Tulilahti 1959 (ketju 1)

[Ravadas]

Nuo Holger Pitkäsen näkemät pyöräilijätytöt (ja miehet) lienevät olleet joitakin aivan muita retkeilijöitä. Pitkänen oli lähtenyt Polvijärveltä Joensuun suuntaan joskus neljältä iltapäivällä - ja silloinhan Eine ja Riitta olivat jo Liperissä. Tytöt lähtivät Polvijärveltä puolilta päivin, ja klo 14.30 heidät nähtiin jo Käsämän lossin luona.

[Anyone]

Joo, tämä tässä todella kiinnostaa: tuon Apu-lehden jutunkin n perusteella näyttää siltä, että naisille on seuraan pyrkineitä parivaljakkoja riittänyt (kevyet viitteet edellisellä sivulla olleisiin kahteen juttuun). Eihän se ihme ole, kyllä kaksi edustavaa kaapuntilaisnaista on kerännyt herroja maalla kuin hunaja.

En minäkään yhtään ihmettele että miesten päät kääntyivät tyttöjen perään, siellä maaseudulla vielä. Itsekkin kiinnitin heihin huomioni juuri heidän vaatetuksensa ja ulkomuotonsa takia, vaikka olin 10 vuotias ja naispuolinen. Ei Heinävedellä oltu ennen nähty pikku pikku shortseihin pukeutuneita ja hellehattuisia tyttöjä kylän teillä.

[strangelove]

Toivottavasti poliisi kaivaa tämän jutun vielä perinpohjin alusta loppuun, kuten Bodomin ja Muuralan tapauksissa tehtiin. Varsinkin jos on vielä mahdollisuus, että tekijä on yhä elossa. Kaikki toivo ei ole vielä mennyt. Olen jo pitkään ollut siinä uskossa, että tämä mysteeri voi vielä selvitä, vaikka teknistä näyttöä ei olekaan.

[Maybrick]

^^ Anyone, juuri tuon tapaista kyselin kesällä:

Maybrick päivämäärä Ti Heinä 28, 2009

Harmi että kun tytöistä ei ole olemassa filmimateriaalia, kuva heistä jää vain kahden tunnetun valokuvan varaan. Nyt olettamus, että joku olisi seuraillut tyttöjä, on hyvin usein esille tullut. Herättivätkö tytöt seurailuhaluja jotenkin omalla käytöksellään? Olivatko tytöt keimailevia? Aikalaiset sanoisivat kauhistuneina: Eivät tietenkään. He olivat kunnon tyttöjä. Mutta aikalaisten arvioon ei voi luottaa tässä asiassa, yo. viestissä mainitsemastani syystä.
Ja luultavasti he olivatkin ns.kunnon tyttöjä. Mutta edes lyhyt pätkä filmikuvaa näistä neitosista (mikä sana!) pyöräilemässä tai muuta tekemässä antaisi jonkin verran tietoa siitä, miksi he ehkä kiinnittivät jonkun seurailijan huomion...

Haluaisin saada kokonaiskuvan uhreista, ja se on nyt mahdotonta. Kuitenkin tunnetusti uhri usein kertoo paljon teon tekijästä, omalla tavallaan.

Eli annoit vastauksen tähän, kiitos. Tällä kertaa luotan silminnäkijän arvioon. Löytyipä tytöistä jotain mikä erotti heidät maalaismaisemasta!

[Ravadas]

Tuo Alibi-lehden juttu tuntuu antavan uskottavan vastauksen moniin avoimiin (ja häiritseviinkin) kysymyksiin:

Miksei murhaajan/murhaajien saapumista tai poistumista ei havaittu, vaikka Tulilahteen johtavan tien varressa oli useampikin talo – ja matkan varrella piti aukoa ja sulkea vielä lehmäporttejakin?
-Koska murhaajat saapuivat suunnasta, jota poliisikaan ei osannut epäillä: järveltä – muttei veneellä perille asti, vaan jalkaisin Tuliniemen toiselta puolelta.

