Mallinnusketju
-
John Doe
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1591
- Liittynyt: Su Helmi 22, 2009 3:28 pm
- Paikkakunta: Desert Island
Re: Mallinnusketju
Saatana että ottaa pattiin tämänkaltainen täysin turha spekulointi!Pankaas nerot selvittäen minulle "tyhmälle",miten tämäkin ketju auttaa mysteerin selvityksessä?Kohta sata sivua saatu aikaan täysin turhaan!!
Kuka,mikä ja missä olen...tiedätkö sinä?
Re: Mallinnusketju
^^^Hessu, omalta osaltani ristiriita lähti liikkeelle siitä, kun kuvittelin lavastus- ja uhrikuvassa näkyvän vettä ja kun ko. lähtökohdista ei saa toimivaa ratkaisua, kului siinä turhaa aikaa. Jermo-kuvan ymmärtämisen myötä ristiriita laukesi ja nyt onkin todettava, että olet todella ollut koko ajan oikeilla jäljillä. Motskari on mitä ilmeisimmin peittänyt jos ei kokonaan niin ainakin merkittävän osan telttanäkymästä. Vielä on kuitenkin selvitettäviä asioita, kuten esim. KRP:n merkkikeppien asemoiminen uhrikuvaan. Yritin sitä jo kerran, mutta en ole tyytyväinen ratkaisuun. Pidän valokuvien tutkimista ihan hauskana puuhana sinänsä enkä arvioi sitä niinkään hyödyn kautta.
Jos nyt hiukan puolustelen itseäni, olen koko ajan yrittänyt kysellä Sinulta näistä näkemyksistäsi, koska pidän tärkeänä kuunnella paikalla käyneiden näkemyksiä. En siis lainkaan väheksy kenttätyötä vaan päinvastoin, arvostan sitä kovasti. Thank you!
Jos nyt hiukan puolustelen itseäni, olen koko ajan yrittänyt kysellä Sinulta näistä näkemyksistäsi, koska pidän tärkeänä kuunnella paikalla käyneiden näkemyksiä. En siis lainkaan väheksy kenttätyötä vaan päinvastoin, arvostan sitä kovasti. Thank you!
Re: Mallinnusketju
Kujalalle: Kyllä sinä olit pitkään aivan oikeassa noiden polkujen ja niiden suuntien kanssa. Tuo viimeinen on kyllä suoraan sanottuna päin pe------. Eihän se polku sinne puskiin mene. Kaikki soveliaat kuuset ovat polun vasemmalla puolella, oikealta puolelta ei löydy edes sopivia ehdokkaita. Ei pidä tällätä polkua tuuhean kuusen vasemmalle puolelle meneväksi, koska polun oikealla puolella ei edes ole lähimailla sopivia kuusia. 
Uhrikuvaa ja lavastuskuvaa vertaamalla nähdään, että A) uhrikuvan ottaja on seissyt lännempänä. B) uhrikuvan suuntaus on enemmän vasemmalle. Nämä kaksi kuvaa ei siis ole otettu samasta paikasta, eikä niissä ole sama kuvaussuunta. Klikkaa alla oleva kuvapari näkyville! John Doe voi hypätä yli ja mennä toiselle osastolle, joka häntä kiinnostaa!
KATSO LAVASTUSKUVAN JA UHRIKUVAN VERTAILU
Uhrikuvaa ja lavastuskuvaa vertaamalla nähdään, että A) uhrikuvan ottaja on seissyt lännempänä. B) uhrikuvan suuntaus on enemmän vasemmalle. Nämä kaksi kuvaa ei siis ole otettu samasta paikasta, eikä niissä ole sama kuvaussuunta. Klikkaa alla oleva kuvapari näkyville! John Doe voi hypätä yli ja mennä toiselle osastolle, joka häntä kiinnostaa!
KATSO LAVASTUSKUVAN JA UHRIKUVAN VERTAILU
Re: Mallinnusketju
Ei sitä koskaan tiedä vaikka joku neropatti huomaa näitten kuvien avulla jotakin rikoksen ratkaisuun liittyvää.John Doe kirjoitti:Saatana että ottaa pattiin tämänkaltainen täysin turha spekulointi!Pankaas nerot selvittäen minulle "tyhmälle",miten tämäkin ketju auttaa mysteerin selvityksessä?Kohta sata sivua saatu aikaan täysin turhaan!!
Toisaalta täällä on enimmäkseen juuri sellaista ainesta eri osastoissa, joista ei liene hyötyä itse rikoksen selvityksessä. Minä olen henkilökohtaisesti tehnyt jo kaksi kertaa ehdotuksia poliisille, mitä pitäisi minun mielestäni tutkia.
Lieneekö näiltä kaikilta sivuilta yhteensä tai koskaan ilmennyt mitään, joka olisi auttanut mysteerin selvittämisessä. Kyllä teoriassa kuvatkin voivat toimia ponnahduslautana uusille ideoille.
Re: Mallinnusketju
Ei tämä turhaa ole ollut, vaikka siltä se on saattanut lyhytpinnaiselta tuntua.
Kujala on tehnyt mielestäni mittavan työ, mallintaessaan polkujen sijaiteja, samaten kuin Sariolakin, vaikka hän on mielestäni ollut koko ajan lievästi sanottuna "hieman" kateissa tässä polku asiassa.
Kyllä Kujalan viimeisimmät mallintamiset ovat mielestäni melko hyiä ja muistuttavat jopa melkoisen paljon teemun mallinnosta ja sitä, minkä kuvion olen alun alkaen itse maisemasta saanut.
Sariolan mallinnoksen mukaan, jos mennään, olisi teltta näkynyt lintupojille melkein kokonaan ja silloin olisi pitänyt näkyä myös Irmeli lintupoikien elimiin, eli muniin, siis silmämuniin, joka olisi taatusti ollut sellainen näky, että se olisi tulikirjaimien lailla ikuisesti ollut valokuvana heidän näkökentässään, kun he olisivat silmänsä kiinni laittaneet ja tilannetta muistelleet.
Gusseakaan ei versen päänsä kanssa teltalla silloin aamulla näkynyt, ja jopa Tenovuon mielipiteen mukaan Gusse ei olisi kenties ollutkaan tointakuntoinen niemessä.
Outoa ovat kuitenkin vesimuki Gussen käden ulottuvilla ja rintamasuunta suoraan kohden sitä paikkaa, josta on ollut odotettavsissa kenties joidenkin uimareiden saapuminen rantaan.
Kun kukaan ei ole teltanrisaan kiinnittänyt huomiota, niin Gustafsson on juuri sen verran uikuttanut, kuin nurkkaan ajettu rakki, että se kiinnitti Siv Knutsonin mielenkiinnon ja siten myös Gustafsson pääsi viimeinkin sairaalahoitoon.
