Tulilahti 1959 (ketju 1)

[Scythe]

^Niinpä. Mahdollista. Lapiosta otetuista sormenjäljistä en muista missään kerrotun, polkupyöristä niitä kuitenkin ilmeisesti etsittiin. Niistä löydettiin (Jermo) yhden henkilön sormenjälkiä, jotka osoittautuivat innokkaan, rannalla häärineen toimittajan sormenjäljiksi. Sormenjälkitietoja kaipaisi kyllä kovasti.

[Sariola]

Minä tulkitsen niin, että mikäli tekijät olivat L:n talosta, he eivät olisi jättäneet omaa lapiotaan sinne tekopaikalle vihjeeksi. Ainakin minä olisin huolellisesti tuonut lapion takaisin alkuperäiselle paikalleen - ennen sitä huolellisesti pestynä. ....

Minä pidän puukon vuolujälkeä edelleen hyvänä todisteena. Puukko oli RH:n MORA.

Niinikään pidän suhteellisen varmana sitä, että RH oli se monien näkemä mopomies.

Myös RH oli kuvannut mitä Heinäveden pojat olivat yrittäneet tyttöjen suhteen. On siis suuren todennäköisyyden mukaan ollut paikalla.

Lavastajalla on ollut kiire. Kattila oli paiskattu veteen. Lapio oli jätetty löydettäväksi. Pikkutavaraa on kätketty summittaisesti sinne sun tänne tuolla alueella. Näissä kohdissa tekijä ei ole ollut kovin viisas eikä huolellinen. Näyttää tulleen kiire. Puuntaimien asettaminen haudalle on voinut olla harkittu viittaus Kyllikki Saaren tapaukseen, tekijä lienee kuitenkin eri. Näyttää siltä, että tekijä on uskonut, että ennenpitkää hauta löytyy joka tapauksessa - kysymyksessä on ollut vain ajan voittaminen ainakin ensisijaisesti. Siinä on onnistuttu.

Tiedossa olevien tosiasioiden pohjalta kukin muodostaa oman kantansa. Enemmistö ei ole näissä asioissa suinkaan aina oikeassa. Olisi tosiaan mielenkiintoista jos tämä rikos selviäisi.

Sitten on eri asia, että olisiko löytynyt riittävän sitovia todisteita?! Se on toinen kysymys se.

[Scythe]

Minä tulkitsen niin, että mikäli tekijät olivat L:n talosta, he eivät olisi jättäneet omaa lapiotaan sinne tekopaikalle vihjeeksi. Ainakin minä olisin huolellisesti tuonut lapion takaisin alkuperäiselle paikalleen - ennen sitä huolellisesti pestynä. ....

Tuohan se juuri mättää vastaan, jos ajatellaan "lapiotalon" asukkaita tekoihin osallisina. Oman lapion jättäminen surmapaikan läheisyyteen (Lapio oli kätketty melko lähelle käymälää) ja sitä kautta linkitys veritöihin tuntuisi jokseenkin käsittämättömältä toiminnalta.

[strangelove]

Minä tulkitsen niin, että mikäli tekijät olivat L:n talosta, he eivät olisi jättäneet omaa lapiotaan sinne tekopaikalle vihjeeksi. Ainakin minä olisin huolellisesti tuonut lapion takaisin alkuperäiselle paikalleen - ennen sitä huolellisesti pestynä. ....

Tuohan se juuri mättää vastaan, jos ajatellaan "lapiotalon" asukkaita tekoihin osallisina. Oman lapion jättäminen surmapaikan läheisyyteen (Lapio oli kätketty melko lähelle käymälää) ja sitä kautta linkitys veritöihin tuntuisi jokseenkin käsittämättömältä toiminnalta.

Mutta... mten saatiin selville että lapio oli juuri L:n talosta? Ilmoittivatko L:t poliisille lapionsa hävinneen? Onhan mahdollista, ettei tekijä (jos oli L.) tiennyt, että lapion omistaja saadaan selville. Ja jos lapiossa oli esim. verta tai jotain muuta joka voisi juuri linkittää L:n lapion tekopaikalle, katsoi hän paremmaksi olla ottamatta lapiota mukaansa. Tuskin se talon ainoa lapio sentään oli!

