Minkä lähistöllä tarkoitat?kukkuu kirjoitti: Asuiko Jatta jossain lähistöllä?
Puhuiko Marjatta totta?
-
Pharaoh
- Martin Beck
- Viestit: 847
- Liittynyt: Ti Kesä 05, 2007 1:46 pm
- Paikkakunta: poistunut keskuudestanne Hejaciin.
En tiedä tarkalleen, missä hän asui. Paljonkos Hämeenkylästä tulee sinne matkaa? En tuntenut seutua hyvin. Kävin siellä vain kylässä serkkujeni luona.kukkuu kirjoitti:Esim. n. 2-3 km säteellä bodomista.Pharaoh kirjoitti:Minkä lähistöllä tarkoitat?kukkuu kirjoitti: Asuiko Jatta jossain lähistöllä?
-
Urho
Olisiko Urholla tietoa Jatan silloisesta osoitteesta. Yleensäkin ottaen olisi kiva tietää noista paikoista ja etäisyyksistä enemmänkin. Gulfin baarista, leiriläisten kodeista ym..Urho kirjoitti:Väitätkö Faarao todellakin tunteneesi Markan, mutta et muka tiedä missä hän asui? Eikö kannattaisi edes vähän tehdä kotiläksyjä ennen kuin ryhtyy noin poskettomasti vedättämään?
Mikä oli se seikka, miksi Seppo, Nils ja tämä kolmas poika päätyivät 1959 juuri bodomille?
-
Pharaoh
- Martin Beck
- Viestit: 847
- Liittynyt: Ti Kesä 05, 2007 1:46 pm
- Paikkakunta: poistunut keskuudestanne Hejaciin.
Jos Jatan retkue onkin ollut jonkin muun järven rannalla, ja Jatta muistaa väärin, niin looginen vaihtoehto on Pitkäjärvi. Aikaa on kulunut paljon, eikä kaikkia reissuja muista niin hyvin. Varsinkin jos retkieväinä oli jallua ja pilsneriä...kukkuu kirjoitti:
Olisiko Urholla tietoa Jatan silloisesta osoitteesta. Yleensäkin ottaen olisi kiva tietää noista paikoista ja etäisyyksistä enemmänkin. Gulfin baarista, leiriläisten kodeista y
Tai miksei jossakin "retkueen" omakotitalossa vanhempien ollessa poissa?Pharaoh kirjoitti:Jos Jatan retkue onkin ollut jonkin muun järven rannalla, ja Jatta muistaa väärin, niin looginen vaihtoehto on Pitkäjärvi. Aikaa on kulunut paljon, eikä kaikkia reissuja muista niin hyvin. Varsinkin jos retkieväinä oli jallua ja pilsneriä...kukkuu kirjoitti:
Olisiko Urholla tietoa Jatan silloisesta osoitteesta. Yleensäkin ottaen olisi kiva tietää noista paikoista ja etäisyyksistä enemmänkin. Gulfin baarista, leiriläisten kodeista y
Loka kirjoitti:Jaa joo, ja toinen retkue on ollut yläkerrassa, sieltä kuului kinastelun ääniä, motskarillakin ajettiin.kukkuu kirjoitti: Tai miksei jossakin "retkueen" omakotitalossa vanhempien ollessa poissa?
No ei kai ihan noin.
Kun kuitenkin pidetään mahdottomana seurueen telttailua kartanon mailla ja jos halutaan spekuloida heidän olinpaikkaansa, niin yksi vaihtoehto tämäkin.
Minä pitäisin tuota Pitkäjärveä, tai jotain muuta virkistys/tellttailualuetta todennäköisempänä. Jatan oikeassa tarinassa voi olla jokin heikko yhteys Bodomille, esim on nähty mp jossakin.
