Puhuiko Marjatta totta?

[Kartsa68]

Aika rauhallistahan murhaniemellä tuntuu olleen ennen puoltayötä. Vain Kaukiaiselle oli joku huudahtanut "poika!" lähistöllä tämän pyöräillessä. Ehkäpä joku humalainen. Varmaan suuri osa tämänkin palstan jäsenistä nuoruudessa viettänyt ranta- tai muita yöretkiä. Ja nukkumaan pantu kiltisti kuten kotona kymmeneltä kera hyvän yön toivotusten. Voihan sekin tieten olla mahdollista. Mutta pirun epätodennäköistä.

[awa]

Bodomin mysteeriossa on silminäkijöiden kuvaukset hyvin kirjattu, ja huomiot laitettu muistiin niin tarkasti kuin kertoja on ne kyennyt palauttamaan mieleensä. Tästä esimerkkinä on teltan pystytyksen jälkeinen kuvaus alkuillalta ennen klo 21 tä.

"Koululainen Keijo Kalevi Karjalainen, s. 1946, oli samana iltana noin kello 18.30 lähtenyt Bodominjärvelle yhdessä sisartensa Mailis ja Monica Karjalaisen sekä Markku Helokankaan ja Kurt ja Birgitta Hilden nimisten lasten kanssa uimaan ajaen polkupyörillä aina niemissä olevaan metsänreunaan asti. He olivat nähneet teltan ja tytön ja pojan sekä ainakin yhden moottoripyörän sekä murhaniemen kärjessä erään tytön ja pojan (nämä olivat Pentti Hämäläinen ja Helena Lundström Tuomarilasta), jotka olivat melko välittömästi poistuneet rannalta. Lisäksi oli keskimmäisen niemen kärjessä ollut kaksi 12-14 vuotiasta poikaa ja eräs ehkä 20-vuotias nuorukainen ongella (todennäköisesti Ole Ahlroos, Krister Ekroos ja Seppo Vuolio, jotka olivat myös nähneet teltan pystyttämisen). Teltan edustalla oli ollut tyttö ja poika, joista poika oli vaikuttanut olleen humalassa (toisten lasten mukaan ei mitään merkkejä alkoholista ollut esiintynyt) ja järvellä oli myös näkynyt soutuvene. Lapset poistuivat paikalta noin kello 21.00 ..."

Tässä kerrotaan teltan edustalla olleista tytösta ja pojasta, joista poika oli vaikuttanut olleen humalassa. Mielenkiintoista sekin, että tämäkin seikka tukee Marjatta Sahakankaan kertomusta.

- hymm -

[Merivuokko]

Dahlbyn nimessä oli mies rannalla ja seurasi poikien kulkua polulla.
Kalevi ja Heikki pysähtyivät polulla oikein katsomaan miestä, koska
siellä ei tavallisesti ollut mitään liikettä.
Ja tämän kuulin Heikiltä 5.6.1960, illemmalla, kun Heikki oli palannut
Oittaalta.
Että maastossa taustalla oli liikettä ja herätty, sen kuulin vasta uuden
tutkinnan alettua.
Tämä tukee Marjatan kertomusta, mutta ketä siellä oli, sitähän
Marjatan kertomus ei todista.

[awa]

Puhuiko Marjatta totta?
Oma arvioni on, että ei puhunut totta.

Tämän totesi myös käräjäoikeus, vaikka ilmaisi asian kauniisti tämän suuntaisesti: "Kertomukselle ei ole annettava mitään todistusarvoa".

Kertomus osoitettiin monessa kohtaa mahdottomaksi olemassa oleviin tosiasioihin perustuen. Siis keksityksi.

Ai - oma arvio voi olla omasta mielestä joskus kaunis

- oksennan -

[strangelove]

Puhuiko Marjatta totta?
Oma arvioni on, että ei puhunut totta.

Tämän totesi myös käräjäoikeus, vaikka ilmaisi asian kauniisti tämän suuntaisesti: "Kertomukselle ei ole annettava mitään todistusarvoa".

Kertomus osoitettiin monessa kohtaa mahdottomaksi olemassa oleviin tosiasioihin perustuen. Siis keksityksi.

