Erittäin hyvin sanottu. Kohdehenkilöt tosiaankin joko tekevät suggestion mukaisen tehtävän tai jättävät tekemättä. Tämä riippuu henkilön omasta valinnasta, kuten tekstistä käy ilmi: ...subjects say that they actively decide how to respond...Sariola kirjoitti:Tuossa käännöksessä jätin kääntämättä tuon sanonnan LIKELY AS NOT, jonka tarkkaa suomennosta en tunne. Ymmärsin kyllä tuon niin, että tuo tarkoittaa, että henkilö todennäköisesti toimii tässä esimerkkitapauksessa vaihtoehtoisesti kahdella tavalla, toteuttaa sen suggestion (jos on suggestioaltis) tai ei toteuta suggestiota (jos ei ole suggestioaltis). Ajatus lienee juuri tämä.
Hypnoosi
NG:n "hypnoosikokeet" suoritti Stenbäck Hesperian sairaalassa 2-5.heinäkuuta 1960. Läsnä olivat: Varmistava lääkäri, Arvi Vainio, ja tutkimuksia johtanut komisario. Lähteen mukaan ei muita paikalla. Kokeita suoritettiin 3 kappaletta. Ne 2 valmistelevia.Mariacka kirjoitti:Kiitos MEGille uudesta tiedosta. Jotkut lähteet antavat ymmärtää, että hypnoosisessioita on ollut kaksi erillistä. Mikä lienee sitten lehdistön osuus maksajana ja yleisönä, jos näitä on kaksi ollut. Joka tapauksessa tuntuu oudolta, että tilaisuudesta on tehty tuommoinen yleisönäytös - sillä on pakostikin ollut vaikutusta tilanteeseen. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että liioittelu tuossa tilanteessa sekä tapahtumakulun että vammojen suhteen on inhimillistä.
Toinen asia on sitten, mikä on ollut poliisin ja toimittajien kompetenssi arvioida hypnoosin syvyyttä, kun nykyään on hyvin tiedossa, ettei edes hypnoosin ammattilainen siihen ilman mittauslaitteita pysty. Muistatko Sariola, missä lähteissä puhuttiin nimenomaan posthypnoottisen suggestion antamisesta ja mikä oli se "cue", jolla muistamattomuus hypnoosin jälkeen aktivoitiin?
(Pelkille suggestioille olemme kaikki alttiita joka päivä mm. mainonnan muodossa ja on täysin tahdostamme riippuvaa, miten niiden perusteella toimimme, tosin manipulaatiota on harrastettu piilomainonnan muodossa.)
En allekirjoita väitettä, jonka mukaan posthypnoottisella suggestiolla tarkoitetaan pelkkää suggestiota, valitettavasti. Enkä usko, että niin uskovat nekään, jotka ovat minulle posthypnoottisen suggestion voimaa ja käyttöä kuukausia todistelleet. Myös Barnier erottaa nämä tutkimuksessaan. Toisaalta lienee näin, että NG:lle tarjotun hypnoosin tarkoitus oli tutkinnallinen, ei hoidollinen. Vai mitä mieltä muut olette?
Sariola olikin ehtinyt lähettää väliin uuden, itselleen paremman tulkinnan ph-suggestiosta. Pitää muistaa, että vaikka jokin ilmiö olisi määritelty, se ei tee siitä normia. Itse asiassa pitäisikin kaivaa esiin 60-luvulla käytetty määritelmä, mutta ensin olisi hyvä kuulla lähde, missä kerrotaan NG:lle tuontyyppisen suggestion antamisesta.
Muistelen, että toinen hypnoosi oli v. 1964, suorittajana Fahler, ja kustantajana mm. APU-lehti. Tämä on muistinvarainen tieto, mutta tuo vuosiluku lienee ainakin oikea.
