Mallinnusketju

[Sariola]

KUVAUSSUUNNITELMIA

Toivottavasti tänä kesänä toteutuu suunnitelma käydä siellä niemessä paikan päällä. Olisi mielenkiintoista tehdä muutamia mittauksia:

1) Mennä koivun kohdalle siten, että polkua niemen tyvelle päin näkyy mahdollisimman pitkälle, että siis seisot polulla suunnilleen keskellä, ja katsot kompassilukeman.

2) Mene männyn taakse ja ota linja männyn oikea poski ja koivun oikea poski kompassilukema.

3) Mene männyn kohdalle ja siitä siirry (polulle päin) länteen päin 250 cm. Ota siitä kuva niin, että kuvaussuunta on koivun rungon oikeaan reunaan. Käytä zoom-objektiivia ja sopivaa zoomausta. Siinä on "uhrikuva". Siinä kuvassa polku kaartuu oikealle!

4) Mene männyn kohdalle ja siitä siirry länteen päin 150 cm. Ota siitä kuva niin, että kuvaussuunta menee noin 80 cm:n päästä koivun rungon oikealta puolelta. Muutoin kuin kohta 3. Siinä meillä on "lavastuskuva etelään". Tämä kuva on vain hieman polun suunnasta vasemmalle, mutta polku kaartaa tässäkin kuvassa oikealle, mutta lievemmin kuin edellisessä.

Saas nähä, onko noin kuin olen laskelmoinut. Kiirettä ei ole - siellä se asetelma pysyy kyllä paikallaan ja odottaa kuvaajaansa.

[Wagner]

MALLINNUSSUUNNITELMA

Käyttäkää laskelmissanne kosinilausetta.
Kun eri kolmioiden sivujen pituudet Hessun mittaamina nyt tunnetaan saadaan kulmat sillä laskettua.
Toinen tapa olisi soveltaa tavanomaisia kolmiomittaustapoja.
Tai kulkea sukkasillaan rannan suunnasta vanhaa polkua surmapaikalle laskutoimitusten vähentämiseksi.

[pasi]

Niinpä pasin toteamus "oikein tehdyt laskelmat" on liioiteltu. Myös pasin laskutapa on tietysti väärä...

Seli seli. Kylläpä papalla nyt ottaa koville, kun ei saanut laskettua oikein edes peruskoulun yläasteen matematiikan tasoisia laskuja. Että näin vankalta pohjalta tämän papan mielikuvitus kehittelee kuvitelmia muiden kirjoittajien matematiikan osaamisesta.

Mainittakoon vielä, ettei minun laskutavassani sinänsä mitään vikaa ole. Sariolan epätoivoinen kritiikkiyritelmä kohdistuu tosiasiassa hänen itse käyttämäänsä malliin, jonka pohjalta minä laskin laskut oikein, kun Sariola oli laskenut ne aivan väärin.

Sariolan kannattaisi tosiaankin keskittyä esim. valokuviin ja tarinoiden kehittelyyn, kun kerran yksinkertaisetkin mallit ja niihin liittyvä matematiikka saavat hänen päänsä noin pyörälle.

[Wagner]

EDIT: Poistettu ketjuun kuulumaton viesti - RAID

[Sariola]

^^ Saattaa olla niin, että peruskoulukurssin suorittanut ajattelee noin kuin pasi. Siinä on se virhe, että koivun sivukuvassa se näkyvä rungon pinta ei suinkaan ole taso, vaan pyöreä pinta. Siinä nuo eri pisteiden etäisyydet toisistaan käyttäytyvätkin aivan eri tavalla. Hyvin paljon vaihtelee sen mukaan onko merkki reunemmalla vai keskemmällä. Edes prosentuaaliset erot eivät kerro tarkkaa totuutta. Se onkin vähän monimutkaisempaa matematiikkaa. Kyllä pasi osaa jonkun verran matematiikkaa, myönnetään. Kun lavastuskuvan ottaja on ensin astunut vasemmalle ja sitten vielä kääntänyt kuvaussuuntta niin, että se ohittaa koivun rungon 110 cm:n päästä, voisi tosiaan ajatella, että nyt meni niin paljon oikealle, että polku kallistuu kuvassa vasemmalle. Mutta niin ei käy, vielä oli varaa sen verran. Tämäkin suunta on vielä polun suuntaan verrattuna vasemmalle, vaikka pasi oli jo sitä mieltä, että meni jo oikealle polun suuntaan verrattuna. Tällöin polku kallistuisi kuvassa vasemmalle. Totuus nähdään itse kuvasta. Siellä ne polun vasemman puolella olevat kuuset näkyvät.