Ai - oma arvio voi olla omasta mielestä joskus kaunis

- oksennan -

Marjatta puhui täyttä paskaa, mutta eihän sitä ihan tuossa muodossa voi virallisiin paperotteihin painaa. Tuo kertomus ontui joka osa-alueella niin pahoin, että on suorastaan naurettavaa jos joku vielä uskoo siihen. No, sokeutta on monenlaista...

[Kartsa68]

Puhuiko Marjatta totta?
Oma arvioni on, että ei puhunut totta.

Tämän totesi myös käräjäoikeus, vaikka ilmaisi asian kauniisti tämän suuntaisesti: "Kertomukselle ei ole annettava mitään todistusarvoa".

Kertomus osoitettiin monessa kohtaa mahdottomaksi olemassa oleviin tosiasioihin perustuen. Siis keksityksi.

Ai - oma arvio voi olla omasta mielestä joskus kaunis

- oksennan -

Marjatta puhui täyttä paskaa, mutta eihän sitä ihan tuossa muodossa voi virallisiin paperotteihin painaa. Tuo kertomus ontui joka osa-alueella niin pahoin, että on suorastaan naurettavaa jos joku vielä uskoo siihen. No, sokeutta on monenlaista...

Melko tunteikas kannanotto. Varsinkin kun nimimerkki kirjoituksiensa perusteella vaikuttaa vilpittömästi uskovan kaikki Gustafssonin kertomukset. Näistä lukuisista ei yksikään ole samanlainen edellisten kanssa. Lähtien jo kesällä 1960 tehdyistä asianomistajakuulemisista, jotka ovat ristiriidassa todistajalausuntojen kanssa ja varsinkin viinakassin kanssa melkoista sekoilua tarinassa.

[awa]

Marjatta puhui täyttä paskaa, mutta eihän sitä ihan tuossa muodossa voi virallisiin paperotteihin painaa.

Mikäpä siinä Matrjatan kertomuksessa nyt niin suurta paskaa on?

Sekö, että Marjatta kertoi olleensa ystävineen telttailemassa Bodomilla verihelluntaina -60 ja Gustafsson seurueineen oli vieraillut illan aikana heidän teltallaan.

Mikäli sinä väität tuon kertomuksen olevan täyttä paskaa, niin varmasti pystyt sen myös meille todistamaan.

[strangelove]

Marjatta puhui täyttä paskaa, mutta eihän sitä ihan tuossa muodossa voi virallisiin paperotteihin painaa.

Mikäpä siinä Matrjatan kertomuksessa nyt niin suurta paskaa on?

Sekö, että Marjatta kertoi olleensa ystävineen telttailemassa Bodomilla verihelluntaina -60 ja Gustafsson seurueineen oli vieraillut illan aikana heidän teltallaan.

Mikäli sinä väität tuon kertomuksen olevan täyttä paskaa, niin varmasti pystyt sen myös meille todistamaan.

Ei minun tarvitse. Käräjäoikeus teki sen jo.

[kukkuu]

Marjatta puhui täyttä paskaa, mutta eihän sitä ihan tuossa muodossa voi virallisiin paperotteihin painaa. Tuo kertomus ontui joka osa-alueella niin pahoin, että on suorastaan naurettavaa jos joku vielä uskoo siihen. No, sokeutta on monenlaista...

Nyt pitää laittaa järjestyksessään toinen nilsguddha patsas jakoon. Tässä sinulle, ole hyvä. Palvo sitä illan synkkinä hetkinä.

[awa]

Mikäli sinä väität tuon kertomuksen olevan täyttä paskaa, niin varmasti pystyt sen myös meille todistamaan.

Ei minun tarvitse. Käräjäoikeus teki sen jo.

Jep - ei sinun tarvitse. Ei tarvinnut käräjäoikeudenkaan. Parempi jättää todistamatta, kun et siihen pysty. Ei pystynyt käräjäoikeuskaan.

