Hypnoosi

[Mariacka]

^Väitöskirjoissa kehitetään usein uusi teoria lukuisten luotettavien tutkimusten pohjalta. En tiedä, onko Aaronin asteikko ollut tuossa Kallion väitöskirjassa mukana, googletus vie ainakin New Age -sivustoille. En menisi surutta yhdistelemään hypnoosiväitöskirjan tuloksia tuohon skaalaan.

Tosiaan MTV3:n haastattelijan mukaan myös tohtori Kallio on todennut, että "Kaikkia ihmisiä voidaan hypnotisoida". Mielestäni se tarkoittaa sitä, että kohteessa myös jotakin tapahtuu, eli koehenkilö todennäköisesti vaipuu hypnoosiin ainakin hypnoosin lievälle tasolle (1-2). Tuo Kallion ilmaus on tosin epämääräinen. Myöskin se on totta, että kaikki hypnotisoijat eivät ole yhtä taitavia, kuin myös se, että nämä kaikki prosenttiluvut vaihtelevat riippuen mistä lähteestä katsoo. Suomen kielellä näistä hypnoosin tasoista puhutaan vähemmän, mutta esim. Atlantin takana näistä puhutaan virallisemmissakin lähteissä aivan vapaasti. Usein mainitaan juuri tämä Aronin asteikko (Aron's Scale), se lienee muodostunut jonkinlaiseksi standardiksi hypnoosin tasoista puhuttaessa.

Kaikkia ihmisiä voidaan myös provosoida. Siitä ei seuraa, että kaikki ihmiset provosoituvat. Itselleni on muodostunut se käsitys, että tutkimukset suggestioalttiudesta on tehty vapaaehtoisia tutkittaessa, ts niiden ihmisten joukossa, jotka ovat halunneet mennä hypnoosiin. Ei suinkaan koko populaatiossa.

Aiemmin on todistettu, että hypnoosi ei riipu hypnotisoijan taidosta tai voimasta, vaan hypnotisoitavan tahdosta. Joten nykytiedon valossa mikään ei puhu sen puolesta, että hypnotisoituminen olisi todella tapahtunut ja toiminut Bodom-keississä. Tai jos on, mikään ei takaa, että siinä puhuttu olisi ollut puhdas totuus.

[Sariola]

.....

Aiemmin on todistettu, että hypnoosi ei riipu hypnotisoijan taidosta tai voimasta, vaan hypnotisoitavan tahdosta. Joten nykytiedon mikään ei puhu sen puolesta, että hypnotisoituminen olisi todella tapahtunut ja toiminut Bodom-keississä. Tai jos on, mikään ei takaa, että siinä puhuttu olisi ollut puhdas totuus.

Tuosta jälkimmäisestä ei täydellistä varmuutta ole. Se on totta. Mutta ei edes Lauerma ollut varma, oliko hypnoosikertomus aito vai ei. Se jäi oikeudessa avoimeksi kysymykseksi.

Tuo Aron's Scale on kyllä käytetty amerikkalaisissa alan kirjoituksissa paljon. Tuo asteikko on paljon käytetty. Liitän tähän alle viitteen, missä siitä hieman puhutaan.

Itse uskon, että myös hypnotisoijan taidolla on suuri vaikutus siihen, miten hypnotisointi onnistuu. Ellen uskoisi näin, lähtisin heti rahakkaalle kiertueelle antamaan uskomattomia hypnoosinäytöksiä. Mutta kun en usko, että hypnotisoijalla ei olisi mitään osuutta hypnoosin onnistumiseen. Siten en voi lähteä kiertueelle!


____________________________________________________________
Harry Arons ( http://en.wikipedia.org/History_of_hypnosis )

In 1967, Harry Arons, a self-taught professional hypnotist, wrote a textbook, Hypnosis in Criminal Investigation, dedicated to the application of hypnosis in the judicial system. Chapters include such applications such as memory, age regression, induction techniques and confabulation. Arons also traveled the country training law enforcement agencies. His teaching created national acceptance in the legal community and increased positive awareness to the practice of hypnosis for trial applications.

Arons is best known today for introducing a scale that is used for measuring the 'depth' of trance in hypnosis, called the Arons scale, which recognizes six levels of trance depth:

1.Hypnoidal
2.Light trance
3.Medium trance
4.Profound trance
5.Somnambulism
6.Profound Somnambulism

__________________________________________________________

Kävin muuten uteliaisuuttani "rentoutumassa" erään äänitteen mukaan. No nyt on rento olo.
Sellainen löytyi täältä:
http://www.hypnogenesis.com/hypnosis_relaxation.mp3

____________________________________________________________

[Mariacka]

PubMed ei anna tulokseksi yhtään osumaa hakusanoin "Arons scale". Tai tarkalleen ottaen tulee viisi, mutta niissä Arons E tai Arons RR esiintyy artikkelin kirjoittajana. Psykologian ja psykiatrian tietokanta PsycINFO antaa samalla haulla nollatuloksen. Ehkäpä itseoppineen hypnotistin asteikkoja ei arvosteta tieteessä. Niukaksi jää saalis pelkällä googletuksellakin.

