Häntä ei olisi todennäköisesti tuomittu. Tuomari Erik Granfelt lähetti Runarin tutkimukseen, koska halusi lisää mietintäaikaa päätöksen tekemisessä. Myöhemmin hän kertoi julkisesti, ettei olisi tuominnut Holmströmiä. Jorma Palon mukaan myöskään syyttäjä Viljo Laaksonen ei lopulta uskonut Holmströmin syyllisyyteen. Laaksonen oli Palon isäpuoli.Mariacka kirjoitti:Kiitos tiedosta. Itselleni oli jäänyt epäselväksi, ehdittiinkö kyseinen mielentilatutkimus tehdä ennen Holmströmin kuolemaa. Joka tapauksessa häntä olisi siis tuomio odottanut?strangelove kirjoitti:Kyllä tämä oli juuri Tulilahden tapaukseen liittyvä.
Tulilahti 1959 (ketju 1)
-
strangelove
- Adrian Monk
- Viestit: 2921
- Liittynyt: To Loka 09, 2008 11:32 am
Re: Tulilahti
Re: Tulilahti
Yksityiskohtaisia kuvauksia on varmaan poliisilla, mutta tytöt ja mopedisti on nähty aivan samanaikaisestikin. Kannattaa lukea tämä ketju alusta lähtien. Koska tiedetään tarkkaan missä paikassa Heinävedellä tytöt söivät välipalaa ja missä kaupoissa kävivät ja mitä ostivat, niin niistä tiedot on poliisilla, kauppojen myyjiä on varmaan haastateltu. Myös RH mopedeineen (tuskin se oli joku muu) on nähty Heinäveden kirkolla, mm. "Anyone" kertoo siitä. Ainakin minä olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että tuo mopedimies oli juuri Runar Holmström ja hän seuraili nimenomaan noita pyöräileviä tyttöjä. Eri asia on, oliko se juuri hän, joka surmasi tytöt. Sille tapahtumalle ei ole ilmaantunut silminnäkijöitä. Todennäköisesti sellaisia ei ole olemassakaan. On mahdollista, että riittäviä todisteita RH:iä vastaan ei olisi saatu kokoon ja syytetty olisi jouduttu toteamaan syyttömäksi. Siitä ei kuitenkaan voi olla varma, sillä kaikkia poliisilla olevia tetoja ei ole yleisesti tiedossa.härkä kirjoitti: ......
Miten lähelle toisistaan silminnäkijähavainnot tytöistä ja Runarista ajoittuivat.
Oliko samalla tunnilla tms. ?
Koskien kauppaa ja apteekkia .
Oliko tuohi poikia nähty samoihin aikoihin ?
Tytöt olivat hyväkuntoisia. Heidät on täytynyt jotenkin yllättää.
Oliko Runarilla mahdollisesti viinaa ?? , tai pojilla ??
Olen samoin (kuten Rane) kiinnostunut siitä, mitä kuuluu niille nuorille miehille, jotka tekivät tuohesta lippoja tytöille siellä rannalla. Tietäneekö joku täällä? He lienevät noin 70-vuotiaita nykyään. Heillä saattaisi vieläkin olla asiaan liittyviä tietoja.
Re: Tulilahti
Tietojeni mukaan mielentilatutkimuksia ei tehdä aikalisän saamiseksi vaan syyntakeellisuuden selvittämiseksi.strangelove kirjoitti:Häntä ei olisi todennäköisesti tuomittu. Tuomari Erik Granfelt lähetti Runarin tutkimukseen, koska halusi lisää mietintäaikaa päätöksen tekemisessä. Myöhemmin hän kertoi julkisesti, ettei olisi tuominnut Holmströmiä. Jorma Palon mukaan myöskään syyttäjä Viljo Laaksonen ei lopulta uskonut Holmströmin syyllisyyteen. Laaksonen oli Palon isäpuoli.Mariacka kirjoitti:Kiitos tiedosta. Itselleni oli jäänyt epäselväksi, ehdittiinkö kyseinen mielentilatutkimus tehdä ennen Holmströmin kuolemaa. Joka tapauksessa häntä olisi siis tuomio odottanut?strangelove kirjoitti:Kyllä tämä oli juuri Tulilahden tapaukseen liittyvä.
Palon sympatioista rikollisia kohtaan (joita hän varmasti piti vilpittömästi syyttöminä, korkeintaan olosuhteiden uhrina) ja toisaalta poliisivihasta löytyy runsaasti esimerkkejä hänen tuotannostaan. Ei Palolla rikosoikeudellista meriittiä koskaan ollut, vaikka omalla alallaan lahjakas mies olikin.
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3630
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 11:12 am
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Re: Tulilahti
^Tuossa on kyllä perää, Selli 21 teoskin käynee esimerkistä.
No poikkeuskin löytyy, Assmania ei tainnut puolustella, pahoinpitelystä tuomittua kaveria.
No poikkeuskin löytyy, Assmania ei tainnut puolustella, pahoinpitelystä tuomittua kaveria.
- Sanos muuta ja älä muuta sano!