Mielikuvistus rakentaa lopulta tarinan, jossa olisi "oikeutettu" juoni, kuten urbaanistoorit yleensä ovat. Karkeruuttakin voi olla mukana: "miten tollaisten lasten kanssa seurusteli", tai kun Steppaaja sai Nissen lähtemään mukaansa, Jatta jäi nuolemaan näppejään( silloin Nisse oli jo kuuluisa, tavoiteltu nuorimies, Gufin baarin kingi)
Mielikuvistus rakentaa lopulta tarinan, jossa olisi "oikeutettu" juoni, kuten urbaanistoorit yleensä ovat. Karkeruuttakin voi olla mukana: "miten tollaisten lasten kanssa seurusteli", tai kun Steppaaja sai Nissen lähtemään mukaansa, Jatta jäi nuolemaan näppejään( silloin Nisse oli jo kuuluisa, tavoiteltu nuorimies, Gufin baarin kingi)
KUULUSTELUKERTOMUS
Keskiviikkona 29. päivänä kesäkuuta 2005 kello 12.30 alkaen Luopioisten kunnantalolla rikosylikonstaapeli Matti Päivisen kuulustelemana ja rikosylikonstaapeli Markku Tuomisen kuulustelutodistajana läsnä ollessa.
Todistaja, kerroshoitaja SAHAKANGAS e. Kumberg, Tarja Raija Marjatta uudelleen kuulusteltuna uudistaa aikaisemman kuulustelukertomuksensa ja sanoo sen olevan oikein merkitty sekä edelleen kysyttäessä kertoi seuraavaa: Minulle on ennen kuulustelun alkua kerrottu oikeuteni ja velvollisuuteni tässä kuulustelussa. Ymmärrä minulle ennen kuulustelun alkua kerrotut oikeuteni ja velvollisuuteni. Minulla on sellainen käsitys, että Pentti ”Pena” Jäppinen ja Nils ”Nisse” Gustafsson ovat tutustuneet toisiinsa moottoripyöräilyn kautta. Tällä tarkoitan sitä, että he ovat silloin liikkuneet samoissa piireissä. Sitä kuinka kauan aikaa he olivat tunteneet toisensa, en osaa sanoa. Kuten olen jo kertonut, heidän tapaamisensa olivat satunnaisia, eli päivittäin he eivät olleet toistensa kanssa tekemissä. Minulla oli siihen aikaan monta kutsumanimeä, joita olivat mm. Markka sekä Jatta, jota nimeä minusta yleensä käytettiin. Sukunimeni tuohon aikaan oli Kumberg. Kuten jo olen kertonut Nils ”Nisse ” Gustafssoniin tutustuin Pentti Jäppisen kautta. Aikaisemmin en ollut Nissen kanssa missään tekemissä. Nissen kanssa keskustellessani käytimme usein ruotsinkieltä, mistä muut paikalla olleet kuten Pentti, Seppo Laitinen ja Seija Nieminen, meitä usein huomauttivat. Seurustelu Pentin kanssa päättyi muistaakseni vuonna 1962 tai 1963. Lopetettuani seurustelun Pentin kanssa tapasin Nisseä tosi satunnaisesti. Tämä johtui siitä, etten Pentistä erottuani enää liikkunut niissä samoissa piireissä missä Nissen oli tapana liikkua. Olen usein ollut paikalla kun Nisse on ottanut, meistä muista paikalla olleista, aivan mitättömistä asioista ns. pultit. Hän ei koskaan käynyt kehenkään varsinaisesti käsiksi, mutta huusi ja räyhäsi kovalla äänellä niin kauan, että sai tahtonsa läpi. Nämä Nissen pultit tapahtuivat hänen ollessa selvin päin, eli alkoholilla ei ollut mitään osuutta näiden tapahtumien kanssa. Minulla ei ole mitään tietoa siitä kenen kanssa Nisse olisi siihen aikaan tapellut. Kuten olen kertonut, olen kuullut toisten henkilöiden kertoneen Nissen joutuneen usein tappeluihin. En kuitenkaan pysty sanomaan yhtään sellaista tapahtumaa, jossa Nisse olisi jonkun kanssa tapellut. En tuntenut Nissen lähipiiriä, enkä tästä syystä pysty sanomaan kenen kanssa hän olisi silloin tapellut. Nisseä olen tavannut Bodomin jälkeen kaksi kertaa. Näillä kerroilla tarkoitan sellaisia tapaamisia, että olemme keskustelleet keskenämme. Olen toki useammin nähnyt häntä jossakin ohimennen, mutta silloin emme