Ulvilan tapaus (ketju 4)

[Kyllikki S]

Kannattaa ehkä ottaa huomioon sellainen seikka, että AA ei aikuisten oikeesti tosiaankaan muista mitään tapahtumista ja tunnustus tullut juurikin syystä, että kaikki näyttäisi viittaavan hänen syyllisyyteensä.

Jos tapahtumat on epäselviä myös epäillylle, niin onko muuta vaihtoehtoa kuin yrittää todistaa hänet syyttömäksi tai vaihtoehtoisesti vedota hätävarjeluun.

Jatkossa kysymys onkin varmaan ennenkaikkea se, onko teko harkittu murha vai tappo, ja jos tappoon päädytään, niin aletaan setviä hätävarjelun osuutta.

[Sirpa]

Niin? Juurihan minä noin sanoin??? Alustava istunto pidetään siis huhtikuun puolivälissä. Sitä ennen syytetty on saanut syytekirjelmän, jotta hän ehtii tutustua siihen ja tietää mistä häntä syytetään. Eihän tässä ole mitään epäselvää. Jos ei satu olemaan ihminen, joka haluaa kiistää tosiasiat jos ne eivät tue ihmisen uskomuksia.

Myös Teleksi kirjoittaa tässä aikaisemmin näin.

Aivan juuri näin, Kyllikki, tuo uutinenhan on julkaistu vain pari päivää pidätyksen jälkeen, jolloin tilanteesta ei ollut mitään tietoa.

Mutta tekikö hän sen... ei ole ollenkaan niin selvää... huolimatta siitä onko hänellä muistia tapahtumista vai ei. Ellei hänellä ole ollut, hänet on myös helppoa manipuloida 4 min 20 sek häkenauhan perusteella tunnustamaan...

Kyllikki S kirjoittaa:

Jos tapahtumat on epäselviä myös epäillylle, niin onko muuta vaihtoehtoa kuin yrittää todistaa hänet syyttömäksi

Ei, vaan todistaa hänet syylliseksi - se menee niin päin. Ja jos syyttäjällä ei ole näyttöä, vaan kengät kadoksissa, toinen murha-ase kadoksissa ja paikalta tallennettu DNA-näyte, joka kuuluu miehelle, mutta ei selvitetty, niin miten tuo syylliseksi todistaminen onnistuu mielipiteiden perusteella?

[HarrietM]

Mutta - kuten tuossa edellä totean - jos pitääkin paikkansa tieto siitä, että syyte luetaankin vasta huhtikuun puolessa välissä? Se, että nyt suotta kiirehdit Aueria paikalle?

Valmisteluistunto on viikon kuluttua 25. maaliskuuta, silloin syytteen yksityiskohtainen sisältö tulee julkiseksi. Jutun pääkäsittely on huhtikuussa.
Näin kirjoittaa Amulehti,
mihin lähteeseen sinä viittaat johonkin iltapäivälehteen?

Mielestäni olisi suotavaa että epäilty olisi paikalla joka tapauksessa,
en usko että oikeudessa tapahtuvat kuulemiset olisivat täysin 'epäolennaisia' hänen kannalta.

Jos ei uskalla tulla paikalla, se viittaa kiinnostukseen puutteeseen.
Sen sijaan läsnäolo, ja oikea asenne toisi hänelle uskottavuutta, mielestän
(hiukan täytyisi panostaa myös ulkoiseen olemukseen ja vaatetukseen, ei mitään farkkuja ja vaalenpunaisia paitoja jne, viime kerralla hän oli täysin ilmeetön ja poissaolevan-oloinen jne), .

Mutta jos siihen ei kykene, niin pysyköön poissa.
Imettelin myös ettei viime kerralla ollut paikalla Auerin omaisa, vanhempia tms
Ovatko he niin varmoja hänen syyllisyydestä, jolloin katsovat parhaaksi olla tukematta häntä?

[Sirpa]

Kyllä minun viittaukseni perustuu vain Iltalehteen, ja sitten tuohon Teleksiltä kopioimaani tekstiin, joka on tässä edellä, mutta ehkä he molemmat ovat väärässä, ja syyte luetaankin jo torstaina, ja ehkä on merkillistä, ettei syytetty ole silloin paikalla, kuten toteat, mutta ehkä Teleksillä on tähän vielä jotakin sanottavaa...

