Tulilahti 1959 (ketju 1)

[Scythe]

^ Kävin surmapaikalla viimeksi elokuussa 2008. Tuossa jonkinlainen aikalaiskuvaus rannasta ja suohaudasta:

Vuonna 1959 leirintäalueen ranta ei ollut läheskään niin metsittynyt ja ryteikköinen.Tulilahden surmapaikan ranta näytti olevan vielä kalamiesten käytössä, tosin jäljistä päätellen ei enää kovin ahkerassa käytössä. Laituria ei enää ole olemassa. Rannalla oli pari venettä, risaisia katiskoja ym. vanhaa kalastusrompetta. Jatkoin matkaa oletetulta teltan paikalta tyttöjen hautapaikalle. Matkaa sinne oli reilu 200 m. Paikalle vei heikko polku, mutta maasto oli metsittynyt ja koskemattoman näköinen. Maasto oli melko kivikkoista lähes koko matkan. Matkalla ohitin haudankaivaja Veerti Koikkalaisen verkkomajan paikan, jossa oli enää vain pinottuna puretun majan lahoa rakennusmateriaalia sekä jotain irtoroinaa.

Surmattujen tyttöjen hauta sijaitsee parikymmentä metriä verkkomajan paikalta lahden pohjukkaan päin. Vesijohdosta kertova suuri KAAPELI-kyltti oli melko lähellä hautapaikkaa, joka sijaitsee noin 5 metriä järven rannasta. Vuonna 1959 vesiraja oli jopa 15 metriä hautapaikasta. Haudalla oli kaksi puista ristiä, toinen ilmeisen paljon toista ristiä vanhempi laudasta tehty ja toinen oli uudempi koivusta tehty, siinä kaiverrettuna vuosiluku 1959.

[Valdovas]

^ Kävin surmapaikalla viimeksi elokuussa 2008. Tuossa jonkinlainen aikalaiskuvaus rannasta ja suohaudasta:

Kävin siellä eilen ja aika lailla nuo samat huomiot pitävät paikkansa edelleen. Valpas talonvahtikin oli äänestä päätellen edelleen hereillä. Mikäli koiran haukku häiritsee, niin paikalle pääsee suhteellisen helposti toistakin reittiä eli ajamalla Pääskyvuoren tiestä muutama sata metriä Heinävedelle päin olevaa Tuliniementietä muutama sata metriä uudehkolla panssariaidalla ympäröidyn pumppulaitoksen kohdalle ja siitä jalan aukeaksi raivattua vesijohtouraa, joka tulee juuri Tulilahden pohjukkaan ja aivan haudan luo. Se on tosin varsinkin loppumatkaltaan varsin vetinen, joten hyvät maastokengät ovat tällöin tarpeen. Itikoita ja muita hörriäisiä riittää myös yllin kyllin!

Vuonna 1959 leirintäalueen ranta ei ollut läheskään niin metsittynyt ja ryteikköinen.

En tiedä millainen se silloin oli, mutta jos se nyt kerran jonkinlainen virallinen leirintäalue oli (olkoonkin että vartoimaton) niin tuskin se ihan yhtä ryteikköistä pöpelikköä tosiaan oli kun nykyään. Tuo varsinainen ura johtaa nykyisellään käytännöllisesti katsoen suoraan veteen, eikä rantaan jää juuri minkäänlaista aukiota.

Surmattujen tyttöjen hauta sijaitsee parikymmentä metriä verkkomajan paikalta lahden pohjukkaan päin. Vesijohdosta kertova suuri KAAPELI-kyltti

Itse asiassa VESIJOHTO-kyltti...

oli melko lähellä hautapaikkaa, joka sijaitsee noin 5 metriä järven rannasta. Vuonna 1959 vesiraja oli jopa 15 metriä hautapaikasta. Haudalla oli kaksi puista ristiä, toinen ilmeisen paljon toista ristiä vanhempi laudasta tehty ja toinen oli uudempi koivusta tehty, siinä kaiverrettuna vuosiluku 1959.

Totta. Tuo vanhempi onkin jo niin lahonnut, että on siinä jo varmaan pitempään seissyt. Tosin vuodelta 1975 olevassa Aake Jermon kirjassa Murha ei vanhene koskaan olevassa kuvassa näkyy erilainen ja paljon korkeampi heinäseipäästä ja laudasta väsätty risti, joten ainakin sitä uudempi tämä nykyinen on.