ole keskustelleet. Ensimmäisen kerran näin Nissen Helsingin linja-autoasemalla noin 3-4 kuukautta Bodonjärven tapahtumien jälkeen. Nisse oli silloin liikkeellä yksi ja matkalla kotiinsa. En nähnyt hänen menevän linja-autoon. Tämä tapaaminen kesti korkeintaan 10-15 minuuttia ja se päättyi siitä syystä, että aloin urkkimaan Nisseltä tarkemmin hänen kuulumisiaan. Tässä vaiheessa Nisse ilmoitti minulle, että hänellä oli kiire ja lähdimme kumpikin omille teillemme. Asiasta, josta aloin tarkemmin Nisseltä kyselemään koski juuri Bodom-järven tapahtumia. Minulle tuli sellainen tunne, ettei Nisse halunnut niistä mitään puhua. En pitänyt sitä kuitenkaan mitenkään ihmeellisenä koska en varmaan itsekään tuossa tilanteessa Nissenä olisi siitä halunnut puhua. Toisen kerran tapasin Nissen useita vuosia myöhemmin. Olin aikaisemmin jo kuullut puhetta siitä, että Nisse oli mennyt naimisiin. Tämä toinenkin tapaaminen tapahtui Helsingissä, mutta en nyt pysty sanomaan missä siellä. Nisse oli silloin liikkeellä yhdessä vaimonsa kanssa. Heidät tavattuani kysyin Nisseltä, että tämä seurassasi olevan naishenkilö on varmaan vaimosi. Tämän jälkeen Nisse esitteli meidät toisillemme. Tämäkään toinen tapaaminen ei kestänyt kovin kauaa, ehkä 10-15 minuuttia. Tämän tapaamisen aikana Nisse katsoi minua suoraan silmiini ja tällä ymmärsin hänen tarkoittavan, etten saisi puhua tai kysyä mitään Bodom-järven tapahtumista. Sanallisesti hän ei tästä sanonut minulle mitään, ainoastaan tällä silmiin katsomiselle. Vaikka en tuntenutkaan Nisse mitenkään hyvin, ymmärsi ensimmäisen linja-autoasemalla tapahtuneen tapaamisen perusteella, ettei hän halunnut minun puhuvan Bodom-järven tapahtumista. Tapaamisen yhteydessä puhuimme sekä suomea että ruotsia.
Olen myöhemmin miettinyt syitä siihen miksi Nisse ei halunnut minun kyselevän häneltä Bodom-järven tapahtumista. Olen tullut siihen tulokseen, että jostakin syystä Nissellä oli huono omatunto ko. tapahtumista. Tällä tarkoitan sitä, että hän oli ainoa eloon jäänyt kyseisestä telttaseurueesta. Kysyttäessä vastaan, että tuttavuus Seppo Boismaniin on syntynyt samalla tavalla kuin Nisseenkin, eli moottoripyöräilyn kautta. Seppoa olen tavannut huomattavasti harvemmin kuin Nisseä. Pääasiassa Seppo puhui suomea, mutta kyllä hän joskus käytti myös ruotsin kieltä. Mielestäni Seppo oli rauhallinen enkä koskaan ole kuullut juttuja, että hän olisi tapellut jonkun kanssa. Poikien liikkuessa kaksistaan Nisse oli se, joka määräsi mitä tehdään ja mitä ei. Olen kertonut aikaisemmin, että Nissen, Sepon, Tuulikin ja Irmelin tullessa teltallemme huomasin Nissen olevan humalassa koska hän horjui. Mistään muusta ei ollut huomattavissa, että Nisse oli juonut. Kuten olen jo kertonut Nissellä ja Sepolla oli riitaa mukana olleista tytöistä. Nissen räyhääminen oli kuitenkin niin normaalia, tilanteissa joissa asiat eivät menneet niin kuin hän halusi, etten siinä tilanteessa usko alkoholilla olleen mitään vaikutusta Nissen käyttäytymiseen. Teltalla ollessamme Nisse ja Seppo ainoastaan huusivat toisilleen, mutta eivät missään vaiheessa käyneet käsiksi toisiinsa. Tuulikki ja Irmeli seurasivat sivusta poikien räyhäämistä hyvin varovaisen oloisina. Kysyttäessä vastaa, että sanoessani pojilla olleen riitaa mukana olleista tytöistä, tarkoitin sillä sitä, että Nisse olisi halunnut olla Tuulikin kanssa. Nisse oli kuitenkin tuolla telttaretkellä yhdessä Irmelin kanssa.