Teleksi kirjoittaa:

Niin? Juurihan minä noin sanoin??? Alustava istunto pidetään siis huhtikuun puolivälissä.

Teleksi vakuuttaa lisäksi:

Eihän tässä ole mitään epäselvää. Jos ei satu olemaan ihminen, joka haluaa kiistää tosiasiat jos ne eivät tue ihmisen uskomuksia.

[HarrietM]

Uutisessa kerrotaan että Auerin kannalta hänen läsnäolo ei ole välttämätöntä, 25.03, silloin kyseessä on valmisteluistunto.
Mannerin mukaan hän ei tule paikalle.

Jos kyseessä on joku vartin kestävä istunto,
Jolloin käsitellään aikatauluja ja ojennetaan haaste AA avustajalle, niin siinä ei ole ehkä sitten järkeä, raahata hänet paikalle.

Mutta missä vaiheessa sitten varmistetaan että syytetty kykenee vastamaan syytteisiin ja ymmärtää mistä on kyse. Esim Kanadassa syytetyn ei tarvitse itse tulla paikalle,
hän voi vastata tuomarin kysmyksiin 'videon' välityksellä vankilasta, joka järjestetään yleensä paljon julkisuutta saaneissa tapauksissa, kun viranomaiset ovat huolissaan mm turvajärjestelyistä.

Mielentilatutkimuksessa selviää oliko hän järjissään tekohetkellä, mutta oikeusturvan kannalta on myös tärkeä että syytetty on pätevä vastaamaan syytteisiin ja
ymmärtää mistä häntä syytetään. Voi olla ettei Suomessa tätä ollenkaan arvioi kukaan, vasta pääkäsittelyssä hänelle luetaan syytteet, joka on perin outoa, kun esim monessa muussa
maassa syyte nostetaan noin max viikon kuluessa vangitsemisesta ja pelkkä rikosepäily ei riitä näinkin pitkään kestävän vankeuden perusteluksi..

Ottaen huomioon, että rikoksen uhri ei ole mikään hyvän päivän tuttu hänelle,
vaan hänen oma aviomies ja lastensa isä, niin luonnollisesti jokainen halusi seurata tiivisti miten homma etenee, sitä suuremmalla syyllä että hän on itse epäilty.

[Näytöt]

Taitaa kyllä olla niin että Pirkko Lahti ja nuo lastenpsykiatrit ovat paikalla siltä varalta että Auer todetaan syylliseksi. He sitten antavat lausunnon siitä millaisia ovat lasten kärsimykset tapahtuneen johdosta olleet, jotta oikeus voi määritellä vahingonkorvaussummat. Tämä voi tietenkin tuntua aika turhalta, koska käytännössä kai kaikki Auerin rahat ennemmin tai myöhemmin menevät hänen lapsilleen, mutta joku korvaussumma pitää oikeuden kuitenkin päättää jos Auer katsotaan syylliseksi.

Onkohan tällaisesta mitään ennakkotapausta? Eli että rikoksen asianomistajat (uhrin omaiset) ovat olleet lapsia, ja tapahtuman jälkeen olleet pari vuotta rikoksen tekijän huollettavina. Katsotaankohan tuollainen kuvio vahingonkorvausten suhteen raskauttavaksi vai lieventäväksi asianhaaraksi? Itse veikkaan että syyttäjä hakee siitä raskauttavaa asianhaaraa, ja on siksi kutsunut nuo asiantuntijatodistajat paikalle.

[Sirpa]

Ymmärtäisin, että oikeudenkäynnin lopputulos julistetaan syyllinen/syytön, mutta että ko. oikeudenkäyntiin ei kutsuta asiantuntijoita lopputuloksen julistamisesta aiheutuvien seurausten arvioimiseksi. Jos nyt osasin tämän ajatuksen tuoda esille mitenkään järkevästi. Todistelu mitä ilmeisemmin siis tarkoittaa juuri tuon syyllisyys/syyttömyys -kysymyksen pohtimista - mikä taas kerran tukee ajatusta, että varsinaista näyttöä ei olisi, jos tällaiseen on tukeuduttava.

