Kouluampujien ihailu/ihannointi

[Antoine]

En itse lähtisi sanomaan ketään mielenterveysongelmista kärsivää ihmistä luuseriksi. Ja tuo syrjäytyminen johtuu usein juuri niistä mielenterveysongelmista, joihin ihminen harvemmin voi itse vaikuttaa.

Ja minä en lähtisi sanomaan mielenterveysongelmaiseksi noin kevyesti. Niihin 'ongelmiin' vaikutetaan tunnustamalla ne ongelmiksi tai sitten päinvastoin. Masennukseen ei voi suhtautua sillä tavalla, että toisten annetaan tehdä päätelmä ja sitten tyydytään siihen kommentein "aijaa, olen näköjään masentunut". Ei sitä ole, ellei siltä tunnu. Vakavammat sairaudet, kuten skitsofrenia ovat sitten toinen asia.

[VoDKa]

Paljon oli tästä asiasta keskustelua silloin kun Kauhajoen tapauksen jälkeen pieni netistä kaivettu joukko tuomittiin "seuraaviksi kouluampujiksi". Media usutti vihaiset ja surulliset suomalaiset näiden nuorten kimppuun iskemään kommenttejaan ja ohjeitaan juuri siihen suuntaan, että pää uuniin vain, niin päästään sinustakin. Huolestuttavaa oli se, että moniin tällainen vihanpurkaus todella vaikuttaa negatiivisesti. Osa kuittaa kintaalla tai jopa jollain tapaa nauttii aiheuttamastaan reaktiosta.

Minä nautin siitä. Oli huvittavaa käydä katsomassa YouTube-sivuaan ja huomata siellä vierailleen vuorokaudessa useamman tuhannen ihmistä aina. Loppujen lopuksi vierailijoita tuon rynnäkön aikana kävi yhteensä yli 24 000, eri puolilta maapalloa. Kommenttejakin toki tippui tasaisin väliajoin;

"Going for killing spree in your school?"

"Hehhhehee!!

Tuntuu kouluammuskelun ihailijoilla olevan pieni paniikki päällä.."

"Ei onnistu, accountis poistetaan jos se on tarpeen. "

"Kauankohan menee ennenkuin tämäkin acco poistetaan =E "

jne. Yllättävän rauhallista kuitenkin oli, ottaen huomioon kävijöiden määrän. Toki tuo lehtien "paljastus" silloin aiheutti kaikkien muiden tunnuksien häviämisen, minä olen viimeisenä jäljellä siitä porukasta. Ilmeisesti YouTube ei katsonut kaikesta huolimatta aiheelliseksi poistaa tunnuksiani, vaikka se pelko päällä kauan olikin.

Vielä tänäkin päivänä tosin noita kommentteja tipahtelee aina silloin jo tällöin, kutsuja kaveriksi tulee huomattavasti useammin kuin ennen tuota tapausta ja olen tutustunut moneen sellaiseen ihmiseen, jotka ovat läpikäyneet samaa ja joutuneet median ja jopa poliisien ryöpytettäväksi.

Ja kaikki vain sen takia, että joku leikki salapoliisia ja antoi vinkkiä lehdille, että katsokaas NÄITÄ käyttäjiä. Mikäs siinä. Tokihan se syntipukki pitää aina löytyä, jos varsinaista tekijää ei voi enää syyttää. Kävin jonkin aikaa keskustelua lehdistön edustajien kanssa tästä, oliko oikein julkaista nuo nikkimme lehdissä ja pääsimme jonkinlaiseen sopuun suurimman osan kanssa aiheesta. Nikkikohu laantuikin lähes saman tien näiden keskustelujen jälkeen.

[Raatotanssi]

Ja minä en lähtisi sanomaan mielenterveysongelmaiseksi noin kevyesti. Niihin 'ongelmiin' vaikutetaan tunnustamalla ne ongelmiksi tai sitten päinvastoin. Masennukseen ei voi suhtautua sillä tavalla, että toisten annetaan tehdä päätelmä ja sitten tyydytään siihen kommentein "aijaa, olen näköjään masentunut". Ei sitä ole, ellei siltä tunnu. Vakavammat sairaudet, kuten skitsofrenia ovat sitten toinen asia.

Mutta harvemmin ihmiset haluavat ongelmiaan tunnustaa, eivätkä kaikki ole kykeneviä arvioimaan itse oman mielenterveytensä tilaa. Jos joku ihminen, joka on esim. selvästi itsetuhoinen tai vaarallinen ympäristölleen, olisi sitä mieltä, että hänessä ei ole mitään vikaa, niin annettaisiinko sitten olla ja tyydyttäisiin henkilön omaan arvioon itsestään? On totta, ettei ongelmiin voi vaikuttaa ennen kuin ihminen itse tunnustaa ne ongelmiksi, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettei ongelmaa olisi olemassa ennen kuin se tunnustetaan.

