Tässä hieman mietteitä raiskauksesta ja vangitun syyllisyydestä
Raiskauksen yhteydessä uhriin jää aina pieniä merkkejä tekijästä mikäli uhria ei ole täysin siistitty. Näitä merkkejä on mm. siemenneste, siemenestetahrat, karvat (häpy/iho/hius), sylki, veri ja kuidut. Tekijän käyttäessä kondomia on hyvin mahdollista ja jopa todennäköistä että tekijästä jää silti uhriin erilaisia merkkejä joita nykytekniikalla saadaan talteen.
Raiskauksesta myös jää uhriin fyysisiä merkkejä jotka ovat lievimmillään limakalvojen turpeutta, punoitusta, hankautumista ja jne. Pahimmillaan taas sukupuolielimissä on limakalvorepeämiä, vakavia verenvuotoja ja jne.
Nyt itse spekulaatioon vangitun syyllisyydestä ja syyttömyydestä.
Nykytekniikalla raiskatusta saadaan erittäin todennäköisesti vertailukelpoisia näytteitä eikä poliisi lähde vaatimaan vangituksi ilman kunnon näytteitä. Jos näytteet eivät olisi täsmänneet vangittuun niin tuskin oikeudessa olisi moista esitetty ja syyllistä olisi haettu muualta mm. poikaystävästä, taksissa olleista kavereista jne..
Jos taas uhrista ei ole saatu biologisia tai kuitunäytettä niin silloin raiskaamisen vahvistaa uhrin sisätutkimuksessa tehdyt löydökset. Näiden erottaminen tavallisesta sukupuoliyhteydestä ei ole lienee hankalaa jos sisääntyöntyminen on tehty vastoin tahtoa voimalla.
Vahvasti veikkaan ettei vangitun syyllisyydestä jää mitään epäselvää ottaen huomioon nykypäivän teknisen tutkinnan tehokkuuden, vainajan nopean löytymisen ja vangitun nopean kiinnioton jälkeen.
Nämä vai omia mietteitä.