Hypnoosia ilmiönä on tutkittu sen verran, että luulen tiedon hypnotisoituvan ominaisuuksista hypnoosin onnistumisen kannalta keskeisimpänä tekijänä olevan - tämänhetkisen tiedon perusteella - kylmää faktaa. Hypnoositekniikan voi periaatteessa opetella vaikka kirjoja lukemalla, mutta se ei tee sen käyttäjästä sen mahtavampaa (vaikka on viitteitä siitä, että "villin" hypnoosin kursseille hakeutuu manipulatiivisia henkilöitä). Eikä missään tapauksessa varteenotettavaa hypnoosin terapeuttista tai tutkinnallista käyttäjää.

60-luvulla hypnoosista tiedettiin paljon vähemmän kuin nykyään ja menetelmältä todennäköisesti odotettiin liikaa. Lauerman aivoituksia on turha lähteä sen enempää enää spekuloimaan, koska tieteessä ei ole koskaan sataprosenttisia totuuksia. Pseudotieteessä sen sijaan on.

[Sariola]

^ Noita hypnoosin syvyystason asteikkoja on kyllä useita. On kolmijakoisia ja nelijakoisia. Ehkä tavallisimmin erotetaan 6 tasoa. Paitsi tämä Arons Scale on olemassa toinen hyvin samantapainen, en muista tai en tiedä sen nimeä. Tasot 1-2 ovat "light", tasot 3-4 "medium" ja tasot 5-6 "deep". Tässä asteikossa vasta tasolla 5. ovat näköaistiin liittyvät hallusinaatiot mahdollisia. Myös kaikkien aistien alueella ovat hallusinaatiot mahdollisia tasolla 5. Tasolla 6, ovat mahdollisia myös negatiiviset hallusinaatiot.

Syvyystaso saadaan selville testaamalla. On olemassa hyvin tunnettuja testisuggestioita. Niillä kokeillaan onko potilaan rektio suggestioon oikea, eli toimiiko se suggestio tällä potilaalla. Jo lievimmällä hypnoositasolla toimii silmän katalepsiatesti. Toisella tasolla lienee tavallisin "käden jäykistyminen liikkumattomaksi" testi. Kullekin tasolle tulee mukaan aina lisää uusia ilmiöitä, joita voi testata. Niistä voi päätellä hypnoosin tason syvyyden. Luulen kyllä, että nämä tiedot ovat yhteisiä myös virallisen lääketieteen kanssa, vaikka näistä ei löydy helposti tietoa. Eihän monesta muustakaan lääketieteen operaatiosta löydy pikkutarkkoja kuvauksia internetistä. Opetus annetaan ammattilaisille.

[Mariacka]

^PubMed ja PsycINFO ovat ammattilaisten tietokantoja. Jos varteenotettavaa tietoa on, se kyllä löytyy sieltä. Arons scale ei löytynyt.

Mittareita suggestioherkkyyden testaamiseksi on kyllä kehitetty. On myös huomattu, että hypnoosiherkkyys korreloi erittäin voimakkaasti suggestioherkkyyden kanssa. Samat ihmiset, jotka menevät herkästi hypnoosiin, noudattavat suggestioita ilman hypnoosiakin. Selityksenä on tarjottu sekä motivaatiota että kykyä luoda voimakkaita mielikuvia.

Käytännön hypnoositilanteessa (hoitotilanteessa) on tutkittaessa huomattu, ettei hoidosta saatava hyöty ole läheskään aina suhteessa suggestion syvyyteen.

[Mariacka]

Tässä tällaista:

---Vaivaton ja varma konsti hypnoosi ei kuitenkaan ole: Nykykäsitysten mukaan ehkä 15 % ihmisistä on hyvin herkästi hypnotisoitavissa, 60 % jossain määrin ja loput ovat resistenttejä. -TS

[Sariola]

Tässä tällaista:

---Vaivaton ja varma konsti hypnoosi ei kuitenkaan ole: Nykykäsitysten mukaan ehkä 15 % ihmisistä on hyvin herkästi hypnotisoitavissa, 60 % jossain määrin ja loput ovat resistenttejä. -TS

Tuohan on lähes yhteneväinen Amanda Barnierin antamien tietojen kanssa. Noilla main se liikkuu. Ehkä useimmiten mainitaan, että 85-95% olisi hypnotisoitavissa. Tuossahan tulee n.75%.