Itse en ole löytänyt Marjatan kertomuksesta mitään sellaista seikkaa, etteikö se voisi hyvinkin pitää paikkansa. Se on looginen ja uskottava tarina. Toki joitakin toisarvoisia seikkoja on voinut sekoittua, mutta kokonaisuus toimii aika virheettömästi. Saa sitä näinkin ajatella. Ei ole kiellettyä.

- hymm -

[strangelove]

Marjatta puhui täyttä paskaa, mutta eihän sitä ihan tuossa muodossa voi virallisiin paperotteihin painaa. Tuo kertomus ontui joka osa-alueella niin pahoin, että on suorastaan naurettavaa jos joku vielä uskoo siihen. No, sokeutta on monenlaista...

Nyt pitää laittaa järjestyksessään toinen nilsguddha patsas jakoon. Tässä sinulle, ole hyvä. Palvo sitä illan synkkinä hetkinä.

Kiitos! Teepä vielä itsellesi samanlainen, mutta vaihda Nissen pään tilalle Tuomisen pää

En jaksa enää kerrata noita lukuisia ristiriitoja Marjatan kertomuksessa. Jos awa, kukkuu muu sekalainen sakki ei niitä itse huomaa, niin kärsiköön sitten tyhmyydestään. Noh, kukaan ei havainnut Marjatan jengiä. Oittaan kartanon väki olisi varmasti häätänyt moiset tunkelijat mailtaan. Bodomilla ei ollut mitään yleistä leirintäaluetta. Tuossa nyt ihan alkuun muutama seikka. Marjatan tarina sotii kaikkea sitä vastaan minkä Tuominen oli tutkimuksissaan selvittänyt.

Tässä erään Sahakankaan tuntevan henkilön kommentti: "satun tuntemaan marjatan.. olen tuntenut jo monta kymmentä vuotta.. en yhtään ihmettelisi vaikka olisi alkoholilla turmelleen maksansa kanssa menny selittämään oikeudessa puuta heinää peittääkseen totuuden.. viina tekee vuosien saatossa tepposensa.."

Että sikäli...

[awa]

En jaksa enää kerrata noita lukuisia ristiriitoja Marjatan kertomuksessa. Jos awa, kukkuu muu sekalainen sakki ei niitä itse huomaa, niin kärsiköön sitten tyhmyydestään.

Kovasti on voimat hiipuneet, kun et enää jaksa. Taitaa olla niin, että niitä ristiriitoja ei juurikaan enää ole, vaan asioilla on tapana asettua kohdalleen. Totuus on faktojen tunnustamista.

Bodomilla ei ollut mitään yleistä leirintäaluetta. Tuossa nyt ihan alkuun muutama seikka.

Mielestäni Marjatta Sahakangas ei viitannut leirintäalueeseen kuin se olisi ollut siellä jo vuonna -60, vaan selvensi kertomaansa tuolla tiedolla, joka liittyi myöhempään Bodom-historiaan - leirintäalueineen.

Leirintäalue on Bodomilla todella hallitseva ja dominoiva kohde, joten sitä käytetään keskusteltaessa tuosta alueesta ja "objektin" sijainnista ko. alueella. Voin olla oikeassakin. Saa sitä näinkin ajatella. Mutta tämän varmentamiseen tarvitaan Marjatta Sahakankaan sanatarkat lausunnot, jossa pilkutkin ovat kohdallaan.

Ne lausunnot, jotka minä olen nähnyt, ovat juuri tuon kaltaisia mitä edellä kerroin. Juuri noin Sahakangas oli tuota mainintaa leirintäalueesta kertomuksessaan käyttänyt.

Käräjäoikeutta vietiin kuin pässiä narussa, ja on turhaa kuvitella, että se tyyli jatkuu maailman tappiin asti.

- hymm -

[awa]

Tässä erään Sahakankaan tuntevan henkilön kommentti: "satun tuntemaan marjatan.. olen tuntenut jo monta kymmentä vuotta.. en yhtään ihmettelisi vaikka olisi alkoholilla turmelleen maksansa kanssa menny selittämään oikeudessa puuta heinää peittääkseen totuuden.. viina tekee vuosien saatossa tepposensa.."

Että sikäli...