UHRIKUVA ja LAVASTUSKUVA ETELÄÄN; Eräitä havaintoja.

Näissä kahdessa kuvassa olevista yksityiskohdista näkee, että uhrikuva on otettu a)enemmän vasemmalle b)lavastuskuvan kuvaajan paikka on ollut enemmän (vasemmalla) idässä, ja suuntaus on ollut enemmän oikealle kuin uhrikuvassa. Näin nuo kuvauslinjat menevät ristiin ja leikkaavat toisensa jossakin teltan pohjoispuolella melko lähellä telttaa.

Noiden kahden kuvan kuvaussuuntien ero on noin 6-10 astetta. Se voidaan laskeakin likimain esim. tuon laukun ja koivun sijaintien perusteella, kun huomioon otetaan vielä, että uhrikuvassa kuvauslinja ohittaa koivun noin 10 cm:n päästä, ja tässä toisessa kuvassa noin 110 cm:n päästä koivun rungon oikeaan kylkeen verrattuna.

Kun kumpaankin kuvaan sijoittaa polun, näyttää siltä, kuin kummassakin kuvassa polku kallistuisi oikealle verrattuna pystysuoraan suunnilleen saman verran. Se selittyy sillä, että uhrikuva on otettu jyrkässä kulmassa maanpintaan nähden, kun taas lavastuskuva on otettu loivemmassa kulmassa maanpintaan nähden. Se aiheuttaa juuri tuollaisen ilmiön.

"Lavastuskuva etelään" on suunnaltaan lähellä polun suuntaa. On mahdollista, että tuosta koivusta oikealle se 1-kuusi ja vähän siitä oikealle tuo 2-kuusi, ovat ne samat kuuset, jotka Hessu oli mitannut. Tuo lähempi olisi se 6 m:n päässä ollut kuusi ja tuo toinen se 20 m:n päässä ollut kuusi. Ne molemmat kuuset ovat polun vasemmalla puolella. Polku menee sen kauempana olevan kuusen oikealta puolelta, mutta aivan kuusen vierestä, sen lippalakkipäisen miehen pään kohdalta.

Jos joku epäilee, että nämä ovat pelkkää mielikuvitusta, niin tehköön vaikka seuraavan testin.

1) Lavastuskuva etelään. Yhdistä teltan lähimpänä olevan sivun alareunan keskipiste moottoripyörän lyhtyyn värikkäällä viivalla.

2) Uhrikuva. Yhdistä lähinnä näkyvä oletettu teltan sivun alareunan keskipiste sinne moottoripyörän lyhtyyn. Huomataan jo tästä, että uhrikuva on suunnattu selvästi enemmän vasemmalle kuin lavastuskuva. Noiden kuvaussuuntien eroa asteissa on vaikea tarkasti mitata tai laskea, mutta se lienee jotakin 6-10 astetta.

[pasi]

Saattaa olla niin, että peruskoulukurssin suorittanut ajattelee noin kuin pasi.

Olen minä toki suorittanut myös peruskoulun kurssit matematiikassa. Sariolan osalta sitäkin on syytä epäillä.

Siinä on se virhe, että koivun sivukuvassa se näkyvä rungon pinta ei suinkaan ole taso, vaan pyöreä pinta.

Tässä kritiikin kohteena on siis Sariolan oma malli. Laskettuaan ensin aivan väärin malliin perustuvat yläasteen matematiikan tasoiset laskut Sariola on nyt siis ryhtynyt myös moittimaan omaa malliaan virheelliseksi. Syy on varmasti se, että malli ei oikein lasketuilla arvoilla enää annakaan Sariolan mieleisiä tuloksia.

Vakiintuneeseen tapaansa Sariola yrittää esittää, että virheen onkin tehnyt toinen kirjoittaja. Tätä voitaneen pitää osoituksena siitä, että tällä kertaa Sariola jopa itse ymmärtää hölmöilleensä.

[Sariola]

Siinä on se virhe, että koivun sivukuvassa se näkyvä rungon pinta ei suinkaan ole taso, vaan pyöreä pinta.

Tässä kritiikin kohteena on siis Sariolan oma malli. Laskettuaan ensin aivan väärin malliin perustuvat yläasteen matematiikan tasoiset laskut Sariola on nyt siis ryhtynyt myös moittimaan omaa malliaan virheelliseksi. Syy on varmasti se, että malli ei oikein lasketuilla arvoilla enää annakaan Sariolan mieleisiä tuloksia.

