Mallinnusketju

[teemu]

^^Toinen lyhyt kommentti Sariolan teltanpaikkatutkimusten johdosta:
Uhrikuvassa näkyvät, narunpätkissä kiinni olevat vaajat ovat jalusnarujen kiinnitystä varten. Ne ovat olleet narun etäisyydellä teltan räystäästä, eivätkä suoraan osoita teltan sijaintia. Kannattaa verrata vaajan paikkaa jalusnarun kiinnityskohtaan teltassa.

Kevennyksenä totean, että jo jonkin aikaa olen päätynyt rinnastamaan tietyt tekstit täällä viihteellisin, ns. pikkuoravatutkimuksiin (vrt. Nestori, Simeoni ja Elmeri, plus Saukki). Sitten Sariola menee ja ottaa avattarekseen pikkuoravan.

[papillon]

^ " Hei kuu-ukko, ei pidä sinun suureman, tämä rakettimme hetkessä valmistuu ja sen määränpää on kuu... hmmm...ei pidä sinun sureman, sariola kiertää vain pari kierrosta ja siten pamahtaa " tms. Muokattua Sauvo Puhtilaa juu.

Mutta tuossa voisi olla asiallisilla mallintajilla puuhan paikka, että onko teltta tosiaan siirtynyt lähemmäs törmää alkuperäiseltä paikaltaan?

Selittäisi yllättävän monta asiaa.

[Sariola]

^^Toinen lyhyt kommentti Sariolan teltanpaikkatutkimusten johdosta:
Uhrikuvassa näkyvät, narunpätkissä kiinni olevat vaajat ovat jalusnarujen kiinnitystä varten, ovat olleet narun etäisyydellä teltan pohjasta, eivätkä suoraan osoita teltan sijaintia. Kannattaa verrata vaajan paikkaa jalusnarun kiinnityskohtaan teltassa.

Kevennyksenä totean, että jo jonkin aikaa olen päätynyt rinnastamaan tietyt tekstit täällä viihteellisin, ns. pikkuoravatutkimuksiin (vrt. Nestori, Simeoni ja Elmeri, plus Saukki). Sitten Sariola menee ja ottaa avattarekseen pikkuoravan.

Olen tietysti huomioinut ne kaksi tikkua, jotka ovat teltanpohjan eteläpuolella. En sekoita niitä kulmatappeihin. Uhrikuvan kuvauslinjan tulee kulkea edelleen tuon teltanpohjan alueen keskipisteen kautta. Teemun yhdistelmäkuvassa ei sellainen ole lähelläkään, joten siitä on pakko todeta, että ne kaksi kuvaa on ympätty yhteen virheellisesti. Kuvaussuunnan ja polun suunnan vahvistaa vuorenvarmasti myös se että vanhassa lavastuskuvassa teltan takana olevan poliisin pään kohdalla on tuuhea kuusi. Sellaista ei ole polun oikealla puolella, ei edes kantoa, joka siihen sopisi. Useita kuvia tarkistamalla tämä tosiasia tulee täysin selväksi. Ei jää epäilystäkään. Saukki oravineen ei muuta asiaa miksikään.

[Sariola]

^ ......
Mutta tuossa voisi olla asiallisilla mallintajilla puuhan paikka, että onko teltta tosiaan siirtynyt lähemmäs törmää alkuperäiseltä paikaltaan?

Selittäisi yllättävän monta asiaa.

Uhrikuvassa alkuperäisen teltan paikka on hieman lyhentynyt pääpäästään, kun telttakangas on sieltä vähän vetäytynyt. Lisäksi sen teltan pohjoissivu näyttää kiertyneen vastapäivään, koska tappi on jäänyt niin kauas. SB:n jalat ovat kuitenkin suunnilleen alkuperäisellä paikallaan, vaikka pääpää on enemmän siirtynyt etelän suuntaan. Teltta näyttää kiertyneen vastapäivään. Se ei kuitenkaan vaikuta sillä tavalla kuin Teemu selittää sen vaikuttavan. Siirtymistä rantaan päin on tapahtunut korkeintaa hyvin vähän - sensijaan tämän mukaan voidaan sanoa, että siirtymistä etelään päin on kyllä tapahtunut. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että teltan lievettä on käännetty SB:n päälle suojaksi. Tästä johtuen näyttää siltä, kuin teltan pitkä pohjoissivu olisi vetäytynyt etelään päin pääpäästään. Tältä se minusta näyttää. Uhrikuvan teltantapit näyttävät kyllä sopivan hyvin yhteen Jermokuvan kanssa, eli lienevät oikeilla paikoillaan. Teemun yhdistelmäkuva ei saa tukea uhrikuvan tarkemmasta tutkimisesta. Pikemminkin päinvastoin.