Mitähän tuo Tenovuon ajatus Gustafssonin toimintaedellytyksistä niemessä 5.6.60 onkaan ollut?
Hän on pystynyt hakemaan itselleen järvestä vettä, mutta ei ole voinut hakea ystävilleen apua, jotka tekivät kuolemaa?
Miten hän on päässyt teltasta ulos, kun hän kahteen otteeseen, hypnoosipuheidensa mukaan menetti tajuntansa teltassa, pannen kuitenkin sellaiset asiat merkille, että joku hyppäsi heidän päälleen kahareisin, ja sitten puukkoa alkoi tulla niin pirusti.
Tekijöitä oli siinä vaiheessa Gussen mielestä yksi, joka oli melko lyhyt ja vaalea. Tumma ilmeisesti ns. "metsurintakki" päällään, jossa oli napitus.
Irmelin pää oli veressä, mutta tuo jaksoi kuitenkin huutaa apua, joka ei kuitenkaan kuulunut minnekään, miksiköhän?
Seppo oli jo saanut ensimmäisenä osuman ja Irmeli huusi, että meidän kimppuun on hyökätty.
Tuulikista ei sanaakaan, surmaaja oli kuitenkin sen verran nähnyt Tuulikin kohdalla vaivaa, että oli peittänyt Tuulikin ruhjotun pään viltillä, ikään kuin häpeillen tekoaan, kun oli aivan viattoman, juuri naiseksi puhkeavan tyttösen hengen riistänyt.
Mitä sanoisi psykologi tuohon murhaamansa ihmisen pään peittämiseen?
No, me jotka olemme asioita hieman enemmän lukeneet, niin tiedämme mitä se on suurimmassa osassa väkivaltasurmia merkinnyt, enkä usko tämänkään olleen erilainen surma, kuin mikä muu tahansa pikaistuksissa tehty tappo, jonka syyllinen voisi jo tunnustaa, saadakseen itselleen ja vainajien omaisille rauhan.
Sitä vaan en pysty ymmärtämään, kuinka Gusse on tiennyt Sepin saaneen osuman ja Irmelin pään vuotaneen verta, jos kerran teltta oli romautettu alas, jolloin kuoleman pelossaan oleva ihminen ei taatusti pysty noteeraamaan sitä, ketä oli yöty ensiksi ja oliko jotain puukotettu, vai hakattu kivellä pään luut kasaan?
Myös lavastelu paikalla on ollut suuri moka, sillä aidolla surmaajalle olisi lavastukseksi riittänyt se, etä olisi laittanut puukon Gussen kätöseen ja kiven siihen vaikkapa toisen käden viereen, jolloin poliisi olisi vetänyt yhteen kolme+kuusi ja saanut koivun, eli Gussen rautoihin kolmesta taposta, eli "tehty mitä tehty, viistoista vuotta tuli".
Tämä Sariolan mainostama nerokas ulkopuolinen surmaaja, ei olisi jättänyt itsestään mitään merkkejä, vaikka ei tainnut jättää nytkään, ainakaan kun tiettyä kuppikuntaa lukee.
Miksi tuollainen suorastaan kökkö lavastus, johon aikalaispoliisin olisi pitänyt ajoissa puuttua ja kuulustella ainut hengissä selvinnyt kunnon mankelilla, vai säälittikö kaskeja poliisimiehiä se, että Gussella oli omien ja äitinsä puheiden mukaan yli kymmenen reikää päässään, vaikka silmät, sierain, korvat ja suu, eivät tee kuin noin suurinpiirtein kymmenen reikää.
Ai niin, olihan se iso vekki sitten siinä poskessa, joka olisi voinut syntyä ihan mihn aikaan edellisillalla, eli ei sen varaan kannattaisi ihan Iisakinkirkkoa rakentaa.
Lopulta Tenovuokin taisi olla oikeudenkäynnin lopputodisteluissaan sitä mieltä, etteivät Gussen vammat kenties olisikaan estäneet Gussea toimimasta niemessä, silloin 5.6.60, helteisenä helluntaina.
Kujala on tehnyt mielestäni mittavan työ, mallintaessaan polkujen sijaiteja, samaten kuin Sariolakin, vaikka hän on mielestäni ollut koko ajan lievästi sanottuna "hieman" kateissa tässä polku asiassa.
Kyllä Kujalan viimeisimmät mallintamiset ovat mielestäni melko hyiä ja muistuttavat jopa melkoisen paljon teemun mallinnosta ja sitä, minkä kuvion olen alun alkaen itse maisemasta saanut.
Sariolan mallinnoksen mukaan, jos mennään, olisi teltta näkynyt lintupojille melkein kokonaan ja silloin olisi pitänyt näkyä myös Irmeli lintupoikien elimiin, eli muniin, siis silmämuniin, joka olisi taatusti ollut sellainen näky, että se olisi tulikirjaimien lailla ikuisesti ollut valokuvana heidän näkökentässään, kun he olisivat silmänsä kiinni laittaneet ja tilannetta muistelleet.
Gusseakaan ei versen päänsä kanssa teltalla silloin aamulla näkynyt, ja jopa Tenovuon mielipiteen mukaan Gusse ei olisi kenties ollutkaan tointakuntoinen niemessä.
Outoa ovat kuitenkin vesimuki Gussen käden ulottuvilla ja rintamasuunta suoraan kohden sitä paikkaa, josta on ollut odotettavsissa kenties joidenkin uimareiden saapuminen rantaan.
Kun kukaan ei ole teltanrisaan kiinnittänyt huomiota, niin Gustafsson on juuri sen verran uikuttanut, kuin nurkkaan ajettu rakki, että se kiinnitti Siv Knutsonin mielenkiinnon ja siten myös Gustafsson pääsi viimeinkin sairaalahoitoon.
Mitähän tuo Tenovuon ajatus Gustafssonin toimintaedellytyksistä niemessä 5.6.60 onkaan ollut?
Hän on pystynyt hakemaan itselleen järvestä vettä, mutta ei ole voinut hakea ystävilleen apua, jotka tekivät kuolemaa?
Miten hän on päässyt teltasta ulos, kun hän kahteen otteeseen, hypnoosipuheidensa mukaan menetti tajuntansa teltassa, pannen kuitenkin sellaiset asiat merkille, että joku hyppäsi heidän päälleen kahareisin, ja sitten puukkoa alkoi tulla niin pirusti.
Tekijöitä oli siinä vaiheessa Gussen mielestä yksi, joka oli melko lyhyt ja vaalea. Tumma ilmeisesti ns. "metsurintakki" päällään, jossa oli napitus.
Irmelin pää oli veressä, mutta tuo jaksoi kuitenkin huutaa apua, joka ei kuitenkaan kuulunut minnekään, miksiköhän?
Seppo oli jo saanut ensimmäisenä osuman ja Irmeli huusi, että meidän kimppuun on hyökätty.