.

Tiesin hyvin jo tuota laskutapaa esittäessäni, että se on korkeintaan "suuntaa antava", ei kelpaa edes ylästeen matematiikan tehtäväksi, sillä yläasteen suorittanut ei osaa laskea tällaista, ainakaan oikein. Se virhe johtuu juuri siitä, että rungon sivukuva ei ole taso, vaan kuva sylinterin muotoisesta esineestä. Siis tämä oma malli oli virheellinen. Toisekseen laskinkin väärin. Tärkeä vaihe kuitenkin oli se silmämääräinen arvio, että uhrikuva on otettu enemmän oikealta ja suuntautuu enemmän vasemmalle kuin se toinen kuva. Sen näki omin silmin niistä kuvioista. Kulmien eron laskeminen näiden kaarnakuvioiden perusteella on jo alunperin toivoton tehtävä. Se täytyy arvioida, sillä myös pasin esittämä laskutapa on väärä, koska se kuvittelee koivun rungon sivukuvan tasoksi. Sitä se ei ole. Noissa kaarnakuvioissa täytyy tyytyä silmämääräiseen arvioon, harva uskoo niiden riittävään tarkkuuteen. Suunnan ehkä näkee - määrää ei. Huvikseen voi kokeilla laskutoimituksia noiden kaarnakuvioiden perusteella. Ne ovat korkeintaan suuntaa antavia.

[pasi]

Kulmien eron laskeminen näiden kaarnakuvioiden perusteella on jo alunperin toivoton tehtävä.

Tästä olen samaa mieltä. Vaikka laskutoimitukset sinänsä voivat olla tarkkoja, itse malliin sisältyy virhelähteitä. Tässä pari:
- Pintapuolisten laskelmien perusteella näyttää siltä, että suhteellinen muutos tasoprojektiossa on suurempi kuin esim. tarkastelukulmassa (tai ympyrän kehällä). Näin kulmien laskeminen valokuvista mitattavien/laskettavien suhteellisten siirtymien avulla antaa liian suuria arvoja. Eräässä laskuesimerkissä sain suhteelliseksi siirtymäksi tasolla 10 %, kun tarkastelukulman suhteellinen muutos oli n. 6 %.
- Valokuvien suurentamisen mahdollisesti aiheuttamat muutokset kuvioiden mittasuhteissa.

[papillon]

^hei trollaati trollaati trollallallei (vapun kunniaksi trollipellelle)

Totuuden kertominen ei ole trollaamista! Voi tietysti olla jonkun mielestä!

Sariola von Trollen-Trollelan pääteos " Totuus "

[Sariola]

Tässä kuvassa olen hahmotellut teltan pohjaa Jermokuvaan. Kuvassa näkyvät tapit ovat alkuperäiset, mitään tappeja ei ole lisätty eikä poistettu. Nuo viivat on vedetty. Oletan, että teltta on ollut tuossa. Kyllä se siihen sopii vaikka TV-kuvan tai Vainiokuvan mukaan. Myös lavastuskuva itään täsmää suunnilleen.

Tästä nähdään, että teltan itäpääty on ollut suunnilleen linjalla mänty-koivu. Sillä linjalla seisten on ollut mahdotonta ottaa "uhrikuva" tai "lavastuskuva etelään". Niiden kuvien ottamiseksi on kuvaajan täytynyt siirtyä reippaasti länteenpäin, että esim. uhrikuvan mukaisesti kuvauslinja suunnilleen puolittaa teltan pohjan alueen.

Tämä Jermokuva paljastaa sen seikan lahjomattomasti. Selkä männyn runkoa vasten ei ole voitu ottaa uhrikuvaa tai lavastuskuvaa etelään.

[Wagner]

Minulla on se käsitys, että teltta olisi ollut suuaukko niemen kärkeen päin.
´Jermokuva´saattaa olla lavaste, sillä maasto on aika voimakkaasti muokkautunut teltan lähiympäristössä verrattuna helluntaihin 1960 ja sen aikaisiin kuviin.
Voin olla väärässäkin, mutta tämä mielikuva minulla asiasta on.

[Sariola]

^ Kyllä teltan suuaukko on ollut itään Bodomin Mysteerion mukaan. Samoin se on uhrikuvassa, lavastuskuvassa etelään, lavastuskuvassa itään ja Vainiokuvassa.