[Sariola]

Seuraavassa olen esittänyt eräitä hypnoosiinkin liittyviä selvityksiä, joita olen keskustelussa tuonut esiin.



Mariacka: Aiemmin on todistettu, että hypnoosi ei riipu hypnotisoijan taidosta tai voimasta, vaan hypnotisoitavan tahdosta. [Joku on voinut niin väittää, mutta se ei pidä paikkaansa. Ei niin ole todistettu, hyvin monista lähteistä löytyy arvio, että hypnoosin onnistuminen riippuu myös hypnotisoijan taidoista. Sen voi päätellä myös aivan itse.]


Mariacka: Odotan edelleen niitä lukuisia ja päteviä tutkimuksia, joiden mukaan ihminen ei muista mitä hypnoosi-istunnossa tapahtui. [Niitä ei kannata odotella, vaan sen sijaan tehdä pieni lukukierros vaikkapa internetissä, niin asia selviää. Kevyemmällä hypnoosin tasolla voidaan antaa posthypnoottinen suggestio, jossa potilas määrätään unohtamaan kaiken mitä hypnoosissa tapahtui. Kun hypnoosi on riittävän syvällä tasolla, tämä täydellinen unohtaminen on automaattista ilman mitään lisäyksiä. Se tapahtuu silloin aina ja automaattiwsesti. Tämä asia siis riippuu hypnoosin syvyystasosta.]


Mariacka: Sariola, sotket suggestion ja hallusinaation. [Se joka meistä kahdesta yrittää sotkea, en valitettavasti ole minä, vaan joku muu. Minulle nuo termit ovat erittäin selviä, en voi niitä sotkea. On kyllä mahdollista, että Mariacka sotkee niitä, tai sitten on kysymyksessä melko alkukantaisen väittelytemppu, pelkkänä temppuna.]


Mariacka: Posthypnoottisella suggestiolla ei ole mitään käyttöä näyttöön perustuvassa lääketieteessä. Sen sijaan siitä hyötyvät leipänsä hypnoosilla hankkivat. [Hypnoosin asiantuntija Lauerma vakuuttaa, että hypnoosia voidaan käyttää useilla lääketieteen osa-alueilla menestyksellisesti ja niin on myös tapahtunut jo kauan aikaa. Posthypnoottinen suggestio taas on hyvin tunnettu ja käytetty hypnoosiin yleisesti liittyvä menettelytapa. Sitähän oli tutkimut mm. austaralialaisen yliopiston tutkijaryhmä, johon kuului mm. tohtori Amanda Barnier.]


Mariacka: Tässäpä taas taidonnäyte kiemurtelusta ja suoranaisesta väärän todistuksen antamisesta.
Onko todella näin, että tämän palstan hallinnointi kuuluu tankeroenglannintaitoiselle sillisalaatti-inttelijälle? [Tuossa olin juuri osoittanut, että tohtori Kallion tutkimuksessa mainittu prosenttiluku 2-5% tarkoittaa niitä henkilöitä, jotka saadaan menemään syvähypnoosiin, kuusiportaisella syvyysasteikolla tasolle 5. Vasta niin syvällä hypnoosin tasolla ovat näköaistiin liittyvät hallusinaatiot mahdollisia. Tuo taso 5, on vain yksi hypnoosin taso, tasoja on yleisimpien tasoluokitusten mukaan 6 kpl. Kaikissa niissä ihminen on jo "hypnoosissa". Tuossa vaiheessa Mariacka oli jo ilmeisesti huomannut olleensa väärässä, ja tuo havainto purkautui tuollaisena alakukantaisena reaktiona. Siis tuo prosenttiluku 2-5% ei suinkaan tarkoita yleisesti hypnoosiin vaipuvien ihmisten osuutta, vaan nimenomaan "syvähypnoosiin" (tasoille 5-6) vaipuvien osuutta. Näitä henkilöitä Kallio nimitti "hypnoosivirtuooseiksi".]


