Sirkka Sarin tapaus vuodelta 1939

[Wallabi]

Muistan joskus vuosia, vuosia sitten kuulleeni jotain tarinantynkää tapauksesta, jossa nuori nainen oli joko surmattu tai tehnyt itsemurhan ja hänet löydettiin jostain tehtaan savupiipusta. Tässäpä sitten olikin suunnilleen kaikki, mitä muistan tuosta. Tämä tapahtui luultavasti 60- tai 70-luvulla tai ehkä 80-luvun alkuvuosina, ihan tuore se ei käsittääkseni siis ole, mutta ajankohdasta ei ole parempaa käsitystä. Mahdollisesti niin, että nainen oli ollut jossain juhlimassa, ehkä työpaikan juhlissa ja kadonnut sieltä.
Jos kyse on henkirikoksesta, se on ehkä jäänyt pimeäksi, mutta jos näin on, niin jostain syystä se ei sitten liene saavuttanut samanlaista julkisuutta kuin Kyllikki Saari, Tulilahti tai Bodom.

[Mike Manner]

Savupiipusta, vai savupiipun nokasta?
Itse ainakin muistan jonkun tapauksen, missä joku känninen juhlija tms. älykkö oli saanut idean kiivetä tuollaiseen tyyliin 30m. korkeaan lämpölaitoksen piippuun, eikä ollut tullut ajatelleeksi sitä, että se savu ei ole mitenkään hirmu terveellistä. Seuraus oli se, että palokunta sai hakea sen raadon pois sieltä piipun nokasta.

[Katjushka]

Muistelemanne tapaukset muistuttavat näyttelijätär Sirkka Sarin kuolemaa Aulangolla. Siitä enemmän esim. täältä:
http://www.ennenjanyt.net/?p=103

[ounaskoski]

Myöhästyin. Tuli heti mieleen Sirkka Sarin tapaus vuodelta 1939
http://www.geocities.com/sirkkasari/

[Wallabi]

Kiitos, Katjushka ja Ounaskoski. Tuo tapaushan se oli, tosin arvioni tapahtuma-ajasta meni aika roimasti metsään.

[Blues]

Karonkka voi olla tappava, mutta Sirkan tapausta olisin itsekin tarjonnut tähän.

[Maybrick]

Luin lähes kokonaan tuon Sirkka Sarin tapauksen kaikkine linkkeineen ja haastatteluineen. En ollut kuullutkaan siitä, mielenkiintoinen tapaus. Kummallista, että lääkärin ja muiden ruumiin tuoreeltaan nähneiden mukaan nilkan yläpuolelta katkennut jalka oli milloin vasen, milloin oikea. On ollut aikoinaan järisyttävä juttu, kun vieläkin tekee vaikutuksen.

[Belker]

En löytänyt Sarista omaa puuta minfosta, joten tässä pieni ranko:

Törmäsin Sarin tarinaan ja aloin hieman katsella siihen liittyvää materiaalia. Jos jotakuta kiinnostaa, niin tässä on tietopaketti dramaattisesti kuolleen nuoren näyttelijän eri vaiheista.





Lainaus:

Näyttelijä Sirkka Sari (1920-1939) eli lyhyen elämän ja loi vain kolmen elokuvan mittaisen uran. Perinteiselle elämäkertakirjoittamiselle Sarin vuodet, yhdeksäntoista elämässä tai kaksi valkokankaalla, tuntuvat vähäisiltä, mutta kun Saria ja hänen kuolemaansa tarkastellaan ilmiönä, kuva piippuun katoavasta keijukaisesta nousee vähistä faktoista ja kasvaa nostalgiseksi legendaksi ”menneestä kauniista maailmasta” ja nuoren kansakunnan kohtalonhetkistä. Tässä artikkelissa tutkin Sirkka Sarin kuolemaan liittyvää lehtikirjoittelua. Kuinka kuolemaan johtanutta onnettomuutta on käsitelty ja muisteltu? Millaisia merkityksiä Sarin kuolemaan on liitetty?