Kivilahti hynotisoitiin v. 1966, hypnotisoijana Stenbäck. Paikalla valokuvan mukaan olivat lääkärin ja potilaan lisäksi siellä sivummalla seisova varmistava lääkäri ja tuolissa istui muistilehtiöineen Pentti Ylösjoki, poliisineuvos. Muita ei kuvassa näy. Jos oli lehtimiehiä, ne ehkä kurkkivat jostaklin ikkunan takaa, mutta varmaankaan markkinahumu ei siinä potilaan ympärillä vallinnut, eikä soiteltu raflaavaa musiikkia, eikä muitakaan kansahuveja vietetty. Potilas makaa silmät kiinni ja Stenbäck istuu tuolilla potilaan sängyn vieressä. Kuvan mukaan vallitsee "rauha ja hiljaisuus" ei markkinameininki.
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3630
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 11:12 am
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
En tiedä hypnoosijutuista en niin mitään, mutta siinä käsityksessä olen aina ollut, selevällä suomella, että hypnoosi onnistuu miten onnistuu jos hypnotisoitava on myötämielinen hankkeelle.
Jos taas hypnotisoitava on vastarannankiiski ei hommasta tule ei mitään.
Eli Hessunkin hypnoosi kaiketi onnistui kun oli tälläisella asenteella muinoin liikkeellä - niin kai se sitten onnistui kun tavoitteeseen pääsi?
Jos taas hypnotisoitava on vastarannankiiski ei hommasta tule ei mitään.
Eli Hessunkin hypnoosi kaiketi onnistui kun oli tälläisella asenteella muinoin liikkeellä - niin kai se sitten onnistui kun tavoitteeseen pääsi?
Kuten varmaan papillon olet huomannut, niin olenaina kovin kokeilunhaluinen, sillä suomalainen ei usko ennen kuin kokee.
Tuo hypnoosi ei olleut mitenkään erikoinen kokemus, paitsi, että kaikista ennakko-odotuksistani huolimatta, olisin pystynyt esimerkiksi valehtelemaan niin paljon kuin olisin halunnut.
Ei hypnotisoija minulle mitään neuloja kynsien alle tuikkinut, eikä määrännyt hipelöimään itseäni mistään kohtaan, vaan tilanne oli melko stabiili.
"Sitsin" jälkeen oloni oli kuitenkin rento, eli kuin olisin nukkunut oikein kunnon yöunet.
Olen kokeillut myös akupunktiohoitoja useampaankin kertaan migreeniini ja se kyllä on tehonnut, sekä olo neulatyynynä olon jälkeen on ollut myös miellyttävä.
Jos verrataan näitä kahta hoitomuotoa toisiinsa, niin uskon enemmän vanhaan kiinalaiseen neulamenetelmään, tai bambutikuillahan niitä kiinalaiset silloin aikionnan ja kai vieläkin tekevät, sillä hypnoosi ei minua vakuuttanut juuri sen takia, koska siinä olisin pystynyt tekemään kaiken päin vastoin, mitä hypnotisoija olisi saattanuthaluta.
Akupunktion pystyy suorittamaan akuuttiin migreeniin painamalla tietyistä kohtaa ohimossa sijaitsevia "hermolinjoja", vai mitä nuolinja oikealta nimelään ovat, taikka puristamalla vasemman käden peukalon hankaa oikean käden peukalolla ja etusormella, hetken päästä vaihtaen puolta.
Myös nenän seutua otsan ja nenäluuun liitoskohdasta painamalla, voi saadamigreenin oireet heikkenemään.
Tuo hypnoosi ei olleut mitenkään erikoinen kokemus, paitsi, että kaikista ennakko-odotuksistani huolimatta, olisin pystynyt esimerkiksi valehtelemaan niin paljon kuin olisin halunnut.
Ei hypnotisoija minulle mitään neuloja kynsien alle tuikkinut, eikä määrännyt hipelöimään itseäni mistään kohtaan, vaan tilanne oli melko stabiili.
"Sitsin" jälkeen oloni oli kuitenkin rento, eli kuin olisin nukkunut oikein kunnon yöunet.