Meidän silloin ollessa Bodom-järvellä ei teltallamme käynyt ketään muita kuin Nisse, Seppo, Tuulikki ja Irmeli. Myöskään me emme silloin illalla käyneet missään. En silloin siellä ollessani nähnyt siellä ketään muita henkilöitä. Kuulin kyllä alueelta muidenkin kuin Nissen porukan ääniä, mistä päättelin alueella olevan meidän ja Nissen porukan lisäksi muitakin henkilöitä. Nämä kyseiset äänet kuuluivat nykyisen leirintäalueen suunnalta. Lähellä leiripaikkaamme oli silloin myös uimaranta, eli äänet ovat saattaneet kuulua uimassa olleille henkilöille.Olen ajanut päätietä ohi leirintäalueen, mutta koskaan en ole käynyt meidän telttapaikalla tai Nissen porukan telttapaikalla. Ensimmäisen kerran palasin tapahtumapaikalle kun kävin ensimmäisen kuulusteluni jälkeen näyttämässä poliiseille vuoden 1960 telttapaikkaamme. Kerroin aikaisemmassa kuulustelussani ottaneeni silloin vuonna 1960 valokuvia Bodom-järveltä. En kuitenkaan ole mistään löytänyt noita silloin ottamiani valokuvia. Valokuvia olen näyttänyt ainakin Pentti Jäppiselle. Kuvat ovat olleet pakattuna pahvilaatikoihin, mistä syystä niiden näyttäminen on ollut harvinaista. Niiden näyttäminen täysin vieraille henkilöille on täysin turhaa. Kysyttäessä vastaan, että päätin alkaa puhumaan näistä asioista viime keväänä. Kuulin silloin, että Nisseä syytetään tässä asiassa murhista ja mielestäni tässä ei ole kyse murhista vaan äkkipikaistuksissa tehdystä teosta. Minulla on sellainen mielipide, ettei Nisse ole tarkoittanut tehdä mitään tälläista, mistä häntä nyt syytetään. Kuulin sen illan aikana Nissen porukan teltan luota kova äänistä puhetta, joiden sanoista en kuitenkaan saanut selvää. Sieltä kuulemani äänet kuuluivat kuitenkin siellä olleille henkilöille, eli Nisselle, Sepolle, Tuulikille ja Irmelille. En siis kuullut heidän telttansa luota kenenkään muun henkilön tai henkilöiden ääniä. Tämän perusteella sanoisin Nissen teltalla olleen juuri sen porukan, jonka siellä piti olla. Bodom-järven tapahtumista olen puhunut, poliisien lisäksi, yhdelle televisiotoimittajalle, entiselle työkaverilleni Christian Borgille sekä pojalleni Tomi Sahakankaalle. Eilen kerroin myös tästä asiasta lyhyesti Merja Niemiselle. Christianille, televisiotoimittajalle ja pojalleni Tomille olen kaikille kertonut tästä tapahtumasta samanlaisen kertomuksen, jonka olen myös kertonut näissä kuulusteluissani. Pelko siitä, että nimeni tulee julkisuuteen, on syy siihen miksi en aikaisemmin ole tästä asiasta halunnut kenellekään puhua. Lisäksi olen luottanut siihen, ettei Suomessa tämän asian takia ketään syytöntä tuomista sekä se, että kysymyksessä on niin raaka rikos, joka varmasti jossakin vaiheessa selvitetään. Nyt kuitenkin julkisuudessa on koko ajan puhuttu kolmoismurhista, mikä aiheutti sen, että päätin tulla kaikista aikaisemmin kertomistani peloistani huolimatta julkisuuteen. Omasta mielestäni en tässä tapauksessa ole halunnut suojella ketään muuta kuin itseäni. Bodom-järven tapahtumista puhuimme paljonkin Pentin, Sepon ja Seija Nimeisen kanssa. Alussa meillä ei ollut mitään yhteistä sopimusta siitä miten meidän