Siis mistä ylipäänsä varmuudella tiedetään että lapio oli L:n? Ehkä se olikin F.K:n?

[skavaböle]

Onhan mahdollista, ettei tekijä (jos oli L.) tiennyt, että lapion omistaja saadaan selville. Ja jos lapiossa oli esim. verta tai jotain muuta joka voisi juuri linkittää L:n lapion tekopaikalle, katsoi hän paremmaksi olla ottamatta lapiota mukaansa. Tuskin se talon ainoa lapio sentään oli!

Siis mistä ylipäänsä varmuudella tiedetään että lapio oli L:n? Ehkä se olikin F.K:n?

Minua myös ihmetyttää tuo lapio. Jos lapio kerran on L:n talosta ja ilmeisesti tuo talo on karttojen mukaan (s. 50) sekä suon että puron takana. Kuinka ulkopaikkakuntalainen osaisi lähteä talolta lapiota hakemaan? Yli suon ja puron (Tietääkö joku kuinka leveä tuo puro on? Pääseekö siitä helposti yli?). Vieläpä suoraan lähimpään taloon.

Alemmassa kartassa (s. 50) hautapaikka on merkitty puron toiselle puolelle, mutta ilmeisesti näin ei kuitenkaan ollut.

Ylen areenassa olevan uutispätkän perusteella lahdelman taus oli jonkilaista ryteikköä/metsää ja ainakaan suoraa näköyhteyttä taloon ei sen perusteella näyttäisi olevan.

[strangelove]

Onhan mahdollista, ettei tekijä (jos oli L.) tiennyt, että lapion omistaja saadaan selville. Ja jos lapiossa oli esim. verta tai jotain muuta joka voisi juuri linkittää L:n lapion tekopaikalle, katsoi hän paremmaksi olla ottamatta lapiota mukaansa. Tuskin se talon ainoa lapio sentään oli!

Siis mistä ylipäänsä varmuudella tiedetään että lapio oli L:n? Ehkä se olikin F.K:n?

Minua myös ihmetyttää tuo lapio. Jos lapio kerran on L:n talosta ja ilmeisesti tuo talo on karttojen mukaan (s. 50) sekä suon että puron takana. Kuinka ulkopaikkakuntalainen osaisi lähteä talolta lapiota hakemaan? Yli suon ja puron (Tietääkö joku kuinka leveä tuo puro on? Pääseekö siitä helposti yli?). Vieläpä suoraan lähimpään taloon.

Alemmassa kartassa (s. 50) hautapaikka on merkitty puron toiselle puolelle, mutta ilmeisesti näin ei kuitenkaan ollut.

Ylen areenassa olevan uutispätkän perusteella lahdelman taus oli jonkilaista ryteikköä/metsää ja ainakaan suoraa näköyhteyttä taloon ei sen perusteella näyttäisi olevan.

Aivan. Kyllähän F.K:llakin oli lapio. Näin voisi ainakin olettaa, sillä hän oli haudankaivaja. Vaikka ei hän vajansa luona ammattiaan tiettävästi harjoittanutkaan. Miksei tekijä(t) käyttänyt hänen lapiotaan?

[Sariola]

^Minä luotan siihen, että lapio on L:n talosta, niin on mainittu lähteissä. Kaipa se on selvitetty, se oli L:n talon "saunatyömaalta". Tuo talo lienee yleensäkin lähin talo, ja varmaan näkyy vastarannalta rinteeltä. Outokin osaa siten sinne suunnistaa.

Hauta lienee tosiaankin ollut puron länsipuolella. Puro on kyllä ollut helppo ylittää ja ohittaa rannalla olleella Koikkalaisen veneellä, jota oli käytetty, koskapa reikään oli laitettu vieras tappi, jonka Koikkalainen tunnisti vieraaksi.

[Scythe]

Voi olla että talon väki ilmoitti lapionsa kadonneeksi, kun sen omistajaa kyseltiin tai jossakin tutkinnan muussa vaiheessa. Lapion on todettu olleen peräisin L:n saunatyömaalta, siihen lienee uskominen (myös allekirjoittaneen).

