No minäkin voin yhtyä edelliseen puhujaan. On paljon mahdollista, että joku selittävä tekijä löytyy. Mutta en vaan voi allekirjoittaa sitä, että kaikki mahdolliset selittävät tekijät johtavat siihen lopputulokseen, että putket vaan poikki ja tuon ihmisen ei olisi koskaan pitänyt lisääntyäkään. Jos lapsi unohtuu sen vuoksi, että iskä oli vielä vähän kännissä eilisillan jäljiltä ja alkoholista johtuvat lapsen laiminlyönnit on ihan tavallisia perheessä niin se on aika eri asia kuin vaikka valvomisesta johtuva pään pöppyräisyys. Ei kukaan etukäteen tiedä, miten hyvin oma lapsi tulee nukkumaan ja miten hyvin oma pää sitä valvomista kestää.John Doe kirjoitti:No nyt on kyllä pakko "yhtyä" edelliseen "puhujaan".Näyttäis vaan kaikenkaikkiaan siltä,että osa porukasta on sitä mieltä,että tuollainen lapsen "unohtaminen" on jotenkin normaalia!?Tuollaista käsitystä en suostu IKINÄ allekirjoittamaan,missään tilanteessa,minkään takia.
Mikä sitten on normaalia? Normaali-sana pitäisi ensin määritellä hyvin tarkkaan, kun sillä voidaan tarkoittaa niin monta eri asiaa, ennen kuin kannattaa ruveta kiistelemään siitä, onko jokin normaalia vai ei.
Onko hyvä asia unohtaa lapsi autoon tai tehdä jotain muuta huolimatonta, josta seuraa lapsen kuolema? Ei tietenkään.
Onko se tavallista? Ei onneksi.
Onko se sairauden tai häiriön merkki? Saattaa toki olla. Jos ihmisellä on muistihäiriöitä aiheuttava sairaus, vamma tai lääkitys niin unohteluja sattuu tietysti enemmän ja riski siihen, että käy huonosti ja joku kerta päädytään uutisiin on sitä myöten suurempi. (Jos lisääntyminen kiellettäisiin kaikilta sairailta tai kaikilta jotka voisivat johonkin sairastua, se ratkaisisi kyllä kerta heitolla liikakansoituspulmat.)
Onko se sellaista, mitä ei missään tapauksessa voi koskaan edes harvinaisissa poikkeustapauksissa sattua tavallisille mukaville ihmisille, jotka yleensä huolehtivat lapsistaan hyvin ja joista ei kenenkään heidät tuntevan olisi tullut koskaan mieleenkään sanoa että hirveitä ihmisiä jotka pitäisi kastroida välittömästi? Enpä usko. Ihminen ei ole kone, ja varsinkaan väsynyt ihminen ei ole kone. Unohtaminen ei ole aina omasta hyvästä tahdosta ja hyvästä tarkoituksesta riippuvaista, vaikka tietysti se edesauttaa toistuvaa "unohtamista" jos asia ei edes kiinnosta.
Mä oon väsyneenä lapsen kanssa valvoneena aika monta kertaa tehnyt päinvastaisetkin. Kuljetellut vaippoja ja vauvanruokaa mukana vaikka lapsi ei ole matkassa, jutellut takapenkillä olevalle tyhjälle turvaistuimelle, heijannut ostoskärryä, jossa ei istu lasta. Mitä tämä kertoo vanhemmuuden laadusta? Tapahtuuko teille koskaan tätäkään?