Damien kirjoitti:Ilmeisesti suurin osa niistä tulee, laumaan jäävät todennäköisesti menehtyvät talven myötä.
edit. Harvempaan asutuilla alueilla olen joskus lukenut koiralaumojen(joiden omistajat ovat siis
antaneet käyskennellä vapaina pitkin maita ja mantuja) käyneen säännöllisesti esim. lampoloissa aiheuttamassa tuhojaan.Näissä tapauksissa on kuitenkaan turha puhua villikoirista.
Jos koira ei pärjää luonnossa vaan tarvitsee ihmisen apua ruoan saamiseen tai kylmältä suojautumiseen,
se ei ole villi.
Pakko vielä palata.
Onhan noita jalostettuja koirarotuja jotka ei selviä luonnossa ilman ihmisen apuja, mutta paljon on niitä rotuja jotka selviää kesät/talvet, ja saavat ravintoa samalla tavalla kuin sudetkin mikäli ovat vähintään 3/4 koiran laumoissa, ja jos tuossa joukossa on yksikin susi niin saavat kiinni ja kaadettua vaikka hirven.
Lisänä vielä tähän keskusteluun yksi kirjoitus:
Koira ei ole aina
ihmisen paras ystävä
Turun Sanomat 16.8 2009 02:26:51
Koiraa pelkäävälle ihmiselle on aivan sama aiheutuuko koiran aggressiivinen käyttäytyminen koirasta itsestään vai sen kasvattajan tekemistä virheistä, koiran purema tuntuu aina samalla tavalla ikävälle. On myös turha puolustautua sillä, että koiraroduilla ei olisi joidenkin tutkimusten mukaan vaikutusta niiden aggressiivisuuteen. Totuus kuitenkin on, että suuren ja voimakkaan koiran purema on aina vakavampi ja traumaattisempi kokemus.
Eri lähteistä etsimääni viralliseen tietoon viitaten voi koiraa pitää hyvällä syyllä vaarallisena eläimenä, jos vertaamme sitä vaikkapa susiin. Luonnonvarainen susi ei ole kymmenen vuoden aikana purrut kertaakaan ihmistä Suomessa, eikä näin ollen myöskään aiheuttanut ihmisen kuolemia.
Samassa ajassa koira – se rakas lemmikki – on tappanut 11 ihmistä Suomessa. Sen lisäksi joka päivä Suomessa keskimäärin 50 ihmistä saa tuntea koiran pureman nahoissaan, mikä tekee kymmenessä vuodessa noin 180 000 puremaa. Lääkärikeskusten tietojen perusteella vakavat vammat aiheutuvat vahvaleukaisten koirarotujen, kuten saksanpaimenkoiran, dobermannin, rottweilerin tai pitbullterrierin puremista. Näiden edellä mainittujen ja monien vastaavien koirarotujen omistamiseen ei mielestäni ole mitään järjellistä syytä yksityishenkilönä.
Erään vakuutusyhtiön tietojen perusteella, yleisin kodin vastuuvakuutuksesta korvattava henkilövahinko johtuu juuri koirien puremista ja kohteena on yleensä lapsi.
On tärkeää muistaa, että ihminen joka pelkää koiraa kokee sen myös aidosti uhkaavaksi. Ei se lievitä pelkoa, että koiran omistaja vakuuttaa lemmikkinsä olevan kiltti ja ihana. Pelko on aito tunnetila ja pelkäävä ihminen viestittää tahtomattaan koiralle epävarmuuttaan monin eri tavoin. Tämän pelon koira myös aistii ja sen käytös muuttuu vielä pelottavammaksi.
Tällaisessa tilanteessa koiran omistajan on ymmärrettävä ottaa lemmikkinsä kunnolla hallintaan ja pidettävä se kaikissa lain määräämissä olosuhteissa kiinni kytkettynä. Oman rakkaan lemmikin suhteen ei pidä koskaan olla liian sinisilmäinen, sillä jos ylijalostetun jättiläisen päässä naksahtaa kerran, tulee rumaa jälkeä. Itsetunnon kohottamiseen on paljon parempia keinoja kuin suuren ja pelottavan koiran omistaminen.
Olisi silti kiva kuulla tämän Saarelan tapauksen toisen osapuolen versio! Omassa tarinassani vikaa oli mielestäni sekä räksyttävän pikku fifin omistajassa, että tämän isomman purreen koiran hihnan toisessa päässä. SIitähän se riemu repesi, kun tuollainen yhdistelmä kohtasi. Onneksi selvittiin vain syvillä haavoilla...