Lähde: http://www.ennenjanyt.net/?p=103 - hieno artikkeli, pitkä ja ahkeran työn tulos.


Oli heinäkuun 30. päivä 1939. 19-vuotiaan uuden elokuvatähden Sirkka Sarin ja muun elokuvaporukan työ alkoi olla loppumaisillaan. Valentin Vaalan johtama filmiporukka saapui Hämeenlinnan Aulankoon juhlimaan hyvin sujunutta filmausta. Tuosta kohtalokkaasta illan alusta on Utubessa dokumentti:

http://www.youtube.com/watch?v=OsU_7bTkpNw

Sari putosi kattotasanteen viereiseen savupiippuun, joka näkyy ilmakuvassa. Vertasin vanhoja kuvia, ja savupiippu näyttäisi olleen samanlainen onnettomuuden aikaan kuin tässä kuvassa (oikeassa etureunassa):



Lähdekuva, jota voi suurennella: http://kuvat2.huuto.net/0/52/4213e299c3 ... a-orig.jpg

Erikoinen kohtalo.

[maija turjukka]

Muistin jotain lukeneeni myös minfosta, sopivalla hakusanalla löysinkin ko. ketjun:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... ulangol%2A

[devil_doll]

Nuo artikkelissa mainitut Geocities-palvelimen sivut, joilla on kuulustelupöytäkirjojen tietoja, ovat saatavilla enää vain Wayback Machinessa:
http://replay.web.archive.org/200412060 ... irkkasari/

Huomatkaa, että kuvia ei ole kopioitu talteen, joten jos ne häviävät WM:stä, ne eivät enää näy myöskään Minfossa (ellei joku ota niitä talteen ja postaa uutta linkkiä tänne).

Sirkka Sari aka Sirkka Linnéa Jahnsson
1.5.1920 - 30.7.1939

...mitä Aulangolla tapahtui heinäkuun 30. ja 31. päivän välisenä yönä 1939?

Hakemisto (Hämeenlinnan poliisilaitoksen onnettomuuden vuoksi kuulustelemat henkilöt sekä lääkärin ja rakennusinsinöörin lausunnot)

Sanomalehti "Maakansan" selostus hautajaisista

Sirkka Sarin elokuvat

Jaakko Jalmari Sauli 29.9.1911 - 12.3.1940; Sirkka Sari 1.5.1920 - 30.7.1939

Yo. linkkien sisältö:

...mitä Aulangolla tapahtui heinäkuun 30. ja 31. päivän välisenä yönä 1939?:

Lääkärin ja kaupungininsinöörin lausunnot sekä valokuvat. (toimimaton linkki)

Hämeenlinnan kaupungin poliisilaitos
Rikososasto
Koskeva
Sirkka Jansson-Sarin kuolemansyyn tutkimusta.

(Pyydetään palauttamaan!)