Tähän keksityltä vaikuttavaan naurettavaan provoon, löytyy palstalta loistava vasta-argumentti:

" Pyörimme Jatan kanssa samoissa piireissä silloin, kun hän kulki Eijan ja Merjan kanssa. Jatan tapana ei ole satuilla."

- hymm -

[strangelove]

Voitha sinä awa mennä Rauno Vuorisen tai Harri Rahikan pakeille ja kysyä, mitä mieltä he olivat tuosta oikeudenkäynnistä. Tuominen ja Haapala ovat Krp:ssä kovin yksinäinen oppositio.

Mitä tulee Marjattaan, on tässä muutamia jo aiemmin täällä esitettyjä perusteluja:

- Ajatus neljästä vaienneesta syyllisen tienneestä todistajasta on hyvin epätodennäköinen. Mitä he pelkäsivät? Nissen kostoako kaikki neljä vai?!

- Marjatta muutti tarinaansa obsin jälkeen kaikilta niiltä osin kuin se osoittautui mahdottomaksi. Mistähän syystä...hymm...

- Marjatan oikeudessa kertomassa tarinassa oli asioita, jotka eivät voineet pitää paikkaansa.

- Lahtisen mukaan tämän veli tai Jäppinen eivät olleet Bodomilla helluntaina 1960.

- Marjatan tarinan olennainen osa on Nissen prätkäaejelu, jota kukaan muu ei ole kuullut. Tunttu oudolta ettei kukaan muu hiljaisella Bodomilla kuullut prätkän ääniä.

- Marjatan tarina on ristiriidassa Karjalaisen aamuyöllä tekemän havainnon kanssa. Jompi kumpi siis valehtelee...

- On epätodennäköistä, että Nisse olisi uskaltanut vaieta ensimmäisissä kuulusteluissaan vierailusta toisessa leirissä. Mistä Nisse sai tiedon, että kaikki 4 vaikenevat, ja hän voi siten uskottavuuttaan menettämättä valehdella illan tapahtumista.

Vastaapa awa näihin. Vaikka uskotkin Marjattaan kuin lapsi joulupukkiin...

[awa]

KUULUSTELUKERTOMUS
Keskiviikkona 29. päivänä kesäkuuta 2005 kello 12.30 alkaen Luopioisten kunnantalolla rikosylikonstaapeli Matti Päivisen kuulustelemana ja rikosylikonstaapeli Markku Tuomisen kuulustelutodistajana läsnä ollessa.

Todistaja, kerroshoitaja SAHAKANGAS e. Kumberg, Tarja Raija Marjatta uudelleen kuulusteltuna uudistaa aikaisemman kuulustelukertomuksensa ja sanoo sen olevan oikein merkitty sekä edelleen kysyttäessä kertoi seuraavaa: Minulle on ennen kuulustelun alkua kerrottu oikeuteni ja velvollisuuteni tässä kuulustelussa. Ymmärrä minulle ennen kuulustelun alkua kerrotut oikeuteni ja velvollisuuteni.

Minulla on sellainen käsitys, että Pentti ”Pena” Jäppinen ja Nils ”Nisse” Gustafsson ovat tutustuneet toisiinsa moottoripyöräilyn kautta. Tällä tarkoitan sitä, että he ovat silloin liikkuneet samoissa piireissä. Sitä kuinka kauan aikaa he olivat tunteneet toisensa, en osaa sanoa. Kuten olen jo kertonut, heidän tapaamisensa olivat satunnaisia, eli päivittäin he eivät olleet toistensa kanssa tekemissä. Minulla oli siihen aikaan monta kutsumanimeä, joita olivat mm. Markka sekä Jatta, jota nimeä minusta yleensä käytettiin. Sukunimeni tuohon aikaan oli Kumberg. Kuten jo olen kertonut Nils ”Nisse ” Gustafssoniin tutustuin Pentti Jäppisen kautta. Aikaisemmin en ollut Nissen kanssa missään tekemissä.