Tuulikista ei sanaakaan, surmaaja oli kuitenkin sen verran nähnyt Tuulikin kohdalla vaivaa, että oli peittänyt Tuulikin ruhjotun pään viltillä, ikään kuin häpeillen tekoaan, kun oli aivan viattoman, juuri naiseksi puhkeavan tyttösen hengen riistänyt.
Mitä sanoisi psykologi tuohon murhaamansa ihmisen pään peittämiseen?
No, me jotka olemme asioita hieman enemmän lukeneet, niin tiedämme mitä se on suurimmassa osassa väkivaltasurmia merkinnyt, enkä usko tämänkään olleen erilainen surma, kuin mikä muu tahansa pikaistuksissa tehty tappo, jonka syyllinen voisi jo tunnustaa, saadakseen itselleen ja vainajien omaisille rauhan.
Sitä vaan en pysty ymmärtämään, kuinka Gusse on tiennyt Sepin saaneen osuman ja Irmelin pään vuotaneen verta, jos kerran teltta oli romautettu alas, jolloin kuoleman pelossaan oleva ihminen ei taatusti pysty noteeraamaan sitä, ketä oli yöty ensiksi ja oliko jotain puukotettu, vai hakattu kivellä pään luut kasaan?
Myös lavastelu paikalla on ollut suuri moka, sillä aidolla surmaajalle olisi lavastukseksi riittänyt se, etä olisi laittanut puukon Gussen kätöseen ja kiven siihen vaikkapa toisen käden viereen, jolloin poliisi olisi vetänyt yhteen kolme+kuusi ja saanut koivun, eli Gussen rautoihin kolmesta taposta, eli "tehty mitä tehty, viistoista vuotta tuli".
Tämä Sariolan mainostama nerokas ulkopuolinen surmaaja, ei olisi jättänyt itsestään mitään merkkejä, vaikka ei tainnut jättää nytkään, ainakaan kun tiettyä kuppikuntaa lukee.
Miksi tuollainen suorastaan kökkö lavastus, johon aikalaispoliisin olisi pitänyt ajoissa puuttua ja kuulustella ainut hengissä selvinnyt kunnon mankelilla, vai säälittikö kaskeja poliisimiehiä se, että Gussella oli omien ja äitinsä puheiden mukaan yli kymmenen reikää päässään, vaikka silmät, sierain, korvat ja suu, eivät tee kuin noin suurinpiirtein kymmenen reikää.
Ai niin, olihan se iso vekki sitten siinä poskessa, joka olisi voinut syntyä ihan mihn aikaan edellisillalla, eli ei sen varaan kannattaisi ihan Iisakinkirkkoa rakentaa.
Lopulta Tenovuokin taisi olla oikeudenkäynnin lopputodisteluissaan sitä mieltä, etteivät Gussen vammat kenties olisikaan estäneet Gussea toimimasta niemessä, silloin 5.6.60, helteisenä helluntaina.
Re: Mallinnusketju
VAMMOISTA TIEDOTTAMINEN
Alkupäivinä vammoista tiedotti mm. tutkimuksissa mukana ollut poliisi, ja ne tiedot olivat täysin virheellisiä, vain se piti paikkansa, että loukkaantuminen oli vakava. Samoin lehdistö levitti väärää tietoa kaiken aikaa. Näyttää siltä että G on omaksunut nuo käsityksensä omista vammoistaan lehtitiedoista. Inhimillistä on myöskin se, että hän on voinut myös liioitella vammojaan. Moni tekee juuri samalla tavalla. NG:n kuvaukset vammoistaan kannattaa ohittaa olankohautuksella, ja lukea kaikkien lausuntonsa antaneiden lääkärien viralliset lausunnot. Sieltä saa oikeat tiedot. Taksimiehelle NG oli kuvannut tapausta samaan tapaan mitä lehdissä oli siihen aikaan kerrottu, omaa muistikuvaa ei näyttänyt olevan. Hypnoosissa kertomus oli täysin erilainen. On siis kaksi erilaista kuvausta, ja ne molemmat saattavat olla vääriä. Ensimmäinen lehdistön luoma kuva, ja toinen saattaa olla "valemuisto", alitajunnan luoma todentuntuinen korvike oikealle muistolle, joka siltä ajalta puuttuu. Sellainen muisto on henkilölle yhtä todellinen kuin oikea muistokin. Hän ei erota niitä toisistaan.
Alkupäivinä vammoista tiedotti mm. tutkimuksissa mukana ollut poliisi, ja ne tiedot olivat täysin virheellisiä, vain se piti paikkansa, että loukkaantuminen oli vakava. Samoin lehdistö levitti väärää tietoa kaiken aikaa. Näyttää siltä että G on omaksunut nuo käsityksensä omista vammoistaan lehtitiedoista. Inhimillistä on myöskin se, että hän on voinut myös liioitella vammojaan. Moni tekee juuri samalla tavalla. NG:n kuvaukset vammoistaan kannattaa ohittaa olankohautuksella, ja lukea kaikkien lausuntonsa antaneiden lääkärien viralliset lausunnot. Sieltä saa oikeat tiedot. Taksimiehelle NG oli kuvannut tapausta samaan tapaan mitä lehdissä oli siihen aikaan kerrottu, omaa muistikuvaa ei näyttänyt olevan. Hypnoosissa kertomus oli täysin erilainen. On siis kaksi erilaista kuvausta, ja ne molemmat saattavat olla vääriä. Ensimmäinen lehdistön luoma kuva, ja toinen saattaa olla "valemuisto", alitajunnan luoma todentuntuinen korvike oikealle muistolle, joka siltä ajalta puuttuu. Sellainen muisto on henkilölle yhtä todellinen kuin oikea muistokin. Hän ei erota niitä toisistaan.
Re: Mallinnusketju
POLULLA KÄVELIJÄ
Tämä kujalan lähettämä kuva on mainio kuva kuvaussuunnaltaan. Tämä kuva on otettu aivan polun suuntaisesti. Nyt ei pidä kuvitella, että "lavastuskuva etelään" olisi saman suuntainen. Sen kuvan suunta on merkittävästi enemmän vasemmalle. Tuo sininen viiva kuvaa hyvin "lavastuskuva etelään" -kuvan kuvaussuuntaa. kujala ei pahastune, että käytän tätä kuvaa lavastuskuvan kuvaussuunnan selventämiseen - tämä on hyvä kuva siihen.
Kävelijän vasemman käden puolella on se tunnettu "riukukuusi". Oikean käden puolella, aivan koivun rungon vieressä, on se kuusi, jonka olen nimennyt "mies-nojailee-kuuseksi". Poliisit lavastamassa 2004 kuvassa se mies siellä takana näyttää nojailevan tähän kuuseen. Tuosta kuusesta vähän vasemmalle, tästä suunnasta katsottuna koivun takana, on se vaalea puu, jota kohti "lavastuskuva etelään" on suunnattu. Sen puun olen nimennyt "lavastuskuva etelään koivuksi", vaikka en ole varma puulajista. Se puu näyttää kuvissa vaalealta. Tiedän, että tuon sinisen viivan päässä siellä koivun takana on se "lavastuskuva etelään koivu", vaikka se ei tässä kuvassa olekaan näkyvillä.