Jos ajattelemme vielä tapahtumia tuona kyseisenä yönä, ja arvelisimme, että tuo mies, jonka DNA on löytynyt murhapaikalta tunkeutuu asuntoon astaloa (jonka arvellaan olevan metallinen, ja joka on kadoksissa) apuna käyttäen lyöden rikki takkahuoneen ikkunan. Mitä meistä itse kukin tekisi siinä tilanteessa? Onko suorin ja varmin reitti paeta keittiöön etsimään puolustautumisvälinettä miehen jäädessä taistelemaan vastaan. Ehkä vaimo nappaa keittiön laatikosta (tai se oli pöydällä) tuon paljon puhutun fileerausveitsen - näin taitaisi moni tehdä... arvelen. Hän puolustautuu sillä, tai puolustaa miestään, mutta tunkeutuja ottaa sen hänen kädestään, survaisee häntä kylkeen ja tappaa sillä Lahden.

Nyt veitsi on Lahden omasta keittiöstä, siinä mahdollisesti on myös vaimon sormenjäljet, mutta vaimo ei ole silti murhaaja.

Tämä edellä olevakaan seikka ei tee vaimosta syyllistä, ja vielä vähemmän, jos rikospaikalta on tämä miehen DNA, jonka perusteella on testattu satoja miehiä, ja jonka vuoksi Tannerkin vapautettiin.

Ilmeisesti veitsestä ei kuitenkaan ole löydetty vaimon sormenjälkiä, eikä veitsen tiedetä olevan varmuudella Lahden asunnosta, koska ainoana raskauttavana todisteena, kun vaimo pidätettiin, on julkisesti esitetty 4 min 20 sek häkenauha - koska siitä ei kuuluisi ulkopuolisen ääntä...

[Sessan]

Eihän se DNA ole ainoa todiste joka näytöksi kelpaa. Luultavasti on saatu kasaan lukuisa joukko aihetodisteita jotka KAIKKI YHDESSÄ ja KOKONAISUUS ARVIOIDEN antavat riittävän suuren varmuuden sille, että ulkopuolista surmaajaa ei ole ollut, ja AA on itse joko pikaistuksissaan tai harkitusti teon tehnyt. Vertaan edelleen äskettäin vankilassa itsemurhaan päätyneeseen insuliinisurmaaja-sairaanhoitaja Katariina Pantila (os. Hyttinen ent. Lönnqvist) saamaan elinkautiseen tuomioon murhasta ja murhan yrityksestä- siinäkin näyttö oli tuon tapainen, siellä sairaalassa olisi ollut muitakin mahdollisia tekijöitä mutta kaikki muu viittasi tähän tyyppiin.

Nähätäväksi jää ja mielenkiinnolla odotellaan.

Muoks, typot pois.

[Sirpa]

Eihän se DNA ole ainoa todiste joka näytöksi kelpaa.

Sorry, mutta kun tämä on aivan fyysinen todiste puolustukselle syyttömyydestä vastaan mahdollisia edellä mainittuja aihetodisteita - tuo DNA-näyte on siis puolustuksen todiste.

Tässä on siis fyysinen todiste, joka viittaa fyysiseen ulkopuoliseen tekijään. Tätä vastaan on annettu todiste lyhyestä häkenauhasta, josta ei fyysisesti kuulu ulkopuolisen ääntä. Jotakin siis puuttuu... mutta tuo todiste ei ole fyysinen....

KAIKKI YHDESSÄ ja KOKONAISUUS ARVIOIDEN antavat riittävän suuren varmuuden sille, että ulkopuolista surmaajaa ei ole ollut

Tuollaista riittävän suurta varmuutta ei pysty syntymään, niin kauan kuin aukottomasti ei ole voitu poissulkea tämän DNA-miehen osuutta rikokseen, koska DNA-näytteen arvo on mitattu, jo sillä, että Tanner vapautettiin oikeuslaitoksen toimesta, koska näyte ei sitonut miestä murhapaikalle, ja koska sen perusteella on testattu satoja miehiä.

Mikäli näyte nyt mitätöidään merkityksettömänä, se myös tekee merkityksettömäksi Tannerin vapauttamisen sen perusteella.

[Yggdrasil]

Jos veitseä pitää julkisuudessa näyttää tunnistettavana niin miksei vaimo sitten kertonut että meitin filleerausveittihän se on jos ei kerta tekoa tehnyt. Jokainen tietää miksi ei kertonut.