Miksi kätkemiseen haettiin juuri L:n talon lapio?
-Koska L:n saunatyömaa oli lähempänä hautapaikaksi ajateltua suota kuin B:n kotitalo. B oli ollut saunatyömaalla todennäköisesti vielä edellisenä päivänä (hän oli ryypännyt L:n veljesten kanssa sunnuntai-iltana, ilmeisesti talkoiden jatkoksi)

Miksi L.K. vakuutti poliiseille moneen kertaan nähneensä tyttöjen poistuvan leirialueelta?
-Koska hän suojeli lähisukulaistaan. Ehkä juuri hän näki B:n poistuvan kotitalonsa perunakuopasta klo 4 aamulla.

Miksi Elina H. kuuli pari yötä myöhemmin oudon keskustelun käyneiden miesten tulleen paikalle juuri veneellä? Jos kyseessä olisi ollut lähellä asuva, hän olisi voinut tulla paikalle huomaamatta kävellenkin.
-Koska sekä A että B majailivat Kerman kylässä, josta kätevintä ja huomaamattominta oli tulla veneellä, kuten murhailtanakin.

---

Jos ajatellaan, että näistä kahdesta B oli ”varsinainen tekijä” ja A lähinnä kätkemisessä auttanut apuri, tuon Elina H:n kuuleman dialogin voisi ajatella näin:

B: Eikö siihen jäänyt jotain puun juurelle?
A: Minä peitin ne.
B: Mennäänkö tuonne?
A: Ei mennä... voi paukkua. Etkö sinäkin ole jo saanut tarpeeksi tällä kertaa?
B: Tulee kestämään kauan, ennen kuin niitä osataan kaivata.
A: Ei kai poliisi näin pian...

A vaikuttaa passiivisemmalta, ”mukana olijalta”, joka pyrkii myötäilemään, ja paremminkin hillitsemään kaveriaan.

[Ravadas]

Tuon Scythen muutaman päivän takaisen Alibi 5/1985 –postauksen jälkeen oli mielenkiintoista lukea tämän viestiketjun sivulla 25 ollutta Valdovasin postaamaa Ratto –lehden juttua vuodelta 1977. Tässä otteita siitä:

”Pian vanhan verkkokopin sivuutettuamme tulimme rantalepikon keskellä olevalle pienelle aukeamalle. Siellä heinäveteläinen oli osoittanut meille vaaksanlevyisiksi kaventunutta viivasuoraa parimetristä arpea turvekentässä.
-Se on ollut tässä se hauta, hän sanoi ja jatkoi sitten verkkaisesti vaimealla äänellä:
-Se murhaaja… se on kyllä elossa.
-Eikä se haudannut niitä ruumiita yksin…
-Olen ottanut hieman selvää asioista…”

”Saavuttuamme Heinävedelle ajoimme parin kilometrin päässä Tulilahdesta Syrjämäen tilan pihaan. Pihakeinussa istui emäntä Tyyne Keinänen, 63, jonka suvulle Syrjämäen tila on kuulunut toista sataa vuotta.
-Eihän sitä jaksa käsittää mikkään kuinka se sen olis pystynyt. Siinä on ollut silloin pimeyden voimat apuna kun sen olis pitäny keretä monneen kohtaan yhtä aikaa. Se ei ollu yhen miehen homma… on siinä kaks ollu varsinniin… minä oon sitä mieltä… ei ollu mahollista että ”Holsti”. Panivat vaan Holmströmin niskoille koko homman.
Tyyne Keinänen ryhtyi vuolaasti perustelemaan Holmströmin syyttömyyttä, kun olimme kysyneet hänen muistojaan ajasta, jolloin murhamies teki hirmutekonsa Tulilahden leirialueella.
-Se on elossa se rutku, joka murhan teki. Se ja sen apuri. Holmström oli jo kiinni kun Tullahessa oli toistua sama näytelmä. Se murhaaja on liikkunut täällä kylillä viimeksi nyt heinäkuussa!

Ja Syrjämäen emännän puheita jatkaa 59-vuotias Arvi Holopainen: -Kyllä se on justiin nii ku hää huasto. Kyllä se murhamies elossa on.
Heinävesi oli ottanut meidät yllättävällä väitteellä vastaan.