Mariacka: Tätä olen viimeiset pari sivua yrittänyt. Nyt pyysin Sariolaa todistamaan minua koskevat väitteensä, mutta siihen hän ei pysty. Miksi pystyisikään, koska valehtelee. Asia- ja kielikorjauksia olen myös tehnyt, mutta tuossa ylhäällä "kiitos" siitäkin. Naurettavinta on, että sama persoona itkee Lautamiehessä kurjaa kohtaloaan. Joskus sitä malkaa voisi etsiä myös omasta silmästään. [Noinkin näköjään asian voi käsittää, piilee siinä vähän tottakin. Enimmäkseen minä olen suhteellisen rauhallisesti ja asiallisesti koettanut oikaista muutamia Mariackan virhekäsityksiä, ja olen mielestäni siinä onnistunutkin. Tuossa edellä nyt osoitin Mariackan pyynnöstä muutamia väitteitäni oikeiksi, ja samalla Mariackan käsityksiä ja väitteitä vääriksi. Tuota valehtelumainintaa erityisesti ihmettelen, sillä totuus on niinpäin, että minä olen ollut enimmäkseen liian rehellinen, ja joutunut siitä usein kärsimään joihinkin toisiin verrattuna. Valitettavasti rehellisyyttä ei nykyään kovin paljon arvosteta. Terävät kyynärpäät ja ilkeä kieli ovat paremmin arvossaan ja Mariacka vaikuttaa olevan etevä sillä alueella. Niillä voi aika paljon korvata puuttuvaaa lahjakkuutta, ja niin myös tapahtuu. No, taito se on sekin. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, kuuluu vanha viisaus. Tämä koskee eräitä muitakin kirjoittelijoita.

[pasi]

Enimmäkseen minä olen suhteellisen rauhallisesti ja asiallisesti koettanut oikaista muutamia Mariackan virhekäsityksiä, ja olen mielestäni siinä onnistunutkin.

Ehkäpä voisit järjestää tästä äänestyksen?

[Mariacka]

Sariola, suurin osa ns. vapaan internetin sisällöstä on kaupallista. Myös erilaiset hypnoosin taitajat markkinoivat siellä palvelujaan, ja heille on varmasti eduksi väittää hypnoosin tepsivän kaikille ja kaikkiin vaivoihin. Tämä pitäisi ymmärtää ennen kuin väittää näiden väittämien tepsivän myös lääketieteessä saati niiden olevan yleinen totuus.

En ymmärrä, miksi kinaat siitä, että hypnoosin voi unohtaa, jos annetaan posthypnoottinen suggestio. Käsitit, että Barnierin tutkimuksessa hypnotisoidut toteuttivat salaista tehtävää, jota he eivät hypnoosissa tienneet saaneensa. Näin ei ollut. Heitä ei käsketty unohtaa yhtään mitään, vaan posthypnoottista suggestiota testattiin korttien lähettämisessä, ei hypnoosin unohtamisessa.

Tämä menee typeräksi itsensä toistamiseksi, mutta jos psykologian tohtori tekee tutkimuksen, joka romuttaa myytin posthypnoottisen suggestion toimimisesta, se ei tarkoita sitä, että kyseessä on yleinen lääketieteen (tai psykologian) hoitokeino. Lopputulema on päinvastainen - terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa kahdesta samaan lopputulokseen päätyvistä hoidoista edullisempi voittaa, ja se on jokaisen veronmaksajan etu. Hypnoosi sinällään on hyvä hoitokeino monissa tapauksissa, mutta posthypnoottisia suggestioita ei tiettävästi käytetä hoitomuotona.

Väitöskirjatekstin kumoaminen googlettamalla jonkun itseoppineen hypnotisoijan teesejä ei ole pätevää. Jos Kallio ei ole ottanut väitöksessään huomioon Aronsin 60-luvulla kehittelemiä skaaloja hypnoosin syvyydestä, virhe ei ole Kallion vaan sen, joka siitä valittaa.

[Sariola]

Sariola, suurin osa ns. vapaan internetin sisällöstä on kaupallista. Myös erilaiset hypnoosin taitajat markkinoivat siellä palvelujaan, ja heille on varmasti eduksi väittää hypnoosin tepsivän kaikille ja kaikkiin vaivoihin. Tämä pitäisi ymmärtää ennen kuin väittää näiden oletusten tepsivän myös lääketieteessä.

Tämä menee typeräksi itsensä toistamiseksi, mutta jos psykologian tohtori tekee tutkimuksen, joka romuttaa myytin posthypnoottisen suggestion toimimisesta, se ei tarkoita sitä, että kyseessä on yleinen lääketieteen (tai psykologian) hoitokeino. Lopputulema on päinvastainen - terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa kahdesta samaan lopputulokseen päätyvistä hoidoista halvempi voittaa, ja se on jokaisen veronmaksajan etu.