Näköyhteyttä Tuliniemen puolen taloon ei edelleenkään ole, vastarannalla on sankka metsä. Puron luona en ole käynyt, melko vaikeakulkuisen näköistä maastoa näyttäisi olevan kuitenkin nykyisin. Ketjun s. 50 alemmassa kartassa hauta on väärällä puolella puroa.

[Sariola]

Hauta on tosiaan piirretty kaaviokuvassa väärälle puolelle puroa.

Ulkopuolinen tekijä on voinut alunperinkin lähestyä aluetta Tuliniemen puolen tietä ja siis tulla sieltä suunnasta paikalle. Siinä tapauksessa hän on nähnyt tuon talon sijainnin ja mahdollisesti pannut merkille myös lapion. Tämä on mahdollista. Tai on huomannut talon aikaisemmin ja ylittänyt puron Koikkalaisen veneellä mennessään hakemaan lapiota. Mahdollista. Koikkalaisen venettä oli käytetty.

Tuo alempi kaaviokuva on oikean kartan muotoinen. Jermon piirroksessa puro laskee sinne lahden pohjukan itärannalle ja se on väärin. Todellisuudessa puro tulee näin kuten on alemmassa kaaviokuvassa, mutta hauta on vielä senkin länsipuolella, siis kartalla vasemmalla. Kyllä lahti on varmaan pysynyt paikallaan - Jermon piirros ei ole tutuudenmukainen - suhteet heittävät.

[Scythe]

Jos R.H. seurasi tyttöjä, niin ulkopaikkakuntalaisena hän on todennäköisesti pyrkinyt seuraamaan tyttöjä näköetäisyydellä Multaniemen ja näköalakallion suuntaan liki leirintäalueelle asti, eikä olisi lähtenyt Tuliniemen suuntaan. Näin voisi ainakin olettaa.

Maantieltä on matkaa Tuliniemeen silmämääräisesti kartalta mitattuna lähes 1 km, suurin piirtein sama matka on entiselle leirintäalueelle, mutta eri suuntaan. On huomioitava lisäksi, että alueella oli myös silloin paljon metsää ja maasto on mäkistä. Leirintäalueen ja Tuliniemen talon etäisyys on maitse suurin piirtein 500 m, linnuntietä matka on hieman lyhyempi.

[Sariola]

En ole käynyt paikalla, mutta kuitenkin arvelen, että tuo maalaistalo Tuliniemen puolella näkyy paljaalla silmälläkin sopivasta paikasta katsottaessa.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/


-Etsitään Heinävesi
-Etsitään Tulilahti
-Toiseksi suurin suurennos
-Valitaan ilmakuva

Tuon ilmakuvan mukaan, jos seisotaan tyttöjen teltanpaikan kohdalla yläpuolella rinteessä ja katsotaan lahdenpohjukan yli Tuliniemen puolella olevaa taloa kohti, pitäisi tuon talon näkyä siellä olevan aukean pellon takana. Molemmin puolin Tulilahden pohjukkaa maa kohoaa aika reippaasti kun mennään rannasta poispäin.

Pitäisi tarkistaa! Mutta näin arvelen!

[Scythe]

Voin kertoa että ei näy. Metsää edessä molemmin puolin lahtea.

[strangelove]

Voin kertoa että ei näy. Metsää edessä molemmin puolin lahtea.

Voin vahvistaa tämän. Kävin paikalla viimeksi alkukesästä.

Palautan tänne Scythen ansiokkaan luettelon seikoista, jotka tukevat Runarin syyttömyyttä. Siinä on virheellisenä tietona tosiaan tuo väite pyörien upottamisesta järven/lahden syvimpään kohtaan, mutta muuten ihan vakuuttavaa jälkeä:

1. Holmström ei tunnustanut koskaan virallisissa kuulusteluissa murhanneensa tyttöjä.

2. Holmström vakuutti kirjeessään syyttömyyttään: " En voi missään tapauksessa tunnustaa syyllisyyttäni tekoon, jota en ole tehnyt." Lisäksi itsemurhaviestissä ilmaisi saman: " Olen syytön".

3. Tutkimuksissa kävi ilmi, että murhaaja(t) tunsi entuudestaan murhapaikan maaston.

4. Holmström ei ollut syyllistynyt koskaan henkirikokseen. Hän oli ennen muuta varas ja murtomies. Hänet oli tuomittu viimeksi 1948. Tulilahden uhreilta saatu ryöstösaalis oli mitätön.