Ja kun jatkoimme heinäveteläisten parissa niin kohtasimme samaa toistavia ihmisiä.
-Vielähän ne on elossa niihinkin tappajat….
-Ei passoo puhua, kun ei oo nähnynnä, mutta jos sille yhelle miehelle tekis lampaankonstin, että kolme kertoo piätä pyörittäis ympäri niin ennen kun kolmas kerta olis lopuillaan se jo tunnustas.
-Vaikka köyhä oon täällä hokin alla jo muutenkin, niin sanon ettei oo murhamies kuollut vielä…”


Sekä Alibin 1985 jutusta että noiden heinäveteläisten mietteistä vuonna 1977 saa saman tyyppisen kuvan:
-Asialla on ollut kaksi paikallista miestä
-Näistä toinen oli varsinainen murhaaja ja toinen apuri

[strangelove]

Kuvio saattoi mennä kuten Isojoellakin, eli avustaja tuli mukaan vasta myöhemmin.

[Scythe]

”Entäs jo sanon että toisella heistä oli hyvin läheinen "kontakti" B:n kanssa”. Tämä Anyonen lause salaparista jäi vähän vaivaamaan. Olikohan B kenties toisen veli, koska kyseessä oli "hyvin läheinen kontakti"? B asui lähellä Tulilahtea kuten ehkä myös salaparin toinen puolisko, koska treffipaikaksi oli valittu syrjäinen paikka Tulilahdelta. Läheltä toisen kotia?

Miksi kirje lähetettiin toimitukseen vasta 1980-luvulla? Voi olla, että tuolloin joku A:n tai B:n läheinen ihminen (ehkä sairas äiti?) kuoli ja kirjoittaja katsoi ajan lopulta soveliaaksi paljastaa tietonsa tai ehkä aika oli hänestä kypsä muutoin. Tämä kuten edellisen kappaleen pohdinta on siis pelkkää spekulaatiota.

Tyyne Keinänen Ratto-lehdessä: "Holmström oli jo kiinni kun Tullahessa oli toistua sama näytelmä." Toimittajalta olisi kaivannut jatkokysymyksen, eli mitä Keinänen tällä tarkoitti? Jutussa esiintyvät henkilöt tuntuivat olleen kovin yksimielisiä tekijöiden paikallisuudesta. Olikohan kaikilla samat tekijäehdokkaat?

[Ravadas]

Samoin kuin Scythe olen itsekin pohtinut tuota Anyonen viittausta salaparin toisen osapuolen ja B:n läheisiin väleihin. Toivottavasti hän antaa lisävalaistusta. Se saattaa myös olla vastaus siihen miksi salapari halusi pysyä nimettömänä. Taustalla ei ollut ehkä se, että kummankaan vanhemmat eivät olisi hyväksyneet seurustelua (kuten asia muistaakseni esitettiin), vaan se, että toisen läheinen suhde johonkin pääepäiltyyn tulisi julkisuuteen. Poliisihan heidän henkilöllisyytensä tietenkin tiesi.

Kymmenen pisteen kysymys tietysti on: kuka kirjeen Alibiin lähetti? Ensimmäinen ajatus oli, että se oli joku L:n veljeksistä tai muu sukulainen. Tällöin kirjeellä olisi myös selvä funktio: kohdistaa (edelleen vellovat) epäilyt pois sen talon väestä. Kirjoittaja ainakin tiesi B:n läheisistä suhteista talon väkeen, sen että lapio oli B:n jäljiltä saunatyömaalla, ja että B poikkesi viikko murhan jälkeen ”naapuriin” perumaan halontekohomman. Joka tapauksessa kirjoittaja asui tuohon aikaan lähellä, tunsi naapuruston hyvin ja oli selvillä ihmisten keskinäisistä puheista.