Olen kokeillut myös akupunktiohoitoja useampaankin kertaan migreeniini ja se kyllä on tehonnut, sekä olo neulatyynynä olon jälkeen on ollut myös miellyttävä.
Jos verrataan näitä kahta hoitomuotoa toisiinsa, niin uskon enemmän vanhaan kiinalaiseen neulamenetelmään, tai bambutikuillahan niitä kiinalaiset silloin aikionnan ja kai vieläkin tekevät, sillä hypnoosi ei minua vakuuttanut juuri sen takia, koska siinä olisin pystynyt tekemään kaiken päin vastoin, mitä hypnotisoija olisi saattanuthaluta.
Akupunktion pystyy suorittamaan akuuttiin migreeniin painamalla tietyistä kohtaa ohimossa sijaitsevia "hermolinjoja", vai mitä nuolinja oikealta nimelään ovat, taikka puristamalla vasemman käden peukalon hankaa oikean käden peukalolla ja etusormella, hetken päästä vaihtaen puolta.
Myös nenän seutua otsan ja nenäluuun liitoskohdasta painamalla, voi saadamigreenin oireet heikkenemään.
^^Tämä taitaa olla vallitseva käsitys. Jotkut lähteet väittävät, että hypnoosille altteimpia ovat älykkäät ihmiset, joilla on runsas mielikuvitus. Tosin jotkin koulukunnat pitävät hypnoosia ja sen tavoitteita lähinnä mielikuvien luomisena jonkin asian onnistumiselle.
No, tietysti pitää erottaa ns. terapeuttinen eli hoitamaan pyrkivä tai hoidon tukena oleva hypnoosi siitä hypnoosista, jota rikostutkinnassa käytetään. Käsitykseni mukaan näiden tekniikka poikkeaa jonkun verran toisistaan.
Sitten oma "taiteenlajinsa" on tuo lavahypnoosi. Tässä ketjussa on taidettu iloisesti sotkea kaikki yhteen, milloin tunnepuuskissa, milloin tarkoituksella.
No, tietysti pitää erottaa ns. terapeuttinen eli hoitamaan pyrkivä tai hoidon tukena oleva hypnoosi siitä hypnoosista, jota rikostutkinnassa käytetään. Käsitykseni mukaan näiden tekniikka poikkeaa jonkun verran toisistaan.
Sitten oma "taiteenlajinsa" on tuo lavahypnoosi. Tässä ketjussa on taidettu iloisesti sotkea kaikki yhteen, milloin tunnepuuskissa, milloin tarkoituksella.
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3630
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 11:12 am
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Älä ole vaatimaton, tuo on kyllä helppo uskoa kaiken luetun jälkeen ettei mikään hypnotiseeraaja voi viedä sinulta valehtelijan lahjaa, ei edes hetkeksi.Hessu52 kirjoitti:
Tuo hypnoosi ei olleut mitenkään erikoinen kokemus, paitsi, että kaikista ennakko-odotuksistani huolimatta, olisin pystynyt esimerkiksi valehtelemaan niin paljon kuin olisin halunnut.
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3630
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 11:12 am
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Tästäpä juontui mieleen nuo töllössä olevat sarjat, joissa yhdessä - yleensä sama poppoo - tekee mitä semmoinen pirullisen näköinen hihittelevä karvanaama sanoo.Mariacka kirjoitti: Sitten oma "taiteenlajinsa" on tuo lavahypnoosi. .
Ovat hulluntemppujensa jälkeen yllättyneen oloisia, häpeissään jne. hyvin aidon tuntuisesti.
Ovatko siis näyttelijöitä vaiko sitten niin innolla mukana että " näyttelevät " sen roolin minkä tämä heppu heille antaa?
Eli tuohon osaan ei vastahakoista saisi?
Edit Typoo
^ Tässä yksi, ei välttämättä sataprosenttinen selitys:
Mutta miten sitten ihmiset saadaan tekemään hypnoosissa ihan älyttömiä juttuja, varsinkin televisiossa?