Sittenkun tässä kaupungissa sijaitsevan mutta Helsingin kaupungissa kotipaikkaoikeutta nauttivan Matkaravinto Oy. -nimisen osakeyhtiön tässä Hämeenlinnan kauupungissa Aulangon alueella sijaitsevan "Hotelli Aulangon" vastuunalainen hoitaja ekonoomi Toivo Holtari maanantaina nyt kuluvan heinäkuun 31. päivänä kello 0,10 oli puhelimitse ilmoittanut tämän poliisilaitoksen järjestysosastoon, että jo mainitussa hotellissa oli vähäistä aikaisemmin tapahtunut ilmeisesti kuolemaan johtava onnettomuus erään naishenkilön suistuessa hotellirakennuksen lämmityskeskuksen savupiippuun, ja kun allekirjoittanut poliisikomisario seurassaan järjestysylikonstaapeli Alpo Hämäläinen ja rikoskonstaapeli Juhani Kauriala sekä järjestyskonstaapeli Tauno Merivirta ilmoituksen johdosta heti poliisilaitoksen hallinnassa olevalla autolla paikalle kiiruhdettuansa, oli saanut ilmoittaja Holtarilta lähemmin kuulla, että hotellin ravintolassa oli tapahtuma-aikana ollut eräitä Helsingin kaupungissa kotipaikkaoikeutta nauttivan Suomi-Filmi Oy. -nimisen osakeyhtiön henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä, joista näyttelijätär Sirkka Sari ilmoittajan kuuleman mukaan oli mennyt hotellirakennuksen katolle ja siellä noussut jo mainitun savupiipun huipulle, josta sitten suistunut savukanavaa myöten alas jo mainittuun lämmityskeskukseen seurauksella, että tämä paikalle kutsutun täkäläisen lääninsairaalan vapaaehtoisen apulaislääkärin Vilhelm Starkin lausunnon mukaan oli kuollut, niin ja kun Sarin ruumis, joka jo ennen allekirjoittaneen paikalle saapumista oli siirretty onnettomuuspaikalta erääseen hotellirakennuksen varastohuoneeseen, missä lääkäri Stark allekirjoittaneen sitä häneltä vielä tiedustellessa, vakuutti Sarin, hänen, joka oli ollut tapauksen sattumisaikana mainitussa ravintolassa, paikalle saapuessaan jo olleen kuollut ja ettei hän ruumiissa, joka oli osittain noen ja tuhkan peittämä, ollut huomannut muita ulkonaisia vammoja, kuin että Sarin vasen jalka säärestä nilkan yläpuolelta oli poikki, ja kun Sarin ruumis tämän jälkeen oli siirretty ilmoittaja Holtarin paikalle kutsumalla täkäläisen vakinaisen palokunnan hallinnassa olevalla sairas-autolla Hämeenlinnan evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalla olevalle ruumishuoneelle, toimitettiin myöhemminmainittuina aikoina ja paikoissa poliisikuulustelu, jolloin:

Heinäkuun 31. päivänä Hotelli Aulangossa rikoskonstaapelien Aimo Raassinan ja Juhani Kaurialan saapuvilla ollessa. (linkki)

Heinäkuun 31. päivänä Hotelli Aulangossa rikoskonstaapelien Aimo Raassinan ja Juhani Kaurialan saapuvilla ollessa:

Ilmoittaja, ekonoomi Toivo Holtari, syntynyt 3.12.1898, henki- ja kirkonkirjoissa tässä Hämeenlinnan kaupungissa, missä asuukin Hotelli Aulangossa, uudisti ilmoituksensa ja lisäsi, että hänen ollessaan noin kello 24,00:n aikaan työskentelemässä hotellin konttorissa, oli konttorista hotellin kellarikerrokseen johtavasta käytävästä alkanut kuulua kovaa ääntä, minkä johdosta ilmoittaja avasi konttorista sanottuun käytävään johtavan oven ja meni käytävää pitkin kerrosta alemmaksi. Käytävää pitkin pannuhuoneesta päin tuli juosten myöhemminkuultu yövartija Allas, jolta ilmoittaja tiedusti metelin syytä, jolloin Allas, joka oli näyttänyt kovin järkyttyneeltä, selitti naisen pudonneen savupiipusta alas pannuhuoneeseen. Tämän johdosta kiiruhti ilmoittaja pannuhuoneeseen Allaksen jatkaessa matkaansa edelleen. Ilmoittajan mentyä pannuhuoneeseen, oli siellä ainakin ilmoittajan sittemmin alempanakuulluksi luutnantti Sauliksi mainittavaksi kuulema mies, joka aukoi pannujen lämmitysuunien luukkuja ja huuteli "Sirkka, Sirkka", ollen pannuhuoneessa oleva kello tällöin 0,07. Tämän jälkeen meni ilmoittaja pannuhuoneen läheisyydessä olevaan ns. kontrollihuoneeseen, jonka läheisyydessä käytävällä tapasi joko alempanakuullun Salinin taikka Savolaisen ja joiden käski kiireesti toimittamaan paikalle pannuhuoneen molemmat lämmittäjät, minkä tehtyänsä ja asiasta sen enempää puhumatta kontrollihuoneesta puhelimitse ilmoitti poliisilaitokselle asiasta. Tämän jälkeen meni ilmoittaja takaisin pannuhuoneeseen, missä ainakin jo mainittu Sauli oli, ja minne heti ilmoittajan sinne mentyä tulivat myöhemminkuullut Salin ja Niemi, jotka menivät savupiipun tuhkaluukulle, jonka kautta ns. roikkalampun avulla valaisivat sisälle savupiippuun ja hetken kuluttua vetivät sieltä onnettomuuden uhrin ja kantoivat tämän lattialle ensimmäisen lämmityspannun eteen, missä alkoivat vedellä valella tämän kasvoja, ollen Sauli, Salinin ja Niemen onnettomuuden uhria kantaessa sanonut: "Jumalan kiitos, tämä vielä elää, kun on lämmin." Kohta tämän jälkeen, mutta huomattuaan sitä ennen kuitenkin, että onnettomuuden uhrin toinen jalka oli säärestä nilkan yläpuolelta poikki ja siitä tulleen hiukan verta ja että sukat, joskin näyttivät eheiltä, olivat kuten muukin vaatetus, tuhan peittämät, poistui ilmoittaja pannuhuoneesta ja tuli puhelinkeskukseen, missä myöhemminkuultu Schaterin kuului yrittäneen puhelimitse saada tavata tohtori Klossneria, Hämeenlinnan lääninsairaalan ylilääkäriä, jolloin ilmoittaja sanoi Klossnerin olevan lomalla ja kehoitti Schaterinia soittamaan tohtori Seppälälle, minkä tämä tekikin ja jonkunverran puhuikin asiasta, minkä jälkeen ilmoittaja jatkoi keskustelua tri Seppälän kera ja selitti tälle tapauksen mainiten samalla, että apua olisi saatava kiireesti kun vammoittunut vielä oli elossa. Kun tri Seppälä oli sanonut ettei voi vammoittunutta hotellissa auttaa, vaan olisi tämä tuotava sairaalaan, oli ilmoittaja tiedustanut tulisiko tri Seppälä itse sairaalaan, jolloin tri Seppälä oli ilmoittanut päivystävänä lääkärinä olevan tri Starkin ja että tämä parhaillaan oli hotellissa. Heti puhelun jälkeen tiedusti ilmoittaja vahtimestari Schaterinilta tunteeko tämä tri Starkin ja kun tämä oli sanonut tuntevansa, kehotti ilmoittaja Schaterinia etsimään tämän ja viemään heti pannuhuoneeseen. Tämän