Re: Tulilahti
Toisen tuokkospojan siskon tapasin ohimennen käydessäni Heinävedellä. Itse pojasta ( miehestä) en tiedä mitään. Ovat noin reilut 65 vuotiaita nykyään. Eipä tullut kenenkään heinäveteläisen kanssa keskusteluta murhista enää. Tapasin kyllä muutamia sukulaisia niille paikallisille joita kuulusteltiin murhista. Murhista ei puhttu eikä henkilöistäkään.Sariola kirjoitti:
Yksityiskohtaisia kuvauksia on varmaan poliisilla, mutta tytöt ja mopedisti on nähty aivan samanaikaisestikin. Kannattaa lukea tämä ketju alusta lähtien. Koska tiedetään tarkkaan missä paikassa Heinävedellä tytöt söivät välipalaa ja missä kaupoissa kävivät ja mitä ostivat, niin niistä tiedot on poliisilla, kauppojen myyjiä on varmaan haastateltu.
Aivan. Useampia näköhavaintoja siitä että Runar jäljitti aivan selvästi tyttöjä. Itsekkin näin heidän parin metrin läheisyydeltä samanaikaisesti kuin naapurin rouva joka kävi kertomassa poliiseille näköhavainnostaan. Silloin he olivat jo menossa leirialueelle päin, Varkauteen menevän tien varressa, paikalta josta oli noin 1,5 kilometriä leiralueentien risteykseen.
Tytöt kävivät apteekissa ja se sijaitsi keskellä kirkonkylää. Kirkonkylä sijaitsi mäellä josta läksi tie Varkauteen päin, sekä tie Joensuuhun ja rauatieasemalle. Apteekkia melkein vaastapäätä sijaitsi kahvila/ruokala ja samassa rakennuksessa oli myös matkustajakoti sekä kampaamo. Sen vieressä sijaitsi pankki ja pankin vieressä pieni puutalo jonka omistaja piti talossaan kahvilaa. Seuraava rakennus oli Heinäveden osuuskauppa. Tuosta oli sitten alamäki Varkauteen päin ja noin 100-150 metrin päässä sillä tiellä näin tytöt ja Runarin, erään kioskin edessä menossa leirialuulle päin.
Olen aivan varma siitä että se oli Runar ja tytöt jotka näin. Olen myös samaa mieltä kanssasi siitä ettei se vielä todista että Runar oli murhaaja. Ymmärrän että Runaria kiinnosti seurata tyttöjä, aikaahan hänellä näytti olevan, sillä tytöt olivat pukeutuneet niin vähiin hepeneisiin jollaista ei Itä Suomemen maalaisseudulla ( korvessa) Heinävedellä oltu koskaan aikaisemmin nähty, ei ehkä Runarkaan koskaan nähnyt. Kyllä tytöt varmasti saivat paljon miesten katseita osakseen matkansa varrella. Eikä tytöt olleet enää mitään koulutyttöjä. En tarkoita kuitenkaan sitä että heidät tapettiin pukeutumisensa takia mutta ehkä se on kuitenkin voinut jollekkin miehelle tomia virikkeenä agrresssioon.Myös RH mopedeineen (tuskin se oli joku muu) on nähty Heinäveden kirkolla, mm. "Anyone" kertoo siitä. Ainakin minä olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että tuo mopedimies oli juuri Runar Holmström ja hän seuraili nimenomaan noita pyöräileviä tyttöjä. Eri asia on, oliko se juuri hän, joka surmasi tytöt.
Sille tapahtumalle ei ole ilmaantunut silminnäkijöitä. Todennäköisesti sellaisia ei ole olemassakaan. On mahdollista, että riittäviä todisteita RH:iä vastaan ei olisi saatu kokoon ja syytetty olisi jouduttu toteamaan syyttömäksi. Siitä ei kuitenkaan voi olla varma, sillä kaikkia poliisilla olevia tetoja ei ole yleisesti tiedossa.
Poliiseilla on varmasti paljon tietoa josta ei olla kerrottu julkisesti, eikä tulla kertomaakan ulkopuolisille. Mutta on olemassa mahdollisuus että Runar itse oli ainoa silminnäkijä tapahtumille. Se ei ole täysin mahdoton ajataus sekään.
Olen samoin (kuten Rane) kiinnostunut siitä, mitä kuuluu niille nuorille miehille, jotka tekivät tuohesta lippoja tytöille siellä rannalla. Tietäneekö joku täällä? He lienevät noin 70-vuotiaita nykyään. Heillä saattaisi vieläkin olla asiaan liittyviä tietoja.
Käytiin kuitenkin moottoriveneellä tekemässä pieni pyräys Tulilahdessa. Ei käyty maissa vaan pyöräytettiin veneellä lahdessa. Näin sen kaapelikyltin siinä puolivälissä leirialetta ja lahden perukkaa ja se kyltti kertoi minulle järveltä käsin että missä se hautapaikka sijaitsi.
-
strangelove
- Adrian Monk
- Viestit: 2921
- Liittynyt: To Loka 09, 2008 11:32 am
Re: Tulilahti
Mariackalle; Tässä Erik Granfeltin vävy kertoo Alibin haastattelussa appensa ajatuksista:
KÄRÄJÄTUOMARI EI OLISI TUOMINNUT HOLMSTRÖMIÄ
Heinäveden kihlakunnantuomari Erik Granfeltin entinen vävy Jouni Saltbacka esittää uuden näkökulman juttuun. Hänen mukaansa tuomari Granfelt ei olisi tuominnut Runar Holmströmiä silloisilla näytöillä.
Erik Granfelt kertoi usein kuinka hän oli mahdottomassa tilanteessa: yleinen mielipide halusi väkisin syyllistä, mutta Holmströmiä vastaan ei ollut alkuunkaan riittävää näyttöä. Voittaakseen aikaa hän määräsi Holmströmin mielentilatutkimukseen kun kokonaan vapauttaminenkin tuntui niissä oloissa ennenkuulumattomalta.