Nissen kanssa keskustellessani käytimme usein ruotsinkieltä, mistä muut paikalla olleet kuten Pentti, Seppo Laitinen ja Seija Nieminen, meitä usein huomauttivat. Seurustelu Pentin kanssa päättyi muistaakseni vuonna 1962 tai 1963. Lopetettuani seurustelun Pentin kanssa tapasin Nisseä tosi satunnaisesti. Tämä johtui siitä, etten Pentistä erottuani enää liikkunut niissä samoissa piireissä missä Nissen oli tapana liikkua. Olen usein ollut paikalla kun Nisse on ottanut, meistä muista paikalla olleista, aivan mitättömistä asioista ns. pultit. Hän ei koskaan käynyt kehenkään varsinaisesti käsiksi, mutta huusi ja räyhäsi kovalla äänellä niin kauan, että sai tahtonsa läpi. Nämä Nissen pultit tapahtuivat hänen ollessa selvin päin, eli alkoholilla ei ollut mitään osuutta näiden tapahtumien kanssa.

Minulla ei ole mitään tietoa siitä kenen kanssa Nisse olisi siihen aikaan tapellut. Kuten olen kertonut, olen kuullut toisten henkilöiden kertoneen Nissen joutuneen usein tappeluihin. En kuitenkaan pysty sanomaan yhtään sellaista tapahtumaa, jossa Nisse olisi jonkun kanssa tapellut. En tuntenut Nissen lähipiiriä, enkä tästä syystä pysty sanomaan kenen kanssa hän olisi silloin tapellut.

Nisseä olen tavannut Bodomin jälkeen kaksi kertaa. Näillä kerroilla tarkoitan sellaisia tapaamisia, että olemme keskustelleet keskenämme. Olen toki useammin nähnyt häntä jossakin ohimennen, mutta silloin emme ole keskustelleet. Ensimmäisen kerran näin Nissen Helsingin linja-autoasemalla noin 3-4 kuukautta Bodonjärven tapahtumien jälkeen. Nisse oli silloin liikkeellä yksi ja matkalla kotiinsa. En nähnyt hänen menevän linja-autoon. Tämä tapaaminen kesti korkeintaan 10-15 minuuttia ja se päättyi siitä syystä, että aloin urkkimaan Nisseltä tarkemmin hänen kuulumisiaan. Tässä vaiheessa Nisse ilmoitti minulle, että hänellä oli kiire ja lähdimme kumpikin omille teillemme.

Asiasta, josta aloin tarkemmin Nisseltä kyselemään koski juuri Bodom-järven tapahtumia. Minulle tuli sellainen tunne, ettei Nisse halunnut niistä mitään puhua. En pitänyt sitä kuitenkaan mitenkään ihmeellisenä koska en varmaan itsekään tuossa tilanteessa Nissenä olisi siitä halunnut puhua.

Toisen kerran tapasin Nissen useita vuosia myöhemmin. Olin aikaisemmin jo kuullut puhetta siitä, että Nisse oli mennyt naimisiin. Tämä toinenkin tapaaminen tapahtui Helsingissä, mutta en nyt pysty sanomaan missä siellä. Nisse oli silloin liikkeellä yhdessä vaimonsa kanssa. Heidät tavattuani kysyin Nisseltä, että tämä seurassasi olevan naishenkilö on varmaan vaimosi. Tämän jälkeen Nisse esitteli meidät toisillemme. Tämäkään toinen tapaaminen ei kestänyt kovin kauaa, ehkä 10-15 minuuttia. Tämän tapaamisen aikana Nisse katsoi minua suoraan silmiini ja tällä ymmärsin hänen tarkoittavan, etten saisi puhua tai kysyä mitään Bodom-järven tapahtumista. Sanallisesti hän ei tästä sanonut minulle mitään, ainoastaan tällä silmiin katsomiselle. Vaikka en tuntenutkaan Nisse mitenkään hyvin, ymmärsi ensimmäisen linja-autoasemalla tapahtuneen tapaamisen perusteella, ettei hän halunnut minun puhuvan Bodom-järven tapahtumista. Tapaamisen yhteydessä puhuimme sekä suomea että ruotsia.