pitäisi toimia tässä tilanteessa. Noin vuosi Bodom-järven tapahtuman jälkeen sovimme keskenämme siitä, ettei kukaan meistä mene kertomaan havainnoistaan poliisille, jos he eivät tule sitä meiltä erikseen kysymään. Syy siihen, miksi päätimme näin toimia oli se, että tiesimme miten Nisse käyttäytyisi meitä kohtaan saatuaan tietää, että olisimme kertoneet sen illan tapahtumat poliisille. Tällä tarkoitan sitä, että Nisse kostaisi jollain konstilla tämän meille. En nyt enkä silloin pelkää henkeni puolesta, millä tarkoitan sitä, etten usko Nissen tekevän minulle mitään niin pahaa, että menettäisin henkeni. Meillä kaikilla neljällä oli selvä kuva tuon illan tapahtumista, millä tarkoitan sitä, että meidän mielestämme Nisse oli syyllinen. Tämä perustui siihen, että illan aikana kuulimme Nissen teltalta kova äänistä meteliä, jonka jälkeen tuli aivan hil-jaista. Tämän jälkeen kuulin kun joku lähti sieltä ajamaan moottoripyörällä. Ajattelin jo silloin, että nyt se pöljä (Nisse) lähti pois teltalta muiden jäädessä vielä sinne. Tämä sopii hyvin myös Nissen käyttäytymiseen niissä tilanteissa, joissa hän ei saanut tahtoaan läpi.Kuten kerroin kuulin jonkun lähtevän Nissen telttapaikalta moottoripyörällä, mutta en missään vaiheessa kuullut sen palaavan takaisin sinne. Aamulla porukalla Nissen telttapaikalle mentyämme en kiinnittänyt mitään huomiota poikien, Nissen ja Sepon moottoripyöriin. Sinne mentyämme näin kun Nisseä nostettiin paareille ja muistan, että hänen kasvonsa olivat veressä. Järkytyin siinä tilanteessa niin pahoin, etten pystynyt sen tarkemmin katsomaan hänen vammojaan. Luettu, annettu tarkastettavaksi ja hyväksytty: Tarja Raija Marjatta SAHAKANGAS"
En oikein jaksa uskoa kenenkään keksivän tällaista kertomusta.
Keskiviikkona 29. päivänä kesäkuuta 2005 kello 12.30 alkaen Luopioisten kunnantalolla rikosylikonstaapeli Matti Päivisen kuulustelemana ja rikosylikonstaapeli Markku Tuomisen kuulustelutodistajana läsnä ollessa.
Todistaja, kerroshoitaja SAHAKANGAS e. Kumberg, Tarja Raija Marjatta uudelleen kuulusteltuna uudistaa aikaisemman kuulustelukertomuksensa ja sanoo sen olevan oikein merkitty sekä edelleen kysyttäessä kertoi seuraavaa: Minulle on ennen kuulustelun alkua kerrottu oikeuteni ja velvollisuuteni tässä kuulustelussa. Ymmärrä minulle ennen kuulustelun alkua kerrotut oikeuteni ja velvollisuuteni. Minulla on sellainen käsitys, että Pentti ”Pena” Jäppinen ja Nils ”Nisse” Gustafsson ovat tutustuneet toisiinsa moottoripyöräilyn kautta. Tällä tarkoitan sitä, että he ovat silloin liikkuneet samoissa piireissä. Sitä kuinka kauan aikaa he olivat tunteneet toisensa, en osaa sanoa. Kuten olen jo kertonut, heidän tapaamisensa olivat satunnaisia, eli päivittäin he eivät olleet toistensa kanssa tekemissä. Minulla oli siihen aikaan monta kutsumanimeä, joita olivat mm. Markka sekä Jatta, jota nimeä minusta yleensä käytettiin. Sukunimeni tuohon aikaan oli Kumberg. Kuten jo olen kertonut Nils ”Nisse ” Gustafssoniin tutustuin Pentti Jäppisen kautta. Aikaisemmin en ollut Nissen kanssa missään tekemissä. Nissen kanssa keskustellessani käytimme usein