Granfelt ja Saltbacka keskustelivat useaan otteeseen Tulilahden tapahtumista ja erityisesti Runar Holmströmin mahdollisesta osuudesta niihin. Granfelt itse ei voinut antaa koskaan haastatteluja.
Jouni Saltbacka kirjoittaa mm. näin: "Käsitykseni mukaan tuomari Erik Granfelt koki tosiaan raskaana Tulilahden oikeudenkäynnin. Se kokonaisuus, mihin hän joutui, oli melko rasittava. Lapset eivät saaneet tuolloin kotona leikkiä. Oikeuspaikan ulkopuolella Heinävedellä ihmismassa vaati tuomiota. Vallitsi todellinen markkinatunnelma ja tämä tuntui kovasti rasittavan Erikiä, sillä hän totesi: - Kyllä ihmiset ovat todella susia, sillä nämä ihmiset olisivat lynkanneet syytetyn välittömästi syyllisenä.
Keskustellessani entisen vaimoni kanssa asiasta, hän sanoi, että kotona ei voinut kunnolla edes liikkua, ettei oltaisi häiritty isää, kun hän tutki yöt ja päivät oikeuden pöytäkirjoja. Selkä märkänä hiestä hän oli käynyt hieman syömässä ruokapöydässä. Erik sanoi, että tilanne oli hirvittävä, kun ei löytynyt näyttöjä millä tuomita, tai minkä perusteella tuomita."
Raukka parka
" Ylipäätään Erik kuvaa Holmströmin raukka paraksi, joka sattui mopoilemaan väärään aikaan väärässä paikassa. Hän sanoi, että Holmström oli hänen mielestään hiljainen ja jollakin tapaa miellyttävä mies. Hänen entiset rikoksensa olivat pieniä juttuja, jotka eivät viitanneet sillä hetkellä tutkittavaan asiaan.
Kuva syntyi osaltaan Holmströmin käytöksestä. Hän oli vastaillut hiljaisella äänellä kysymyksiin, oli käyttäytynyt asiallisesti. Hän oli hyväksynyt sellaista mitä hänen ei olisi tarvinnut. Esimerkiksi sen, että asiaa käsiteltiin suomeksi, vaikka hänelle sanottiin hänen voivan vaatia asian käsiteltäväksi omalla äidinkielellään ruotsiksi. Käräjien lautamiehistä kukaan ei puhunut tai ymmärtänyt ruotsia. Holmström oli sanonut ymmärtävänsä suomea.
Erikin mukaan Holmström oli elänyt yksinäistä elämää, oli samoillut metsissä ja viettänyt niissä pitkiä aikoja, eikä tämä tee asiaa raskauttavaksi, niin kuin se pyrittiin tekemään. Siis tällä pyrittiin näyttämään toteen Holmströmin erilaisuus varsinkin negatiivisessa muodossa. Kun oikeuteen tuotiin pieni mies vahvasti raudoissa, oli Erik kehoittanut hakemaan syytetylle tuolin."
Unia esitettiin todisteiksi
"Ehkäpä suurimman pettymyksen kuitenkin toi syyttäjä todisteineen. Ensimmäinen todistaja, jonka syyttäjä oli haastanut kertoi, että hän oli nähnyt unen ja tässä unessa Holmström tappoi nämä ihmiset.
Erik oli pettyneenä ihmetellyt, miten syyttäjä haastaa todistajiksi tällaisia ihmisiä. Erik käski unen näkijän ulos ja sanoi, ettei unien perusteella täällä tuomita ketään. Todistajat eivät pystyneet sanomaan mitään syyttäjän hyväksi. Erik piti syyttäjää ala-arvoisena tehtävään.
Hänen käsityksensä poliisitutkinnasta ei varmasti poliisia mairittele. Hän kertoi, että joka ainoa turisti joka liikkui tuohon aikaan lähelläkään Heinävettä pidätettiin. Eli pidätykset eivät perustuneet epäilyihin, vaan ihmisiä pidätettiin ja kuulusteltiin summittain.
Poliiseilla oli mahdoton kiihko löytää syyllinen tapaukseen. He kilpailivat kahdessa ryhmässä eli oli jokin lääninpoliisi ja muistini mukaan paikallinen rikospoliisi. Molemmat ryhmät työskentelivät itsenäisesti eivätkä vaihtaneet tutkimusaineistoa keskenään."
Riittämättömät näytöt
"Kysyin, olisiko Erik niillä näytöillä tuominnut Holmströmin?" - Toisaalta joitakin näyttöjä oli ja toisaalta taas ei ollut, mutta joka tapauksessa näyttöjä ei ollut niin riittävästi, että niillä perusteilla olisi voinut tuomita, oli Erikin mielipide.
Nekään näytöt, jotka olivat, eivät välttämättä viitanneet Holmströmiin ja niitäkään ei ollut juuri nimeksikään. Ehkä oli jotakin puhetta mopon väristä ja sen liikkeistä.
Holmströmin pidättämisestä hän kertoi, että siinä oli tehty näyttävä hyökkäys rauhallisesti mopoilleen miehen niskaan. Mikään ei hänen mielestään ollut niin kuin olisi pitänyt ja missään puheissa tai todistuksissa ei ollut päätä eikä häntää.
Erik kertoi passittaneensa Holmströmin mielentilatutkimukseen siksi, että sinä aikana olisi asiassa ilmennyt jotakin uutta mikä olisi selvittänyt murhat.