Siinä miehen oikean käden puolella, polun reunan kohdalla takana on se kuusi, jota olen kutsunut nimellä "reppuselkä-poliisi-kuusi". Se on aivan polun reunassa.
Tuo sininen viiva kuvaa kyllä luotettavasti "lavastuskuva etelään" kuvan keskilinjaa, eli kuvaussuuntaa, kuten minä olen nimittänyt, kun en tiedä oikeita termejä, mutta termit eivät ole tässä tärkeitä. Tuon viivan päätä voi liikutella muutaman millin sinne tai tänne, mutta tuo viiva on kyllä hyvin lähellä oikeaa "lavastuskuva etelään" kuvan kuvaussuuntaa (eli keskilinjaa).
Sinistä viivaa ei tuohon tullut näkyville. Kuvitellaan sen viivan päätepisteet. Piirretään viivaa riukukuusesta alaspäin, kunnes se viivan alapää on koivun rungon alapään kohdalla. Siinä yksi kiintopiste. Sitten riukukuusen tyveltä piirretään viivaa suoraan vasemmalle, kunnes se viiva törmää koivuun. Siihen toinen kiintopiste. Ne pisteet yhdistämällä saadaan "lavastuskuva etelään" kuvan keskilinja. Se on siinä. Aivan pientä heittoa voi olla, mutta ei paljon. Tämä viiva on jo selvästi vasemmalle verrattuna vaikkapa tuohon polun vasemman reunan muodostamaan suoraan.
Korjasin sen sinisen viivan paikoilleen. Se osoittaa "lavastuskuva etelään" kuvan kuvaussuuntaa. Siinä on suunta paikallaan.
Tuosta voi katsoa oikean suunnan. Ainakin minä uskon vuoren varmasti tuohon suuntaan. Edelleen epäilen vahvasti, että Jermokuvan teltantapit eivät kaikki ole aivan oikeilla paikoillaan. Jotenkin sieltä päästä lähtien asiat eivät täsmää - tulee sovittamattomia ongelmia. Ensimmäisenä on heti se, että mikäli Jermokuvan tapit olisivat oikeilla paikoillaan, niin uhrikuvan ja lavastuskuvan yli menevä noiden kuvien kuvauslinja ylittäisi teltan erittäin vinosti. Kuitenkin valokuvista nähdään, että nuo kuvauslinjat ylittävät teltan alueen lähes suoraan poikittain. Siinä on sovittamaton ristiriita. Saattaa olla niin, että "kujala" on takertunut tähän ongelmaan.
Tämä kujalan lähettämä kuva on mainio kuva kuvaussuunnaltaan. Tämä kuva on otettu aivan polun suuntaisesti. Nyt ei pidä kuvitella, että "lavastuskuva etelään" olisi saman suuntainen. Sen kuvan suunta on merkittävästi enemmän vasemmalle. Tuo sininen viiva kuvaa hyvin "lavastuskuva etelään" -kuvan kuvaussuuntaa. kujala ei pahastune, että käytän tätä kuvaa lavastuskuvan kuvaussuunnan selventämiseen - tämä on hyvä kuva siihen.
Kävelijän vasemman käden puolella on se tunnettu "riukukuusi". Oikean käden puolella, aivan koivun rungon vieressä, on se kuusi, jonka olen nimennyt "mies-nojailee-kuuseksi". Poliisit lavastamassa 2004 kuvassa se mies siellä takana näyttää nojailevan tähän kuuseen. Tuosta kuusesta vähän vasemmalle, tästä suunnasta katsottuna koivun takana, on se vaalea puu, jota kohti "lavastuskuva etelään" on suunnattu. Sen puun olen nimennyt "lavastuskuva etelään koivuksi", vaikka en ole varma puulajista. Se puu näyttää kuvissa vaalealta. Tiedän, että tuon sinisen viivan päässä siellä koivun takana on se "lavastuskuva etelään koivu", vaikka se ei tässä kuvassa olekaan näkyvillä.
Siinä miehen oikean käden puolella, polun reunan kohdalla takana on se kuusi, jota olen kutsunut nimellä "reppuselkä-poliisi-kuusi". Se on aivan polun reunassa.
Tuo sininen viiva kuvaa kyllä luotettavasti "lavastuskuva etelään" kuvan keskilinjaa, eli kuvaussuuntaa, kuten minä olen nimittänyt, kun en tiedä oikeita termejä, mutta termit eivät ole tässä tärkeitä. Tuon viivan päätä voi liikutella muutaman millin sinne tai tänne, mutta tuo viiva on kyllä hyvin lähellä oikeaa "lavastuskuva etelään" kuvan kuvaussuuntaa (eli keskilinjaa).
Sinistä viivaa ei tuohon tullut näkyville. Kuvitellaan sen viivan päätepisteet. Piirretään viivaa riukukuusesta alaspäin, kunnes se viivan alapää on koivun rungon alapään kohdalla. Siinä yksi kiintopiste. Sitten riukukuusen tyveltä piirretään viivaa suoraan vasemmalle, kunnes se viiva törmää koivuun. Siihen toinen kiintopiste. Ne pisteet yhdistämällä saadaan "lavastuskuva etelään" kuvan keskilinja. Se on siinä. Aivan pientä heittoa voi olla, mutta ei paljon. Tämä viiva on jo selvästi vasemmalle verrattuna vaikkapa tuohon polun vasemman reunan muodostamaan suoraan.
Korjasin sen sinisen viivan paikoilleen. Se osoittaa "lavastuskuva etelään" kuvan kuvaussuuntaa. Siinä on suunta paikallaan.
Tuosta voi katsoa oikean suunnan. Ainakin minä uskon vuoren varmasti tuohon suuntaan. Edelleen epäilen vahvasti, että Jermokuvan teltantapit eivät kaikki ole aivan oikeilla paikoillaan. Jotenkin sieltä päästä lähtien asiat eivät täsmää - tulee sovittamattomia ongelmia. Ensimmäisenä on heti se, että mikäli Jermokuvan tapit olisivat oikeilla paikoillaan, niin uhrikuvan ja lavastuskuvan yli menevä noiden kuvien kuvauslinja ylittäisi teltan erittäin vinosti. Kuitenkin valokuvista nähdään, että nuo kuvauslinjat ylittävät teltan alueen lähes suoraan poikittain. Siinä on sovittamaton ristiriita. Saattaa olla niin, että "kujala" on takertunut tähän ongelmaan.Re: Mallinnusketju
Jahas Sariola, vai alkupäivinä tiedotti poliisi?