[HarrietM]

AA voi:

1. myöntää syytteet oikeksi.
2. myöntää teon, mutta esittää lievempää rikosnimikettä (murha->tappo->hätävarjelun liioittelu)
3. myöntää syytteet, mutta väittää itseään syyntakeettomaksi.
3. myöntää teon mahdolliseksi, mutta todeta, ettei häntä voi tuomita koska ei ole aukotonta näyttöä että hän sen teki (muistinmenetys, kolmannen osapuolen mahdollisuus)
4. kiistää rikoksen (joku muu teki sen).

tämä on varsin arveluttava, pystyykö AA ottamaan kantaa mihinkään jos HÄN EI MUISTA MITÄÄN, illan tapahtumista.
tämä kolmas vaihoehto ei mene läpi, sillä puolustuksella täytyy olla selkeä linja.
Vaikka nyt puolustus on sanonut, että 'joitakin hataria muistikuvia hänellä saattaa kuitenkin olla',
niin näiden pohjalta lähtee kiistämään tai myöntämään tekoja, sepä vakuuttava vasta onkin..
niin nähtäväksi jää mikä on puolustuksen linja kun 'blackout' on kerran iskenyt.

Ihan kuten NG joka ei muuten muista mitään, mutta sen kyllä ettei hän ole tekoa tehnyt

[Sirpa]

Ennen puolustuksen taktiikkaa on syyttäjän syytettävä, ja jos näyttö puuttuu, niin itseäni kyllä kiinnostaa enemmän juuri tuo syyttäjän taktiikka antaa luonnolliset selitykset kadonneille kengille, kadonneelle murha-aseelle ja DNA-näyteelle oikeudessa - miten lähelle syyttäjän spekulaatiot menevät tämän ketjun kirjoittajia tyylillä; vaimo heitti kengät vesiränniin ja murha-ase on keittiön kaapin sokkelistossa, ja veri hyttysen sisään tuomaa. Onnistuuko syylliseksi saaminen spekuloimalla. Aikaa lavastamiseen on vain pari minuuttia - kuolettava haava kyljessä ja verivana perässä. Spekuloinnissa tästä syntyvät äänet eivät saa vivahtaa siihen, että talossa olisi ulkopuolinen, muuten häkenauhan todistusvoima tuolta 4 min 20 sek kumoutuu.

Ja mitä tuohon NG:n sanoihin tulee - älä vääristele sanoja - hän sanoi, ettei usko, että olisi syyllinen.

[Kyllikki S]

Tuollaista riittävän suurta varmuutta ei pysty syntymään, niin kauan kuin aukottomasti ei ole voitu poissulkea tämän DNA-miehen osuutta rikokseen, koska DNA-näytteen arvo on mitattu, jo sillä, että Tanner vapautettiin oikeuslaitoksen toimesta, koska näyte ei sitonut miestä murhapaikalle, ja koska sen perusteella on testattu satoja miehiä.

Mikäli näyte nyt mitätöidään merkityksettömänä, se myös tekee merkityksettömäksi Tannerin vapauttamisen sen perusteella.

Erittäin mielenkiintoinen seikka tulevan oikeudenkäynnin kannalta!

AA voi:

1. myöntää syytteet oikeksi.
2. myöntää teon, mutta esittää lievempää rikosnimikettä (murha->tappo->hätävarjelun liioittelu)
3. myöntää syytteet, mutta väittää itseään syyntakeettomaksi.
3. myöntää teon mahdolliseksi, mutta todeta, ettei häntä voi tuomita koska ei ole aukotonta näyttöä että hän sen teki (muistinmenetys, kolmannen osapuolen mahdollisuus)
4. kiistää rikoksen (joku muu teki sen).

tämä on varsin arveluttava, pystyykö AA ottamaan kantaa mihinkään jos HÄN EI MUISTA MITÄÄN, illan tapahtumista.
tämä kolmas vaihoehto ei mene läpi, sillä puolustuksella täytyy olla selkeä linja.
Vaikka nyt puolustus on sanonut, että 'joitakin hataria muistikuvia hänellä saattaa kuitenkin olla',
niin näiden pohjalta lähtee kiistämään tai myöntämään tekoja, sepä vakuuttava vasta onkin..
niin nähtäväksi jää mikä on puolustuksen linja kun 'blackout' on kerran iskenyt.