Olen myöhemmin miettinyt syitä siihen miksi Nisse ei halunnut minun kyselevän häneltä Bodom-järven tapahtumista. Olen tullut siihen tulokseen, että jostakin syystä Nissellä oli huono omatunto ko. tapahtumista. Tällä tarkoitan sitä, että hän oli ainoa eloon jäänyt kyseisestä telttaseurueesta.

Kysyttäessä vastaan, että tuttavuus Seppo Boismaniin on syntynyt samalla tavalla kuin Nisseenkin, eli moottoripyöräilyn kautta. Seppoa olen tavannut huomattavasti harvemmin kuin Nisseä. Pääasiassa Seppo puhui suomea, mutta kyllä hän joskus käytti myös ruotsin kieltä. Mielestäni Seppo oli rauhallinen enkä koskaan ole kuullut juttuja, että hän olisi tapellut jonkun kanssa. Poikien liikkuessa kaksistaan Nisse oli se, joka määräsi mitä tehdään ja mitä ei.

Olen kertonut aikaisemmin, että Nissen, Sepon, Tuulikin ja Irmelin tullessa teltallemme huomasin Nissen olevan humalassa koska hän horjui. Mistään muusta ei ollut huomattavissa, että Nisse oli juonut. Kuten olen jo kertonut Nissellä ja Sepolla oli riitaa mukana olleista tytöistä. Nissen räyhääminen oli kuitenkin niin normaalia, tilanteissa joissa asiat eivät menneet niin kuin hän halusi, etten siinä tilanteessa usko alkoholilla olleen mitään vaikutusta Nissen käyttäytymiseen.

Teltalla ollessamme Nisse ja Seppo ainoastaan huusivat toisilleen, mutta eivät missään vaiheessa käyneet käsiksi toisiinsa. Tuulikki ja Irmeli seurasivat sivusta poikien räyhäämistä hyvin varovaisen oloisina. Kysyttäessä vastaa, että sanoessani pojilla olleen riitaa mukana olleista tytöistä, tarkoitin sillä sitä, että Nisse olisi halunnut olla Tuulikin kanssa. Nisse oli kuitenkin tuolla telttaretkellä yhdessä Irmelin kanssa.

Meidän silloin ollessa Bodom-järvellä ei teltallamme käynyt ketään muita kuin Nisse, Seppo, Tuulikki ja Irmeli. Myöskään me emme silloin illalla käyneet missään. En silloin siellä ollessani nähnyt siellä ketään muita henkilöitä. Kuulin kyllä alueelta muidenkin kuin Nissen porukan ääniä, mistä päättelin alueella olevan meidän ja Nissen porukan lisäksi muitakin henkilöitä. Nämä kyseiset äänet kuuluivat nykyisen leirintäalueen suunnalta.

Lähellä leiripaikkaamme oli silloin myös uimaranta, eli äänet ovat saattaneet kuulua uimassa olleille henkilöille.Olen ajanut päätietä ohi leirintäalueen, mutta koskaan en ole käynyt meidän telttapaikalla tai Nissen porukan telttapaikalla. Ensimmäisen kerran palasin tapahtumapaikalle kun kävin ensimmäisen kuulusteluni jälkeen näyttämässä poliiseille vuoden 1960 telttapaikkaamme.

Kerroin aikaisemmassa kuulustelussani ottaneeni silloin vuonna 1960 valokuvia Bodom-järveltä. En kuitenkaan ole mistään löytänyt noita silloin ottamiani valokuvia. Valokuvia olen näyttänyt ainakin Pentti Jäppiselle. Kuvat ovat olleet pakattuna pahvilaatikoihin, mistä syystä niiden näyttäminen on ollut harvinaista. Niiden näyttäminen täysin vieraille henkilöille on täysin turhaa.

Kysyttäessä vastaan, että päätin alkaa puhumaan näistä asioista viime keväänä. Kuulin silloin, että Nisseä syytetään tässä asiassa murhista ja mielestäni tässä ei ole kyse murhista vaan äkkipikaistuksissa tehdystä teosta. Minulla on sellainen mielipide, ettei Nisse ole tarkoittanut tehdä mitään tälläista, mistä häntä nyt syytetään.