ruotsinkieltä, mistä muut paikalla olleet kuten Pentti, Seppo Laitinen ja Seija Nieminen, meitä usein huomauttivat. Seurustelu Pentin kanssa päättyi muistaakseni vuonna 1962 tai 1963. Lopetettuani seurustelun Pentin kanssa tapasin Nisseä tosi satunnaisesti. Tämä johtui siitä, etten Pentistä erottuani enää liikkunut niissä samoissa piireissä missä Nissen oli tapana liikkua. Olen usein ollut paikalla kun Nisse on ottanut, meistä muista paikalla olleista, aivan mitättömistä asioista ns. pultit. Hän ei koskaan käynyt kehenkään varsinaisesti käsiksi, mutta huusi ja räyhäsi kovalla äänellä niin kauan, että sai tahtonsa läpi. Nämä Nissen pultit tapahtuivat hänen ollessa selvin päin, eli alkoholilla ei ollut mitään osuutta näiden tapahtumien kanssa. Minulla ei ole mitään tietoa siitä kenen kanssa Nisse olisi siihen aikaan tapellut. Kuten olen kertonut, olen kuullut toisten henkilöiden kertoneen Nissen joutuneen usein tappeluihin. En kuitenkaan pysty sanomaan yhtään sellaista tapahtumaa, jossa Nisse olisi jonkun kanssa tapellut. En tuntenut Nissen lähipiiriä, enkä tästä syystä pysty sanomaan kenen kanssa hän olisi silloin tapellut. Nisseä olen tavannut Bodomin jälkeen kaksi kertaa. Näillä kerroilla tarkoitan sellaisia tapaamisia, että olemme keskustelleet keskenämme. Olen toki useammin nähnyt häntä jossakin ohimennen, mutta silloin emme ole keskustelleet. Ensimmäisen kerran näin Nissen Helsingin linja-autoasemalla noin 3-4 kuukautta Bodonjärven tapahtumien jälkeen. Nisse oli silloin liikkeellä yksi ja matkalla kotiinsa. En nähnyt hänen menevän linja-autoon. Tämä tapaaminen kesti korkeintaan 10-15 minuuttia ja se päättyi siitä syystä, että aloin urkkimaan Nisseltä tarkemmin hänen kuulumisiaan. Tässä vaiheessa Nisse ilmoitti minulle, että hänellä oli kiire ja lähdimme kumpikin omille teillemme. Asiasta, josta aloin tarkemmin Nisseltä kyselemään koski juuri Bodom-järven tapahtumia. Minulle tuli sellainen tunne, ettei Nisse halunnut niistä mitään puhua. En pitänyt sitä kuitenkaan mitenkään ihmeellisenä koska en varmaan itsekään tuossa tilanteessa Nissenä olisi siitä halunnut puhua. Toisen kerran tapasin Nissen useita vuosia myöhemmin. Olin aikaisemmin jo kuullut puhetta siitä, että Nisse oli mennyt naimisiin. Tämä toinenkin tapaaminen tapahtui Helsingissä, mutta en nyt pysty sanomaan missä siellä. Nisse oli silloin liikkeellä yhdessä vaimonsa kanssa. Heidät tavattuani kysyin Nisseltä, että tämä seurassasi olevan naishenkilö on varmaan vaimosi. Tämän jälkeen Nisse esitteli meidät toisillemme. Tämäkään toinen tapaaminen ei kestänyt kovin kauaa, ehkä 10-15 minuuttia. Tämän tapaamisen aikana Nisse katsoi minua suoraan silmiini ja tällä ymmärsin hänen tarkoittavan, etten saisi puhua tai kysyä mitään Bodom-järven tapahtumista. Sanallisesti hän ei tästä sanonut minulle mitään, ainoastaan tällä silmiin katsomiselle. Vaikka en tuntenutkaan Nisse mitenkään hyvin, ymmärsi ensimmäisen linja-autoasemalla tapahtuneen tapaamisen perusteella, ettei hän halunnut minun puhuvan Bodom-järven tapahtumista. Tapaamisen yhteydessä puhuimme sekä suomea että ruotsia.