No niin, siinä sitä ollaan. Myönteisiä ajatuksia hypnoosin käytöstä mm. lääketieteessä on esittänyt esim. Hannu Lauerma. Mielestäni se on jo fakta, että hypnoosia käytetään yleisesti lääketieteessä yhtenä hoitokeinona. Lauerman mukaan se on yksi hyväksytty hoitomuoto monien muiden joukossa. Tässä eräs Lauerman kannanotto:

===================================================================================

Hypnoosista tuli lääkärin ja poliisin työkalu (30.11.-1)



TEKSTI:Hannu Lauerma



Hypnoosi oli pitkään huonossa huudossa, mutta nykyään sitä
pidetään pätevänä hoitona, josta hyötyvät erityisesti kipu-, pelko- ja astmapotilaat.
Hypnoosi voi myös auttaa rikoksen todistajaa muistamaan enemmän.



Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2002




Hypnoosi tuo monelle mieleen taskukelloa heiluttavan herrasmiehen, joka saattelee potilaansa transsiin unettavalla puheella. Joku taas muistaa takavuosien tv-taikurin, jonka kerrottiin saavan studioyleisön tekemään temppuja jopa vastoin omaa tahtoaan.



Käsitykset eivät anna oikeaa kuvaa hypnoosista. Kyky vaipua sopivissa oloissa syvään rentoutuneisuuden tilaan on terveelle ihmiselle luontainen, ja arki tarjoaa roppakaupalla tilaisuuksia. Mielen voi rauhoittaa tunnelmallinen elokuvamusiikki, hyvä kirja, leppeä kesämaisema tai pilkkiavantoon tuijottaminen. Näistä hypnoosi eroaa vain siinä, että hypnoosissa terapeutti ja potilas yhdessä päämäärähakuisesti ja ammatillisesti keskittävät potilaan huomion tiettyihin seikkoihin.



Ei unessa vaan transsissa valveilla



Toisin kuin usein ajatellaan hypnoosi ei ole unta. Kokemuksellisesti se voi muistuttaa unen rajamailla olemista, mutta aivosähkökäyrä on samanlainen kuin valveessa. Itse kokemus ei ole pelottava eikä välttämättä edes erityisen jännittävä.



Tyypillinen hypnoosihoitoistunto alkaa valmistelevalla keskustelulla. Kun ilmapiiri on otollinen ja yhteiset tavoitteet ovat selvillä, lääkäri tai muu hypnoosin hallitseva terveydenhuollon ammattilainen pyytää potilasta esimerkiksi hengittämään syvään, tuijottamaan kynänsä kärkeä ja eläytymään siihen, mitä kuulee. Useiden mieleenjohdatusten eli suggestioiden jälkeen ihminen menee transsiin. Sen aikana kehittyvät mielikuvat, jotka ovat hypnoosihoidon ydin.



Tutkimus on kirkastanut maineen



Hypnoosi on ilmiönä ikivanha. Ihmisen perustaipumusta reagoida suggestioihin käytettiin jo samanistisissa kulttuureissa 40 000 vuotta sitten. Myös uskonnollisten kertomusten maininnat rampojen ihmeparanemisesta ja veden muuttumisesta viiniksi muistuttavat suuresti ilmiöitä, joita saadaan aikaan hypnoosissa.



Tieteellisen pohjan epävarmuus ja alalla vaikuttaneet maallikot, ns. lavahypnotisoijat, pitivät kuitenkin hypnoosin syrjässä länsimaisen lääketieteen valtavirrasta. Nykyään monissa maissa hypnoosia saavat harjoittaa vain terveydenhuollon ammattilaiset. Suomessa sitä kuitenkin voi edelleen markkinoida kuka hyvänsä.



Kyseenalainen maine on kirkastunut parempien tutkimusmenetelmien ja hyvien hoitotulosten ansiosta. Erityisesti aivotoiminnan kuvausmenetelmät ovat avanneet mahdollisuuden tarkastella ihmisen mieltä uusilta suunnilta. Tutkijoiden avuksi on tullut mm. positroniemissiotomografia, PET-kuvaus, jolla voidaan jäljittää esimerkiksi hermovälittäjäaineiden liikkeitä ja verenkiertoa.



Aivojen toiminta muuttuu



Epäilijät ovat väittäneet, että hypnoosi on ”vain” mielikuvituksen tuotetta. Tätä se onkin, mutta juuri hypnoottiseen rentoutumiseen liittyvä eläytyminen aiheuttaa huomattavia muutoksia aivojen toimintaan, kuten aistimuksiin. Tila poikkeaa selvästi pelkästä intensiivisestä kuvittelusta.