Kuulin sen illan aikana Nissen porukan teltan luota kova äänistä puhetta, joiden sanoista en kuitenkaan saanut selvää. Sieltä kuulemani äänet kuuluivat kuitenkin siellä olleille henkilöille, eli Nisselle, Sepolle, Tuulikille ja Irmelille. En siis kuullut heidän telttansa luota kenenkään muun henkilön tai henkilöiden ääniä. Tämän perusteella sanoisin Nissen teltalla olleen juuri sen porukan, jonka siellä piti olla.

Bodom-järven tapahtumista olen puhunut, poliisien lisäksi, yhdelle televisiotoimittajalle, entiselle työkaverilleni Christian Borgille sekä pojalleni Tomi Sahakankaalle. Eilen kerroin myös tästä asiasta lyhyesti Merja Niemiselle. Christianille, televisiotoimittajalle ja pojalleni Tomille olen kaikille kertonut tästä tapahtumasta samanlaisen kertomuksen, jonka olen myös kertonut näissä kuulusteluissani.

Pelko siitä, että nimeni tulee julkisuuteen, on syy siihen miksi en aikaisemmin ole tästä asiasta halunnut kenellekään puhua. Lisäksi olen luottanut siihen, ettei Suomessa tämän asian takia ketään syytöntä tuomista sekä se, että kysymyksessä on niin raaka rikos, joka varmasti jossakin vaiheessa selvitetään.

Nyt kuitenkin julkisuudessa on koko ajan puhuttu kolmoismurhista, mikä aiheutti sen, että päätin tulla kaikista aikaisemmin kertomistani peloistani huolimatta julkisuuteen. Omasta mielestäni en tässä tapauksessa ole halunnut suojella ketään muuta kuin itseäni.

Bodom-järven tapahtumista puhuimme paljonkin Pentin, Sepon ja Seija Nimeisen kanssa. Alussa meillä ei ollut mitään yhteistä sopimusta siitä miten meidän pitäisi toimia tässä tilanteessa.

Noin vuosi Bodom-järven tapahtuman jälkeen sovimme keskenämme siitä, ettei kukaan meistä mene kertomaan havainnoistaan poliisille, jos he eivät tule sitä meiltä erikseen kysymään.

Syy siihen, miksi päätimme näin toimia oli se, että tiesimme miten Nisse käyttäytyisi meitä kohtaan saatuaan tietää, että olisimme kertoneet sen illan tapahtumat poliisille. Tällä tarkoitan sitä, että Nisse kostaisi jollain konstilla tämän meille. En nyt enkä silloin pelkää henkeni puolesta, millä tarkoitan sitä, etten usko Nissen tekevän minulle mitään niin pahaa, että menettäisin henkeni.

Meillä kaikilla neljällä oli selvä kuva tuon illan tapahtumista, millä tarkoitan sitä, että meidän mielestämme Nisse oli syyllinen. Tämä perustui siihen, että illan aikana kuulimme Nissen teltalta kova äänistä meteliä, jonka jälkeen tuli aivan hil-jaista. Tämän jälkeen kuulin kun joku lähti sieltä ajamaan moottoripyörällä. Ajattelin jo silloin, että nyt se pöljä (Nisse) lähti pois teltalta muiden jäädessä vielä sinne. Tämä sopii hyvin myös Nissen käyttäytymiseen niissä tilanteissa, joissa hän ei saanut tahtoaan läpi.Kuten kerroin kuulin jonkun lähtevän Nissen telttapaikalta moottoripyörällä, mutta en missään vaiheessa kuullut sen palaavan takaisin sinne.

Aamulla porukalla Nissen telttapaikalle mentyämme en kiinnittänyt mitään huomiota poikien, Nissen ja Sepon moottoripyöriin. Sinne mentyämme näin kun Nisseä nostettiin paareille ja muistan, että hänen kasvonsa olivat veressä. Järkytyin siinä tilanteessa niin pahoin, etten pystynyt sen tarkemmin katsomaan hänen vammojaan. Luettu, annettu tarkastettavaksi ja hyväksytty: Tarja Raija Marjatta SAHAKANGAS"


- hymm -