Hän kertoi myös jostakin Holmströmin sellikaverista joka väitti syytetyn muka uneksineen näistä murhista. Siihen Erik tuskin pani mitään painoa, koska sellikaveri ei ymmärtänyt ruotsia hitustakaan ja äidinkielellään kai Holmström unissaankin puhui.
Lisänäytöiksi Erik kaipasi ennen muuta Holmströmin omaa tunnustusta ja sen myötä tutkinnan etenemistä.
Kysyin häneltä joskus, miksi hän ei ole antanut haastatteluja tapauksesta. Hän ei kuulemma ole voinut, koska oli istuvana tuomarina ja juttu jäi ikään kuin kesken, koska Holmström teki itsemurhan.
Sain sellaisen kuvan, että ainoa mikä on tuomaria tässä asiassa rasittanut, on syyttäjän, poliisin ja ihmisten typeryys tuomita oikopäätä henkilö, joka vain sattui mopoilemaan väärällä alueella.
Olen miettinyt paljon, mitä Erik minulle puheli tästä tapauksesta. Minulla on mielikuva, että hän olisi kertonut jotakin jostakin henkilöstä, jota hän itse epäili. Mieleni mukaan siellä oli jokin henkilö, jota oli asiasta kuultu, olisiko ollut jokin pappi tai siellä samassa laitoksessa työskentelevä henkilö. Oli myös puhetta siitä, että tämä henkilö oli tehnyt itsemurhan.
Olen myös miettinyt sitä, miksi Erik määräsi Holmströmin mielentilatutkimukseen. Olen tullut siihen tulokseen, ettei hän voinut tuomita eikä taas toisaalta vapauttaa Holmströmiä ja ehkä hän pelkäsi myös yleistä mielipidettä. Tilanne oli todella hankala.
Se kuitenkin tuli selväksi, ettei hän olisi niillä näytöillä voinut tuomita Holmströmiä ja näyttöjähän ei lisää tullut. Mielestäni tässä asiassa on ainoa rehellinen ollut Erik Granfelt. Se, että minä haluan asiasta jotakin lausua johtuu siitä, että asiasta on julkaistu valtava määrä erilaisia kirjoituksia. En ole kuitenkaan nähnyt istuvan tuomarin näkemystä, joka mielestäni tukee Holmströmin syyttömyyttä ja sitä, että tutkijat ovat syyttäjän ohella olleet melko taitamatonta porukkaa. He ovat mielestäni tuhonneet yhden ihmiselämän perusteettomilla syytöksillä".
Alibi 5/1985
KÄRÄJÄTUOMARI EI OLISI TUOMINNUT HOLMSTRÖMIÄ
Heinäveden kihlakunnantuomari Erik Granfeltin entinen vävy Jouni Saltbacka esittää uuden näkökulman juttuun. Hänen mukaansa tuomari Granfelt ei olisi tuominnut Runar Holmströmiä silloisilla näytöillä.
Erik Granfelt kertoi usein kuinka hän oli mahdottomassa tilanteessa: yleinen mielipide halusi väkisin syyllistä, mutta Holmströmiä vastaan ei ollut alkuunkaan riittävää näyttöä. Voittaakseen aikaa hän määräsi Holmströmin mielentilatutkimukseen kun kokonaan vapauttaminenkin tuntui niissä oloissa ennenkuulumattomalta.
Granfelt ja Saltbacka keskustelivat useaan otteeseen Tulilahden tapahtumista ja erityisesti Runar Holmströmin mahdollisesta osuudesta niihin. Granfelt itse ei voinut antaa koskaan haastatteluja.
Jouni Saltbacka kirjoittaa mm. näin: "Käsitykseni mukaan tuomari Erik Granfelt koki tosiaan raskaana Tulilahden oikeudenkäynnin. Se kokonaisuus, mihin hän joutui, oli melko rasittava. Lapset eivät saaneet tuolloin kotona leikkiä. Oikeuspaikan ulkopuolella Heinävedellä ihmismassa vaati tuomiota. Vallitsi todellinen markkinatunnelma ja tämä tuntui kovasti rasittavan Erikiä, sillä hän totesi: - Kyllä ihmiset ovat todella susia, sillä nämä ihmiset olisivat lynkanneet syytetyn välittömästi syyllisenä.
Keskustellessani entisen vaimoni kanssa asiasta, hän sanoi, että kotona ei voinut kunnolla edes liikkua, ettei oltaisi häiritty isää, kun hän tutki yöt ja päivät oikeuden pöytäkirjoja. Selkä märkänä hiestä hän oli käynyt hieman syömässä ruokapöydässä. Erik sanoi, että tilanne oli hirvittävä, kun ei löytynyt näyttöjä millä tuomita, tai minkä perusteella tuomita."
Raukka parka
" Ylipäätään Erik kuvaa Holmströmin raukka paraksi, joka sattui mopoilemaan väärään aikaan väärässä paikassa. Hän sanoi, että Holmström oli hänen mielestään hiljainen ja jollakin tapaa miellyttävä mies. Hänen entiset rikoksensa olivat pieniä juttuja, jotka eivät viitanneet sillä hetkellä tutkittavaan asiaan.
Kuva syntyi osaltaan Holmströmin käytöksestä. Hän oli vastaillut hiljaisella äänellä kysymyksiin, oli käyttäytynyt asiallisesti. Hän oli hyväksynyt sellaista mitä hänen ei olisi tarvinnut. Esimerkiksi sen, että asiaa käsiteltiin suomeksi, vaikka hänelle sanottiin hänen voivan vaatia asian käsiteltäväksi omalla äidinkielellään ruotsiksi. Käräjien lautamiehistä kukaan ei puhunut tai ymmärtänyt ruotsia. Holmström oli sanonut ymmärtävänsä suomea.