No poliisiko teki kallon kuvaukset ja muut testit Gusselle, vai lääkärit.
Lääkärit eivät ole mitään tiedottaneet, vaan poliisit ovat saaneet tiedon ilmeisen suoraan muualta ja kukahan se henklö on ollut, joka on pystynyt Gussen tilasta tietoja kertomaan, jopa hieman liioiteltuinakin, koska muuta parempaakaan tietoa ei ollut saada.
Noihin tietoihin poliisin oli kaiketi sitten uskominen?
Gussen vammojen vakavuudesta on väännetty peistä, joten se ei ole mitenkään varmaa, että Gusse olisi ollut vakavasti loukkaantunut, jonka epäuskottavuutta lisää Gustafssonin nopea toipuminen "hengenvaarallisista" haavoistaan, joita ko. potilas tosin ei itse tiennyt montako niitä oli ja missä ne sijaitsivat, heh, aika outoa, ettei potilas ota vammoistaan selvää.
Samaten sellainen suoranainen valhe, etteikö Gustafsson olisi muka tiennyt kavereidensä menehtyneen, eli siitä ei olisi kerrottu ensimmäiseen kolmeen viikkoon, on tietysti täyttä potaskaa, sillä kai tuo nyt lehtiä osasi lukea ja kyllähän ne muut potilaat ovat myöskin jotain kertoneet.
Muutenkin Gustafssonin oudot ristiriitaiset kertomukset erilaisten asioiden kohdalla ja valikoiva muisti, tai oikeastaan muistamattomuus, joka on todella uskomatonta.
"Ai poliisi"? sanoo äidistään, mutta muistaa kuitenkin, että polttaa tupakkaa ja veteleekin ensimmäiset savut heti "herättyään" valveilla olleesta koomastaan, tai mikä perkeleen muistiaukko se Tenovuon ja Sariolan mielestä on ollut, jollaista ei maailmassa ole löytynyt mistään toista saman moista, eli niin ainutkertainen se on ollut.
Tupakki on kuitenkin maistunut, vaikka ei sen olisi pitänyt maistua vaikeasti vammautuneelle potilaalle, joka kyllä käveli itsekseen kusella, mutta tukien, eli näinkö mentiin aina pytylle saakka?
Epäilen, silä "olenko minä mikään invaliidi"?
Olisipa noistakin reissuista jotain aikalaistietoa, eli hoitajia, joita saattaisi olla hengissä ja jotka saattaisivat muistaakin kenties vielä talutukset, jos niitä yleensä on ollut.
Mitään kivaa se ei tietylle taholle kuitenkaan kenties olisi, sillä kyllä se kortti olisi käytetty oikeudessa, jos siitä hyötyä olisi ollut, mutta miksi korttia ei käyttänyt myöskään syyttäjä, sekin olisi kiva tietää?
Sekin olisi kiva tietää, kuinka Gustafsson nesteytettiin hänen saavuttuaan päiväosastolle Tölikkaan, sillä niemellä olisi saattanut kuivua kuumassa auringonpaisteessa korpuksi, jollei olisi saanut juodakseen edes vettä, tai suoneen tippaa.
Ja miksi hänelle ei muodostunut "vesipöhöä", sillä jos hänellä on ollut kallonmurtuma ja aivoruhje, niin tuo olisi ollut seuraus, eli kallon sisällä olisi syntynyt paine, joka olisi pitänyt mitä pikimmin hoitaa, muuten noutaja olisi kolkutellut niitä nyt kiinni pysyneitä ovia, ja sisään olisi menty vaikka saranapuolelta, niin kova on tuollaisen kallonmurtuman ja aivoruhjeen yhdistelmä, lukekaapa aiheesta vaikka, jos ette muuten kirjoittamaani usko!
No John Doe, mitäpä tuohon sanot?
Niin ja Sariola myös?
No poliisiko teki kallon kuvaukset ja muut testit Gusselle, vai lääkärit.
Lääkärit eivät ole mitään tiedottaneet, vaan poliisit ovat saaneet tiedon ilmeisen suoraan muualta ja kukahan se henklö on ollut, joka on pystynyt Gussen tilasta tietoja kertomaan, jopa hieman liioiteltuinakin, koska muuta parempaakaan tietoa ei ollut saada.
Noihin tietoihin poliisin oli kaiketi sitten uskominen?
Gussen vammojen vakavuudesta on väännetty peistä, joten se ei ole mitenkään varmaa, että Gusse olisi ollut vakavasti loukkaantunut, jonka epäuskottavuutta lisää Gustafssonin nopea toipuminen "hengenvaarallisista" haavoistaan, joita ko. potilas tosin ei itse tiennyt montako niitä oli ja missä ne sijaitsivat, heh, aika outoa, ettei potilas ota vammoistaan selvää.
Samaten sellainen suoranainen valhe, etteikö Gustafsson olisi muka tiennyt kavereidensä menehtyneen, eli siitä ei olisi kerrottu ensimmäiseen kolmeen viikkoon, on tietysti täyttä potaskaa, sillä kai tuo nyt lehtiä osasi lukea ja kyllähän ne muut potilaat ovat myöskin jotain kertoneet.
Muutenkin Gustafssonin oudot ristiriitaiset kertomukset erilaisten asioiden kohdalla ja valikoiva muisti, tai oikeastaan muistamattomuus, joka on todella uskomatonta.
"Ai poliisi"? sanoo äidistään, mutta muistaa kuitenkin, että polttaa tupakkaa ja veteleekin ensimmäiset savut heti "herättyään" valveilla olleesta koomastaan, tai mikä perkeleen muistiaukko se Tenovuon ja Sariolan mielestä on ollut, jollaista ei maailmassa ole löytynyt mistään toista saman moista, eli niin ainutkertainen se on ollut.
Tupakki on kuitenkin maistunut, vaikka ei sen olisi pitänyt maistua vaikeasti vammautuneelle potilaalle, joka kyllä käveli itsekseen kusella, mutta tukien, eli näinkö mentiin aina pytylle saakka?
Epäilen, silä "olenko minä mikään invaliidi"?
Olisipa noistakin reissuista jotain aikalaistietoa, eli hoitajia, joita saattaisi olla hengissä ja jotka saattaisivat muistaakin kenties vielä talutukset, jos niitä yleensä on ollut.
Mitään kivaa se ei tietylle taholle kuitenkaan kenties olisi, sillä kyllä se kortti olisi käytetty oikeudessa, jos siitä hyötyä olisi ollut, mutta miksi korttia ei käyttänyt myöskään syyttäjä, sekin olisi kiva tietää?
Sekin olisi kiva tietää, kuinka Gustafsson nesteytettiin hänen saavuttuaan päiväosastolle Tölikkaan, sillä niemellä olisi saattanut kuivua kuumassa auringonpaisteessa korpuksi, jollei olisi saanut juodakseen edes vettä, tai suoneen tippaa.
