välille, mutta tätä näkökulmaa pohdin. Jos siis ymmärrätte mitä haen, en rinnasta siis raiskaamista ja alkoholikokeilua sinänsä samaan kategoriaan.
Väkivaltaleffat ja pelit jne. ovat valtavirtakultuuria. Raiskausfantasioiden tiedetään tutkimusten perusteella olevan myös verraten yleisiä niin naisilla kuin miehilläkin. Ero varmaan siinä, että kannustaako joku tämmöinen yhteisö aktiivisesti toimimaan oikeassa elämässä rikollisesti. Silloin siihen olisi syytäkin puuttua. Melko lähellehän tuo menee, kun aletaan kertomaan vinkkejä sitä kautta, miten meinaisi toimia seuraavalla kerralla. Toisaalta, ainahan joku voi saada inspiraation toteuttaa jotain synkkää peleistä, elokuvista, tai vaikka jonkin kouluammuskelun uutisoinnista. Itse olen lähtökohtaisesti sitä vastaan, että ihmisten ajatuksia aletaan polisoimaan, jos rikoksiin ei yllytetä. Semmoinen on jotain fasismiin verrattavaa pyrkimystä kontrolloida vapaata ajattelua, josta itsessään ei voi koitua kenellekään haittaa, jos ja kun ajatuksia ei ole tarkoitus toteuttaa. Jos joku inspiroituu ja toteuttaa rikoksia tällaisten julkaistujen fantasioiden pohjalta ja fantasioiden julkaisijaa syytetään siitä, meidän tulee syyttää myös kaikkia sarjamurhaleffoja tuottavia ja julkaisevia tahoja. Jengillä on myös kaikenlaisia bdsm-kinkkejä ja niistä taas uutisoidaan iltapäivälehdissä seksuaalisesti vapautuneen voimaannuttavalla näkökulmalla.
Vielä 10-20v sitten jossain suomi24:llä oli kaikenlaisia isä-tytärpuoli, raiskaus jne. -fantasiatarinoita täysin vapaasti kaikkien nähtävillä. Sittemmin viissiin me-too -moraalipaniikin jälkeen ne on kielletty ja poistettu ja kaiketi harastajat paenneet tor-verkkoon. Nyt kun joku 25v z-sukupolven tutkiva journalisti törmää tällaiseen, hän kokee löytäneensä "uuden" pimeän puolen ihmisyydestä.
Toki voi olla, että nämä jutussa mainitun yhteisön tyypit ovat kaikki ihan vakavissaan ja huolestumisen arvoisia. Vähintään jonkinlainen pieni osuus tällaisten yhteisöiden jäsenistä on oikestikin potentiaalisesti muille vaarallisia. Tiedä sitten onko se parempi, että tällainen puhe on piilotettu vai että nämä ovat kaikkien nähtävillä ja ruodittavina, että ihmiset osaavat olla varuillaan ja tietoisempia siitä todellisuudesta, että noin ajattelevia on olemassa. Itse kun olen elänyt internetin villin ja vähemmän kontrolloidun ajan, missä kaikki ei-laiton oli ok ja luettiin ilmaisunvapauden piiriin, ja nähnyt jo silloin tarpeeksi ilman, että olisi tarvinnut mennä erikseen tor-verkkoon enää utelemaan yhtään enempää, niin jotenkin naivilta tämän journalistin hämmästys itsestäni tuntuu. Varmaan näissä on jotain sukupolvien eroja, miten jengi kokee netissä näkemiään juttuja.
Vitut. Selitelkää lisää.