Kuvauksilla on osoitettu, että hypnoosissa aivot tavallaan huijataan uskomaan kaiken olevan niin kuin sanotaan. Kun hypnoosiin vaipuneelle ihmiselle esimerkiksi näytetään mustavalkoista valokuvaa ja väitetään sitä värilliseksi, molempien aivopuoliskojen värinäköalueet aktivoituvat. Pelkkä värien näkemisen kuvittelu saa aikaan muutoksia vain oikeassa aivopuoliskossa. Kuuloärsykkeiden käsittelyn taas tiedetään muuttuvan jo aivorungossa, ei vasta korkeammilla kuuloalueilla aivokuoressa.



Hypnotisoitu ihminen kykeneekin uppoutumaan käsiteltävään tilanteeseen ja sulkemaan ulkoiset ärsykkeet pois tajunnastaan.



Kivut katoavat, pelot helpottavat



Hypnoosihoidon tehoa on tutkittu vertailemalla sitä muihin hoitoihin. Useissa sairauksissa se toimii siinä missä muukin tehokkaaksi todettu lääketieteellinen hoito. Hypnoosi tepsii mm. synnytyskipuihin ja syövän ja muiden pitkäaikaissairauksien aiheuttamiin särkyihin. Vaikutus on parhaimmillaan morfiinia voimakkaampi.



Koska mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti tahdosta riippumattomiin elintoimintoihin, kuten paksusuolen liikkeisiin, hypnoosi saattaa lievittää toiminnallisia vatsavaivoja. Niin ikään se voi auttaa unettomuuteen ja unissakävelyyn.



Hypnoosista ovat saaneet helpotusta monet astmaatikot ja ihotautipotilaat, ja sillä on hoidettu menestyksellisesti lento-, synnytys- ja hammaslääkäripelkoa. Erityisen hyvin hypnoosi sopii yliherkkään nielurefleksiin, ns. yökkäykseen, joka hankaloittaa esimerkiksi hampaan paikkaamista. Hypnoosi voi parantaa myös psykoterapian tehoa.



Läskiin ja tupakkaan toiset konstit



Hypnoosi-istunnoista ei toistaiseksi ole tutkimuksin osoitettu olevan hyötyä niille, jotka haluavat päästä eroon liikakiloista, tupakasta, alkoholista tai huumeista, vaikka jotkut kokevatkin niistä hyötyneensä. Tupakoitsijoille ja laihduttajille voikin suositella hypnoosia edullisempaa suggerointia: keskinäistä vedonlyöntiä. Ainakin rahat säästyvät terveelliseen kasvisruokaan tai kiistatta tehokkaaseen nikotiininkorvaushoitoon.



Myös silloin, kun pulmana ovat toistuvat päänsärkykohtaukset, yksinkertaiset rentoutustekniikat saattavat olla hypnoosia käytännöllisempi ratkaisu.



Hypnoosi ei saa koskaan olla lääkärin ainoa hoitovaihtoehto. Siihen ei pidä turvautua, mikäli parempia hoitoja on tarjolla. Vaarallisinta on hoitaa todellisuudentajunsa menettänyttä, vainoharhaisuuteen taipuvaista tai syvästi masentunutta potilasta, joka kokee, että hypnoosi on hänen viimeinen mahdollisuutensa.



Vaikutusmekanismi epäselvä



Ihmisen reaktiot suggestioihin ja suggeroinnin aiheuttamat aivotoiminnan ja aistimusten muutokset ovat hypnoosihoitojen perusta. Tarkka vaikutusmekanismi on kuitenkin epäselvä.



Parhaiten tunnetaan hypnoosin kyky lievittää kipua. PET-kuvat osoittavat, että suggestiot vaimentavat kipuaistimuksiin osallistuvien aivokuoren alueiden toimintaa. Neurofysiologiset tutkimukset taas paljastavat, että muutoksia tapahtuu myös selkäytimessä.



Hypnoosin lievittävä vaikutus astmaan ja joihinkin ihotauteihin on liitetty immuunijärjestelmän muutoksiin, mutta vakuuttava tieteellinen näyttö puuttuu.



Hoidon koettu teho voi lopulta johtua monista syistä. Osan ”paranemisista” selittävät hypnoosin jälkeinen hetkellinen hyvänolontunne, sairauksien luontainen paranemistaipumus ja aaltoileva taudinkulku.



Syntyy muistoja ja valemuistoja



Hypnoosilla voidaan parantaa muistisuorituksia, esimerkiksi houkutella esiin menneitä tapahtumia. Vaarana ovat kuitenkin hyvin todentuntuiset valemuistot.



Ihmisen muisti ei toimi videonauhurin tapaan. Muistikuvat eivät ole muuttumattomia tallenteita. Meillä on luontainen taipumus paikata muistin aukkoja ja huomaamattamme sekoittaa joukkoon toiveita ja myöhempiä havaintoja.



