Polkuasia on varsin mielenkiintoinen. Toisaalta sanotaan, että siitä keskusteleminen on turhaa, toisaalta jokainen on kiinnostunut siitä. Itse myönnän suoraan, että olen melko innostunut telttapaikasta sinänsä kaiken veriroiskeläträämisen jälkeen.
Teemun pohjatyön jälkeen on hyvä jatkaa oikeaan suuntaan. Olen tehnyt Teemun koivuille täyden analyysin ja asettanut kaarnat kohdalleen. Tulokset olivat sangen yllättäviä.
Ensimmäinen havainto oli, että ns. uuden lavastuskuvan ja Teemun kuvan kaarnat ovat täysin identtiset. Arvioon voi sisältyä muutaman prosentin heitto muttei kovin iso. Johtopäätös: uusi lavastuskuva on otettu suoraan mänty-koivulinjalta, ei kuitenkaan välttämättä samalta etäisyydeltä. Nyt on jo päästy näin pitkälle, jolloin voidaan esittää seuraava tulkinta:
uusi lavastuskuva
Miksi polku ei kaarra
kuvassa jyrkemmin vasemmalle, niin kuin sen kartakkeen mukaan pitäisi mennä? Mäen nousu muuttaa tilannetta; nousu kallistaa polkua oikealle. Jos polku olisi täysin tasainen, kuvan polku menisi enemmän vasemmalle. Jos siis halutaan olla tarkkoja, myös Y-akselilla pitäisi huomioida perspektiivi eikä pelkästään X-akselilla.
Toinen kaarna-analyysin yllätys: Teemun koivu menee vasemmalta puolelta selkeästi pitemmälle kuin uhrikuvan koivu. Uhrikuva on siten otettu lännempää. Nyt voisi ajatella, että uhrikuvan koivun pitäisi sitten näyttää oikealla puolella enemmän kuin Teemun koivun. Näin ei kuitenkaan ole. Koivu jää paitsi molemmilta puolilta, sekä oikealta että vasemmalta - oikealta puolelta tosin vain vähän.
Vertaus luoteessa olevaan koivuun tuottaa seuraavan tuloksen: uhrikuvan koivu jää selkeästi vajaaksi oikealta ja vasemmalta ehkä aavistuksen.
kaarnavertailu
Miten tilanne nyt tulisi tulkita? Uhrikuva on otettu männyn ja luoteessa olevan koivun välimaastosta, kuitenkin lähempänä mäntyä kuin koivua - ehkä polun ja männyn väliltä. Optimaalinen kuvauspaikka löytyy näiden välistä. On myös mentävä mahdollisimman lähelle koivua, koska lähempänä koivua ylimeno oikealle ja vasemmalle jää minimiin. On myös otettava kuva voimakkaasti alaviistoon, kuten uhrikuvassa. Kuvan yläreuna on vain 1,5 metriä maasta koivun kohdalla. Tällä on voimakas vaikutus Y-perspektiiviin: mitä enemmän kuvaussuunnan Y-akseli poikkeaa polun Y-akselin suunnasta, sitä enemmän polku vääristyy jompaan kumpaan suuntaan. (Y-akselilla väärässä suunnassa otettu kuva voidaan asemoida uhrikuvaan, mutta se ei kerro oikeita suuntia, koska väärä Y-akseli vääristää myös X-akselin suunnat.)
Tähän piirrokseen olen hahmotellut optimaalista kuvausasetelmaa:
optimipaikka
Kuvaajan olisi hyvä merkitä suoraan koivuun oikea keskikohta ja yläreuna ja piilottaa ylimenot. Pyörä olisi hyvä olla mukana ja asettaa oikeaan suuntaan. Vasen, oikea ja alareuna pitää myös jotenkin arvioida.
Ken ensimmäisenä tekee tämän, selvittää uhrikuvan mysteerin.
Kaikissa tilanteissa ei ole hyvä tehdä niinkuin pyydetään! 
Ei se paljonkaan taida olla, siis kuvassa.