En ole itse nähnyt tätä kysymyksessä mainittua hypnoosiaiheista TV-ohjelmaa - se taitaa varmaankin olla JIM-kanavalla esitettävä Hypnoosin vallassa. Yleisesti ottaen tällainen hypnoosiaiheinen tv-show on eräänlaista lavahypnoosia, missä käytetään hypnoosin menetelmiä yleisön viihdyttämiseen. Siinä annetaan hypnoosista kuva jonkinlaisena taianomaisena vaikuttamisen keinona, missä hypnotisoidusta tulee robotin kaltainen tahdoton olio. Usein tällaiset show't perustuvat huolellisiin etukäteisvalmisteluihin sekä palkattuihin avustajiin, mutta taitavalla hypnotisoijalla on monia keinoja saada esitys onnistumaan ilman näitäkin.
Ensinnäkin hypnoosin kohteeksi pyritään valitsemaan poikkeuksellisen hypnoosiherkkiä ihmisiä eli "hypnoosivirtuooseja". Tällaiset ihmiset valitaan esimerkiksi esikokein yleisön joukosta. Toisaalta tällainen viihteellinen hypnoositilanne on myös eräänlainen roolileikki, missä esityksen aikana synnytetään ankara roolipaine. Ihmisillähän on helposti taipumus käyttäytyä roolin mukaisesti, varsinkin jos sosiaalinen ryhmäpaine on kova. Toisaalta tällaisiin esityksiin valitaan tai valikoituu myös sellaisia ihmisiä, joilla on kova esiintymishalu jo muutenkin. Tällaiset ihmiset ovat valmiita tekemään melko erikoisiakin asioita muiden edessä, erityisesti kun heillä on "hypnoosin" antama lupa.
Lavahypnoosi on siis pelkkää viihdettä hypnoosiherkkien ihmisten kustannuksella. Muutamissa maissa se onkin kiellettyä, koska koehenkilöille voi lavahypnoosin erityispiirteiden vuoksi tulla vakaviakin haittoja. http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/ ... d=Hypnoosi
"pasi" esitti näkökannan, että henkilö voi aina itse harkita, toteuttaako annetun posthypnoottisen suggestion vaiko ei. Tohtori Amanda Barnier on kyllä tullut toisiin johtopäätöksiin omissa hypnoosikokeissaan. Tässä hän itse kertoo.....
Tohtori Amanda Barnier kertoi tuossa haastattelussa myös seuraavan tosi tapauksen
Probably the most fascinating aspect is the fact that the person will respond to what appears to be a simple request on the part of the hypnotist in a seemingly automatic and extremely compelling fashion. I can recall one young woman who received the suggestion to rub her ear lobe in one of our experiments. When I said the cue word, I can clearly remember the look of amazement and almost shock on her face as she watched her arm and hand moving towards her ear. Most importantly, this response occurs when the person is no longer hypnotised. They've woken up, and for all intents and purposes, everything is back to normal, yet as soon as they hear the cue word, they respond in an almost robotic fashion.
Todennäköisesti hämmästyttävin piirre on tosiasia, jolla henkilö vastaa sellaiseen hypnotisoijan taholta esitettyyn yksinkertaiselta näyttävään pyyntöön, joka esiintyy näennäisesti automaattisessa ja äärimmäisen huomiota herättävässä muodossa.
Minä voin palauttaa mieleen erään nuorten naisen, joka vastaanotti suggestion hieraista korvannipukkaansa eräässä meidän kokeessamme. Kun minä sanoin vihjesanan, voin selvästi muistaa hämmästyksen ja melkein shokin ilmeen hänen kasvoillaan, kun hän katseli oman käsivartensa ja kätensä liikkuvan kohti hänen omaa korvaansa. Kaikkein tärkeintä, tämä reaktio tapahtuu silloin, kun henkilö ei ole enää hypnoosissa. He olivat heränneet, ja kaikissa merkityksissä ja tarkoituksissa, kaikki oli takaisin normaalissa olotilassa, kuitenkin niin pian kun he kuulivat vihjesanan, he reagoivat melkein robotin tyyliin.
