Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Tätä samaa mieltä täällä enemmistö tuntuu olevan ja niin olen minäkin. Valitettavasti Axel Skogman tuli Holmströmeineen mukaan tähän juttuun. Saattaa olla, että ilman Holmströmin mukaan sotkemista juttu olisi rateknnut. Skogmanille kaikki kunnia, hän oli hyvä poliisi ja värikäs persoona, mutta Tulilahden osalta hän oli hakoteillä. Kyllikki Saaren murhaajan hän sen sijaan tiesi, näin uskon.
.....
Täällä enemmistö on siis nimimerkin TK kannalla. Minä pitäydyn edelleen Skogmanin linjalla. Veljen kertomukset naapureille ovat niin paljastavia, että pääepäillyn paikka lankeaa minun mielessäni RH:lle.
Toinen näkökohta on se, että tapaus ei olisi pysynyt salassa. Liian moni olisi tuolla tiennyt tekijän. Niinpä en usko että tekijä olisi ainakaan nimimerkki TK. Tuskin muukaan paikallinen. Niin, "mitä saa jos on istuttanut taimia haudalle?".
Voi se olla niinkin, että Arne-veli on alkanut omassa päässään luulla että Runar on sen teon tehnyt
ja siitä sitten johtuu veljesten huonontuneet välit.
Runar hermostui siitä että veli kääntyi veljeään vastaan, vaikka ensin tapahtumapaikalla yhdessä pyörittiin ja paikkoja katsastettiin ja vuoleskeltiin vähän merkkejä haudalle. Välit oli kaiketi kunnossa ennen kuin Arne alkoi puhella omia sepityksiään.
Luulisi ainakin että jos välit on huonot niin ei sitä yksissä pyörittäis toiella puolella maata.
Aikamoinen järkytys se on ollu Runarillekin tämä veriteon näkeminen koska halusi pöpiksi tunnetulle veljelleenkin paikkaa esitellä. Ja tuhoisin seurauksin. Luuli että edes veljelle voisi puhua, muita kontakteja ei juuri tainnt olla. Ja tämä oli spekulointia ei siis tietoa.
On syytä muistaa, että Arne Holmström oli jäänyt henkisesti 9-vuotiaan tasolle. Hän puhui poliisikuulusteluissa välillä täysin sekavia, mutta poliisi poimi kuulustelupöytäkirjoista vain sen, joka viittasi Runarin syyllisyyteen. Käsittääkseni poliisi käytti häntä kyynisesti hyväkseen. Arne Holmströmiä, jonka todistuksen varaan suuri osa syyttäjän ”näytöstä” perustui, ei koskaan kuultu oikeudenkäynnissä todistajana. Miksi? Luultavasti siksi, ettei syyttäjä halunnut näyttää minkä tason todistajasta oli kysymys. Voi myös olla, ettei Arne Holmström edes ollut oikeustoimikelpoinen. On myös muistettava, ettei Arnea itse epäilty mistään Tulilahteen liittyvästä rikoksesta. Poliisi ei ilmeisesti ottanut hänen puheitaan siitä ”millaisen tuomion saisi siitä kun asettelee puuntaimia haudalle” ollenkaan vakavasti.
Arne puhui kuulusteluissa ihan mitä sattui. Hän mm. ”paljasti” poliisille, että Runarilla oli ollut sininen mopedi jo vuoden verran. Hän oli kuitenkin nähnyt mopedin ensi kertaa vasta elokuun alussa 1959. Sillä lailla.
Jotain Arnen todistusten tasosta on nähtävissä myös virallisessa syytekirjelmässä: ”Kuitenkin on Anders Arne Holmström kertonut, että hän kesällä 1959 oli tehnyt kesälomamatkan Itä-Suomeen. Tällä matkallaan hän oli kertomuksensa mukaan tavannut syytetyn elokuun 9 tai 11 päivänä Savonlinnassa ja ehkä myös Puumalassa, jolloin syytetty kumpaisellakin paikkakunnalla oli ajanut sinisellä mopedilla.” Arne ei siis muistanut varmasti tapasivatko he Puumalassa, mutta sen hän muisti, että silläkin kerralla Runar ajoi sinisellä mopedilla…
En anna Arnen puheille oikeastaan minkäänlaista painoarvoa. Holmströmin syyllistäjille ne ovat lähinnä ainoa oljenkorsi mihin tarttua ja se siksi he vakuuttelevat Arnen vilpittömyyttä.
strangelove kirjoitti:En anna Arnen puheille oikeastaan minkäänlaista painoarvoa. Holmströmin syyllistäjille ne ovat lähinnä ainoa oljenkorsi mihin tarttua ja se siksi he vakuuttelevat Arnen vilpittömyyttä.