Hypnoosi voimistaa muistikuvien värittymistä. Lopulta ihminen itsekään ei tiedä, mikä on totta, vaan uskoo valemuistoihinsa.



Tämä hankaloittaa hypnoosin hyödyntämistä rikostutkinnassa, jossa kaivattaisiin yksityiskohtaisia silminnäkijähavaintoja. Todistajanlausunnoilla tehdyissä kokeissa asiantuntijat eivät ole kyenneet erottamaan, mikä lausunnoissa on totta, mikä tahallista valehtelua, muistiaukkojen täytettä tai hypnoosissa syntyneitä valemuistoja.



Poliisi hyödyntää johtolankoina



Valheellisten muistikuvien takia poliisi käyttää hypnoosia lähinnä esitutkinnassa, puolueettomiksi arvioitujen todistajien ollessa siihen halukkaita. Esimerkiksi murhaajan jäljille voidaan päästä, jos satunnainen silminnäkijä pystyy palauttamaan mieleensä ohi ajaneen auton rekisterinumeron. Hypnoosissa syntyneet muistikuvat eivät kuitenkaan kelpaa itsenäisiksi todisteiksi vaan ainoastaan johtolangoiksi riippumattomien todisteiden hankkimiseen.



Asianosaiselta, esimerkiksi epäillyltä, hypnoosissa saadut lausunnot ovat erityisen alttiita valemuistoille. Ne eivät kelpaa todisteeksi syyttömyydestä tai syyllisyydestä. Joskus sitkeät valemuistot saattavat suuresti haitata paitsi tapahtumien oikeudellista selvittelyä myös epäillyn myöhempää sopeutumista yhteiskuntaan.



Hannu Lauerma on psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja psykoterapeutti, jolla on unilääketieteen erityispätevyys. Hän työskentelee Vankimielisairaalan ylilääkärinä, dosenttina Turun yliopistossa ja sivutoimisena yksityislääkärinä. Hän on Tieteellinen hypnoosi ry:n varapuheenjohtaja.

_________________________________________________________________________________________________

Tietysti osa on kirjoittajan omia mielipiteitä, ei välttämättä lopullisia totuuksia. Tämä koskee varsinkin vaikutuksia liikalihavuuteen ja tupakanpolttoon. Juuri niihin hypnoosia käytetään paljon, ja tästä on varmasti vaihtelevia mielipiteitä olemassa myös ammattilaisten keskuudessa. Mielestäni ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö hypnoosia käytettäisi myös perinteisen lääketieteen puolella, vieläpä melko laajasti. Lauerma on yksi sen ajatuksen puolestapuhujia.

Pistetään tähän lopuksi vielä tohtori Amanda Barnierin loppusanat koskien hänen tutkimuksiaan posthypnoottisen suggestion hyväksikäytöstä lääketieteessä:

Now you might say that we exploded some myths about hypnosis, but our research also offered ways for maximising the effectiveness of these techniques in a clinical or medical setting. Hypnosis and posthypnotic suggestion are useful techniques for some problems, for some people, some of the time. And my research suggests ways for making a posthypnotic suggestion more powerful and last longer. One possibility is that clients who are given a posthypnotic suggestion, say to quit smoking, that includes very specific information about how long it will last, may continue to experience positive effects much longer than clients who are given a suggestion that does not include this information.


Eli nämä tohtorin loppusanat olivat suunnilleen vastakkaiset kuin mitä Mariacka tuossa oman puheenvuoronsa lopussa esitti posthypnoottisesta suggestiosta. Varmaan osasitte kääntää suomeksi tuon Barnierin tekstin!

[Mariacka]

Hypnoosi sinällään on hyvä hoitokeino monissa tapauksissa, mutta posthypnoottisia suggestioita ei tiettävästi käytetä hoitomuotona.

Jätit sitten tarkoituksella tuon lausumani taas kerran huomioimatta. En ole koskaan väittänyt, etteikö hypnoosia käytettäisi terapian osana.

One possibility is that clients who are given a posthypnotic suggestion, say to quit smoking, that includes very specific information about how long it will last, may continue to experience positive effects much longer than clients who are given a suggestion that does not include this information.

Voidaan tietysti kysyä, miten hyödyllistä on antaa määräaikainen tupakoinninlopettamissuggestio hypnoosissa. Voihan se tosin toimia ja olla hyödyllinen esim. raskauden aikana. Uudemmat tutkimukset osoittavat myös, että hypnoosialttiit henkilöt ovat suggestioalttiita ilman hypnoosiakin. Kannattaa miettiä myös verbiä may.