Ihan haudan vierellä vesirajassa makaa myös lahonnut soutuveneenraato, joka näyttää jo niin monta kesää ja talvea nähneeltä, että voisi ainakin ikänsä puolesta hyvinkin olla vaikka sama vene, jolla tyttöjen fillarit roudattiin aikoinaan veteen. Niiden upotuspaikasta ja veden syvyydestä voisi muuten huomauttaa sen, että vaikka koko upotusoperaatio niinkuin muukin jälkien peittely tuntuisikin viittaavaan paremmin paikallisiin kuin satunnaisesti paikalle tulleisiin tekijöihin, niin ehkei kovin paljon painoa kannata kuitenkaan tuolle syvimmän paikan "tietämiselle" panna. Mikäli Jermon kirjassa olevassa piirroksessa (jossa lahtea on muuten turhaan levennetty) merkitty upotuspaikka pitää tosiaan paikkansa, niin se on aika ilmeinen upotuspaikka suhteellisen keskellä lahtea mutta kuitenkin enemmän vastarannan kuin leirintäalueen ja uimapaikan puolella. Seuraavaksi ilmeisin paikka olisikin sitten edellyttänyt jo huomattavasti pidempää soutu-urakkaa ulos lahdesta Kermajärven selälle.

Paikka on kyllä ihan vierailun arvoinen, muttei ainakaan itselleni siellä tullut mitään uutta aiemmasta poikkeavaa oivallusta. Selvältä näyttää, ettei kohdetta ole haluttu tehdä mitenkään paremmin saavutettavaksi Kyllikki Saaren löytöpaikasta poiketen, vaikka ilmeisesti kunnan ylläpitämä kuntopolkukin kulkee siitä ihan vierestä ohi.

Jos paikalle eksyy, niin kannattaa käydä myös Pääskyvuoren laelle rakennetussa jykevässä näkötornissa, jonka huipulta avautuu komea savolainen järvi- ja metsäinen vaaramaisema, vaikkei puiden vuoksi juuri Tulilahti sieltä erotukaan. Esim. Heinäveden niinikään mäen laella sijaitseva kirkko näkyy sieltä kyllä hyvin.

- http://www.vastavalo.fi/torni-nakyma-vu ... 70497.html

[Scythe]

Hienoa että saadaan lisää "kenttätutkimusta" tähänkin tapaukseen. Paikka on nykyisellään tosiaan aika ryteikköinen ja melko koskemattoman näköinen. Eikä siitä varmaan koskaan tule K. Saaren tapaista "pyhiinvaelluspaikkaa".

Omalla kokemuksella olettaisin, että tuo lahti mihin pyörät upotettiin on todennäköisesti melko matala (syvimmillään 5-10m, 10m yläkanttiin). Lahden pohja voi olla tosin kivikkoinen ja pohjassa on todennäköisesti hakoja. Silti ihmettelen, miksi pyöriä (huom. 2 pyörää) ei löydetty ensimmäisissä naarauksissa. Sukelluksen harrastajat, tässä voisi olla pienoinen "kenttätutkimuksen" paikka.

[Valdovas]

Hienoa että saadaan lisää "kenttätutkimusta" tähänkin tapaukseen. Paikka on nykyisellään tosiaan aika ryteikköinen ja melko koskemattoman näköinen. Eikä siitä varmaan koskaan tule K. Saaren tapaista "pyhiinvaelluspaikkaa".

Ja ehkä ihan hyväkin niin. Varsinkin mikäli se usein esille noussut kysymys ja josta itsekin olen saanut hiukan viitteitä, että paikalliset edelleen kokevat koko jutun hiukan ikäväksi ja ehkä jopa kiusalliseksikin, pitää paikkansa...

Omalla kokemuksella olettaisin, että tuo lahti mihin pyörät upotettiin on todennäköisesti melko matala (syvimmillään 5-10m, 10m yläkanttiin). Lahden pohja voi olla tosin kivikkoinen ja pohjassa on todennäköisesti hakoja. Silti ihmettelen, miksi pyöriä (huom. 2 pyörää) ei löydetty ensimmäisissä naarauksissa. Sukelluksen harrastajat, tässä voisi olla pienoinen "kenttätutkimuksen" paikka.