[teemu]

...
Mutta tuossa voisi olla asiallisilla mallintajilla puuhan paikka, että onko teltta tosiaan siirtynyt lähemmäs törmää alkuperäiseltä paikaltaan?

Selittäisi yllättävän monta asiaa.

Mikä on oma arviosi uhrikuvan etualalla olevasta IV-sivun jalusvaajasta? Mielestäni se on toinen keskimmäisistä, ja olen mitannut ja päätellyt, kumpi se on. Mitä mieltä itse olet?

[teemu]

....on pakko todeta, että ne kaksi kuvaa on ympätty yhteen virheellisesti...

Väite kuvien yhdistelyn virheellisyydestä on ollut Sariolan viesteissä jo niin monta kertaa, että hänen olisi aika perustella se. Asiallisesti se tulee tehdä niin, että Sariola käy läpi kuvatun prosessin. Se on esitetty riittävän selvästi, jotta sitä voi kritisoida. Sieltä pitäisi löytää väitetty virhe.

Sariola on tehnyt itselleen toimintatilaa väittämällä, että käytetyn menettelyni tarkkuus olisi muutamia kymmeniä asteita. Tätä hän ei ole mitenkään perustellut. Mittausaineisto osoittaa, että toistotarkkuus käytetyillä karkeilla laskukaavoilla on muutama aste, siis kertalukua parempi kuin mitä Sariola väittää, ja sellaisena riittävän tarkka kuvan ottamista varten.

Ehkä Sariolan kannattaisi aloittaa tästä:

Mitä lienenkin kirjoittanut, mutta kyllä minä huomasin, että Teemu oli laskenut kuvaussuuntia nimenomaan sen koivun kaarnan kuvioista. ...

Sariolan väite ei pidä paikkaansa, vaan teemu on laskenut koivun kaarnan kuvioista kameran sijaintisuuntia maastossa. Sariola ei siis kuitenkaan ymmärrä mitä on tehty. Tosin tuo "Mitä lienenkin kirjoittanut.." -perustelu antaa toistettaessa taas lisää vapautta korjailla väitteitään ja puhua omiaan.

Elävässä elämässä puheenjohtaja olisi aikoja sitten osoittanut Sariolan jatkamaan keskustelua kahvilan puolella ja siirtynyt salissa seuraavaan asiaan. Mutta täälläpä ei olekaan puheenjohtajaa, vaan vapaata viihdekeskustelua.

Mitä tulee itse kuvaussuuntaan (objektiivin akselin suuntaan), niin sen olen toki määrännyt. Kamera on osoittanut suoraan siihen pisteeseen, mihin mies tutkimusten mukaan katsoo, kun nähtävillä on ns. naisellisia suloja takaapäin. Joten päätellään, että kuvaaja luultavasti oli mies. Tällä asialla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, missä päin kamera oli koivuun nähden. Se suunta käy ilmi koivun kyljen kuvioiden suunnasta, ja on hyödyllinen määrättäessä kuvauspistettä. Toinen hyödyllinen suunta on kameran kallistuskulma alaspäin. Siitä voidaan arvioida, kuinka kaukana kuvaussuunnan ja kuntan leikkauspisteestä kamera on ollut, jos kuvaaja otti kuvan käsivaralta. Tässä on toki useita variaatioita kuvaajan pituuden ja tähtäinjärjestelmien erojen vuoksi.

Yhdistelmäkuva on mielestäni hyvä ja havainnollinen kuva esittämään sitä, mistä uhrit löydetiin. Taidan kuitenkin tehdä aiheesta tarkemman version hieman enemmän laskentaa vaativilla kaavoilla. Laitan sen aikanaan näkyville. Alustavasti tulos näyttää pysyvän ensiarvion karkean tarkkuusalueen sisässä. Sariolan pitäisi nyt osoittaa vääräksi, minkä väittää vääräksi. Oma erilainen käsitys tilanteesta ei oikeuta sanomaan vääräksi, ellei voi osoittaa, mikä on väärin. Pikkuoravat kyllä tekevät niin, vieläpa yhä uudelleen, ja aina hieman vaihtuvin tuloksin. Siksi ne sopivat paremmin viihteen, kuin asioiden puolelle.