------------------------------------------------------------------------------------
Minun mielestäni tämä esimerkki osoittaa kiistattomasti sen, että posthypnoottinen suggestio voi toimia, vaikka koehenkilö on täysin normaalissa valvetilassa, ja henkilö itsekin hämmästelee omaa menettelyään. Hän vain toistaa mekaanisesti toiminnan annetun suggestion mukaisesti. Hän itsekin voi sitä ihmetellä. On selvää, että näin ei tapahdu aina. Ajan myötä posthypnoottinen suggestio heikkenee. Myös eri henkilöt ovat tämän ilmiön suhteen erilaisia. Jotkut ovat herkempiä suggestioille kuin toiset. Todennäköisesti koehenkilö ei toteuta hänen omaa moraalikäsitystään vastaan olevaa suggestiota, siis esimerkiksi rikosta. Mutta moraalikäsityksiäkin on niin monenlaisia. Kaikilla moraali ei aseta kovinkaan suuria esteitä. Varmalta näyttää se, että koehenkilö voi suorittaa normaaliolotilassakin omituisia temppuja, joita hän ei tavallisesti tekisi. Tätä ominaisuutta aivan ilmeisesti käyttävät hyväkseen mm. nuo Mariackan mainitsemat ns. "Lavahypnotisoijat". Mutta yhtä hyvin sitä varmaan käytetään terapiassa.
Tohtori Amanda Barnier kertoi tuossa haastattelussa myös seuraavan tosi tapauksen
Probably the most fascinating aspect is the fact that the person will respond to what appears to be a simple request on the part of the hypnotist in a seemingly automatic and extremely compelling fashion. I can recall one young woman who received the suggestion to rub her ear lobe in one of our experiments. When I said the cue word, I can clearly remember the look of amazement and almost shock on her face as she watched her arm and hand moving towards her ear. Most importantly, this response occurs when the person is no longer hypnotised. They've woken up, and for all intents and purposes, everything is back to normal, yet as soon as they hear the cue word, they respond in an almost robotic fashion.
Todennäköisesti hämmästyttävin piirre on tosiasia, jolla henkilö vastaa sellaiseen hypnotisoijan taholta esitettyyn yksinkertaiselta näyttävään pyyntöön, joka esiintyy näennäisesti automaattisessa ja äärimmäisen huomiota herättävässä muodossa.
Minä voin palauttaa mieleen erään nuorten naisen, joka vastaanotti suggestion hieraista korvannipukkaansa eräässä meidän kokeessamme. Kun minä sanoin vihjesanan, voin selvästi muistaa hämmästyksen ja melkein shokin ilmeen hänen kasvoillaan, kun hän katseli oman käsivartensa ja kätensä liikkuvan kohti hänen omaa korvaansa. Kaikkein tärkeintä, tämä reaktio tapahtuu silloin, kun henkilö ei ole enää hypnoosissa. He olivat heränneet, ja kaikissa merkityksissä ja tarkoituksissa, kaikki oli takaisin normaalissa olotilassa, kuitenkin niin pian kun he kuulivat vihjesanan, he reagoivat melkein robotin tyyliin.
------------------------------------------------------------------------------------
Minun mielestäni tämä esimerkki osoittaa kiistattomasti sen, että posthypnoottinen suggestio voi toimia, vaikka koehenkilö on täysin normaalissa valvetilassa, ja henkilö itsekin hämmästelee omaa menettelyään. Hän vain toistaa mekaanisesti toiminnan annetun suggestion mukaisesti. Hän itsekin voi sitä ihmetellä. On selvää, että näin ei tapahdu aina. Ajan myötä posthypnoottinen suggestio heikkenee. Myös eri henkilöt ovat tämän ilmiön suhteen erilaisia. Jotkut ovat herkempiä suggestioille kuin toiset. Todennäköisesti koehenkilö ei toteuta hänen omaa moraalikäsitystään vastaan olevaa suggestiota, siis esimerkiksi rikosta. Mutta moraalikäsityksiäkin on niin monenlaisia. Kaikilla moraali ei aseta kovinkaan suuria esteitä. Varmalta näyttää se, että koehenkilö voi suorittaa normaaliolotilassakin omituisia temppuja, joita hän ei tavallisesti tekisi. Tätä ominaisuutta aivan ilmeisesti käyttävät hyväkseen mm. nuo Mariackan mainitsemat ns. "Lavahypnotisoijat". Mutta yhtä hyvin sitä varmaan käytetään terapiassa.