Alibin kirjeen kirjoittaja ja Raton haastattelemat heinäveteläiset saattavat hyvinkin puhua samasta epäillystä. Sekä kirjeessä että ihmisten kommenteissa on yksi yhteinen piirre: murhaajasta puhutaan alentuvan halveksivaan sävyyn. Voisi olettaa, että tällaisen murhan tekijästä puhuttaisiin kauhistuneesti, hieman kuiskuttaen – jopa pelokkaan kunnioittavasti. Ainakin minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että murhaaja on herättänyt vuosien varrella paikallisissa asukkaissa pahennusta ja halveksuntaa elämäntavoillaan ja olemuksellaan. Mahdollisesti hän on yhä syvemmin alkoholisoituva ihminen, jota ei (ainakaan enää) tarvitse pelätä, kenties vain hieman varoa kun tämä on juovuspäissään.

Vuoden 2008 Alibin jutussa Pentti Eerikäinen mainitsee, että ”onpa tämän kirjoittajalle nimettykin henkilö, joka olisi humalapäissään tunnustanut teon ja esitellyt puukkoa, jolla surmat teki.”
Voi hyvinkin olla, että tuo Alibin vuoden 1985 kirje perustuu tällaiseen, paikkakuntalaisen aikoinaan kuulemaan tunnustukseen.

[Sariola]

.... Vuoden 2008 Alibin jutussa Pentti Eerikäinen mainitsee, että ”onpa tämän kirjoittajalle nimettykin henkilö, joka olisi humalapäissään tunnustanut teon ja esitellyt puukkoa, jolla surmat teki.”
Voi hyvinkin olla, että tuo Alibin vuoden 1985 kirje perustuu tällaiseen, paikkakuntalaisen aikoinaan kuulemaan tunnustukseen. ...

On mielenkiintoista nähdä, että hyvin monet ovat täällä edelleen sillä kannalla, että tekijät ovat paikallisia. Tuohon asiaan, että joku humalapäissään tunnustaa tehneensä jonkun vakavan rikoksen, on minulla omakohtaisia havaintoja. Pitkän juopottelujakson jälkeen mielenterveys saattaa horjua, ja henkilö voi kuvitella tehneensä esim. jonkun kuuluisan rikoksen. Painetta helpottaakseen hän voi tunnustaa rikoksen ryyppykaverille. Tuollainen tunnustus saattaa olla kuitenkin mielikuvituksen tuotetta. Sillä hetkellä henkilö itse uskoo tehneensä tuon rikoksen, vaikka se on vain mielikuvitusta. Tällaisia tunnustajia aina esiintyy suurten rikosten jälkeen.

Minulla ei ole mitään konkreettista todistetta, mutta olen siinä uskossa, että teon tekijä oli kyllä RH. Hänellähän oli ollut myös mielenterveydellisiä ongelmia. Hän saattoi tuolloin kuulusteluvaiheessa jopa itse uskoa olevansa syytön, vaikka toinen minä tiesi tehneensä tuon rikoksen. Edelleen uskon, että hän tunnusti teon Arne-veljelleen. Kerrotaan, että he liikkuivat yhdessä ITÄ-SUOMESSAKIN tuona syksynä ja tapasivat toisensa mm. Savonlinnassa. Arvelen, että he yhdessä kävivät peittelemässä jälkiä tekopaikalla. Myöhemmin Arne-veli tuli toisiin ajatuksiin omatunnon alkaessa kolkuttaa. Hänhän oli kysellyt naapuri isänniltä, että mitä siitä saa, jos istuttaa taimia haudalle. Tuosta minä päättelen, että juuri Arne istutti niitä taimia. Niitä oli mm. turhan paljon, eli 9 kpl. Kävi niin, että peittelyyn osallistunut lopulta ilmiantoi veljensä. Tätä kautta tieto meni Axel Skogmanille. Minä uskon, että tassä tapauksessa Skogman oli kerrankin oikeassa. Hänhän sanoi tietävänsä syyllisen. Minun mielestäni tuo Arnen kysely naapurin isänniltä paljastaa koko teon. Näyttää siltä, että hän oli se avustaja. Faktaa tämän mielipiteen taakse ei ole. Se jää mielipiteen tasolle.