Jos käsitin pointtisi väärin, olen syvästi pahoillani jo valmiiksi.

[Anile]

Tietysti on väärin ammuskella ihmisiä mutta eikö ole myös väärin, että jota kuta koulukiusataan tai hyljeksitään? Ja mitä väliä sillä on mikä on oikein ja mikä väärin?
Jos päädyt kuolleena koulun lattialle, niin eikö se viittaa aika voimakkaasti siihen, että olit luultavasti väärässä? (Olen oudosti alkanut ymmärtää näitä P-E:n viittauksia luonnonvalintaan)

Ehkäpä P-E koki toimivansa moraalisesti oikein. Joten ketä me olemme, tai kukaan, sanomaan mikä on oikein?
Onko enemmistö aina oikeassa?
Vai onko oikeassa se joka jäi henkiin ja lisääntyi? Eikö kaikki moraali ja etiikka lopulta ole vain esitys luonnonvalinnan kannalta tehokkaasta selviämisstrategiasta?

Ja varsinkin, jos nämä koulukiusaajat olivat ihmiselle susia, niin miksi P-E:ltä vaaditaan jotenkin suurempaa inhimillisyyttä?

Se on niin helppo kuitata koko asia sillä, että nämä kouluammuskelijat ovat mielenvikaisia. Näyttää kuitenkin siltä ettei "mielenvikaisuus" ole ihmisen ominaisuus vaan kertoo lähinnä ihmisen ja hänen yhteisönsä suhteesta. Mielensairaudet ovat sitten asia erikseen.

[Antoine]

Osa kuittaa kintaalla tai jopa jollain tapaa nauttii aiheuttamastaan reaktiosta.

Minä nautin siitä. Oli huvittavaa käydä katsomassa YouTube-sivuaan ja huomata siellä vierailleen vuorokaudessa useamman tuhannen ihmistä aina. Loppujen lopuksi vierailijoita tuon rynnäkön aikana kävi yhteensä yli 24 000, eri puolilta maapalloa. Kommenttejakin toki tippui tasaisin väliajoin;

Itse asiassa minäkin nautin siitä, täytyy myöntää. Sain haastetta selventää jollekulle omaa näkemystään ja tuntea paremmuutta siitä, että osasi itse asennoitua vihakommenttien lähettäjiin heidän näkökulmastaan raivostuttavan asiallisesti ja kohteliaasti.

Ja minäkin koen hyötyneeni enemmän kuin hävinneeni siinä hötäkässä. Kaveripyynnöt ja uudet tuttavuudet sekä omien aatteiden saama julkisuus. Mutta olin silti huolissani niistä, jotka eivät kenties olleet yhtä hyvillään median syyttelevästä sormesta. Kirjoitin Hesariin ja Ilta-Sanomiin palautetta vastausta saamatta. Huonona puolena olen ottanut sen, miten hanakasti YouTube poistaa nykyään käyttäjiään ja heidän videoitaan.
Sinun kanavasi säilymiseen olettaisin vaikuttaneen myös sen, ettet ollut postannut omia videoita sivuille. Suosikeiden perusteella en ole itsekään kokenut uusia poistoja.

[Antoine]

Mutta harvemmin ihmiset haluavat ongelmiaan tunnustaa, eivätkä kaikki ole kykeneviä arvioimaan itse oman mielenterveytensä tilaa. Jos joku ihminen, joka on esim. selvästi itsetuhoinen tai vaarallinen ympäristölleen, olisi sitä mieltä, että hänessä ei ole mitään vikaa, niin annettaisiinko sitten olla ja tyydyttäisiin henkilön omaan arvioon itsestään? On totta, ettei ongelmiin voi vaikuttaa ennen kuin ihminen itse tunnustaa ne ongelmiksi, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettei ongelmaa olisi olemassa ennen kuin se tunnustetaan.

Juuri tässä se ilmenee. Minusta jokainen on kykenevä arvioimaan oman mielenterveydellisen tilansa, paremmin kuin psykiatri sen tekee. Sillä hän edustaa ympäristöä, vaikka osaisikin koulutuksensa mukaan lukea tekemäänsä yleispätevää rasti ruutuun -testiä. En kuitenkaan ole psykiatrista hoitomuotoa vastaan, varsinkaan keskusteluterapiana, joka monille on hyväksi juuri siksi, että omia ajatuksia voi peilata toisen kautta (tähänkään ei silti tarvita välttämättä sitä 'ammattilaista'.)

Anilen 'oikein - väärin' -kysymys on ihan hyvä pointti. Minusta ei ole sen enempää oikeaa kuin väärääkään. Tietenkin ne ovat ympäristömme luomia käsitteitä, joiden pohjalle perustetaan lait.