Olen myöhemmin miettinyt syitä siihen miksi Nisse ei halunnut minun kyselevän häneltä Bodom-järven tapahtumista. Olen tullut siihen tulokseen, että jostakin syystä Nissellä oli huono omatunto ko. tapahtumista. Tällä tarkoitan sitä, että hän oli ainoa eloon jäänyt kyseisestä telttaseurueesta. Kysyttäessä vastaan, että tuttavuus Seppo Boismaniin on syntynyt samalla tavalla kuin Nisseenkin, eli moottoripyöräilyn kautta. Seppoa olen tavannut huomattavasti harvemmin kuin Nisseä. Pääasiassa Seppo puhui suomea, mutta kyllä hän joskus käytti myös ruotsin kieltä. Mielestäni Seppo oli rauhallinen enkä koskaan ole kuullut juttuja, että hän olisi tapellut jonkun kanssa. Poikien liikkuessa kaksistaan Nisse oli se, joka määräsi mitä tehdään ja mitä ei. Olen kertonut aikaisemmin, että Nissen, Sepon, Tuulikin ja Irmelin tullessa teltallemme huomasin Nissen olevan humalassa koska hän horjui. Mistään muusta ei ollut huomattavissa, että Nisse oli juonut. Kuten olen jo kertonut Nissellä ja Sepolla oli riitaa mukana olleista tytöistä. Nissen räyhääminen oli kuitenkin niin normaalia, tilanteissa joissa asiat eivät menneet niin kuin hän halusi, etten siinä tilanteessa usko alkoholilla olleen mitään vaikutusta Nissen käyttäytymiseen. Teltalla ollessamme Nisse ja Seppo ainoastaan huusivat toisilleen, mutta eivät missään vaiheessa käyneet käsiksi toisiinsa. Tuulikki ja Irmeli seurasivat sivusta poikien räyhäämistä hyvin varovaisen oloisina. Kysyttäessä vastaa, että sanoessani pojilla olleen riitaa mukana olleista tytöistä, tarkoitin sillä sitä, että Nisse olisi halunnut olla Tuulikin kanssa. Nisse oli kuitenkin tuolla telttaretkellä yhdessä Irmelin kanssa.
Meidän silloin ollessa Bodom-järvellä ei teltallamme käynyt ketään muita kuin Nisse, Seppo, Tuulikki ja Irmeli. Myöskään me emme silloin illalla käyneet missään. En silloin siellä ollessani nähnyt siellä ketään muita henkilöitä. Kuulin kyllä alueelta muidenkin kuin Nissen porukan ääniä, mistä päättelin alueella olevan meidän ja Nissen porukan lisäksi muitakin henkilöitä. Nämä kyseiset äänet kuuluivat nykyisen leirintäalueen suunnalta. Lähellä leiripaikkaamme oli silloin myös uimaranta, eli äänet ovat saattaneet kuulua uimassa olleille henkilöille.Olen ajanut päätietä ohi leirintäalueen, mutta koskaan en ole käynyt meidän telttapaikalla tai Nissen porukan telttapaikalla. Ensimmäisen kerran palasin tapahtumapaikalle kun kävin ensimmäisen kuulusteluni jälkeen näyttämässä poliiseille vuoden 1960 telttapaikkaamme. Kerroin aikaisemmassa kuulustelussani ottaneeni silloin vuonna 1960 valokuvia Bodom-järveltä. En kuitenkaan ole mistään löytänyt noita silloin ottamiani valokuvia. Valokuvia olen näyttänyt ainakin Pentti Jäppiselle. Kuvat ovat olleet pakattuna pahvilaatikoihin, mistä syystä niiden näyttäminen on ollut harvinaista. Niiden näyttäminen täysin vieraille henkilöille on täysin turhaa. Kysyttäessä vastaan, että päätin alkaa puhumaan näistä asioista viime keväänä. Kuulin silloin, että Nisseä syytetään tässä asiassa murhista ja mielestäni tässä ei ole kyse murhista vaan äkkipikaistuksissa tehdystä teosta. Minulla on sellainen mielipide, ettei Nisse ole tarkoittanut tehdä mitään tälläista, mistä häntä nyt syytetään. Kuulin sen illan aikana Nissen porukan teltan luota kova äänistä puhetta, joiden sanoista en kuitenkaan saanut selvää. Sieltä kuulemani