[Anyone]

”Entäs jo sanon että toisella heistä oli hyvin läheinen "kontakti" B:n kanssa”. Tämä Anyonen lause salaparista jäi vähän vaivaamaan. Olikohan B kenties toisen veli, koska kyseessä oli "hyvin läheinen kontakti"? B asui lähellä Tulilahtea kuten ehkä myös salaparin toinen puolisko, koska treffipaikaksi oli valittu syrjäinen paikka Tulilahdelta. Läheltä toisen kotia?

Miksi kirje lähetettiin toimitukseen vasta 1980-luvulla? Voi olla, että tuolloin joku A:n tai B:n läheinen ihminen (ehkä sairas äiti?) kuoli ja kirjoittaja katsoi ajan lopulta soveliaaksi paljastaa tietonsa tai ehkä aika oli hänestä kypsä muutoin. Tämä kuten edellisen kappaleen pohdinta on siis pelkkää spekulaatiota.

Tyyne Keinänen Ratto-lehdessä: "Holmström oli jo kiinni kun Tullahessa oli toistua sama näytelmä." Toimittajalta olisi kaivannut jatkokysymyksen, eli mitä Keinänen tällä tarkoitti? Jutussa esiintyvät henkilöt tuntuivat olleen kovin yksimielisiä tekijöiden paikallisuudesta. Olikohan kaikilla samat tekijäehdokkaat?

Ymmärrän kyllä että se jäi vaivaamaan. Minulla on vaikeuksia kirjoittaa kenenkään nimiä tänne, varsinkaan heiden joita tällä palstalla epäillään ja jotka eivät ole olleet virallisesti ja julkisesti epäiltyjä.

Näyttää myös siltä että palstalla on (tai voi olla) väärinkäsitys erään henkilön identiteetistä. Sanon näin että ensin haluaisin tietää että kuka oli se mies jonka salapari tapasi leirialueentiellä. Ehkä sitten olisi helpompi kirjoittaa enempi tästä. Omasta mielestäni tuo on tärkeä pointti että kenet he tapasivat, kaikki sen tapaamisen ympärillä esiintyneet seikat. Jos se mies ei ollut Runar vaan joku muu, paikallinen, kuka siinä tapauksessa ja miksi hän oli menossa leirialueelle päin.

Minullakin on samat ajatukset tuosta kirjeen kirjoittajasta, jos se kirje on aito. On jopa aavistus että kuka hän voisi olla.

Ketään ei voi kuitenkaan syyttää sen enenpää, ei edes Runaria vaikka olen nähnyt hänet ja vielä yhtäaikaa tyttöjen kanssa.

[Anyone]

Kuvio saattoi mennä kuten Isojoellakin, eli avustaja tuli mukaan vasta myöhemmin.

Voi aivan hyvin olla niin.

Ensinnäkin jos oli kaksi miestä jotka tavalla tai toisella halusivat päästä tyttöjen kanssa intiimiin kosketukseen niin kyllä kaksi miestä olisi kyennyt raiskaamaan kaksi teltassa nukkuvaa nuorta naista. Varsinkin kun ei lähelläkään ollut muita ihmisiä eikä taloja. Yhden miehen onkin jo vaikeampi tehdä se. Siksi päättelen että mies halusi puukolla pelotella tytöt suhteeseen ja tottelmaan mutta toinen tytöistä pääsi karkuun. Mies löi ensin puukolla toista ja sitten juoksi toisen perään ja löi toistakin koska hangoitteli niin pahasti vastaan. Alun alkaen ei ehkä ollut tarkoitus tappaa kumpaakaan.

[Scythe]

Näyttää myös siltä että palstalla on (tai voi olla) väärinkäsitys erään henkilön identiteetistä. Sanon näin että ensin haluaisin tietää että kuka oli se mies jonka salapari tapasi leirialueentiellä. Ehkä sitten olisi helpompi kirjoittaa enempi tästä. Omasta mielestäni tuo on tärkeä pointti että kenet he tapasivat, kaikki sen tapaamisen ympärillä esiintyneet seikat. Jos se mies ei ollut Runar vaan joku muu, paikallinen, kuka siinä tapauksessa ja miksi hän oli menossa leirialueelle päin.