Muistelen, että Arnen olosta paikkakunnalla oli todistaja. Tämä oli pikkutyttö, joka oli nähnyt miehen saunassa, ja tunnistanut myöhemmin valokuvasta. Siis kyllä Arne näyttää olleen paikkakunnalla ja siellä Itä-Suomen reissulla. Minä pidän tuota tunnistusta merkittävänä.
Ja kuka lähetti Runarille myrkkykapselin postissa, ja miksi?
Minä epäilen vanhinta veljeä, tosin en tiedä onko niin.
strangelove kirjoitti:En anna Arnen puheille oikeastaan minkäänlaista painoarvoa. Holmströmin syyllistäjille ne ovat lähinnä ainoa oljenkorsi mihin tarttua ja se siksi he vakuuttelevat Arnen vilpittömyyttä.
Muistelen, että Arnen olosta paikkakunnalla oli todistaja. Tämä oli pikkutyttö, joka oli nähnyt miehen saunassa, ja tunnistanut myöhemmin valokuvasta. Siis kyllä Arne näyttää olleen paikkakunnalla ja siellä Itä-Suomen reissulla. Minä pidän tuota tunnistusta merkittävänä.
Nähtiinhän Hans Assmannkin aikoinaan Isojoella...
Kaiken hyvän lisäksi tuo todistaja ilmaantui vasta viidenkymmenen vuoden jälkeen.
Tämä on ehkä vähän kaukaa haettu mutta jospa kyseessä ei ollutkaan Staatssicherheitdienst vaan henkilökortti olikin natsi-Saksan SS-organisaation tiedustelupalvelun kortti ja mukana vain tunnesyistä. Oliko natseille edes mitään henkilökortteja?
Jos Arvo Juutilainen on vain tekaissut koko jutun, voi vain ihmetellä hänen motiivejaan. Toki hänen täytyi ymmärtää, että tällaisen Bieglerin olemassaolo tarkistetaan. Tietojeni mukaan myös KRP selvittelee Bieglerin olemassaoloa, joten odotellaan onko tulos sama.
Tässä Tulilahden tapauksessa pidän hyvin mahdollisena, että tekijä oli kauempaa. Sensijaan noissa kahdessa muussa suuressa rikostapauksessa tekijä lienee paikallinen asukas, jolla on "väärä alibi". Sekä Bodomilla, että Kyllikki Saaren tapauksessa löytyy lisäksi hyvin sopivat ehdokkaat. Se rouva K:n hätävalhe saattoi johtua myös siitä, että hän epäili, että sukulaismies olisi jotenkin sekaantunut tähän. Saatoi siis olla hätävarjelun liioittelua. Joka tapauksessa tapaus on ratkaisematta.
Sariola kirjoitti:Tässä Tulilahden tapauksessa pidän hyvin mahdollisena, että tekijä oli kauempaa. Sensijaan noissa kahdessa muussa suuressa rikostapauksessa tekijä lienee paikallinen asukas, jolla on "väärä alibi". Sekä Bodomilla, että Kyllikki Saaren tapauksessa löytyy lisäksi hyvin sopivat ehdokkaat. Se rouva K:n hätävalhe saattoi johtua myös siitä, että hän epäili, että sukulaismies olisi jotenkin sekaantunut tähän. Saatoi siis olla hätävarjelun liioittelua. Joka tapauksessa tapaus on ratkaisematta.
Mahdollistahan kaikissa tapauksissa lienee niin tekijän " kauempaa " tuleminen, kuten myös on mahdollista että asialla on ollut paikallinen asukas.
Tulilahdessa ja Kyllikin tapauksessa on havaittavissa viitteitä paikallistuntemukseen, mutta se ei taas välttämättä viittaa paikalliseen asujaan.
Voi se paikallistuntija olla vierailullakin kotikonnuillaan, ei se ole mahdotonta.
En oikein enää ymmärrä mihin nämä Holmström-epäilykset perustuvat. Silminnäkijähavainnot on todettu erittäin epäluotettaviksi ja vuolujäljestä ei voi tehdä juuri minkäänlaisia johtopäätöksiä. Ei ole mitään varmuutta siitä, että vuolemiset on tehty Holmströmin puukolla. Ainoa mihin voidaan tukeutua edes jollain tapaa on Arne Holmströmin puheet. Täytyy pitää mielessä, että Arne oli 9-vuotiaan tasolla eikä hänen puheitaan voi ottaa välttämättä kovin vakavasti.
Paikkakuntalaisiin tekijöihin viittaavat lukuisat eri seikat. Valitettavasti näyttö ei nykypäivänä enää riitä uusiin pidätyksiin.