jälkeen ilmoittaja, etsittyänsä puhelinluettelosta täkäläisen, paloaseman puhelinnumeron soitti sinne ja pyysi lähettämään ambulanssivaunun, mikä sieltä luvattiinkin lähettää. Käytyänsä tämän jälkeen ravintolan salissa tarkkailemassa oliko Schaterin löytänyt tri Starkin ja kun ei tavannut Schaterinia sanotussa salissa, meni pannuhuoneeseen, jossa kysyi onko Stark tavattu, jolloin eräs rappusia ylös nousemassa ollut mies sanoi olevansa Stark sekä ilmoittajan tiedusteltua, kuinka asianlaita on, selitti onnettomuuden uhrin olevan kuolleen. Kohta tämän jälkeen oli paikalle tuotu lakana taikka lakanoita ja kun nämä olivat käärityt ruumiin ympärille, käski ilmoittaja kantamaan ruumiin pois pannuhuoneesta, lähtien itse käymään edellä ja kiinnittämättä huomiota siihen kutka ruumista olivat kantaneet, kuitenkin muistellen näiden olleen Salin, jonka ilmoittaja aikaisemmin on maininnut, sekä myöhemminkuultu Savolainen, viettäen ilmoittaja ruumiin hotellin hiilivarastoon. Tämän jälkeen meni ilmoittaja ravintolan puolelle tapaamaan tri Starkia tiedustellen tältä, mihin toimenpiteisiin ruumiin suhteen olisi ryhdyttävä, jolloin Stark kehoitti ruumiin lähettämään kaupungin ruumishuoneelle. -Ilmoittaja lisäsi, että kohta sen jälkeen, kun tri Stark pannuhuoneessa oli sanonut onnettomuuden uhrin kuolleen, oli ilmoittaja käskenyt vahtimestari Schaterinin tapauksen tähden keskeyttämään ravintolasoiton, sekä, että ilmoittaja ei ollut tavannut jo mainittuun näyttelijäseurueeseen kuuluvia henkilöitä ennen nyt kyseellistä tapausta, joskin oli ravintolan henkilökunnalta kuullut ravintolassa oleskelevan mainitunlaisen filmiseurueen kun ilmoittaja oli tiedustellut, kutka ravintolassa pitävät niin suurta ääntä, että se kuului konttoriin, missä ilmoittaja, kuten jo on sanottu, työskenteli. Mainitun tiedustelun oli ilmoittaja noin puoli tuntia ennen nyt kyseellistä tapausta tehnyt hovimestari Viitaselle ja tällöin erikoisesti tiedustanut, onko äänekäs seurue humalassa, jolloin Viitanen oli selittänyt seurueen jo mainituksi "filmisakiksi" eikä näiden olevan juovuksissa, mutta että nämä, jotka hän tuntee jo entuudestaan, ovat aikaisemminkin pitäneet samanlaista meteliä, mistä hän heitä oli varoittanut, luvaten sen nytkin tehdä ja tekikin, koska heti sen jälkeen yuli hiljaisuus. Luutnantti Sauli, jota ilmoittaja edelläkerrotusti ei aikaisemmin tuntenut, eikä myöskään ole aikaisemmin nähnyt, ei ilmoittajan mielestä ollut juovuksissa eikä väkijuomien vaikutuksen alainenkaan, joskin oli kovin järkyttynyt. Aikaisemmin ei Sauli ilmoittajan kuullen maininnut itse tapauksesta muuta, kuin että onnettomuuden uhri, jota ilmoittaja myöhemmin kuuli kutsuttavan Sirkka Sariksi, oli pudonnut savupiippuun, ennenkuin vasta silloin kun Sauli allekirjoittaneelle ja toisille poliisimiehille kertoi asiasta. -Vielä lisäsi ilmoittaja, että kun hän, kuten muistelee, sen jälkeen kun ruumis oli viety hiilivarastoon, oli poistumassa ensinmainittua käytävää pitkin ravintolaan, olivat Vaalaksi sittemmin kutsuttu mies ja Sauli sanotun käytävän sivussa olevassa klosetissa, jonka ovi oli auki, ja oli Vaala tällöin itkenyt ja puhunut jotakin, mistä ilmoittaja ei saanut selvää, mutta sanoi Sauli jotensakin tähän tapaan, että hänen sotilaana on pidettävä kutinsa. Enempää näitten keskustelua ei ilmoittaja kuullut.