No, pari ensimmäistä mieleen tulevaa syytä ovat, että joko naarauksia tehtiin tuolloin hiukan vähemmän huolellisesti tai että pyörät eivät ensimmäisten naarausten aikana vielä olleetkaan järvessä vaan jossain ihan muualla, mutta missä, that's the question...

[Scythe]

Maanmittauslaitoksen kansalaisen karttapaikka-sivuston mukaan Tulilahden kohdalle on järven syvyydeksi merkitty 4,9 m.

Karttojen linkittäminen muualle kuin omalle sivustolle on sivuston käyttöehtojen mukaan kielletty. Tuossa linkki sivustolle:

http://www.karttapaikka.fi

[Valdovas]

Maanmittauslaitoksen kansalaisen karttapaikka-sivuston mukaan Tulilahden kohdalle on järven syvyydeksi merkitty 4,9 m.

Karttojen linkittäminen muualle kuin omalle sivustolle on sivuston käyttöehtojen mukaan kielletty. Tuossa linkki sivustolle:

http://www.karttapaikka.fi

Mikäli nuo Karttapaikan kartat ovat syvyyskäyrienkin osalta luotettavia, niin lahden syvyydethän näyttäisivät noudattavan aika siististi ja symmetrisesti sen yleismuotoa, ja mikäli toisaalta tuo Jermon opuksessa oleva kartake (en tiedä löytyisikö sitä muuten verkosta) pitää kutinsa, niin pyöriähän ei tällöin edes lahden syvimpään kohtaan ole upotettukaan, vaan siitä selvästi sivuun lähemmäksi leiripaikan vastarantaa. Kuinkahan luotettava tuo usein toistettu väite "lahden syvimmästä kohdasta" muuten edes on...?? Panee hiukan epäilemään sitä niin kuin monia muitakin kuuluisien rikostapahtumien ympärillä pyöriviä urbaani- (tai ehkä tässä tapauksessa maaseutu- )legendoja...

[Scythe]

^ Jermon kirjassa olevan karttapiirroksen mukaan polkupyörien löytöpaikka on todellakin lähellä leirintäalueen vastarantaa, jossa syvyyskäyrien mukaan ei ole lahden syvin kohta. Jermon "upotuspaikalla" syvyyttä on todennäköisesti korkeintaan pari-kolme metriä.

Joissakin yhteyksissä puhuttiin, että polkupyörät upotettiin järven syvimpään kohtaan. Mikä ei pidä paikkaansa, kyseessähän pitäisi olla ennemmin lahden syvin kohta. Mutta pitäneekö tuokaan tosiaan paikkaansa, mikäli on Jermon karttapiirrokseen uskominen tai sitten karttapiirrokseen on tehty virhe.

[Valdovas]

Joissakin yhteyksissä puhuttiin, että polkupyörät upotettiin järven syvimpään kohtaan. Mikä ei pidä paikkaansa, kyseessähän pitäisi olla ennemmin lahden syvin kohta. Mutta pitäneekö tuokaan tosiaan paikkaansa, mikäli on Jermon karttapiirrokseen uskominen tai sitten karttapiirrokseen on tehty virhe.

Harmi, ettei Jermon kirjasta käy kunnolla ilmi kuka piirroksen on laatinut ja missä vaiheessa. Valokuvista hän mainitsee lähteeksi Yhtyneet Kuvalehdet OY:n ja Lehtikuva Oy:n arkistot, mutta koskevatko nämä myös ko. piirrosta ei ole itsestään selvää. Voisi tietysti yrittää kaivaa esille, jos viitsisi. Tosin Jermo itse on jo pois kuvioista (k. 1980).

Teoksessaan (s. 108) hän kirjoittaa, että "polkupyörät löytyivät Tulilahden syvimmältä kohdalta 130 metrin päässä rannasta", joten hänkään ei puhu järven syvimmästä kohdasta. Jälkimmäinen lieneekin varmaan jonkun hätäisen toimittajan moka, joka on sitten jäänyt elämään omaa elämäänsä. Kermajärvihän on suuri ja osin myös syvähkö järvi, kun taas Tulilahti on sen hyvin vaatimaton osa.

Koska piirros on myös mittasuhteiltaan hiukan pielessä kuten viimeksi totesinkin niin edes tuota 130 m etäisyyttä ei siitä pääse kunnolla todentamaan. Mikäli piirros olisi mittakaavassa ja mittasuhteiltaan oikea ja siinä mainittu telttapaikan ja haudan etäisyys 200 m oikein, niin silloin ruksilla merkitty upotuspaikka olisi huomattavasti lähempänä rantaa kuin mainitut 130 m.