5. Miksi Holmström olisi tehnyt määrätietoisen, työlään ja aikaa vievän peittelyoperaation. Toiminta olisi ollut varsinkin ulkopaikkakuntalaiselle surmaajalle riskaabelia, koska riski siitä että esim. aamuiset kalastajat ym. kulkijat olisivat havainneet surmaajan, oli melko suuri. Holmström olisi todennäköisesti kiirehtinyt rikospaikalta heti pois. Poliisin suorittamassa kokeessa yksi vahva mies selviytyi tehtävästä annetun ajan puitteissa, mutta hänen oli tiedettävä koko ajan tarkkaan mitä teki. Peittelyoperaatio viittaa pikemminkin kahteen tekijään.

6. Tyttöjen suohaudan kaivuuseen käytetty lapio oli peräisin n. 1 km:n päästä talosta, jossa oli vihaiseksi tunnettu koira. Koira ei haukkunut tuona yönä. Kuka ulkopuolinen lähtee etsimään lapiota kilometrin päästä, jossa on vielä vihainen koira?

7. Suohaudalle laitetun kuusentaimen oli katkaissut vasenkätinen henkilö. Holmström oli oikeakätinen.

8. Surma-aseena käytettyä teräasetta ei löytynyt. Tutkimuksissa Holmströmin puukon jäljet sopivat vain 8 mm:n pituiselta kohdalta suohaudan naamioimiseksi vuoltuihin näreisiin. Se oli liian kaukaa haettu ja liian sattumanvarainen seikka kelvatakseen todisteeksi.

9. Polkupyörät upotettiin järven/lahden syvimpään kohtaan. On tietysti olemassa sattuman mahdollisuus, mutta tämä ei ole kovin todennäköinen. Miksi polkupyöriä ei löydetty ensimmäisissä naarauksissa ja sammakkomiehen suorittamissa etsinnöissä?

10.Holmströmin hallusta ei löydetty tytöille kuulunutta omaisuutta, arvokkaimpana Einen rannekello ja Riitan Kamera. Kukaan ei ole kertonut H:n niitä myöskään kaupitelleen.

11. Uhreille kuuluneita tavaroita, lähinnä vaatteita löytyi vielä heinäkuussa 1960 Varkauteen johtavan maantien varrelta. Tavarat olivat löydettäessä niin hyväkuntoisia, että ne oli todennäköisesti tuotu sinne talven 1960 jälkeen. Holmström oli pidätettynä syksystä 1959 asti.

12. Tulilahden jutun syyttäjä Viljo Laaksonen oli todennut ettei hän usko Holmströmin syyllisyyteen. Siihen ei uskonut myöskään aina kuolemaansa saakka Holmströmin puolustusasianajaja Holger Strömberg. Oikeuden puheenjohtaja Erik Granfelt ei olisi tuominnut Holmströmia silloin tiedossa olleiden hatarien aihetodisteiden perusteella.

[Scythe]

Kokosin aikoinaan tuohon kohtia, jotka osaltaan puoltavat R.H:n syyttömyyttä. Upotuspaikkatieto on tuossa epävarma ja puhuin silloin vielä myös järvestä, koska lähteet olivat ja ovat tuolta osin ristiriitaisia.

3.kohdan lause on muistini mukaan melko suoraan jostakin lähteestä. Tämän suuntaisesti ajateltiin varsinkin Tulilahden surmien paljastuttua mm. mediassa ja ilmeisesti myös poliisin taholta. Siltä myös vaikuttaa myöhemminkin asiaa tarkasteltaessa mm. lapionhaun osalta.

6. kohdan talon etäisyys on tuossa n. 1 km, mikä tieto on Jermon lähteestä. Joissakin muissa yhteyksissä on puhuttu lyhyemmästä matkasta.

7. kohdan kätisyys on kirjasta Paloaro-Palo: Luottamus ja kuolema. Problemaattinen tieto sikäli, että mihin tietoa vertaisi.

