MotiivitOn kirjoitti:
missähän kulmassa ja millä nopeudella kone voi pahimmassa tapauksessa pintaan iskeä?
joey kirjoitti:Tavaran kellumiseen vaikuttaa eniten merenkäynti, mikä on ilmeisesti ollut kovaa, joten suurin osa tavarasta on kyllä uponnut.
Tavaran kellumiseen vaikuttaa varmasti melko paljon nopeus, jolla kappale iskeytyy veden pintaan ja kappaleen tiheys sekä kokonaismassa, joka on suuri tekijä kun määritetään kappaleen liike-energiaa.
Jos tipahdat pilvistä henkiläauton kokoiseen alumiininpalaan sidottuna vapaan pudotuksen nopeudella, niin ei taida paljon jäädä merestä poimittavaa, varsinkaan pinnalta.
joey kirjoitti:Vien omavaltaisesti ajatuksesi pidemmälle: entä jos koneen lentää pystysuoraan alas? Ei ole mahdollista. Taas tarvitaan laskuvarjoa

Siivet lähtevät irti, kone alkaa kieppumaan ja taaskaan ei päädytä neulana veteen.
Mulle ei ollut itseasiassa niin tärkeää se, että missä asennossa kone tulee, vaan se energia ja kulma millä se vedenpintaan iskeytyy.
joey kirjoitti:Viimeiseen kysymykseen vastaus: jos nopeus on ollut enemmän kuin koneen suurin mahdollinen rakenteellinen nopeus, kone on mennyt väkisinkin ns. paskaksi jo ilmassa. Kulman kanssa sama juttu: mitä jyrkemmässä kulmassa alas tullaan, sitä nopeammin kone menee jälleen kerran paskaksi.
Kuinkahan isoiksi paloiksi kone mahtaisi hajota? Onko rakenteet sellaisia, että esim. matkustamo hajoaisi tietynkokoisiksi paloiksi? Vai tullaanko sieltä jokainen oman jakkaran kanssa?
joey kirjoitti:Tuo kysymys, että "missä kulmassa ja millä nopeudella kone voi pahimmassa tapauksessa pintaan iskeä" on sellainen, johon ei ole valmista vastausta.
Tai siis vastaus on se, että jos kone on vasta juuri hajoamassa osalla kappaleista voi olla suurempi nopeus kuin vapaassa pudotuksessa ja iskeytymiskulma voi olla 90 astetta, kone vain on jo kappaleina siinä vaiheessa ja eri kappaleiden vapaassa pudotuksessa saavuttamaa nopeutta on hankala määrittää.
Pointtini varmaan on jo kaikilla selvillä.
Eli lentokoneen kappaleen hidastuvuus (negatiivinen kiihtyvyys, fysiikan opelle terkkuja) sen iskeytyessä veteen on miehekäs ja suurempi kappale menee pieniksi kohdatessaan vesimassan, joka tunnetusti ei puristu lainkaan kasaan. Joten ainoastaan titaanista valmistetut kuulat kestävät varmasti iskun ja nekin uppoavat. Joten tuossa saattaa olla selitys sille, miksi sitä kamaa ei ilmassa todennäköisesti hajonneesta koneesta ole jäänyt pinnalle poimittavaksi.