äänet kuuluivat kuitenkin siellä olleille henkilöille, eli Nisselle, Sepolle, Tuulikille ja Irmelille. En siis kuullut heidän telttansa luota kenenkään muun henkilön tai henkilöiden ääniä. Tämän perusteella sanoisin Nissen teltalla olleen juuri sen porukan, jonka siellä piti olla. Bodom-järven tapahtumista olen puhunut, poliisien lisäksi, yhdelle televisiotoimittajalle, entiselle työkaverilleni Christian Borgille sekä pojalleni Tomi Sahakankaalle. Eilen kerroin myös tästä asiasta lyhyesti Merja Niemiselle. Christianille, televisiotoimittajalle ja pojalleni Tomille olen kaikille kertonut tästä tapahtumasta samanlaisen kertomuksen, jonka olen myös kertonut näissä kuulusteluissani. Pelko siitä, että nimeni tulee julkisuuteen, on syy siihen miksi en aikaisemmin ole tästä asiasta halunnut kenellekään puhua. Lisäksi olen luottanut siihen, ettei Suomessa tämän asian takia ketään syytöntä tuomista sekä se, että kysymyksessä on niin raaka rikos, joka varmasti jossakin vaiheessa selvitetään. Nyt kuitenkin julkisuudessa on koko ajan puhuttu kolmoismurhista, mikä aiheutti sen, että päätin tulla kaikista aikaisemmin kertomistani peloistani huolimatta julkisuuteen. Omasta mielestäni en tässä tapauksessa ole halunnut suojella ketään muuta kuin itseäni. Bodom-järven tapahtumista puhuimme paljonkin Pentin, Sepon ja Seija Nimeisen kanssa. Alussa meillä ei ollut mitään yhteistä sopimusta siitä miten meidän pitäisi toimia tässä tilanteessa. Noin vuosi Bodom-järven tapahtuman jälkeen sovimme keskenämme siitä, ettei kukaan meistä mene kertomaan havainnoistaan poliisille, jos he eivät tule sitä meiltä erikseen kysymään. Syy siihen, miksi päätimme näin toimia oli se, että tiesimme miten Nisse käyttäytyisi meitä kohtaan saatuaan tietää, että olisimme kertoneet sen illan tapahtumat poliisille. Tällä tarkoitan sitä, että Nisse kostaisi jollain konstilla tämän meille. En nyt enkä silloin pelkää henkeni puolesta, millä tarkoitan sitä, etten usko Nissen tekevän minulle mitään niin pahaa, että menettäisin henkeni. Meillä kaikilla neljällä oli selvä kuva tuon illan tapahtumista, millä tarkoitan sitä, että meidän mielestämme Nisse oli syyllinen. Tämä perustui siihen, että illan aikana kuulimme Nissen teltalta kova äänistä meteliä, jonka jälkeen tuli aivan hil-jaista. Tämän jälkeen kuulin kun joku lähti sieltä ajamaan moottoripyörällä. Ajattelin jo silloin, että nyt se pöljä (Nisse) lähti pois teltalta muiden jäädessä vielä sinne. Tämä sopii hyvin myös Nissen käyttäytymiseen niissä tilanteissa, joissa hän ei saanut tahtoaan läpi.Kuten kerroin kuulin jonkun lähtevän Nissen telttapaikalta moottoripyörällä, mutta en missään vaiheessa kuullut sen palaavan takaisin sinne. Aamulla porukalla Nissen telttapaikalle mentyämme en kiinnittänyt mitään huomiota poikien, Nissen ja Sepon moottoripyöriin. Sinne mentyämme näin kun Nisseä nostettiin paareille ja muistan, että hänen kasvonsa olivat veressä. Järkytyin siinä tilanteessa niin pahoin, etten pystynyt sen tarkemmin katsomaan hänen vammojaan. Luettu, annettu tarkastettavaksi ja hyväksytty: Tarja Raija Marjatta SAHAKANGAS"
En oikein jaksa uskoa kenenkään keksivän tällaista kertomusta.
-
Jesse Livermore
- Hetty Wainthropp
- Viestit: 454
- Liittynyt: Ti Touko 08, 2007 9:09 pm
-
Jesse Livermore
- Hetty Wainthropp
- Viestit: 454
- Liittynyt: Ti Touko 08, 2007 9:09 pm