Tarkemmin sanoen noin 12 astetta (arvio) idän suunnasta koillisen puolella minun laskelmieni mukaan. Jos teltta olisi täsmälleen kohtisuorassa polkuun nähden, olisi suuaukko noin 15 astetta idästä koilliseen päin. Se on kuitenkin pari kolme astetta vähemmän, eli arvioni mukaan siis noin 12 astetta idästä koilliseen päin.

[Sariola]

Tekstin mukaan tämä kuva on otettu helluntaimaanantaina 6. päivänä kesäkuuta 1960. Siis sunnuntaiaamuna 5.6. sattuneesta murhenäytelmästä on kulunut vain vuorokausi. Näitä telttakeppejä on epäilty lavastusmielessä laitetuiksi, mutta minusta ne näyttävät olevan aivan oikeilla paikoillaan. Samoin ne näyttävät olevan ns. "Vainiokuvassa" ja " ns. "TV-kuvassa". Samoin "lavastuskuva itään" sopii näihin tappeihin mielestäni aivan hyvin. Kuva on Aake Jermon kirjassa "Murha ei vanhene koskaan" s. 178-179.

[Wagner]

Tarttis kai sitten tarkastella sitä kuvaa, joka vielä kätkee uhrit teltan liepeisiin.
Mallinnuksen osalta vielä sen verran, että olio-ohjelmoinnilla puiden kasvukin saataisiin mallinnettua. Superpolynomien polaarikoordinaatistoversio voisi antaa myös mallin siitä, mitä polulta väittämänsä mukaan moottoripyöristä kiinnostuneet 'lintupojat' ovat voineet nähdä. Kummallakaan ei aikusiällä ollut moottoripyörää. Merkillinen väite tämäkin epäiltävästi sovituissa kertomuksissaan.

Jo Muuralan keskustelujen aikaan, ennen NG:n vangitsemista, esitin, että teltän pohja olisi tutkitava DNA/RNA-teknologialla sen selvittämiseksi, missä järjestyksessä uhrit ovat verta alkaneet vuotamaan.
Saamani tiedon perusteella koko tutkinta oli suunnattu vain sen näytön hankkimiseksi, että Gustafssonista voitaisiin rakentaa syyllinen kolmoissurmiin (ja itsensä ryöstömurhan yritykseen ).

Ei tutkiva poliisi tyhmä ole, mutta harvalla heistä löytyy kanttia kertoa, että tutkintaa ohjataan ylhäältä: tutkija ottaa riskin, esimies kiitokset.

Muutaman rehellisen poliisin olen tavannut, bisset on juotu ja vähän keskusteltu.
Asutaan suoraan sanoen sikavaltiossa: mikään muu kuin korruptio ei ole pyhää.
Kun raha puhuu, kaikki kuuntelevat.

[pasi]

Tässä kuvassa olen hahmotellut teltan pohjaa Jermokuvaan. Kuvassa näkyvät tapit ovat alkuperäiset, mitään tappeja ei ole lisätty eikä poistettu. Nuo viivat on vedetty.

Ainakin teemu on jo aiemmin esittänyt tämän saman kritiikin Sariolan piirtämästä kuvauslinjasta, mutta toistetaanpa se, ettei totuus unohtuisi: Sariolan piirtämä viiva ei kulje niiden maastonkohtien kautta, joiden kautta männyn ja koivun välinen kuvauslinja kulkee, koska Sariola ei ole ottanut huomioon perspektiivin vaikutusta. Lisäksi viivan männyn puoleinen pää näyttää olevan liikaa oikealla. Sariolan piirtämä viiva vastaa suunnilleen johonkin männyn itäreunaan ja koivuun kiinnitettyä köyttä tai vaijeria, joka on pingotettu suoraksi ja kulkee siten parhaimmillaan useiden kymmenien senttien korkeudella maanpinnasta.

Jotta männyn ja koivun välisen kuvauslinjan kulku maaston pintaa pitkin hahmottuisi tästä kuvakulmasta, Sariolan pitäisi esim. kuvitella ja piirtää köysi, joka kulkee maata pitkin männyltä koivulle siten, että köysi on suora mänty-koivu-linjaa pitkin katsottuna. Maaston korkeuserojen vuoksi köysi ei olisi suora Jermokuvan kuvakulmasta katsottuna.

Pinnan muotoja noudatteleva mänty-koivu-linjan todellinen kulku kuvassa ei tosin liene Sariolan mieleen, joten tulossa on varmaankin tavanomaisia henkilöönkäyviä argumentteja.