Erikin mukaan Holmström oli elänyt yksinäistä elämää, oli samoillut metsissä ja viettänyt niissä pitkiä aikoja, eikä tämä tee asiaa raskauttavaksi, niin kuin se pyrittiin tekemään. Siis tällä pyrittiin näyttämään toteen Holmströmin erilaisuus varsinkin negatiivisessa muodossa. Kun oikeuteen tuotiin pieni mies vahvasti raudoissa, oli Erik kehoittanut hakemaan syytetylle tuolin."
Unia esitettiin todisteiksi
"Ehkäpä suurimman pettymyksen kuitenkin toi syyttäjä todisteineen. Ensimmäinen todistaja, jonka syyttäjä oli haastanut kertoi, että hän oli nähnyt unen ja tässä unessa Holmström tappoi nämä ihmiset.
Erik oli pettyneenä ihmetellyt, miten syyttäjä haastaa todistajiksi tällaisia ihmisiä. Erik käski unen näkijän ulos ja sanoi, ettei unien perusteella täällä tuomita ketään. Todistajat eivät pystyneet sanomaan mitään syyttäjän hyväksi. Erik piti syyttäjää ala-arvoisena tehtävään.
Hänen käsityksensä poliisitutkinnasta ei varmasti poliisia mairittele. Hän kertoi, että joka ainoa turisti joka liikkui tuohon aikaan lähelläkään Heinävettä pidätettiin. Eli pidätykset eivät perustuneet epäilyihin, vaan ihmisiä pidätettiin ja kuulusteltiin summittain.
Poliiseilla oli mahdoton kiihko löytää syyllinen tapaukseen. He kilpailivat kahdessa ryhmässä eli oli jokin lääninpoliisi ja muistini mukaan paikallinen rikospoliisi. Molemmat ryhmät työskentelivät itsenäisesti eivätkä vaihtaneet tutkimusaineistoa keskenään."
Riittämättömät näytöt
"Kysyin, olisiko Erik niillä näytöillä tuominnut Holmströmin?" - Toisaalta joitakin näyttöjä oli ja toisaalta taas ei ollut, mutta joka tapauksessa näyttöjä ei ollut niin riittävästi, että niillä perusteilla olisi voinut tuomita, oli Erikin mielipide.
Nekään näytöt, jotka olivat, eivät välttämättä viitanneet Holmströmiin ja niitäkään ei ollut juuri nimeksikään. Ehkä oli jotakin puhetta mopon väristä ja sen liikkeistä.
Holmströmin pidättämisestä hän kertoi, että siinä oli tehty näyttävä hyökkäys rauhallisesti mopoilleen miehen niskaan. Mikään ei hänen mielestään ollut niin kuin olisi pitänyt ja missään puheissa tai todistuksissa ei ollut päätä eikä häntää.
Erik kertoi passittaneensa Holmströmin mielentilatutkimukseen siksi, että sinä aikana olisi asiassa ilmennyt jotakin uutta mikä olisi selvittänyt murhat.
Hän kertoi myös jostakin Holmströmin sellikaverista joka väitti syytetyn muka uneksineen näistä murhista. Siihen Erik tuskin pani mitään painoa, koska sellikaveri ei ymmärtänyt ruotsia hitustakaan ja äidinkielellään kai Holmström unissaankin puhui.
Lisänäytöiksi Erik kaipasi ennen muuta Holmströmin omaa tunnustusta ja sen myötä tutkinnan etenemistä.
Kysyin häneltä joskus, miksi hän ei ole antanut haastatteluja tapauksesta. Hän ei kuulemma ole voinut, koska oli istuvana tuomarina ja juttu jäi ikään kuin kesken, koska Holmström teki itsemurhan.
Sain sellaisen kuvan, että ainoa mikä on tuomaria tässä asiassa rasittanut, on syyttäjän, poliisin ja ihmisten typeryys tuomita oikopäätä henkilö, joka vain sattui mopoilemaan väärällä alueella.
Olen miettinyt paljon, mitä Erik minulle puheli tästä tapauksesta. Minulla on mielikuva, että hän olisi kertonut jotakin jostakin henkilöstä, jota hän itse epäili. Mieleni mukaan siellä oli jokin henkilö, jota oli asiasta kuultu, olisiko ollut jokin pappi tai siellä samassa laitoksessa työskentelevä henkilö. Oli myös puhetta siitä, että tämä henkilö oli tehnyt itsemurhan.
Olen myös miettinyt sitä, miksi Erik määräsi Holmströmin mielentilatutkimukseen. Olen tullut siihen tulokseen, ettei hän voinut tuomita eikä taas toisaalta vapauttaa Holmströmiä ja ehkä hän pelkäsi myös yleistä mielipidettä. Tilanne oli todella hankala.
Se kuitenkin tuli selväksi, ettei hän olisi niillä näytöillä voinut tuomita Holmströmiä ja näyttöjähän ei lisää tullut. Mielestäni tässä asiassa on ainoa rehellinen ollut Erik Granfelt. Se, että minä haluan asiasta jotakin lausua johtuu siitä, että asiasta on julkaistu valtava määrä erilaisia kirjoituksia. En ole kuitenkaan nähnyt istuvan tuomarin näkemystä, joka mielestäni tukee Holmströmin syyttömyyttä ja sitä, että tutkijat ovat syyttäjän ohella olleet melko taitamatonta porukkaa. He ovat mielestäni tuhonneet yhden ihmiselämän perusteettomilla syytöksillä".