[Sariola]

.....

Yhdistelmäkuva on mielestäni hyvä ja havainnollinen kuva esittämään sitä, mistä uhrit löydetiin. Taidan kuitenkin tehdä aiheesta tarkemman version hieman enemmän laskentaa vaativilla kaavoilla. Laitan sen aikanaan näkyville. Alustavasti tulos näyttää pysyvän ensiarvion karkean tarkkuusalueen sisässä. Sariolan pitäisi nyt osoittaa vääräksi, minkä väittää vääräksi. Oma erilainen käsitys tilanteesta ei oikeuta sanomaan vääräksi, ellei voi osoittaa, mikä on väärin. Pikkuoravat kyllä tekevät niin, vieläpa yhä uudelleen, ja aina hieman vaihtuvin tuloksin. Siksi ne sopivat paremmin viihteen, kuin asioiden puolelle.

Tässä noiden eri suuntien välillä on niin pieniä eroja, että en pidä koivun kaarnakuvioihin perustuvia määrityksiä riittävän tarkkoina alkuunkaan.

Niinpä olen tarkastellut asioita muista näkökulmista. Jermokuva tosiaan paljastaa Teemun osoittamat "lieventävät asianhaaratkin" mukaan lukien Teemun yhdistelmäkuvan väärin perustein yhdistetyiksi. Tuo Teemun kuvauslinja (tarkoittaa sitä pystysuoraa, joka jakaa otetun valokuvan kahteen yhtä leveään osioon) menee kyllä siinä kuvan keskuksessa aivan oikein uhrikuvan uhrien päältä aivan keskeltä kuten pitääkin, ja sen jälkeen koivun rungon ohi aivan koivun rungon vierestä.

Muista kuvista voidaan kuitenkin havaita, että kuvauslinja joka menee uhrikuvan yli keskeltä, ja senjälkeen koivun rungon vierestä, on mahdollista ainoastaan, jos kuvaaja on seissyt siitä isosta männystä kartanoon päin noin 2 metriä. Se ei ole mahdollista seisomalla ison männyn edessä! Kyllä tuo pitäisi huomata!

[kujala]

Hessulle:

Sepin motskarin sijainti perustuu Lönnbergin piirrokseen, jossa motskarin eteläpuolella oleva pieni pallura kuvannee Sepin koivua.

Lönnbergin piirroksesta saa myös karkean arvion teltan I-päädyn sijainnista koivuun nähden. Koska kuvassa näkyvät molemmat koivut, voisi Teemun kartakkeen liimata siihen suoraan päälle, jolloin tulos kertoisi männyn paikan summittaisella tasolla.

Jos lähdetään siitä, että Lönnbergin piirrokseen kannattaa luottaa jollakin tasolla, kannattaa siihen silloin luottaa kaikissa suhteissa jollakin tasolla. Jos lähdetään siitä, ettei siihen ole luottamista, kannattaa se kokonaan hylätä. Sen sijaan sopivien osien valikoiminen sieltä täältä ei mielestäni ole järkevää. Voisin tehdä Teemun kartakkeen ja piirroksen yhdistämisen, mutta valitettavasti oma tietokone on nyt hajalla, joten omat mallinnukset pitävät taukoa ennustamattoman ajan...

[teemu]

^^Sariola ei edelleenkään osoita tehtyä työtä virheelliseksi, kuten on väittänyt, vaan väheksyy sitä, tarkemmin tutustumatta asiaan. Ehkä hän ei kykene yrittämään, vaan pitää selvityä puhumalla.

Sariola luo ristiriidan toisen nikin saamiin tuloksiin otaksumalla, että teltan paikka uhrien löytöhetkellä (tutkittava asia) onkin tunnettu, ja valitsee myöhemmän kuvan sopivasti. Tästä oletuksestaan hän johtaa tuloksen, joka pitää yhtä hänen oletuksensa ja valintansa kanssa teltan paikasta. Tätä kutsutaan kehäpäätelmäksi, ja se on perustavaa laatua oleva, alkeellinen virhe tutkimusta tehtäessä. Siten Sariola ei kykene löytämään ristiiriitaa, vaan joutuu keksimään sen.