Mitään viitteitä virallisesta terapiakäytöstä ei ole ja miksi pitäisi olla? Kaikki tutkimukset kun viittaavat siihen suuntaan, että ilman hypnoosia annettu suggestio toimii vähintään yhtä hyvin, ellei paremmin, kuin hypnoosin kanssa annettu.Sariola kirjoitti:Tätä ominaisuutta aivan ilmeisesti käyttävät hyväkseen mm. nuo Mariackan mainitsemat ns. "Lavahypnotisoijat".[/b] Mutta yhtä hyvin sitä varmaan käytetään terapiassa.
Todellisuudessa minä esitin, mihin tulokseen tohtori Barnier itse on tullut puheena olevan tekstin mukaan: There's a paradox here: subjects say that they actively decide how to respond, yet they still describe their response as compulsive and effortless.Sariola kirjoitti:"pasi" esitti näkökannan, että henkilö voi aina itse harkita, toteuttaako annetun posthypnoottisen suggestion vaiko ei. Tohtori Amanda Barnier on kyllä tullut toisiin johtopäätöksiin omissa hypnoosikokeissaan. Tässä hän itse kertoo.....
Mitään toista johtopäätöstä ei käy ilmi Sariolan nyt kopioimasta tekstistä. Mainittua paradoksia Barnier selittää tarkemmin: In other words, they are creating a compelling posthypnotic experience for themselves. The fact that they can do this so successfully highlights their special individual abilities. Posthypnotic responding is not at all due to the power of the hypnotist, rather it has everything to do with the talents of the hypnotised individual.
Barnierin mukaan siis koehenkilöt itse luovat itseään velvoittavan hypnoosinjälkeisen kokemuksen oman, aktiivisen tahtonsa mukaisesti.
Nyt pasi puhuu puppua!pasi kirjoitti:Todellisuudessa minä esitin, mihin tulokseen tohtori Barnier itse on tullut puheena olevan tekstin mukaan: There's a paradox here: subjects say that they actively decide how to respond, yet they still describe their response as compulsive and effortless.Sariola kirjoitti:"pasi" esitti näkökannan, että henkilö voi aina itse harkita, toteuttaako annetun posthypnoottisen suggestion vaiko ei. Tohtori Amanda Barnier on kyllä tullut toisiin johtopäätöksiin omissa hypnoosikokeissaan. Tässä hän itse kertoo.....
Mitään toista johtopäätöstä ei käy ilmi Sariolan nyt kopioimasta tekstistä. Mainittua paradoksia Barnier selittää tarkemmin: In other words, they are creating a compelling posthypnotic experience for themselves. The fact that they can do this so successfully highlights their special individual abilities. Posthypnotic responding is not at all due to the power of the hypnotist, rather it has everything to do with the talents of the hypnotised individual.
Barnierin mukaan siis koehenkilöt itse luovat itseään velvoittavan hypnoosinjälkeisen kokemuksen oman, aktiivisen tahtonsa mukaisesti.
Nuo lauseet Barnier puhuu toisen kokeen kohdalla. Tuo minun lainaukseni on COPY-PASTE lainaus. Se on totta.
Nuo toisen suuntaiset lauseet Barnier siis puhuu eri kokeen yhteydessä. Muistaakseni se oli kortin lähettäminen hänelle joka päivä tietyn jakson aikana. Kiltit koehenkilöt tietysti lähettävät kortin opettajalleen, jos tämä niin pyyttää. Siihen ei tarvita lainkaan hypnoosia. Se ryhmä, jolle annettiin tämä toivomus normaaliin tapaan suullisesti, luonnollisesti "voittaa" tässä vertailussa.