Alibi 5/1985
Re: Tulilahti
Tytöthän olivat menossa Jyväskylään ja Varkaudesta on melko suora reitti Jyväskylään. Tytöillä oli kaksi reittiä valittavanaan Liperin ja Varkauden välillä, molemmat melkein yhtä pitkiä reittejä. Toinen reitti Kermajärven pohjoispuolella ja toinen Kermajärven eteläpuolella jonka varressa Heinävesi sijaitsee. Ehkäpä joku kertoi heille että pohjoisen reitin varressa ei sijaitse suurempia kyliä eikä ainoatakaan leripaikkaa joten ehkä se selittää miksi he valitsivat reitin joka kulki Heinäveden kautta. Tiedä häntä...härkä kirjoitti:
Tytöt olivat kortissa kertoneet käyvänsä Varkaudessa. Miksi he poikkesivat Heinävedelle ??
Olisivatko he tavanneet jonkun / joitakin henkilöitä ennen päätöstä poiketa Heinävedellä ?
Mistä tytöt olivat ostaneet lenkkimakkarat ja tomaatit ?
( Ruoka on aina mielessä )
Tietääkö joku jonkun , joka saattaisi jotain tietää ?
( Hyvä kysymys visailuihin)
Otan mielelläni tietoa vastaan , ja menen tarvittaessa paikan päälle käymään.
Reitin varrella oli pieniä kyliä ja siihen aikaan (-59) pieniä kauppojakin joista he saivat ostettua ruokaa ja juomaa. Tomaatteja ei ollut kaupoissa siihen aikaan, ei ainakaan Itä Suomessa
. Lenkkimakkaraa kyllä löytyi.Re: Tulilahti
[quote="Mariacka"]
Tietojeni mukaan mielentilatutkimuksia ei tehdä aikalisän saamiseksi vaan syyntakeellisuuden selvittämiseksi.[quote]
Tuo on ainakin nykyinen käytäntö. Muistaakseni Runar tuotiin kahteen kertaan Heinävedelle oikeuden eteen. Toisen oikeudenkäyntikerran jälkeen hänelle tehtiin mielentilatutkimus mutta sittenhän hän otti itseltään hengen joten siihen se sitten päättyyikin. Näyttää siltä että mielentilatutkimus tehtiin juuri syyntakeellisuutta selvittämään ja siis mahdollista tulevaa tuomiota silmälläpitäen.
Tietojeni mukaan mielentilatutkimuksia ei tehdä aikalisän saamiseksi vaan syyntakeellisuuden selvittämiseksi.[quote]
Tuo on ainakin nykyinen käytäntö. Muistaakseni Runar tuotiin kahteen kertaan Heinävedelle oikeuden eteen. Toisen oikeudenkäyntikerran jälkeen hänelle tehtiin mielentilatutkimus mutta sittenhän hän otti itseltään hengen joten siihen se sitten päättyyikin. Näyttää siltä että mielentilatutkimus tehtiin juuri syyntakeellisuutta selvittämään ja siis mahdollista tulevaa tuomiota silmälläpitäen.
Re: Tulilahti
Kuoliko Runar omankäden kautta kuitenkaan? Koska jopa kanssavangit olivat siinä uskossa ettei häntä vastaan ole mitään ja hänet tullaan vapauttamaan oikeuden päätöksellä. Vai ottiko joku "oikeuden" omiin käsiinsä...
Re: Tulilahti
Lueskelin vanhoja artikkeleita Duodecim-lehden arkistosta. Yksi tutkimusartikkeli (Matti Tuovinen: Kriminaalipotilaat, 1973) käsitteli syyntakeettomien tutkimusta ja hoitoa 50-luvun loppupuoliskolla. Jo silloin mielentilatutkimukset tehtiin rikoksilta epäillyille sen selvittämiseksi, voidaanko epäilty tuomita vankeusrangaistukseen vai ei.Anyone kirjoitti:Mariacka kirjoitti: Tietojeni mukaan mielentilatutkimuksia ei tehdä aikalisän saamiseksi vaan syyntakeellisuuden selvittämiseksi.
Tuo on ainakin nykyinen käytäntö. Muistaakseni Runar tuotiin kahteen kertaan Heinävedelle oikeuden eteen. Toisen oikeudenkäyntikerran jälkeen hänelle tehtiin mielentilatutkimus mutta sittenhän hän otti itseltään hengen joten siihen se sitten päättyyikin. Näyttää siltä että mielentilatutkimus tehtiin juuri syyntakeellisuutta selvittämään ja siis mahdollista tulevaa tuomiota silmälläpitäen.
KORJAUS aiempaan kirjoitukseeni: Tuossa Tuovisen tutkimusaineistossa (N=115) kolmen potilaan syyte oli myöhemmässä oikeuskäsittelyssä rauennut toteen näyttämättömänä. Eli siis Holmströmin tapauksessa olisi ollut mahdollista, että häntä ei olisi tuomittu mielentilatutkimukseen passittamisesta huolimatta - harvinaista mutta mahdollista.