Sariolan omat käsitykset muuttuvat kaiken aikaa. Sellainen viittaa normaalisti siihen, ettei kirjoittaja ymmärrä mistä on kysymys, vaan yrittää kokeilemalla löytää ratkaisun. Nyt hän on jo päätynyt äänestykseen demokraattisen ratkaisun löytämiseksi asiassa, mikä on mittauksin selvitettävissä.

Toisaalta voi ajatella, että on helppoa puolustaa hyvin tehtyjä mittauksia ja täsmällisiä laskuja. Siinä vasta mies punnitaan, kun puhuu mitä sattuu, ja sitten saa muutkin uskomaan sen. Ehkä on kysymys tästä.

Odottelen, että Sariolan mallikehitys pysähtyy sellaiseen pisteeseen, jonka takana tekijä on myös jonkin ajan päästä. Sitten hänen käsitystään voidaan arvioida normaalisti, ja katsoa onko hänen työnsä ollut oikein tehty ja pitivätkö oletukset paikkansa. Siihen asti hänen tulee osoittaa toteen väitteensä muiden työn virheellisyydestä, näyttämällä missä virhe on ollut. Muuten sellaiset väitteet ovat tyhjän puhumista.

Muistutan vielä, että normaalisti tutkimustyössä mittauksiin perustuva tulos on luotettavampi kuin vastaavalta osin oletuksiin perustuva tulos. Tämän mukaan Sariolan kehittämä ns. ristiriita todistaa sen, että hänen oletuksensa on ollut väärä. Jermokuvan vaajat eivät siten ole uhrikuvan teltan nurkissa. Valitettavasti tämä on se todennäköisempi johtopäätös, jos ruvetaan vertaamaan yhdistelmäkuvaa ja Sariolan portaittaista kuvatulkintajatkumoa.

[skoone]

Lönnbergin piirroksesta saa myös karkean arvion teltan I-päädyn sijainnista koivuun nähden. Koska kuvassa näkyvät molemmat koivut, voisi Teemun kartakkeen liimata siihen suoraan päälle, jolloin tulos kertoisi männyn paikan summittaisella tasolla.

Laitanpa viestini tähän Kujalalle, vaikka Sariolalle ja teemulle tämä on ensisijaisesti tähdätty...

Mutta ekaksi kuitenkin tuohon Lönnbergin piirrokseen. Mielestäni siitä kuka tahansa voi nähdä, että mittasuhteet eivät ole kohdallaan. Teltta on niemen leveyteen nähden todella iso. Eli mielestäni tätä kuvaa/piirrosta ei kannata käyttää mihinkään kaarnanhalkomiseen.

Ja miksi kuvaa "tutkijat ...paikalla" ei ole tutkisteltu? Kuvassa oleva pikkutyttöhän voisi muistaa, miten se teltta siinä oli oikein ollut...

Toisekseen, mitä helkkarin haileeta sillä on väliä mihin suuntaan polku vähän kaartuu, tai missä asennossa teltta on ollut?

Minun mielestäni on annettava sijaa myös ns. inhimilliselle tekijälle. Jos nimittäin miettii sitä, olisiko jokin ajoneuvo (moottoripyörä, mopo tai tavallinen polkupyörä) saattanut törmätä telttaan. Ja olen vakaasti sitä mieltä, että näin on voinut käydä. Jospa joku tuli ajoneuvollaan ja hups, ajoi pyykkinaruun ja ohjaus meni? Taikka muuten pääsi lähelle telttaa ja jarrutti äkkiseltään ja romahti teltan päälle? Tai jos joku vaikka tahallaan ajoi sen päälle? Mahdollisuuksia on monia.

Neuvoisin teitä suuntaamaan energianne johonkin muuhun kuin mielestäni aika turhan asian tutkimiseen. Mitä sitten pystytte todistamaan, kun olette saaneet työnne valmiiksi?

Suuntaisitte voimanne vaikka kevätsiivouksen tekemiseen tai johonkin muuhun hyödylliseen.

[Wagner]

Neuvoisin teitä suuntaamaan energianne johonkin muuhun kuin mielestäni aika turhan asian tutkimiseen. Mitä sitten pystytte todistamaan, kun olette saaneet työnne valmiiksi?

Suuntaisitte voimanne vaikka kevätsiivouksen tekemiseen tai johonkin muuhun hyödylliseen.