12. kohdan syyttäjän toteamus on myös Palon kirjasta. Sinänsä mielenkiintoinen toteamus ja mielestäni on lähdettävä siitä, että Palolla oli isäpuolensa sanomisista ensikäden tietoa. Isäpuoli oli todennut asian Palon äidille.

Lisäisin eiliseen keskusteluun, että ei kai olisi vuosikymmenet pohdittu kysymystä "Miten ulkopuolinen osasi hakea lapion talosta", jos kyseinen talo olisi näkynyt leirintäalueelle myös v. 1959, oli talo sitten sijainnut missä suunnassa hyvänsä (pois lukien järven suunta). Jotenkin lapion hakijan on täytynyt tietää talon sijainti.

[Sariola]

Minusta nuo perustelut eivät vaikuta kovin luotettavilta. Kommentoin kutakin tuonne väliin.

1. Holmström ei tunnustanut koskaan virallisissa kuulusteluissa murhanneensa tyttöjä.

Usein murhaajat kieltävät tekonsa loppuun saakka, vaikka tulisivatkin tuomituiksi murhista.

2. Holmström vakuutti kirjeessään syyttömyyttään: " En voi missään tapauksessa tunnustaa syyllisyyttäni tekoon, jota en ole tehnyt." Lisäksi itsemurhaviestissä ilmaisi saman: " Olen syytön".

Tulee mieleen se amerikkalainen mies, taisi olla nimeltään Johnson, joka myös kielsi samaan tapaan. Todistusaineisto oli vahva ja mies teloitettiin.

3. Tutkimuksissa kävi ilmi, että murhaaja(t) tunsi entuudestaan murhapaikan maaston.

Useat "koekaivaukset" osoittavat että ei tuntenut. Täytyi kokeilla mihin haudan voi kaivaa. Lapiokin oli käyty lainaamassa lähimmästä talosta saunanrakennustyömaalta. Matkaa sinne oli vain noin 400 m.

4. Holmström ei ollut syyllistynyt koskaan henkirikokseen. Hän oli ennen muuta varas ja murtomies. Hänet oli tuomittu viimeksi 1948. Tulilahden uhreilta saatu ryöstösaalis oli mitätön.

Kysymyksessä ei ollut ryöstö vaan motiivi oli "seksuaalinen". RH oli tuomittu mm. raiskausyrityksestä ja pahoinpitelystä. Pidätettäessäkin RH:llä oli laukussaan Mora-puukko, varmistamaton ladattu ase, ja kahdet naisten alushousut.

5. Miksi Holmström olisi tehnyt määrätietoisen, työlään ja aikaa vievän peittelyoperaation. Toiminta olisi ollut varsinkin ulkopaikkakuntalaiselle surmaajalle riskaabelia, koska riski siitä että esim. aamuiset kalastajat ym. kulkijat olisivat havainneet surmaajan, oli melko suuri. Holmström olisi todennäköisesti kiirehtinyt rikospaikalta heti pois. Poliisin suorittamassa kokeessa yksi vahva mies selviytyi tehtävästä annetun ajan puitteissa, mutta hänen oli tiedettävä koko ajan tarkkaan mitä teki. Peittelyoperaatio viittaa pikemminkin kahteen tekijään.

Testissä aikaa meni 2h 33min. Käytännössä RH on voinut käyttää aikaa enemmän. Lisäksi peittelyä on todennäköisesti käyty parantelemassa seuraavina öinä. Katoamisilmoituskin tehtiin vasta 4.8.1959. Rikos oli tapahtunut yöllä 27-28.7.1959. Teknisesti täysin mahdollista. Puuhailu rikospaikalla ja siellä käyminen seuraavina öinä on samalla tavalla ollut "riskaabelia" olipa tekijä paikallinen tai ulkopuolinen, siinä ei ole eroa. Mopomies oli nähty seuraavan tyttöjä Tulilahteen. Epäilys olisi nopeasti siirtynyt häneen, jos ruumiit olisi heti löydetty. Näin tekijä voitti aikaa, olkoonpa ulkopuolinen tai paikallinen.


6. Tyttöjen suohaudan kaivuuseen käytetty lapio oli peräisin n. 1 km:n päästä talosta, jossa oli vihaiseksi tunnettu koira. Koira ei haukkunut tuona yönä. Kuka ulkopuolinen lähtee etsimään lapiota kilometrin päästä, jossa on vielä vihainen koira?