-
strangelove
- Adrian Monk
- Viestit: 2921
- Liittynyt: To Loka 09, 2008 11:32 am
Re: Tulilahti
Vaikea uskoa, että aikuinen mies hirtetään lakanaan jonkun muun toimesta. Ja Runarhan eleli sellissä omissa oloissaan.SeagulII kirjoitti:Kuoliko Runar omankäden kautta kuitenkaan? Koska jopa kanssavangit olivat siinä uskossa ettei häntä vastaan ole mitään ja hänet tullaan vapauttamaan oikeuden päätöksellä. Vai ottiko joku "oikeuden" omiin käsiinsä...
-
strangelove
- Adrian Monk
- Viestit: 2921
- Liittynyt: To Loka 09, 2008 11:32 am
Re: Tulilahti
Mietitäänpä lähellä Tulilahtea asuneen Linnea K:n "silminnäkijähavaintoa". Hänhän väitti nähneensä tyttöjen lähteneen leirialueelta Varkauden suuntaan 28.7. jolloin he todellisuudessa olivat jo vainajia. Todellisuudessahan hän ei voinut nähdä kenenkään lähteneen Tulilahdelta, sillä kukaan ei ilmoittanut siellä käyneensä kyseisenä päivänä - ei varsinkaan pyöräilevä tyttöpari. Jermon kirjassa todetaan osuvasti naisen nähneen aaveita keskellä kirkasta päivää.
Jostain syystä rouva K. puhui tutkijoille muunneltua totuutta. Miksi? T.K. oli loukannut sormensa samoihin aikoihin kuin Tulilahdella tehtiin kaksoismurha. Leirialueelta löytyi L:n pojille kuulunut Jallu-lehti, joka oli T.K:lla lainassa. Väkisinkin sitä ajattelee, suojeliko rouva jotakuta? Halusiko hän pelata aikaa ja johdattaa etsijät Tulilahdelta poispäin?
Sattumia tuntuu olevan jotenkin liikaa. L:n rouva sai hermoromahduksen pian tekojen jälkeen. On kerrottu, että taloväki poltti vaatteita, joissa oli "ruostetta". Tyttöjen polkupyöriä ei löydetty kun M.L. oli naarausvuorossa. Yllättäen ne löydettiin seuraavan naaraajan toimesta. Ei niitä ollut löytänyt sammakkomieskään, vaikka niitä etsittiinkin juuri siitä paikasta josta ne myöhemmin löytyivätkin. Pyöriä on melko varmasti säilytetty jossain muualla jonkin aikaa, ennen kuin ne on upotettu järveen. Miten Runar Holmström olisi ne osannut ja uskaltanut kätkeä väliaikaisesti johonkin ja miksi hän edes olisi niin tehnyt?
Jostain syystä rouva K. puhui tutkijoille muunneltua totuutta. Miksi? T.K. oli loukannut sormensa samoihin aikoihin kuin Tulilahdella tehtiin kaksoismurha. Leirialueelta löytyi L:n pojille kuulunut Jallu-lehti, joka oli T.K:lla lainassa. Väkisinkin sitä ajattelee, suojeliko rouva jotakuta? Halusiko hän pelata aikaa ja johdattaa etsijät Tulilahdelta poispäin?
Sattumia tuntuu olevan jotenkin liikaa. L:n rouva sai hermoromahduksen pian tekojen jälkeen. On kerrottu, että taloväki poltti vaatteita, joissa oli "ruostetta". Tyttöjen polkupyöriä ei löydetty kun M.L. oli naarausvuorossa. Yllättäen ne löydettiin seuraavan naaraajan toimesta. Ei niitä ollut löytänyt sammakkomieskään, vaikka niitä etsittiinkin juuri siitä paikasta josta ne myöhemmin löytyivätkin. Pyöriä on melko varmasti säilytetty jossain muualla jonkin aikaa, ennen kuin ne on upotettu järveen. Miten Runar Holmström olisi ne osannut ja uskaltanut kätkeä väliaikaisesti johonkin ja miksi hän edes olisi niin tehnyt?
Re: Tulilahti
Jotenkin tuntuu siltä , että joissain todistuksissa on valehdeltu.
Kuten edellinen Strangeloven postaus kertookin.
Vanhana kalastajana tiedän joittenkin Pirkanmaan järvien syvimmät kohdat.
Ehkäpä joku Heinävetinenkin tiesi Kermajärven osalta ? Siinä Tulilahden kohdalla ?
Ajatellen pyörien upotusta.
Anteeksi Sariola , etten ole lukenut vielä koko ketjua. Teen sen lähiaikoina.
Käyn myös keväällä paikkakunnalla.
Koskien tomaatteja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tomaatti
Ainakin Pirkanmaalla niitten varret olivat vuonna - 59 minua pitemmät
Kyllä niitä oli kaupoissakin.
Yritän vain luoda sen fiiliksen , joka silloin vallitsi
Kuten edellinen Strangeloven postaus kertookin.
Vanhana kalastajana tiedän joittenkin Pirkanmaan järvien syvimmät kohdat.
Ehkäpä joku Heinävetinenkin tiesi Kermajärven osalta ? Siinä Tulilahden kohdalla ?
Ajatellen pyörien upotusta.
Anteeksi Sariola , etten ole lukenut vielä koko ketjua. Teen sen lähiaikoina.
Käyn myös keväällä paikkakunnalla.
Koskien tomaatteja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tomaatti
Ainakin Pirkanmaalla niitten varret olivat vuonna - 59 minua pitemmät
Kyllä niitä oli kaupoissakin.