Aivan samaa mieltä. Mieletöntä on miettiä vanhan kuvan perusteella sitäkään, montako sittiäistä polun sivujen saniaisten kevätjuuriin on munimassa, kun sillä ei todellakaan ole mitään merkitystä surmien tekotapaa analysoitaessa.



Heben und leben lassen

[Sariola]

^^Sariola ei edelleenkään osoita tehtyä työtä virheelliseksi, kuten on väittänyt, vaan väheksyy sitä, tarkemmin tutustumatta asiaan. Ehkä hän ei kykene yrittämään, vaan pitää selvityä puhumalla.
...... .

Minäpä korjaan tuota Teemun virheeksi arvioimaa tilannetta!

Tutkin noita Teemun kaarnakuvioita tarkkaan. Siinähän oli sen koivun kaarnakuviot kolmesta eri kuvasta. 1) Uhrikuva 2) Vanha Lavastuskuva 3) Ison männyn tyveltä otettu kuva.

1. ja 2. tapauksessa otin suurennokset aidoista kuvista suoraan ja 3. tapauksessa Teemun ottamasta kuvasta, koska muuta vertailukuvaa ei ollut.

Mittasin sen saman kuvion etäisyyden koivun rungon kummastakin reunasta. Sitten suhteutin mittaustulokset kaavaan x + y = 1000. Näin tulokset saadaan vertailukelpoisiksi. x = etäisyys vasemmasta reunasta, y = etäisyys oikeasta reunasta. Tulokset ovat tietysti suuntaa antavia, mutta yllättävän odotetut arvot, ja erojakin syntyi.

TULOKSET:

1) UHRIKUVA ........................ 750 x 250 = 1000
2) VANHA LAVASTUSKUVA ......... 769 x 231 = 1000
3) Männyn tyveltä kuva ............ 791 x 209 = 1000

Kaikissa kuvissa katsotaan sitä koivua eri suunnista:
* Uhrikuvassa kuva on otettu eniten lännen puolelta eli oikealta
* Lavastuskuvassa kuvaaja on siirtynyt vähän itään päin
* Männyn tyveltä otetussa kuvassa kuvaaja on eniten idässä, eli männyn tyvellä

Minä olin päätynyt omissa laskelmissani uhrikuvan kuvaussuunnaksi 152 astetta. kujala oli päätynyt arvoon 154 astetta.

Minä olin laskenut uhrikuvan ja vanhan lavastuskuvan kuvaussuuntien eroksi 6-7 astetta. Sen mukaan tuo männyn tyveltä otettu kuva on edelleen 6-7 astetta enemmän suunnattu oikealle kuin vanha lavastuskuva, tai 12-14 astetta enemmän oikealle kuin ns. uhrikuva.

Tuo oli minulle yllätys, että nuo Teemun mittaukset antoivat tukea omille laskelmilleni. Näyttää siltä, että myös Teemu on todennut, että uhrikuva on suunnattu selvästi enemmän vasemmalle kuin mitä on polun suunta. Onhan totuus, että mänty-koivu linja on suunnilleen sama kuin polun linja asteissa, se on vain hieman polkulinjan itäpuolella.

Nämä Teemun kuvien mittaustulokset osoittavat myöskin, että polku ns. uhrikuvassa suuntautuu loivasti oikealle verrattuna pystysuoraan, kuten olin aikaisemminkin väittänyt, ja osoittaa samalla papillonin, Hessun ja awan arvion vääräksi. Hyvä Teemu!

[Sariola]

Nyt tuo kiista mielestäni ratkesi, koska myös Teemun omat mittaukset osoittivat aivan samaa lopputuosta kuin mihin minä ja kujala olimme päätyneet. Asia on nyt tuolta osin täysin selvä ja voidaan siirtyä muihin kysymyksiin!

[Hessu52]

VAIKKEI PITÄNYT, NIIN MINÄ EN OSAA SANOA MUUTA KUIN ON TUO ERÄS SAATANMOINEN TAIKURI.

HÄN TAIKOO PYÖREÄNKIN NELIÖKSI, VITTU.

[Sariola]

VAIKKEI PITÄNYT, NIIN MINÄ EN OSAA SANOA MUUTA KUIN ON TUO ERÄS SAATANMOINEN TAIKURI.

HÄN TAIKOO PYÖREÄNKIN NELIÖKSI, VITTU.

Niinpä!