[MotiivitOn]

Minusta jokainen on kykenevä arvioimaan oman mielenterveydellisen tilansa, paremmin kuin psykiatri sen tekee. Sillä hän edustaa ympäristöä, vaikka osaisikin koulutuksensa mukaan lukea tekemäänsä yleispätevää rasti ruutuun -testiä. En kuitenkaan ole psykiatrista hoitomuotoa vastaan, varsinkaan keskusteluterapiana, joka monille on hyväksi juuri siksi, että omia ajatuksia voi peilata toisen kautta (tähänkään ei silti tarvita välttämättä sitä 'ammattilaista'.)

Tuohon on pakko sanoa vanha totuus, että "ihminen on todella hullu siinä vaiheessa, kun pitää itseään terveenä ja muita hulluina"..!
Esimerkiksi nimeltä mainitsematon tämän vuosituhannen rikoksentekijä, joka omasta mielestään oli täysin terve ja hyvinvoiva. Hän tosin piti siskoaan ja äitiään hiukan epäilyttävinä, koska oli nähnyt näiden lentävän luudalla.
Lausunto siis tehty täysin tosissaan ja lausunnon antajasta hänessä itsessään ei ollut mitään epäilyttävää.

Anilen 'oikein - väärin' -kysymys on ihan hyvä pointti. Minusta ei ole sen enempää oikeaa kuin väärääkään. Tietenkin ne ovat ympäristömme luomia käsitteitä, joiden pohjalle perustetaan lait.

Moraalikäsitteen ylikorostumiseen tai hämärtymiseen tulisi kiinnittää varmaankin huomiota. Aika yleistähän tuntuu olevan myös "oma moraali", jonka opit eivät ole linjassa yleisesti hyväksyttävän oikeuskäsityksen kanssa.
Lisäksi itse olen törmännyt melko usein tähän mielipiteeseen, että muilta ihmisiltä puuttuu käsityskyky henkilön moraalikoodiston ymmärtämiseen ja että tämä on ikäänkuin vajavaisuus muissa ihmisissä.
Itse pitäisin tätä hiukan samanlaisena ilmiönä, kuin tuota muut ovat hulluja / väärässä, minä näen asiat kirkkaammin / oikeammin.
Se kai kasvattaa eroa "meidän ja teidän" välillä entisestään.
En kuitenkaan halua sanoa ketään hulluksi, mutta näkemyksiltään hiukan erilaiseksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole omasta mielestäni kuin hyvin pieni eroavaisuus ja siksi nämä suuremmat "manifestit" joita tämän "asian" ajamiseksi yritetään luoda tuntuvat hiukan jopa hassuilta. Kyseessä kun ovat kuitenkin niin tavalliset eivätkä juuri millään mittapuulla erikoiset henkilöt, jotka näihin epätoivoisiin tekoihin ryhtyvät.

[Antoine]

Aika yleistähän tuntuu olevan myös "oma moraali", jonka opit eivät ole linjassa yleisesti hyväksyttävän oikeuskäsityksen kanssa.

Oma moraali on hieno asia. Vaikka kuinka perustuslaissa olisi jokin kiellettyä tai laillista, voi jokainen henkilökohtaisesti päättää, onko se omaa arvomaailmaa vastaavaa vai ei. En tässä nyt mitenkään puhu sen puolesta, että jokaisen tulisi tehdä oman moraalinsa mukaisesti, vaikka toki aina parempi, ettei sitä joutuisi kovasti vastustamaankaan. Yhteiskunnassa eläminen valitettavasti vaatii sen säädösten ja tapojen noudattamista.

Itse pitäisin tätä hiukan samanlaisena ilmiönä, kuin tuota muut ovat hulluja / väärässä, minä näen asiat kirkkaammin / oikeammin.
Se kai kasvattaa eroa "meidän ja teidän" välillä entisestään.

Tässä ei juuri kukaan ole lähtenyt sanomaan olevansa ainoastaan oikeassa. Pitäisin ennemminkin juuri mielipidekysymyksenä kuin jonain totuutena. Toki on tullut jotain hulluuteen ja mielenterveyden horjumiseen viittaavaa...

[Kake]

Kyllä tuo oikean ja väärän- hyvän ja pahan välisen rajan hämärtyminen on oireellista kaikille näille tyypeille.

Tuskin mikään muu saa verenpaineeni niin nousemaan netissä kuin juuri nuo "ei ole sen enempää oikeaa kuin väärääkään."- tyyppiset kommentit.

Miksei tätä aihetta käsitellä kun käsitellään syitä kouluampuisiin? Kaikenmaailman aseluvat ja mielenterveyslässytykset on epäoleellista tähän verrattuna.

Kaikki entiset ja tulevat kouluampujat ja heidän kuvilleen runkkavat pikkupaskiaiset on tuomittava PAHOIKSI ihmisiksi niin ehkä niitä tulevia tapauksia on sittenkin vähemmän.