Yritän vain luoda sen fiiliksen , joka silloin vallitsi
Re: Tulilahti
Yhteen aikaan minä kiinnostuin tuosta järven syvimmästä paikasta. Se on noin 55 m ja siitä leiripaikalta on matkaa sinne 6-7 km. Tämä Tulilahti on matalahko lahti ja syvyys suurimmillaan on muistaakseni 4-5 m. Polkupyöriä ei oltu upotettu edes Tulilahden syvimpään paikkaan, vaan laiturilta katsoen lähelle vastarantaa. Siellä tosin saattaa olla melko syvä paikka, ehkä 2,5 - 3,5 m. Venellä liikkuja voi kokeilla matalassa lahdessa airolla onko pohja lähellä ja etsiä syvän paikan näin airolla mittaamalla. Nuo polkupyörät oli upotettu yllättävän lähelle hautapaikkaa, mutta kylläkin telttapaikalta katsoen lähelle vastarantaa. On mahdollista, että sukeltajat ovat etsineet polkupyöriä läheltä tyttöjen telttaa ja laituria. Nepä olivatkin lähellä vastarantaa. Pidän mahdollisena, että pyörät olivat kyllä koko ajan jo siellä järvessä, mutta niitä ei löydetty. Pidän sitä todennäköisenä.härkä kirjoitti:Jotenkin tuntuu siltä , että joissain todistuksissa on valehdeltu.
Kuten edellinen Strangeloven postaus kertookin.
Vanhana kalastajana tiedän joittenkin Pirkanmaan järvien syvimmät kohdat.
Ehkäpä joku Heinävetinenkin tiesi Kermajärven osalta ? Siinä Tulilahden kohdalla ?
Ajatellen pyörien upotusta.
Anteeksi Sariola , etten ole lukenut vielä koko ketjua. Teen sen lähiaikoina.
Käyn myös keväällä paikkakunnalla.
Koskien tomaatteja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tomaatti
Ainakin Pirkanmaalla niitten varret olivat vuonna - 59 minua pitemmät
Kyllä niitä oli kaupoissakin.
Yritän vain luoda sen fiiliksen , joka silloin vallitsi
Jos tekijöinä olisivat olleet nämä kahden lähitalon pojat, olisi asiasta tietoisia liikaa. Tällä perusteella en pidä heidän syyllisyyttään todennäköisenä. Jallu lehden löytyminen ei todista mitään. Kyllähän miehet siellä liikkuivat muutenkin, esim. kävivät verkoilla tai katiskoilla. Minä pidän tämän vuoksi todennäköisenä syyllisenä syytettynä ollutta RH:iä. Eri asia on olisiko voitu tuomita heiveröisillä todisteilla. Silti syytettynä ollut saattoi olla tekijä. Nämä ovat vain mielipiteitä. Todisteita ei ole.
Re: Tulilahti
-----strangelove kirjoitti:Mietitäänpä lähellä Tulilahtea asuneen Linnea K:n "silminnäkijähavaintoa". Hänhän väitti nähneensä tyttöjen lähteneen leirialueelta Varkauden suuntaan 28.7. jolloin he todellisuudessa olivat jo vainajia. Todellisuudessahan hän ei voinut nähdä kenenkään lähteneen Tulilahdelta, sillä kukaan ei ilmoittanut siellä käyneensä kyseisenä päivänä - ei varsinkaan pyöräilevä tyttöpari. Jermon kirjassa todetaan osuvasti naisen nähneen aaveita keskellä kirkasta päivää.
Jostain syystä rouva K. puhui tutkijoille muunneltua totuutta. Miksi? T.K. oli loukannut sormensa samoihin aikoihin kuin Tulilahdella tehtiin kaksoismurha. Leirialueelta löytyi L:n pojille kuulunut Jallu-lehti, joka oli T.K:lla lainassa. Väkisinkin sitä ajattelee, suojeliko rouva jotakuta? Halusiko hän pelata aikaa ja johdattaa etsijät Tulilahdelta poispäin?
Sattumia tuntuu olevan jotenkin liikaa. L:n rouva sai hermoromahduksen pian tekojen jälkeen. On kerrottu, että taloväki poltti vaatteita, joissa oli "ruostetta". Tyttöjen polkupyöriä ei löydetty kun M.L. oli naarausvuorossa. Yllättäen ne löydettiin seuraavan naaraajan toimesta. Ei niitä ollut löytänyt sammakkomieskään, vaikka niitä etsittiinkin juuri siitä paikasta josta ne myöhemmin löytyivätkin. Pyöriä on melko varmasti säilytetty jossain muualla jonkin aikaa, ennen kuin ne on upotettu järveen. Miten Runar Holmström olisi ne osannut ja uskaltanut kätkeä väliaikaisesti johonkin ja miksi hän edes olisi niin tehnyt?
Aikaisemmin todettiin ettei RH pystynyt yksinteoin suorittamaan surmia, siispä etteenpäin sanoi mummo myrskyssä. On melkein aina henkirikoksissa että ovat suoritettu hetken tilanteissa ja tajuavat vasta tapahtuman jälkeen mitä tuli tehdyksi . En yhtään ihmettele etteikö 15-16-vuotias pysty henkirikoksen tekoon. Minulla on sellainen käsitys tämänkaltaisissa rikoksista ne syntyvät tilanteesta, niissä ei ole mitään nerokkuutta, jopa hyvin yksinkertaisia, ei mitään petotyylistä. Useissa kohteissa on mainittu Bodom tyyliä jossa neljä telttailijaa taisteli seisten keskenää.
Ne ei kuulu tähän asiaan.