Ja miksi hänelle ei muodostunut "vesipöhöä", sillä jos hänellä on ollut kallonmurtuma ja aivoruhje, niin tuo olisi ollut seuraus, eli kallon sisällä olisi syntynyt paine, joka olisi pitänyt mitä pikimmin hoitaa, muuten noutaja olisi kolkutellut niitä nyt kiinni pysyneitä ovia, ja sisään olisi menty vaikka saranapuolelta, niin kova on tuollaisen kallonmurtuman ja aivoruhjeen yhdistelmä, lukekaapa aiheesta vaikka, jos ette muuten kirjoittamaani usko!
No John Doe, mitäpä tuohon sanot?
Niin ja Sariola myös?
Re: Mallinnusketju
Kommentoin (vaikkei minulta kysytty) että alkupäivien sairaalatiedotuksissa puhuttiin aivotärähdyksestä, joka on lievempi vamma kuin aivoruhje, johon ilmeisimmin päädyttiin vasta oirekuvan (muistamattomuuden) pitkittyessä, ellei erehdyksessä, diagnooseissa kun ei ole monen kirjaimen eroa.Hessu52 kirjoitti:Ja miksi hänelle ei muodostunut "vesipöhöä", sillä jos hänellä on ollut kallonmurtuma ja aivoruhje, niin tuo olisi ollut seuraus, eli kallon sisällä olisi syntynyt paine, joka olisi pitänyt mitä pikimmin hoitaa, muuten noutaja olisi kolkutellut niitä nyt kiinni pysyneitä ovia, ja sisään olisi menty vaikka saranapuolelta, niin kova on tuollaisen kallonmurtuman ja aivoruhjeen yhdistelmä, lukekaapa aiheesta vaikka, jos ette muuten kirjoittamaani usko!
-
John Doe
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1591
- Liittynyt: Su Helmi 22, 2009 3:28 pm
- Paikkakunta: Desert Island
Re: Mallinnusketju
No minäpä sanon......pelkkää puutaheinää koko juttu,nuo asiat käsiteltiin oikeudenkäynnissä ja syyllisyyden kannalta "kevyiksi" havaittiin.Näyttää olevan uskomattoman vaikeaa ymmärtää,ettei nykytietojen valossa ole MITENKÄÄN mahdollista kaataa syyllisyyttä Nissen harteille.Sitäpaitsi,tarvittaisiin jotakin aivan UUTTA,että pystyttäisiin edes yrittämään uutta oikeudenkäyntiä kerran syyttömäksi todettua vastaan.Eikä tämä juttu tule selviämään Hessun,Sariolan tai minunkaan toimesta,se on yksi asia joka on varma.
Kuka,mikä ja missä olen...tiedätkö sinä?
Re: Mallinnusketju
Kun ei juttu sinua kiinnosta, nikki John Doe, niin miksi päkätät täällä lampaan tavoin, sillä ei tuolla sinun asenteellasi saa aikaan kuin vittuiluja, mutta sehän onkin kenties tarkoituksesi.
Pidä siis varasi, sillä klapi saattaa kalahtaa omaan otsaan hyvinkin pian, sillä tuollaisista provokaattoreista ei kukaan oikeastaan pidä ja kun tunnut olevan sellainen, niin kenties pitäisi ryhtyä utelemaan sinulta tietoja, joita et jutusta tiedä, heh, vai mitä John Doe nikki.
Pidä siis varasi, sillä klapi saattaa kalahtaa omaan otsaan hyvinkin pian, sillä tuollaisista provokaattoreista ei kukaan oikeastaan pidä ja kun tunnut olevan sellainen, niin kenties pitäisi ryhtyä utelemaan sinulta tietoja, joita et jutusta tiedä, heh, vai mitä John Doe nikki.
-
John Doe
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1591
- Liittynyt: Su Helmi 22, 2009 3:28 pm
- Paikkakunta: Desert Island
Re: Mallinnusketju
No ei kun utelemaan......saattaakin yllättäen kalahtaa kalikka omaan nilkkaasi. Edit:Lisätty tämä....Sitäpaitsi en aio alentua tyypillisten Bodomistien tasolle,jankkaamaan omaa ratkaisumalliaan juupas-eipäs tyyliin.Ainoa jonka mielipiteitä tällä hetkellä kunnioitan koko Bodom osiossa on Baretta...ja sillä sipuli.
Kuka,mikä ja missä olen...tiedätkö sinä?
Re: Mallinnusketju
Uusi Jermo-kuva
Kokeilin välillä jotakin helpompaa ja toteutin Jermo-mallin uuteen etelästä otettuun telttapaikkakuvaan. En tiedä, kenen ottama kuva on, kiitän joka tapauksessa kuvan ottajaa ja kutsun kuvaa tässä kohdassa "uudeksi Jermo-kuvaksi".
Metodi on yksinkertainen: kun kuvassa näkyy petäjä ja koivu, voidaan Jermo-mallin kaikki mitat siirtää suoraan uuteen kuvaan ja katsoa, mitä syntyy. Säästän lukijan kaikilta välivaiheilta ja menen suoraan lopputulokseen.
Totean lopputuloksesta seuraavaa:
1. On täysin absurdia kuvitella, että polulla voisi olla jokin tarkka leveys, koska polun leveys vaihtelee vuodenajan mukaan. Olen tähän kuitenkin mitannut jonkinlaisen arvion polulle, mutta mitatulle leveydelle voidaan hyvin helposti saada ainakin 50 cm lisää leveyttä ilman mitään ongelmia.
2. Polku näyttää tekevän männyn kohdalla pienen koukun, kuten Teemu on esittänyt.
3. Männyn etäisyys männyn keskipisteestä polun keskipisteeseen on näillä mitoilla n. 260 cm (ei merkitty kuvaan). Se täsmää melko hyvin Hessun esittämään 3 metriin.
4. Nilsin koivun ja Sepin koivun välinen etäisyys näillä mitoilla on n. 5,4 m keskipisteestä keskipisteeseen. Se täsmää melko hyvin Teemun esittämään 5,3 metriin.
5. Kuvassa näkyy asemoituna KRP:n merkkikepit. Onko näillä merkkikepeillä suhdetta yhtään mihinkään, on mysteeri, mutta merkkikeppien kohdille asetettu teltta tuskin hipaisee keskipolkua:
uusi Jermo-malli
Uusi Jermo-malli ja vanha Jermo-malli vastaavat erinomaisesti toisiaan. Uuden Jermo-mallin avulla voidaan arvioida Jermo-kuvan ottopaikka, joka on hiukan enemmän lännessä kuin uudessa kuvassa. En löytänyt kuvien väliltä merkittäviä ristiriitoja. Oletettu n. 15 sentin madaltuma III-päädyltä I-päädylle näyttää mahdolliselta.