Väliin olisi mielenkiintoista kuulla myös kommenttejasi siitä, voiko posthypnoottinen suggestio kestää 45 vuotta.

BTW: postaatko noita pitkiä juttuja pelkästään siksi, että edellinen ja kenties epäedullinenkin kommentti jäisi huomioimatta? Oletko koskaan huomannut Quote-nappulaa tuossa yläpalkissa?

[Sariola]

... our research also offered ways for maximising the effectiveness of these techniques in a clinical or medical setting. Hypnosis and posthypnotic suggestion are useful techniques for some problems ...

Laitoin vielä tähän tuon tärkeimmän kohdan, jotta ei totuus unohtuisi!

Tietysti tämäkin on vain yhden tutkijan johtopäätös perustuen hänen omiin tutkimuksiinsa. Tutkija on australialaisen yliopiston hypnoosia ja posthypnoottisia suggestioita tutkineen työryhmän jäsen tohtori Amanda Barnier. Myös tohtori Hannu Lauerma suhtautuu hyvin myönteisesti hypnoosin käyttöön lääketiteessä. Posthypnoottinen suggestio taas on yksi olennainen ilmiö, kun puhutaan hypnoosista, se on silloin aina mukana. Tuota voisi kysyä Lauermalta ja Barnierilta, kuinka kauan posthypnoottinen suggestio voi kestää? Josko peräti 45 vuotta? Myös Kallion mielipiteen siihen voisi tiedustella!

[Mariacka]

... our research also offered ways for maximising the effectiveness of these techniques in a clinical or medical setting. Hypnosis and posthypnotic suggestion are useful techniques for some problems ...

Laitoin vielä tähän tuon tärkeimmän kohdan, jotta ei totuus unohtuisi!

Tietysti tämäkin on vain yhden tutkijan johtopäätös perustuen hänen omiin tutkimuksiinsa.---

Niin, tuo oli se vapaamuotoisen haastattelun kommentti tutkimustulosten hyödyntämisestä. Jota ensin tutkimustulokseksi väitit. Jatkokommenttina tuli juuri tuo, että määräaikainen suggestio saattaa joskus olla hyödyllinen tekniikka.

Posthypnoottinen suggestio taas on yksi olennainen ilmiö, kun puhutaan hypnoosista, se on silloin aina mukana.

Ei ole aina mukana.

Tuota voisi kysyä Lauermalta ja Barnierilta, kuinka kauan posthypnoottinen suggestio voi kestää? Josko peräti 45 vuotta? Myös Kallion mielipiteen siihen voisi tiedustella!

Pyysin sinun mielipidettäsi. Tutkijoiden ja kliinisten käyttäjien mielipiteet kyllä ovat selvillä, mm. Barnier selvitti että ajaltaan rajoittamaton posthypnoottinen suggestio toimii huonosti.

Sinulta jäi kaksi kysymystä vastaamatta.

[Sariola]

...Meidän tutkimuksemme tarjosi myös keinoja maksimoida näiden tekniikoiden tehokkuutta kliinisessä tai lääketiteellisessä käytössä. Hypnoosi ja posthypnoottinen suggestio ovat hyödyllisiä tekniikoita joihinkin ongelmiin....

Noin siis arveli tohtori Amanda Barnier, joka oli tutkinut useita vuosia yliopiston tutkimusryhmässä mm. hypnoosia ja posthypnoottisia suggestioita.

Varmaan monia kysymyksiä jää vastaamatta. Esim. kuinka kauan posthypnoottinen suggestio on voimassa eli kestää? Olen kyllä nähnyt erilaisia selityksiä, ja niiden mukaan nuo ajat suuresti vaihtelevat. Osa kestää vai päiviä, toiset voivat kestää jopa vuosia, tai joskus jopa kymmeniä vuosia. Tällaisia vastauksia löytyy. Itse en lähde määrittelemään tuota asiaa sen tarkemmin. Barnier kyllä tosiaan totesi, että posthypnoottinen suggestio toimii tehokkaammin, jos sen kestolle annetaan alunperin rajoitettu kestoaika. Tämä sama suuntaus oli havaittavissa kaikissa eri tutkimusryhmissä.

Havainto: Tässähän syntyi aivan mielenkiintoista keskustelua hypnoosista ja siihen liittyvistä asioista. Tietysti tämä ei liity suoraan tähän tapaukseen, mutta kautta rantain kyllä. Onhan NG hypnotisoitu kaksikin kertaa, ja Kivilahti kerran samoinkuin Salonen. On tullut mieleen, että pitäisi hypnotisoida se Ulvilan jutussa esiintyvä rouva. Ehkä hän muistaisi tärkeitä yksityiskohtia, joista olisi apua.