[Antoine]

Kaikki entiset ja tulevat kouluampujat ja heidän kuvilleen runkkavat pikkupaskiaiset on tuomittava PAHOIKSI ihmisiksi niin ehkä niitä tulevia tapauksia on sittenkin vähemmän.

Tämähän nyt on ihan turha kommentti. Jos kaikki ne, jotka ympäristö näkee potentiaalisina koulusurmaajina tuomitaan kuten sanoit 'pahoiksi' he ovat kaiken kaikkiaan tyhjän päällä. Heidän kohdallaan on silloin luovutettu ja sitä varmemmin he silloin tulevat näiksi entisiksi kouluampujiksi.

[Waja]

Kuin myös jonkun jonkun ajatusmaailma, mikä on mennyt siihen pisteeseen että paras vaihtoehto on mennä ampumaan ne kaikki.
Tietyllä tapaa tuollaista voi arvostaa.

Miksi joku ihailee/ihannoi ihmistä, joka tappaa viattomia ihmisiä? Millä tavalla tuollaista tekoa voi arvostaa? Tähän ketjuun kommentteja aiheesta.

Kyseisillä henkilöillä on vakava persoonallisuushäiriö.
Se ettei heitä pystytä seulomaan pois yhteiskuntamme rauhaa häiritsemästä,johtuu taas vajavaisesta mielenterveyspolitiikasta.Ei se sen ihmeellisempää ole.

[Anile]

Kyllä tuo oikean ja väärän- hyvän ja pahan välisen rajan hämärtyminen on oireellista kaikille näille tyypeille.

Tuskin mikään muu saa verenpaineeni niin nousemaan netissä kuin juuri nuo "ei ole sen enempää oikeaa kuin väärääkään."- tyyppiset kommentit.

Miksei tätä aihetta käsitellä kun käsitellään syitä kouluampuisiin? Kaikenmaailman aseluvat ja mielenterveyslässytykset on epäoleellista tähän verrattuna.

Kaikki entiset ja tulevat kouluampujat ja heidän kuvilleen runkkavat pikkupaskiaiset on tuomittava PAHOIKSI ihmisiksi niin ehkä niitä tulevia tapauksia on sittenkin vähemmän.

Olivatko he mielstäsi pahoja ihmisiä jo ennen kuin heistä tuli kouluampujia?
Siis nämä koulukiusatut luuserit.
Vai ovatko kaikki koulukiusatut aina pahoja ihmisiä?

Vai tuleeko ihmisestä paha vasta sen jälkeen kun hän on tehnyt pahaa?
Ja mikä tarkalleen ottaen on pahaa? Oliko Irakin sota paha? Onko kiduttajat pahoja?
Entäs jos heidän tarkoitus on kiduttamalla pelastaa monen ihmisen henki?

Entäs jos joku saa toisen muuttumaan pahaksi, onko silloin tämä joku myös paha?
Ja onko henkilö, joka teistä tuntuu pahalta mutta joka noudattaa kaikkia lakeja ja sääntöjä, silti olla paha?

Tässä Scott Peckin pahan ihmisen määritelmä :

An evil person:

-Projects his or her evils and sins onto others and tries to remove them from others, scapegoating behavior

-Maintains a high level of respectability and lies incessantly in order to do so

-Is consistent in his or her sins. Evil persons are characterized not so much by the magnitude of their sins, but by their consistency

-Is unable to think from other people's viewpoints.

-intolerance to criticism and other forms of narcissistic injury

Minä en ole saanut P-E:stä sitä vaikutelmaa, että hän olisi ollut paha. Matti Saaresta ja näistä muista en osaa sanoa.

[Antoine]

Minä en ole saanut P-E:stä sitä vaikutelmaa, että hän olisi ollut paha. Matti Saaresta ja näistä muista en osaa sanoa.

No en takuulla minäkään ja itse asiassa en suostu käyttämään koko sanaa. Suorastaan naurettavaa sanoa jonkun olevan "paha". Se on lastensatukieltä, jossa vihreä noita-akka edustaa p:llä alkavaa sanaa ja kaikki pinkki sen vastakohtaa.

[Mike Manner]

Minä en ole saanut P-E:stä sitä vaikutelmaa, että hän olisi ollut paha. Matti Saaresta ja näistä muista en osaa sanoa.

No en takuulla minäkään ja itse asiassa en suostu käyttämään koko sanaa.

Mikä olisi parempi ilmaus?

[Antoine]

Mikä olisi parempi ilmaus?

No niitähän on ihan jumalattomasti senkun mietit vain. Mutta jos tuota 'pahaa' pitäisi lähteä korvaamaan, niin kaikki vihaisesta, pettyneestä, epätoivoisesta ja häkeltyneestä kelpaavat minulle. Mikä kysymys tuo nyt oli?