Salapari todennäköisesti tunnisti henkilön, jos hän oli paikallinen. He tosin näkivät miehen metsäpolulla puiden varjossa. Henkilö on voinut olla myös tarkan tunnistamisen kannalta liian kaukana tai vain vilahtanut hetken aikaa salaparin näkökentässä. Ikävin vaihtoehto on että he puhuivat havaitsemastaan miehestä tarkoituksellisen epämääräisesti. Henkilö on saattanut olla heille myös täysin tuntematon ulkopaikkakuntalainen henkilö. R.H? Kai siitä olisi jossain mainittu jos kyseessä olisi varma havainto.

Spekulointia hieman Alibin nimettömän vihjeen pohjalta:

Alibin kirjeen mukaan B ja A tarkkailivat tyttöjen touhuja Tuliniemestä lahden toiselta puolelta. Salaparin havainto miehestä tehtiin leirintäalueen rannan puolella. Siirtyikö toinen miehistä tai molemmat Tuliniemestä tälle puolelle, jolloin salapari havaitsi toisen miehistä? Havainto tehtiin n. klo 22 tienoilla (Jermo).

Mielestäni kirjeessä esiintyvä henkilö B on T.K.

T.K:n ja leskirouva L.K:n sukulaisuhde? L.K:n virheellinen havainto tytöistä johti osaltaan tutkijoita harhaan ja pois Tulilahdelta. Vääriä havaintoja oli toisaalta muitakin.

Kuka havaitsi B:n aamuöisen poistumisen perunakuopasta? Oli todennäköisesti tiedossa, että B oli mennyt Kerman kylälle ja sen vuoksi mahdollinen havainnoija on voinut ihmetellä miehen öistä liikkumista kotitalonsa kulmilla. Moni muukin asiasta tietoinen on saattanut havaita miehen ennen tai jälkeen perunakuoppaedisodin ja miettiä samaa. Spekulaatio päättyy.

T.K. oli ollut sunnuntaina 26.7., siis päivää ennen murhia, L:n veljesten kanssa ryypiskelemässä saaressa ja kertomansa mukaan loukannut sormensa särkyneeseen viinapulloon.. Kuulostaa minusta jotenkin hieman ontuvalta selitykseltä.

Kuten Ravadas totesi, on mahdollista että Alibissa ja Ratossa puhutaan samoista henkilöistä murhien tekijöinä, eikä kummassakaan puhuta heistä pelokkaaseen ja kauhistuneeseen vaan enemmän halveksivaan sävyyn.

[Anyone]

En titenyt että Jarmo oli kirjoittanut kirjan jossa hän kertoi Tulihaden mushista. Minulla ei ole varmaankaan minkäälaisia mahdollisuuksia päästä käsiksi krijaan. joten haluan kysyä teiltä jotka olette lukeneet kirjan joitakin kysysmyksiä

Google kertoo että Jarmon kirja julkaistiin vuonna 1975. Olettaisin hänen keränneen materiaalia kirjaansa varten muutaman vuoden ajan ennen vuotta 1975. Herää kysymys että ketä oli siihen aikaan enää elossa Heinävedellä? Vastaushan voi riippua siitä kuka vastasi ja mitkä olivat hänen motiivinsa vastatessaan.

Mistä Jarmo sai tietonsa? Ketä hän haastatteli? Kirjoittiko hän henkilöistä oikeilla nimillään vai käyttikkö vain kirjaimia? Mitä Jermo kirjoitti esimerkiksi TK:sta?

[MEG]

Aake Jermo kirjoitti useisiin aikakausi lehtiin rikosreportaaseja ,Kooten kuuluisimmista kuten Kyllikki Saaren, Tulilahden ja Bodom tapauksista kirjan :" Murha ei vanhene koskaan"
1975 painosta on vielä saatavilla jostain kirjastoista. Itse sain huonokuntoisen kappaleen lainaksi erikseen puhelinsoitolla Helsinginkaupungin kirjastosta V. 1990