Testissä lapion "lainaamiseen" meni aikaa 13 minuuttia. Matka lähitaloon on ollut noin 450m. Aika täsmää matkaan. Koira on voinut olla tuolloin sisällä. Testissäkin "lainaaminen" onnistui.

7. Suohaudalle laitetun kuusentaimen oli katkaissut vasenkätinen henkilö. Holmström oli oikeakätinen.

RH:n kätisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Joku oikeakätinen voi vuolla vasemmalla kädellä. Olen tuntenutkin sellaisen henkilön.

8. Surma-aseena käytettyä teräasetta ei löytynyt. Tutkimuksissa Holmströmin puukon jäljet sopivat vain 8 mm:n pituiselta kohdalta suohaudan naamioimiseksi vuoltuihin näreisiin. Se oli liian kaukaa haettu ja liian sattumanvarainen seikka kelvatakseen todisteeksi.

Sillä 8 mm:n matkalla olivat ne lovet puukonterässä, joista voitiin luotettavasti todeta, että vuolu oli suoritettu juuri sillä puukolla. Kuvasta näkee, että lovet ja vuolujälki täsmäävät täydellisesti. Asia on tutkittu mikroskoopilla, se ei ole "musta tuntuu" tietoa. Myös surma-ase saattaa olla juuri tuo Mora-puukko.


9. Polkupyörät upotettiin järven/lahden syvimpään kohtaan. On tietysti olemassa sattuman mahdollisuus, mutta tämä ei ole kovin todennäköinen. Miksi polkupyöriä ei löydetty ensimmäisissä naarauksissa ja sammakkomiehen suorittamissa etsinnöissä?

Järven syvin kohta on noin 8 km:n soutumatkan päässä ja syvyys siellä on 55,5 m. Tulilahden syvin kohta näyttää olevan syvyyskäyrien mukaan Saunasaaren ja Multaniemen välissä, ja on siellä noin 4,9 m. Upotuspaikka sensijaan on melko lähellä Tulilahden pohjukkaa, ja teltan puolelta katsoen lähellä vastarantaa. Tämä perustelu on siis vailla pohjaa, eli ei pidä paikkaansa. Ehkä etsinnöissä on etsitty lähinnä teltan puoleiselta rannalta.

10.Holmströmin hallusta ei löydetty tytöille kuulunutta omaisuutta, arvokkaimpana Einen rannekello ja Riitan Kamera. Kukaan ei ole kertonut H:n niitä myöskään kaupitelleen.

Kyllä RH oli riittävän viisas, että ei pidä hallussaan sellaista omaisuutta. Teon motiivi lieneekin seksuaalinen. Puukon todistusarvoa RH ei ymmärtänyt varoa.

11. Uhreille kuuluneita tavaroita, lähinnä vaatteita löytyi vielä heinäkuussa 1960 Varkauteen johtavan maantien varrelta. Tavarat olivat löydettäessä niin hyväkuntoisia, että ne oli todennäköisesti tuotu sinne talven 1960 jälkeen. Holmström oli pidätettynä syksystä 1959 asti.

Tavarat on voinut tuoda paikalle henkilö, joka tunsi RH:n piilotuspaikat, ja "avusti" tavaroiden tuomisessa löydettäviksi.

12. Tulilahden jutun syyttäjä Viljo Laaksonen oli todennut ettei hän usko Holmströmin syyllisyyteen. Siihen ei uskonut myöskään aina kuolemaansa saakka Holmströmin puolustusasianajaja Holger Strömberg. Oikeuden puheenjohtaja Erik Granfelt ei olisi tuominnut Holmströmia silloin tiedossa olleiden hatarien aihetodisteiden perusteella.

Vain puolustusasianajaja oli sitä mieltä selvästi. Kyllä kirjoista ja kirjoituksista ilmenee, että nämä kaksi muuta olivat epävarmoja. Kyllä tuomari voi olla mielessään sitä mieltä, että syytetty on todennäköisesti syyllinen, mutta ei voida tuomita noilla näytöillä.

Nuo perustelut näyttävät runsaudestaan huolimatta heiveröisiltä! Määrä ei korvaa laatua!