Itse asiassa koko lahti on niin pieni (pituus vajaat 500 m pohjukasta suulla olevaan Saunasaareen ja leveys telttapaikan kohdalla vain reilut 100 m ja suullakin vain n. 200 m), ettei mistään kohdasta sitä lähimpään rantaan ole edes tuota 130 metriä! Niinpä tuo 130 m (mikäli pitää paikkansa) pitänee tulkita etäisyydeksi joko telttapaikalta tai lahden pohjukassa olevalta tyttöjen haudalta kohti lahden suuta, jolloin voitaisiin päätyä suunnilleen lahden keskelle, joskin sen syvin paikka näyttäisi olevan vasta ihan lahden suulla Saunasaaren kohdalla ja siis selvästi eri paikassa kuin karttapiirroksessa. Järvihän näyttäisi siitä syvenevän nopeasti muutenkin ja aika lähellä Multaniemen kärkeä syvyys olisi jo yli 8 m.

Ei oikein nämä annetut tiedot nyt mätsää keskenään...

[Palokan Pakana]

En tiedä onko tämä lyhyt videopätkä linkitettynä jo aiemmilla sivuilla, ei jaksanut kahlata uudelleen läpi. Videossa näytetään lyhyesti telttapaikka ja hautapaikka, kuvattu ilmeisesti tammi-helmikuussa 2009.

http://vids.myspace.com/index.cfm?fusea ... d=52767319

[Valdovas]

En tiedä onko tämä lyhyt videopätkä linkitettynä jo aiemmilla sivuilla, ei jaksanut kahlata uudelleen läpi. Videossa näytetään lyhyesti telttapaikka ja hautapaikka, kuvattu ilmeisesti tammi-helmikuussa 2009.

http://vids.myspace.com/index.cfm?fusea ... d=52767319

Kiitos, en ainakaan minä ollut tuota ennen nähnyt. Juu, tuoltahan siellä näyttää, vaikka itse kävinkin siellä kesällä eli parisen viikkoa sitten. Tuo lahden kapeus ja pienuus, mistä on ollut aiemmin puhetta, näkyy videolla myös aika hyvin.

[Scythe]

Tutulta näyttää, mukava katsoa tuota maisemaa erilaisena vuodenaikana. En ole vieraillut paikassa lumien aikaan, mutta kesäisin paikka on selvästi ryteikköisempi. Sadesäällä ja märkänä kesänä (kuten nyt) suosittelen paikalla kävijöille melkein mukaan kumisaappaita. Ainakin suohaudan maasto on märkää.Ihmeen vähän vaan lunta helmikuussa, mikäli videon lisäyspvm. on lähellä kuvauspäivää. Heinäveden korkeudella kun lunta on yleensä enemmän. Siitä entisen venelaiturin kohdalta menee talvisin järven jäälle moottorikelkkareitti.

[tempura]

Tämän päivän Ilta-Sanomissa on aukeaman juttu Tulilahden tapauksesta. En ole koko ketjua lukenut, joten en tiedä löytyykö IL:stä mitään uutta tietoa.

[papillon]

IS 14.7.2009: Tulilahden jutusta.

[Maybrick]

^ Kiitos tuosta, papillon. Niinpä niin, tällä hetkellä vakavasti otettavat vihjeet tuoreen lehtijutunkin mukaan viittaavat Runarin veljeen, jonka lausunnot ovat jo pitkään herättäneet kummastusta, ja joka lienee ollut vähintään yhtä sekopäinen kuin veljensä. Kuitenkin vähemmän ilmeisellä tavalla tuo sekopäisyys on tullut esille kuin Runar-veljellä. Runariahan tämä veli yritti kaikin tavoin saada näyttämään syylliseltä.
Kuolema ehti väliin. Harmi.

[Mariacka]

IS 14.7.2009: Tulilahden jutusta.

Nice to see you again

Kumpi veljistä antoi Runarin ilmi, Gunnar vai Arne? Vai oliko ilmianto legendaa?

Moni puuttuva palanen tässä jutussa loksahtaisi paikalleen, jos veljekset ovat tehneet tai ainakin peitelleet teon yhdessä.