Sanomalehti "Maakansan" selostus hautajaisista:

SIRKKA SARIN ruumiinsiunaus toimitettiin Perkjärvellä perjantaina

Perjantaina kätkettiin maan poveen Perkjärven hautausmaalla surullisen onnettomuuden uhrina kuolleen S i r k k a S a r i n maallinen tomumaja. Vainajaa oli saapunut saattamaan hänen viimeiselle matkalleen suuri ystävä- ja tuttavajoukko.

Hautaustilaisuudesta muodostui harrastunnelmainen muistojuhla, jonka arvoa lisäsivät KTR 3:n soittokunnan esitykset. Ruumiinsiunauksen toimitti KTR 3:n pastori Klami puhuen edesmenneen vainajan muistolle.

Lähimpien omaisten laskettua seppeleensä astuivat hautakummun ääreen Suomi-Filmin edustajat herrat Turo Kartto ja Valentin Vaala, joista edellinen muotokauniissa puheessaan lausui mm. seuraavaa:

"Suomi-Filmi on antanut suureksi mutta samalla niin raskaaksi tehtäväkseni laskea Sirkka Sarin haudalle nämä kukat, jotka hetken loistettuaan lakastuvat ja palaavat maahan, josta ovat tulleetkin. -Meille jokaiselle, jotka olemme oppineet tuntemaan Sirkka Sarin niinhyvin ihmisenä kuin hänen lupaavan taiteensa välityksellä, oli hänen elämänsä kuin kesäinen kukkaistaru ja aamukasteen häipyessä se puhkesi moniväriseen loistoonsa, joka lyhyen päivän kuluessa ehti luoda iloa ja kauneutta ympärilleen.. Mutta kun illan varjot pitenivät, ei kukkaa enää ollut. Se oli vain lainannut loisteensa elämän monikirjavaan kukkaketoon, painanut helakoin värein siihen ilon ja kauneuden lähtemättömät viivat ja sitten palannut suureen rauhaan. Nyt jos koskaan täyttää mielen vain yksi ainoa ajatus: miksi - miksi.

Mutta vain Elämän ja Kuoleman Herra voi antaa vastauksen ja siihen on meidän kaikkien tyydyttävä. Järkyttyneenä seisoo Suomi-Filmi sen vääjäämättömän tosiasian edessä, että eräs sen lahjakkaimmista taiteilijoista on jo ehtinyt oman elämänsä käsikirjoituksen päähän hetkenä, jolloin hän inhimillisesti katsoen astui suuren, kauniin elämän alkutaivalta, mutta käsittämättömät ovat Herran tiet---"

Vielä puhui tilaisuudessa kirjailija Erkki Vuorela, sovittaen sanansa Uuno Kailaan runon "Linnut" pohjalta.

Seppelein ja kukin olivat vainajan muistoa kunnioittaneet m.m. seuraavat yhtymät ja yksityiset henkilöt:

KTR 3:n upseerikunta, jonka seppeleen laskivat majuri Alholm ja kapteeni Lavikainen. Heidän suorittaessaan viimeistä palvelustaan vainajalle soitti KTR 3:n soittokunta rykmentin kunniamarssin. -Perkjärven pikkulotat toivat myöskin kukkansa hautakummulle, lukkatoverit, lapsuudentoverit Perkjärveltä, KTR 3:n upseeerien rouvat (edustajinaan rouvat Alholm, Lavikainen, Jyllinkorpi), Suomi-Filmin konttorihenkilökunta, Suomi-Filmin studio, Suomi-Filmin laboratorion, Suomi-Filmin II:n kuvausryhmän henkilökunta, ohjaaja Vaala, näyttelijättäret Hanna Taini, Helena Kara ja Lea Huttunen, näyttelijät Thure Bahne ja Olavi Reimas, studiopäällikkö Hannu Leminen, kirjailija Erkki Vuorela y.m.

Aurinkoisen suvitaivaan alla loisti Sirkka Sarin viimeisen leposijan kukkatarha värikkäänä ja kauniina niinkuin hänen oma lyhyt suvisatunsakin kerran oli maan päällä ollut.

Huom. Linkit Sirkka Sarin elokuvien luetteloon, sekä "Hakemisto (Hämeenlinnan poliisilaitoksen onnettomuuden vuoksi kuulustelemat henkilöt sekä lääkärin ja rakennusinsinöörin lausunnot)" eivät ole tallentuneina WM:ssa.

[örkki]

Muistan myös lukeneeni tapauksesta. Sehän oli vahinko. Oli ollut aulangolla katolla jonkun miehen kanssa. Oli aikomus kiivetä askelmia pitkin savupiipulle. Sirkka Sari kiipesi edellä ja savupiippu oli avoin ja sinne Sirkka S. putosi kuolemaan. Miehen mentyä ylemmäksi ei S.S näkynyt enää, koska oli jo pudonnut. Ei siis lehti jutun perusteella ollut mitään riitaa kyseisen miehen kanssa.