Onhan niitä viitteitä Holmströmin suuntaan. Sen ajan Heinäveden nimismies on muistaakseni ollut RH:n kannalla. Asiaa tutkimassa olleen Mikkeliläispoliisin viime aikoina annettu lausunto on ollut lehdissä. Myös hän on ollut RH:n kannalla. Hän oli mm. henkilökohtaisesti kuulustellut sitä perumaata kitkemässä ollutta naista. Skogmanin kanta tunnetaan. Rajavääpeli oli nähnyt RH:n silmästä silmään Heinävedellä. Itse RH oli kuvaillut yksityisesti poliiseille, kuinka hän oli seurannut tyttöjen ja niiden kahden pojan kisailuja siellä leirinuotiolla ja kertonut yksityiskohtia, joita vain paikalla ollut saattoi tietää. Se viimeinen suunniteltu oikeudenkäynti jäi pitämättä. Siellä olisi esiintynyt useita todistajia, jotka olisivat kertoneet havaintonsa tästä mopedimiehestä. Siis on viitteitä siitä, että RH oli seuraillut tyttöjä jo pitemmän aikaa ja matkaa, ja hänen oma epävirallinen kuvauksensa vahvistaa hänen olonsa siellä Tulilahdessa. Sensijaan ei ole varmuutta siitä, mitä tapahtui Leirintäalueella poikien sieltä poistumisen jälkeen. Kyllä näiden edellä kuvattujen tietojen valossa viitteitä RH:n suuntaan on jopa runsaasti. Jos hän olisi ollut syytön, olisi tietysti hänen kannaltaan ollut edullista kertoa tapauksesta mahdollisimman totuudenmukaisesti. Mutta ei. Aluksi hän oli kertonut olleensa tuohon aikaan Lapissa. Sitten hän oli kyllä muuttanut sitäkin kertomustaan - hän oli kertonut olleensa kotona. Uskon RH:n olleen riittävän viisas, että hän olisi ymmärtänyt kertoa totuuden, mikäli hän olisi ollut syytön. Mutta ei. Virallisessa versiossa hän kiisti olleensa Heinävedellä. Siihen syyksi hän oli selittänyt, että mikäli hän myöntäisi ollensa paikalla, häntä pidettäisiin "maineensa" vuoksi ilman muuta syyllisenä. Tuohon selitykseen minä en usko. Tällainen erikoinen henkilö osaa joskus olla myös ovela. Siis on viitteitä. Jos olisi varmoja todisteita, olisi syyllinen jo aikoinaan tuomittu. Tai todisteita ei ehditty esittää, kun syytetty poistui keskuudestamme. Epävarmaksi jää, olisivatko todisteet riittäneet tuolloinkaan, sitä ei ehditty nähdä.
Eiväthän nuo silloisten poliisimiesten yksityiset mielipiteet ole mitään todisteita. Tottahan he Holmströmin syyllisyyden kannalla ovat, kun kerran ovat hänet syytteeseen asettaneet.
Tuo Sariolan mainitsema ”mikkeliläispoliisi” muuten muisti asioita aivan väärin. Hän mm. totesi:
”Minä kuulustelin muun muassa erästä vanhempaa naista, joka oli kitkiessään perunamaata nähnyt oudon mopomiehen sinisellä Solifer-mopedilla.” Tosiasiassa kyseinen nainen ei ollut osannut edes sanoa oliko mies mopon vai moottoripyörän selässä – saati sitten että olisi pystynyt arvioimaan mopon merkkiä.
Muutenkin tuon mopon merkki on elänyt aivan omaa elämäänsä. Mopomiehen olivat nähneet tai ”nähneet” Tulilahden tienhaaran lähellä kolme henkilöä. Näistä ainoastaan yksi, toinen tuokkospoika, mainitsi mopon merkiksi Soliferin. Toinen pojista arvioi, että mopo oli Hopeasiipi, Husqvarna tai Rabeneick. Jossain vaiheessa ”totuudeksi” muodostui sitten Solifer.
En kyllä käsitä miten tuo Runarin kertomus leirialueelta ”todistaa” hänen olleen paikalla.
Syytekirjelmässä todetaan: ”Leirialueella oleskelustaan on Holmström kertonut, että hän oli sivusta seuraillut tyttöjen seurustelua edellämainittujen nuorukaisten kanssa ja painostanut erikoisesti sitä, että nuorukaisten käyttäytyminen tyttöjä kohtaan oli hänen mielestään ollut väkivaltaista ja he olivat yrittäneet halailla ja suudella tyttöjä.” Eihän tämä vastaa ollenkaan tositapahtumia. Olivatko pojat muka väkivaltaisia? Ensin yritetään väkivalloin pussata ja halailla - ja sen jälkeen ennen lähtöä kirjoitetaan tuokkosiin nimet ja muistosanat?
