Kiitos sariolan olemme jo immuuneja lähes kaikelle typerälle. Eikä noissa edes ole mitään typerää.härkä kirjoitti: Joo , en mä yhtään Assmannia epäile
Menee varmaan paljon keskustelleille typerän tuntuiseksi , nämä jotkut postaukseni ?
Tiedän sen , kun hallitsen erään toisen jutun tapahtumat konkreettisesti ,ihan alusta alkaen
Sekä Punkaharjun että Jyväskylän havainnot sopivat hyvin yleensä saksalaiseen turistiin. Turistit esim. ostavat karttoja ja käyvät apteekissa.Scythe kirjoitti: ..... Mikä olisi ollut Assmannin motiivi Tulilahdella? Assmannista ei ole havaintoja Tulilahdelta, ei sen paremmin Heinävedeltä. Ei ennen eikä jälkeen murhien. Lähimmät väitetyt havainnot ovat nuo em. Punkaharju ja Jyväskylä. Assmannin kohdalla on vielä vastassa mm. samat kysymykset kuin esim. Holmströminkin kohdalla: Kuinka hän olisi osannut upottaa polkupyörät lahden syvimpään kohtaan ja osannut hakea lapion lähitalosta? En usko Assmannin olleen Tulilahden murhien tekijä. On esitetty liian vähän seikkoja, jotka liittäisivät hänet tekijäksi.
Sinulla riittää Sariola noita päätelmiä.Sariola kirjoitti:
Sekä Punkaharjun että Jyväskylän havainnot sopivat hyvin yleensä saksalaiseen turistiin. Turistit esim. ostavat karttoja ja käyvät apteekissa.
Ketä ne saksalaiset olivat niin sitäkään ei tiedetä varman päälle. Että kyselivät karttaa ei tarkoita sitä että saivat kartan. Ei karttoja siihen aikaan ollut juuri missään. Kirjakaupoista löytyi koulukarttakirjoja mutta muuten ei siellä itäsuomessa ainakaan ollut karttoja. Muistan että jossain vaiheessa, saattoi olla -60 luvulla, ilmestyi Shellin tekemä mantiekartta, siinä oli keltapunaiset kannet kuten Shellin kyltissäkin. Bensa-asemiakaan ei juuri ollut kuin suuremmissa taajamissa, nekin olivat enempikin autokorjaamoja. Heinävedellä oli besanmyyntiä osuuskaupan yhteydessä. Pitäjän perukoilla sai bensaa joiltakin kyläkauppiailta. Kauppaiaalla oli bensatankki kaupan pihalla ja jos kauppa oli kiinni niin voi mennä kolkuttelemaan toista ulko-ovea sillä kauppias asui melkein aina kaupan kanssa samassa mökissä. Tietä kysytttiin ohikuokijoilta.Sariola kirjoitti:
Sekä Punkaharjun että Jyväskylän havainnot sopivat hyvin yleensä saksalaiseen turistiin. Turistit esim. ostavat karttoja ja käyvät apteekissa.
Minustakaan ei se polkupyörien upotuspaikka ole ihmeellinen. Vaikka lahti ei ollut syvä niin sen pohjassa oli varmasti syvälti mutaa.Minusta tuossa upotuspaikassa ei ole ihmettelemistä - tai jos on, niin yllättävän lähelle on upotettu. Aivan kokeilemalla tuo paikka on voitu löytää, ja on siis yllättävän lähellä hautaa, ja lähellä Tuliniemen puoleista rantaa. Varsin looginen paikka upotukselle, vaikka ei tuntisi järveä sen enmpää. Tulija on voinut ajaa ensin vähän tiehaarasta ohi ja ehtinyt nähdä sen lapion saunatyömaalla. Palannut sitten takaisin ja kääntynyt sinne Leirialueen tielle. Näin on voinut löytyä lapio käyttöön. Noilla asioilla ei mielestäni voi luotettavasti perustella.
Tuskinpa murhaaja toimi niin loogisesti kuin luulisi peitellessään jälkiään. Voidaan spekuloida vaikuttiko siltä että kätkeminen oli paikallisten tai muiden touhuja. En oikein nää mitään eroa. Totta että on helppo löytää seikkoja jotka voisi viitata paikalliseen henkilöön mutta en tiedä siltikkään...Scythe kirjoitti:^Kyllä noita seikkoja voi perustellusti ihmetellä, (upotuspaikan valinta ja lapion haku) ja noista seikoista on täällä ollut perusteellista keskustelua aiemminkin. Olisiko polkupyörien upottaja etsinyt siinä kiireessä airolla sopivaa upotuspaikkaa ja sattunut yllättäen lahden syvimpään kohtaan? Tuskinpa vain. Jos Jermon karttapiirroksen upotuspaikkaan on uskominen, niin se ei ole todellakaan looginen paikka upottamiselle, loogisempi on lahdelta järven selälle päin. Toisekseen miksi kahta polkupyörää ei löydetty ensimmäisten etsintöjen aikana? Sitäkin voi perustellusti ihmetellä. On päivänselvä asia, että upottamispaikka ja lapion alkuperä viittaavat enemmän paikalliseen tekijään/tekijöihin, kuin ulkopaikkakuntalaiseen(siin) tekijöihin.
Heinävesi tunnettiin kauniina seutuna ihan Eurooppaa myöten. Mitään suurenpaa turistitungosta ei kyllä ollut, ei eurooppalaista eikä kotimaista siihen aikaan. Heinävesi tunnettiin monista kanavistaan ja Heinävesilaivoista. Heinävesilaivat kulkivat Savonlinnan ja Kuopion väliä mutta useimmat matkustajat, kellä siihen oli varaa, eivät astuneet edes jalallaankan Heinäveden maaperälle. Katselivat vain laivasta käsinhärkä kirjoitti:Ohessa hieman matkailun historiaa Pohjois-Karjalan osalta.
Savosta en vastaavaa löytänyt , mutta tytöthän kävivät mm. Kolilla.
http://www.joensuunlumisetkerho.fi/pkm/ ... vuotta.php
. Turismista alettiin jutella vasta -60 luvun puolella ja vielä tänäkin päivänä taitaa palvelut olla vähissä, saatikka että sieltä löytäisi kunnon karttaa mistään:lol: Kyllä luulisi olleen jonkinlaisia maantiekarttoja olemassa jo silloin mutta missä niitä olisi myyty tai tarjottu kun ei ollut edes kunnallisia palveluja, ei turistipalvelua, ei sitten yhtään mitään.Tällä pyrin todistelemaan , ettei karttaa Tulilahden leirintäalueesta voinut olla saatavana.
Ei ollut kysyntääkään. Harva omisti auton ja harvalla oli varaa lähteä oikein turistimatkalle ympäri Suomea, Itä Suomen korpimaisemiin, paitsi jotkut rauhattomat sielut kuten Runar Holmström mopollaan ja Herra alias Assmann oikein oma autokuski mukanaan Täysin samaa mieltä kanssasi.Toisaalta , mikäli Assmann olisi ollut syyllinen , olisi hän agenttina varmaan tuon karttatiedon jo aiemmin saanut ??
