Blakelyn naisjutut
Joka tapauksessa David purki kihlauksensa rikkaan kartanonherran tytären kanssa ja otti Ruthin asumaan luokseen.Nainen tajusi omaksi yllätyksekseen,että ensimmäisen kerran elämässään hän oli hulluna rakkaudesta.Hän kuvitteli saavansa myös vastarakkautta ja ehkäpä niin kävikin,edellyttäen että David kykeni tuntemaan rakkautta muita kuin itseään kohtaan.
-Hän jumaloi käsiäni,silmiäni ja kaikkea.Näin muisteli Ruth odottaessaan pyövelin hirttoköyttä.
Joskin David siis väittämän mukaan jumaloi Ruthia,häneltä riitti aikaa myös muille naisille ja tietysti Ruth pääsi tästä perille rakastuneen naisen tarkkanäköisellä vaistolla.
Seurasi kiihkeitä välienselvittelyjä jotka saivat lisää roihua Ruthin valtavasta omistamisenhalusta.David alkoi vähitellen pohtia,miten pääsisi kivuttomasti eroon koko romanssista.
Lopullista eroa ei vaan syntynyt.Blakely käveli tiehensä ja suuttunut Ruth muutti toisen miehen asuntoon.
Mutta eipä aikaakaan,kun puhdas ruumiillinen himo ajoi heidät takaisin toistensa luokse.Näin he rakastivat,vihasivat ja välillä joivat itsensä tukkihumalaan.Tätä olisi voinut jatkua ties miten kauan,ellei Ruth olisi ilmoittanut,että hänen avioeronsa oli saanut lainvoiman.Nyt he siis voisivat laillistaa suhteensa.
Pariskunta ja kilpa-auto
David epäröi tilannetta.Hänellä ei ollut sisua livistää,mutta toisaalta koko tilanne oli hankala.Ruth oli jälleen abortin tarpeessa.Kilpa-auton korjauslaskut olivat suuret kuin vuori.Davidin selässä oli paksut siteet kohdassa,mihin Ruth oli tuikannut veitsen,heidän edellisen riidan aikana.
David ryhdistäytyi ja soitti moottoriurheilukumppanilleen Anthony Findlaterille.Tämän vaimo Carole vastasi puhelimeen.
-Minun on päästävä pois Ruthin luota,selitti David.-Voinko tulla teille muutamaksi päiväksi?
Carole tunsi Ruthin ja koko tilanteen.
-Tottakai voit,hän lupasi,vietetään pääsiäinen yhdessä.
Kiitollinen David otti välittömästi suunnan kohti Hampsteadia.Hän ei jättänyt mitään viestiä jälkeensä Ruthille.Siitä ei kuitenkaan ollut apua.Ruth,hulluna rakkaudesta ja mustasukkaisuudesta,ei tarvinnut kirjallisia tiedonantoja.Hän löysi Hampsteadin talon vaistonsa varassa.Kotosalla näytti olevan vain 19-vuotias lastenhoitaja japieni vauva.
-Ei,herra Blakely ei ollut paikalla.Eivät liioin herra ja rouva Findlater.
Ruth oli kuulevinaan tukahdutettua naurunhihitystä sisähuoneista ja lisäksi Davidin auto oli pysäköity talon läheisyyteen.
Odotusta ase kädessä:
Ruth odotti kadulla suurimman osan yötä.Raivoissaan hän rikkoi Davidin autosta ikkunat ja palasi sitten kotiinsa.Seuraavana päivänä hän yritti taas päästä Finlanderienkotiin,mutta huonolla menestyksellä ja aloitti taas öisen odottelun.
Talon verhojen takaa näkyi liikettä ja jotenkin Ruth oli varma,että David vietti yötään sievän lastenhoitajan luona.
Silloin jotakin repesi Ruthin mielessä,hän lähti hankkimaan aseen.Koskaan ei selvinnyt,mistä hän sen löysi.
Seuraavana iltana David lähti ostamaan olutta läheisestä pubista,Magdalasta.Kun hän tuli talosta ulos,Ruth ampui hänet.Hän oli samantien sanonut ohikulkijalle,että olisi paras kutsua poliisi paikalle.Ruth ei siis yrittänytkään paeta paikalta.Tämän verran hän myönsi poliisille,mutta muuten hän oli vaitonainen ja tuntui odottavan vain kuolemantuomiota.
Kirja Ruthista
Tuomio ei kuitenkaan tullut itsestään.Old Baileyn oikeussalissa Ruthin asianajaja Melfort Stevenson teki hienoa työtä pyrkiessään osoittamaan,että Ruth oli toiminut niin suuren tunnelatauksen vallassa,ettei ollut tiennyt mitä teki.Näinollen kyseessä on tappo eikä suinkaan murha,selitti Stevensson.Ponnistelut menivät kuitenkin hukkaan,kun syyttäjä kysyi Ruthilta yhden ratkaisevan kysymyksen:
-Kun ammuitte David Blakelya kohti,mikä oli aikomuksenne?
Vastaus oli yhtä yksinkertainen:
-Ampuessani häntä oli aikomukseni surmata hänet.
Siihen ei puolustuksella ollut enää paljon sanottavaa.Jury totesi hänet syylliseksi 14 minuutin pohtimisen jälkeen,eikä armahdusta suositeltu.
Uutinen tuomiosta
Tuomiota yritettiin saada muutettua lievemmäksi eri teitä,mutta Ruth itse ei osallistunut asiaan millään tavoin,paitsi sanomalla äidilleen,ettei armonanomukset kiinnosta häntä.Tästä huolimatta asianajaja lähetti sisäministerille seitsensivuisen kirjeen.Lehdet kirjoittelivat varsin myönteisesti hänestä.Jopa kuuluisa amerikkalainen jännityskirjailija Raymond Chandler puuttui tapaukseen.Hän sanoi tuomiota brutaaliksi ja sivistymättömäksi kirjoittaessaan Evening Standardiin.
Kaikesta huolimatta sisäministeri hylkäsi armonanomuksen.
Tuomiota odotellessaan Ruth oli tyyni ja viljeli jopa huumoria.Ainoa mikä häntä harmitti,oli se,ettei hän päässyt kertomaan koko tarinaansa oikeudessa.
Keskiviikkona 14. heinäkuuta 1955 hänet hirtettiin.
Ehkä juuri Ruthin tapaus sai yleisönkin sille kannalle,ettei se halua kuulla enää hirtetyistä naisista Englannissa.
Ruthin hauta
Olipa aika homma kasailla tämä alustus,mutta tulipa tehtyä.Linkkilistaa en laita mukaan,koska kiinnostuneet löytää varmasti kaiken tarpeellisen etsimällä,niinhän minäkin tein.
edit: Korjattu typoja