”Leirialueen näköalakalliolla oli Holmström nähnyt erään pariskunnan ja nähnyt vielä erään suurikokoisen miehen tulevan metsästä leirialueen suuntaan.” Miten Holmström on voinut nähdä tuon pariskunnan näköalakalliolla, vaikka kallion ja leirialueen välillä ei ollut näköyhteyttä? Salaparihan ei nähnyt ollenkaan leirialueelle, eivätkä he todistuksessaan pystyneet kertomaan mitään leirialueen tapahtumista. Entäpä tuo Holmströmin ”näkemä” suurikokoinen mies, todistaako sekin hänen olleen paikalla?
Kuten muistetaan Runar teki tuon ”tunnustuksensa” heti sen jälkeen kun poliisi oli kertonut ihmisten tunnistaneen hänet mopomieheksi. Se oli selvästi Runarin epätoivoinen yritys ”hämmentää soppaa” ja suunnata tutkijoiden huomio tuokkospoikiin tai leirialueelle tulleeseen ”suurikokoiseen mieheen”.
Ylipäätään syyttäjän tulkinta tuosta ”tunnustuksesta” on omalaatuinen: välillä Runar puhuu totta ja välillä valehtelee. Hän on tulkinnut sen jotakuinkin seuraavasti:
-Runar kertoo nähneensä tytöt ensi kertaa 27.7. Liperissä (Runar valehtelee)
-Runar kertoo lähteneensä seuramaan tyttöjä (Runar puhuu totta)
-Runar kertoo olleensa leirialueella (Runar puhuu totta)
-Runar kertoo nähneensä leirillä suurikokoisen miehen (Runar valehtelee)
-Runar kertoo lähteneensä pois klo 24 (Runar valehtelee)
-Runar kertoo korjauttaneensa mopon Varkaudessa (Runar puhuu totta)
Sariola kirjoitti:Onhan niitä viitteitä Holmströmin suuntaan. Sen ajan Heinäveden nimismies on muistaakseni ollut RH:n kannalla. Asiaa tutkimassa olleen Mikkeliläispoliisin viime aikoina annettu lausunto on ollut lehdissä. Myös hän on ollut RH:n kannalla. Hän oli mm. henkilökohtaisesti kuulustellut sitä perumaata kitkemässä ollutta naista. Skogmanin kanta tunnetaan. Rajavääpeli oli nähnyt RH:n silmästä silmään Heinävedellä. Itse RH oli kuvaillut yksityisesti poliiseille, kuinka hän oli seurannut tyttöjen ja niiden kahden pojan kisailuja siellä leirinuotiolla ja kertonut yksityiskohtia, joita vain paikalla ollut saattoi tietää. Se viimeinen suunniteltu oikeudenkäynti jäi pitämättä. Siellä olisi esiintynyt useita todistajia, jotka olisivat kertoneet havaintonsa tästä mopedimiehestä. Siis on viitteitä siitä, että RH oli seuraillut tyttöjä jo pitemmän aikaa ja matkaa, ja hänen oma epävirallinen kuvauksensa vahvistaa hänen olonsa siellä Tulilahdessa. Sensijaan ei ole varmuutta siitä, mitä tapahtui Leirintäalueella poikien sieltä poistumisen jälkeen. Kyllä näiden edellä kuvattujen tietojen valossa viitteitä RH:n suuntaan on jopa runsaasti. Jos hän olisi ollut syytön, olisi tietysti hänen kannaltaan ollut edullista kertoa tapauksesta mahdollisimman totuudenmukaisesti. Mutta ei. Aluksi hän oli kertonut olleensa tuohon aikaan Lapissa. Sitten hän oli kyllä muuttanut sitäkin kertomustaan - hän oli kertonut olleensa kotona. Uskon RH:n olleen riittävän viisas, että hän olisi ymmärtänyt kertoa totuuden, mikäli hän olisi ollut syytön. Mutta ei. Virallisessa versiossa hän kiisti olleensa Heinävedellä. Siihen syyksi hän oli selittänyt, että mikäli hän myöntäisi ollensa paikalla, häntä pidettäisiin "maineensa" vuoksi ilman muuta syyllisenä. Tuohon selitykseen minä en usko. Tällainen erikoinen henkilö osaa joskus olla myös ovela. Siis on viitteitä. Jos olisi varmoja todisteita, olisi syyllinen jo aikoinaan tuomittu. Tai todisteita ei ehditty esittää, kun syytetty poistui keskuudestamme. Epävarmaksi jää, olisivatko todisteet riittäneet tuolloinkaan, sitä ei ehditty nähdä.
Sariola näyttää unohtaneen kokonaan Erik Granfeltin näkemyksen joka on mielestäni kaikkein painavin. Hän selvästi tuntui pitävän Holmströmiä syyttömänä, vaikka ei sitä tietenkään voinut suoraan sanoakaan. Granfelt sanoi uskovansa Holmströmin rehellisyyteen, mutta ei muiden. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä hän tällä tarkoitti? Tarkoittiko hän jutun tutkijoita?