Myös tuohikuviot täsmäävät. Kaksi keskeistä tuohikuviota on siirtynyt uudessa kuvassa enemmän vasemmalle, mikä on yhtenevää sen kanssa, että uusi kuva on otettu enemmän idästä suhteessa koivuun. Saman näkee tosin suoremmin koivun juuresta, joka sojottaa selvästi eri suuntiin näissä kahdessa kuvassa:
tuohet
Olen aikaisemmin esittänyt, että Jermo-kuvasta löytyy oikeastaan vain yksi paikka, mistä polku on voinut järkevällä tavalla tulla sisään kuvaan - tämä kohta näyttää olevan melkein tyhjä kanervikosta, saniaisista ja varvuista. Olen kopioinut tämän Jermo-kuvan uumoillun polun kohdan uuteen kuvaan telttaväylän avulla, jolloin nähdään, mikä on vanhan polun suhde uuteen. Vanha polku näyttää kulkevan melko tarkkaan uuden polun idän puoleisella reunalla; ainoa ero kyseisessä kohdassa olisi siis siinä, että nykyinen polku on leveämpi lännen puolelta:
uusi Jermo-malli vanhan polun kera
Tuohon voi vielä itse kukin kuvitella motskarin siten, että motskarin perä on polulle päin, kuten Hessu on esittänyt. Koivu ja motskari yhdessä peittävät vähintään 1/2 merkkikeppien välisestä alueesta.
Väitän, että tuo sisääntulokohta on sama kohta, joka näkyy uhrikuvassa saniaisten vasemmalla puolella. Siinähän se polku näkyy, aivan selvästi. Tämän tueksi on olemassa myös yksi todiste, nimittäin se, että Jermo-kuvassa näkyy yksi saniaisen lehti myös oletetun polun kohdan vasemmalla puolella, kuten pitää:
saniainen Jermo-kuvassa
Jotta polku voisi tuosta vielä kääntyä saniaisten vasemmalle puolelle, kuten se Sariolan mallissa tekee, pitäisi polun tehdä jyrkkä käännös saniaisten kohdalla. Sama uhrikuvassa: jotta polku voisi kääntyä kuvassa oikealle, pitää polun tehdä jyrkkä käännös saniaisten kohdalla:
saniainen uhrikuvassa
Lopuksi vielä koko näkymä:
iso Jermo-malli vanhan polun kera
Todetaan vielä yksi vastaavuus. Kuvan esittämä tilanne vastaa kartalle hahmoteltua tilannetta. Ainoa ero on se, että Teemun aluskartassa on polku on leveämpi kuin kuvaan merkityssä polussa. Lisäksi merkkikeppien etäisyydessä suhteessa koivuun on pelivaraa:
sama kartalla
PS. Olen esittänyt oheisessa kuvassa Sariolan ns. yhdistelmäkuvan uudemman kuvan ottopaikan ja kameran asetuksen. Lienee tarpeetonta sen tarkemmin selittää, miksi ylhäältä telttapaikkatasanteelta n. 8 metrin päästä ehkä n. 35 mm:n asetuksella otetun kuvan ja Sariolan sille valitseman parin välille tehtyä yhdistelmää ei millään järkevällä tavalla kannata edes lähteä arvioimaan:
105 mm:n zoom
Kokeilin välillä jotakin helpompaa ja toteutin Jermo-mallin uuteen etelästä otettuun telttapaikkakuvaan. En tiedä, kenen ottama kuva on, kiitän joka tapauksessa kuvan ottajaa ja kutsun kuvaa tässä kohdassa "uudeksi Jermo-kuvaksi".
Metodi on yksinkertainen: kun kuvassa näkyy petäjä ja koivu, voidaan Jermo-mallin kaikki mitat siirtää suoraan uuteen kuvaan ja katsoa, mitä syntyy. Säästän lukijan kaikilta välivaiheilta ja menen suoraan lopputulokseen.
Totean lopputuloksesta seuraavaa:
1. On täysin absurdia kuvitella, että polulla voisi olla jokin tarkka leveys, koska polun leveys vaihtelee vuodenajan mukaan. Olen tähän kuitenkin mitannut jonkinlaisen arvion polulle, mutta mitatulle leveydelle voidaan hyvin helposti saada ainakin 50 cm lisää leveyttä ilman mitään ongelmia.
2. Polku näyttää tekevän männyn kohdalla pienen koukun, kuten Teemu on esittänyt.
3. Männyn etäisyys männyn keskipisteestä polun keskipisteeseen on näillä mitoilla n. 260 cm (ei merkitty kuvaan). Se täsmää melko hyvin Hessun esittämään 3 metriin.
4. Nilsin koivun ja Sepin koivun välinen etäisyys näillä mitoilla on n. 5,4 m keskipisteestä keskipisteeseen. Se täsmää melko hyvin Teemun esittämään 5,3 metriin.
5. Kuvassa näkyy asemoituna KRP:n merkkikepit. Onko näillä merkkikepeillä suhdetta yhtään mihinkään, on mysteeri, mutta merkkikeppien kohdille asetettu teltta tuskin hipaisee keskipolkua:
uusi Jermo-malli
Uusi Jermo-malli ja vanha Jermo-malli vastaavat erinomaisesti toisiaan. Uuden Jermo-mallin avulla voidaan arvioida Jermo-kuvan ottopaikka, joka on hiukan enemmän lännessä kuin uudessa kuvassa. En löytänyt kuvien väliltä merkittäviä ristiriitoja. Oletettu n. 15 sentin madaltuma III-päädyltä I-päädylle näyttää mahdolliselta.
Myös tuohikuviot täsmäävät. Kaksi keskeistä tuohikuviota on siirtynyt uudessa kuvassa enemmän vasemmalle, mikä on yhtenevää sen kanssa, että uusi kuva on otettu enemmän idästä suhteessa koivuun. Saman näkee tosin suoremmin koivun juuresta, joka sojottaa selvästi eri suuntiin näissä kahdessa kuvassa:
tuohet
Olen aikaisemmin esittänyt, että Jermo-kuvasta löytyy oikeastaan vain yksi paikka, mistä polku on voinut järkevällä tavalla tulla sisään kuvaan - tämä kohta näyttää olevan melkein tyhjä kanervikosta, saniaisista ja varvuista. Olen kopioinut tämän Jermo-kuvan uumoillun polun kohdan uuteen kuvaan telttaväylän avulla, jolloin nähdään, mikä on vanhan polun suhde uuteen. Vanha polku näyttää kulkevan melko tarkkaan uuden polun idän puoleisella reunalla; ainoa ero kyseisessä kohdassa olisi siis siinä, että nykyinen polku on leveämpi lännen puolelta:
uusi Jermo-malli vanhan polun kera
Tuohon voi vielä itse kukin kuvitella motskarin siten, että motskarin perä on polulle päin, kuten Hessu on esittänyt. Koivu ja motskari yhdessä peittävät vähintään 1/2 merkkikeppien välisestä alueesta.