Tämä korvanraapimiskoe oli eri koe, ja siinä koehenkilöt raapivat korvaansa, kun vihjesana sanottiin. Olipa joku koehenkilö katsonut suuresti hämmästyneenä omaa kättään joka raapi hänen omaa korvaansa.
Kortinlähetyskokeesta voisi sanoa jo etukäteen, että kyllä testeihin päässeet lähettävät mielihyvin kortin suurelle opettajalleen vaikka joka päivä, jos opettaja pyytää sitä heiltä ilman hypnoosiakin.
Et voi kuitenkaan kieltää ja ohittaa tuota korvanraapimiskoetta. Se on hassun näköinen ja silti koehenkilöt toteuttivat sen kokeessa. Lue tarkasti - sieltä se löytyy. ...
Amanda itse kertoo....^Oliko korvannäpläämiskokeessa verrokkiryhmää? Ellei, kokeita ei voi verrata toisiinsa, vaan kertomus jää irralliseksi esimerkiksi.
Varsinaisessa tutkimuksessa ei tutkittu korvannäpläämistä.
Toisaalta: jos kiltit verrokit lähettivät kortteja, niin tekivät myös kiltit (hypnoosiin antautuneet) hypnoosiryhmän osallistujat.
Varsinaisessa tutkimuksessa ei tutkittu korvannäpläämistä.
Toisaalta: jos kiltit verrokit lähettivät kortteja, niin tekivät myös kiltit (hypnoosiin antautuneet) hypnoosiryhmän osallistujat.
Juuri niin! Voidaan ajatella, että jo etukäteen ne, joille pyyntö esitetään suoraan ilman hypnoosia voittavat varmasti tässä. Sensijaan ne, joille pyyntö esitetään vain hypnoosissa, ja todennäköisesti niin, että he eivät normaaliolotilassa tiedä mitään koko pyynnöstä, häviävät, vaikka taisivat yltää lähes samalle tasolle, vaikka eivät tietoisesti tienneet, että heitä on pyydetty lähettämään kortti. Tuokin koe itse asiassa todistaa, että posthypnoottinenkin pyyntö toimii käytännössä, vaikka koehenkilöt eivät tiedä mitään koko pynnöstä. Kyllä tuo korvanraapimiskoe vaikutti esityksestä päätellen aivan oikealta kokeelta. Käyttihän Barnier siinä monikkoa, "he", vaikka hän oli erityisesti seurannut yhtä koehenkilöä, jonka kasvot olivat olleet kuin shokissa olevalla, kun tämä henkilö oli huomannut kuinka oma käsi raaputteli omaa korvaa, kuin automaattisessa liikkeessä.Mariacka kirjoitti:^Oliko korvannäpläämiskokeessa verrokkiryhmää? Ellei, kokeita ei voi verrata toisiinsa, vaan kertomus jää irralliseksi esimerkiksi.
Varsinaisessa tutkimuksessa ei tutkittu korvannäpläämistä.
Toisaalta: jos kiltit verrokit lähettivät kortteja, niin tekivät myös kiltit (hypnoosiin antautuneet) hypnoosiryhmän osallistujat.
Sariolan tyypillinen asia-argumentin korvike. Täysin arvoton.Sariola kirjoitti:Nyt pasi puhuu puppua!
Kerropa siis Sariola, missä kohdassa tekstiä sanotaan, että korvanraapimiskokeessa posthypnoottinen suggestio toimi koehenkilöiden aktiivisen tahdon vastaisesti. Koehenkilöiden hämmästys ja kokeen hauskuus eivät ole merkkejä tahdonvastaisesta toiminnasta.Et voi kuitenkaan kieltää ja ohittaa tuota korvanraapimiskoetta. Se on hassun näköinen ja silti koehenkilöt toteuttivat sen kokeessa. Lue tarkasti - sieltä se löytyy. ...