Ihan kuten NG joka ei muuten muista mitään, mutta sen kyllä ettei hän ole tekoa tehnyt

Veikkaan, että puolustuksen linja on nimenomaan tuo 3. vaihtoehto ja näin AA haluaa itse asian käsiteltävän.
Jos mitään kunnollista näyttöä/ todisteita ei ole, niin jäämme tänne todennäköisesti hamaan ikuisuuteen pohtimaan bodomtyyliin kuinka asiat oikeasti menivät.
Eikä kukaan silloin voi koskaan varmuudella sanoa onko AA sittenkin puhunut omasta puolestaan täyttä totta vai ei, siitä yksinkertaisesta syystä, että hän saattaa puhua omasta puolestaan täyttä totta.
Tähän päivään mennessä nainen ei ole vielä "luovuttanut". Hän edelleen pitää kiinni siitä, että voipi olla mahdollista, että hän on teon takana, mutta paha sanoa enempää kun ei kertakaikkiaan muista.
Mitä nainen kuvittelee voittavansa jos pääsee vapaaksi kuten NG?
Että rikos ei selviä ja epäilys jää joka tapauksessa kalvamaan yleisöä,omaisia, ja ennen kaikkea hänen lapsiaan.
JOS AA olisi tietoisesti surmannut miehensä, niin olettaisi hänen itsensä kannalta parhaan vaihtoehdon olevan tunnustaa tekonsa ja vedota hätävarjeluun. Paitsi tietenkin jos ei tosiaan tiedä tehneensä sitä.

No juu. Älytön ajatus kun muistaa Tannerin tunnistuksen.
Tässä kohtaa taitaa olla se oleellinen moka joka sotkee niin surmaajan kuin surman tutkijoidenkin kuviot.

Itseäni kiinnostaa aika paljon tuon suunnitelmallisuuden osuus tässä tapauksessa.
Juuri SE mikä tapauksesta tekee niin erityisen.

[Sirpa]

Ymmärrän ihmisten psyykkeen kannalta, että olisi melkoinen romahdus, jos "virkamerkkejä vilauttelevia raiskaajapoliiseja" löytyisi ammattikunnasta enemmänkin, mutta oikeusturvan kannalta on joka tapauksessa järkevää vaatia syyllisyyden tueksi myös näyttöä, eikä perustaa syyllisyysolettamusta vain auktoriteettiuskoon, ettei "poliisi kiusaa viatonta naista".

Kyllikki S kirjoittaa:

No juu. Älytön ajatus kun muistaa Tannerin tunnistuksen.
Tässä kohtaa taitaa olla se oleellinen moka joka sotkee niin surmaajan kuin surman tutkijoidenkin kuviot.

Nyt kun DNA-tutkinta on ollut esillä 90-luvulta lähtien, on selvinnyt, että kautta maailman on istunut vankiloissa myös syyttömiä ihmisiä tuomittuna teoista, joita he eivät ole tehneet. Myös tämän vuoksi tuo DNA-asia on tärkeä. Se mitä sinä kutsut mokaksi, saattaa Anneli Auerin kohdalla muodostua siunaukseksi, jos hän on syytön. DNA-näytettä ei ole enää mahdollista muuttaa vain "hyttysen sisään tuomaksi läiskästyksi läntiksi", koska se on oikeuslaitoksen toimesta vahvistettu syyttömyyttä tukevaksi asiaksi.

Asiassa on kaksi puolta.

[Sirpa]

Psykologisesti auktoriteettiuskon kannalta tässä on kuitenkin mielenkiintoinen tilanne: jos ensimmäinen poliisi sanoo, että syytön ja jälkimmäinen, että syyllinen, mutta näyttöä ei ole, ihmiset helpommin fiksoituvat tähän jälkimmäiseen auktoriteettiin kuin ensimmäiseen, vaikka maalaisjärjellä voisi kuvitella, että itse kukin pelkäisi tulevansa tuomituksi syyttömänä. Kaikenlisäksi meille esitetty näyttökin on ollut tukemassa ensimmäistä auktoriteettia, koska luvatut luonnolliset selitykset ovat puuttumassa.

Suomalainen versio Milgramin kokeesta.