Väitän, että tuo sisääntulokohta on sama kohta, joka näkyy uhrikuvassa saniaisten vasemmalla puolella. Siinähän se polku näkyy, aivan selvästi. Tämän tueksi on olemassa myös yksi todiste, nimittäin se, että Jermo-kuvassa näkyy yksi saniaisen lehti myös oletetun polun kohdan vasemmalla puolella, kuten pitää:
saniainen Jermo-kuvassa
Jotta polku voisi tuosta vielä kääntyä saniaisten vasemmalle puolelle, kuten se Sariolan mallissa tekee, pitäisi polun tehdä jyrkkä käännös saniaisten kohdalla. Sama uhrikuvassa: jotta polku voisi kääntyä kuvassa oikealle, pitää polun tehdä jyrkkä käännös saniaisten kohdalla:
saniainen uhrikuvassa
Lopuksi vielä koko näkymä:
iso Jermo-malli vanhan polun kera
Todetaan vielä yksi vastaavuus. Kuvan esittämä tilanne vastaa kartalle hahmoteltua tilannetta. Ainoa ero on se, että Teemun aluskartassa on polku on leveämpi kuin kuvaan merkityssä polussa. Lisäksi merkkikeppien etäisyydessä suhteessa koivuun on pelivaraa:
sama kartalla
PS. Olen esittänyt oheisessa kuvassa Sariolan ns. yhdistelmäkuvan uudemman kuvan ottopaikan ja kameran asetuksen. Lienee tarpeetonta sen tarkemmin selittää, miksi ylhäältä telttapaikkatasanteelta n. 8 metrin päästä ehkä n. 35 mm:n asetuksella otetun kuvan ja Sariolan sille valitseman parin välille tehtyä yhdistelmää ei millään järkevällä tavalla kannata edes lähteä arvioimaan:
105 mm:n zoom
Re: Mallinnusketju
^Ei tietysti sellaisenaan, mutta erilaisia suurennuksia kyllä voi tutkia!
Nyt onkin mielenkiintoista keskustelua näistä kuva-asioista. Minä olen jo antanut periksi moottoripyörän aennon suhteen. Se voi olla takapyörä vähän lähempänä polkua, mutta ei se suinkaan poikittain ole. Sen voi arvioida mm. kuvasta "lavastuskuva itään". Siinä moottoripyörä näyttää olevan suunnilleen siihen kuvauslinjaan nähden poikittain. Ja siitä päätellen moottoripyörä on noin suunnilleen polun suuntainen. Voi heittää vähän suuntaan tai toiseen, mutta ei paljon. Lavastuskuva itään on nimittäin noin suuntaan 20 astetta idästä vasemmalle. Se on enemmän vasemmalle kuin on teltan oviaukko.
Nyt voisi tehdä seuraavan testin. Joku lähellä asuva voisi mennä sinne paikalle ja mennä seisomaan sen Nilsin koivun viereen metrin päähän rungosta polun suuntaan. Siis suunnilleen polun reunaan koivun kohdalle. Kun siitä katsoo polun suunnasta vähän vasemmalle, muutamia asteita, niin siellä pitäisi näkyä vaalearunkoinen puu, todennäköisesti koivu. Jos sellainen puu näkyy sopivassa suunnassa, on se koivu juuri se puu, johon "lavastuskuva etelään" on suunnattu. Sen kuvan keskilinja menee siihen koivuun. Sitä olen sanonut myös "kuvauslinjaksi", se voi olla omatekoinen termi. Tuota koivua olen nimittänyt "lavastuskuva-etelään-koivuksi".
En ole käynyt katsomassa, mutta toivottavasti se siellä on, se vahvistaisi minun laskelmani oikeiksi. Lavastuskuvan kuvaussuunta olisi tällöin noin 154 astetta, eli noin 26 astetta etelästä vasemmalle. Niillä main. Kyllähän se puu siellä säilyy pitempäänkin - joten ei ole kiirettä!
Nyt onkin mielenkiintoista keskustelua näistä kuva-asioista. Minä olen jo antanut periksi moottoripyörän aennon suhteen. Se voi olla takapyörä vähän lähempänä polkua, mutta ei se suinkaan poikittain ole. Sen voi arvioida mm. kuvasta "lavastuskuva itään". Siinä moottoripyörä näyttää olevan suunnilleen siihen kuvauslinjaan nähden poikittain. Ja siitä päätellen moottoripyörä on noin suunnilleen polun suuntainen. Voi heittää vähän suuntaan tai toiseen, mutta ei paljon. Lavastuskuva itään on nimittäin noin suuntaan 20 astetta idästä vasemmalle. Se on enemmän vasemmalle kuin on teltan oviaukko.
Nyt voisi tehdä seuraavan testin. Joku lähellä asuva voisi mennä sinne paikalle ja mennä seisomaan sen Nilsin koivun viereen metrin päähän rungosta polun suuntaan. Siis suunnilleen polun reunaan koivun kohdalle. Kun siitä katsoo polun suunnasta vähän vasemmalle, muutamia asteita, niin siellä pitäisi näkyä vaalearunkoinen puu, todennäköisesti koivu. Jos sellainen puu näkyy sopivassa suunnassa, on se koivu juuri se puu, johon "lavastuskuva etelään" on suunnattu. Sen kuvan keskilinja menee siihen koivuun. Sitä olen sanonut myös "kuvauslinjaksi", se voi olla omatekoinen termi. Tuota koivua olen nimittänyt "lavastuskuva-etelään-koivuksi".
En ole käynyt katsomassa, mutta toivottavasti se siellä on, se vahvistaisi minun laskelmani oikeiksi. Lavastuskuvan kuvaussuunta olisi tällöin noin 154 astetta, eli noin 26 astetta etelästä vasemmalle. Niillä main. Kyllähän se puu siellä säilyy pitempäänkin - joten ei ole kiirettä!
Re: Mallinnusketju
Ja perustelut olivat....?Sariola kirjoitti:Kun siitä katsoo polun suunnasta vähän vasemmalle, muutamia asteita, niin siellä pitäisi näkyä vaalearunkoinen puu, todennäköisesti koivu. Jos sellainen puu näkyy sopivassa suunnassa, on se koivu juuri se puu, johon "lavastuskuva etelään" on suunnattu.
Jos lavastuskuvan koivua täytyy jostakin etsiä, parempi ehdokas löytyy (Sariolan yllä esittämässä tarkastelusuunnassa) polun oikealta puolelta, koska koivun ja kuusten keskinäinen asema vastaa paremmin lavastuskuvan asetelmaa. Tämä näkyy alla olevasta kuvasta.