On kyllä mielenkiintoinen aihe tämä. Itse olen joutunut olosuhteiden pakosta juoksemaan pitkin syksyä vanhempainilloissa ja pakko sanoa, että on kyllä tietyissä vanhemmissakin peiliin katsomisen paikka.
Esimerkkinä vaikka 9- vuotiaan poikani kohdalla luokanvalvojan pitämä ylimääräinen vanhempainilta. Sain muutama viikko sitten puhelun luokanvalvojalta, joka kertoi, että tällainen ilta pidetään, koska koko luokka laiminlyö läksyjen tekoa. Olin ihan ihmeissäni, että se oma kullannuppuni on pissittänyt minua ja kertonut, että läksyt on tehty rynnäten kovaa vauhtia kavereineen ulos. Kyllähän minä sen uskoin. Näin ei ollutkaan.
Ärsytti eniten, että mulle oli valehdeltu päin naamaa ja sanoinkin, että kaikki etuudet lähtee samantein, läppärit kaappiin ja viikkorahat banniin. No, opettaja kertoi vanhempainillassa, että joku vanhempi oli soittanut rehtorille, kun hänen kullannuppunsa ei ole tehnyt mitään väärää, opettaja kuulemma aina huutaa ja lapsella on niin paha olla koulussa?
Mun mielestä opettajan ei todellakaan tarvitse olla oppilaan kanssa kaveri, vaan hänen pitää olla se auktoriteetti ja tavallaan turvakin, kun sitä tarvitaan. Aikuinen ihminen ei laskeudu oppilaan tasolle, eikä opettajan tarvitse pelätä sitä, että oppilas lätinöineen saa opettajalle ongelmia.
No, oli sitten vanhemman tyttäreni (12v) vanhempainilta, missä suunnitellaan matkaa ulkomaille. Siellä pari vanhempaa kertoi aika selvästi, että jos kyseinen opettaja (tämä poikani luokanvalvoja) lähtee valvojaksi reissulle, he eivät ole mukana. Vanhemmat jyräsivät tosi selvästi tämän opettajan alimpaan kastiin ihan V-sanojen kera, ja ei siinä sitten ollut kenelläkään mitään sanottavaa. Minä sitten kysyin, että eikö se olisi lasten puolesta turvallista, että siellä olisi edes yksi sellainen henkilö mukana, joka "nussii" sitä pilkkua ja katsoo lasten perään (nämä vanhemmat haluavat bilettää kyseisellä matkalla). Itse en lupautunut matkalle valvojaksi useista houkutteluista huolimatta, koska en halua tyttäreni ajattelevan, että minä siellä kyttään hänen tekemisiään saatikka mua kiinnostais/olis aikaa mollata ketään, haluan pitää koulumaailman erillään henk. koht. elämästäni.
Vastaus siihen oli, (kyseinen opettaja, joka pitää kuria oppilailleen ja on poikani luokanvalvoja)että sä et kuule tunne, mikä k***pää se muija on, me kerrotaan sulle kyllä kaikki faktat tosta hölmöstä opesta
Minua ei ole kiusattu koskaan koulussa, eikä äitini koskaan ottanut kantaa siihen, jos kavereiden kanssa meni sukset ristiin. Aina sanoi, että selvitätte itse välinne. Joskus se suututtikin.
Koulumaailmassa opettaja on se, jonka pitää puuttua siellä tapahtuviin epäkohtiin. Näissä mun esimerkeissä huomaan, että vanhemmilla on jossain kohtaa asenteen korjaamisen paikka, lapset pomputtaa opettajaa, ja vanhemmat kannustaa. Minun lapsiani saa/pitää ojentaa, jos ovat kurittomia koulussa, en tykkää pahaa.
Koiran väärä toiminta pitää heti keskeyttää jotta koira ymmärtää mistä on kyse, seuraavana päivänä on turha meuhkata ja rankaista.