OJ oli muuten jokaisessa oikeusistunnossa paikalla, kärsivän näköisenä,Säteri kirjoitti:Luulen että JJ tuo oikeuteen surmatalon kaapista löydetyn hanskan ruskeassa kirjekuoressa, hanska on liian iso lasten hanskaksi ja liian pieni Annelin käteen sopivaksi. Tämä ratkaiseva todiste vapauttaa Annelin kaikista epäilyistä; It Doesn't Fit!!!
http://idropknowledge.files.wordpress.c ... =283&h=306
Wagnerilta voisi kysyä onko OJ:lla alibia murhahetkelle
miksi sinä oletat että terä olisi poikki, aivan ehjältä näyttääJack the Ripper kirjoitti:En usko että Auer puukotti itseään. Fiskashan oli poikki ja teräosa todennäköisesti hänen miehensä kyljessä.
Iltalehden paperiversiossa kirjoitetaan näin-Damien kirjoitti:Viimeaikaisten tietojen(eli lähes kaikkien) perusteella kaikki osoitti Aueriin.sdude kirjoitti:Täysin samaa mieltä, nuo Auerin sanomat lauseet ovat niin epäaitoja, että olisi luullut, että poliisinkin epäilykset olisivat heränneet jo heti näistä. Ei todellisessa tilanteessa, jossa tunkeutuja on talossa, sanota noin.... ei kukaan sano!
Miksi siis lähdettiin etsimään ulkopuolista hyökkääjää vaikka mikään muu kuin Auerin sana ei
viitannut tähän suuntaan.Kuka toimi tuolloin tutkinnanjohtajana?
vaatteiden vaihtamisestaEn ole surmannut Jukka Lahtea 1.12.2006, vaikka poliisit saivat minut jossain vaiheessa niin uskomaankin, oli Auerin vastaus 1. joulukuuta pidetyssä kuulustelussa.
hänen mukaan heillä oli riitä ainoastaan keittiössä, ei makuuhuoneessaAuerille esitettiin samaisen kuulustelun aikana kaksi värivalokuvaa, joissa on kuvattuna hänen päällään surmayönä ollut punainen t-paita. Paidan molemmissa hihoissa on nuolella osoitettu kohdat, joista on löytynyt veritahra ja joista on löytynyt Jukka Lahden dna-tunniste.
Hän ei tunnistanut valokuvista paitaa omakseen, mutta sanoi uskovansa sen olleen hänen yllään surmayönä, jos kuulustelija niin kertoo. Veritahrojen hän epäili syntyneen, kun hän oli käynyt koskettamassa puolisoaan pesutilasta makuuhuoneeseen johtavan oven raosta.
- Kosketin Jukkaa olkapäähän. Ennen koskettamista katsoin pesutilan ovenraosta Jukkaa, Auer kertoi.
Kuulustelussa Auerin puolustusasianajaja Juha Manner kysyi, tietääkö Auer, miten Jukan veri ja dna ovat oikeasti tullut hänen paitaansa.
- En, vastasi Auer.
K: Kävikö Jukka Lahti sinuun kiinni illan / yön aikana?
A: Edellä kertomani keittiössä oli ainoa tilanne, jossa Jukka kävi minuun kiinni ja piti niin kovin minua keittiön tasoa vasten etten päässyt minnekään.
Koska poliisin tutkimusten ja lasteni kertomusten mukaan asunnossa ei ole ollut muita kuin minä ja Jukka, on ainoa vaihtoehto se, että Jukka on mahdollisesti ensin lyönyt minua ja minä olen sen jälkeen puolustaakseni itseäni vahingoittanut Jukkaa.
Aiemmin kerrottiin, että veitsen kärjestä puuttuu pala. Ja niin näyttäisi kuvassakin puuttuvan.HarrietM kirjoitti:miksi sinä oletat että terä olisi poikki, aivan ehjältä näyttääJack the Ripper kirjoitti:En usko että Auer puukotti itseään. Fiskashan oli poikki ja teräosa todennäköisesti hänen miehensä kyljessä.
Myös toista surma-asetta on verhonnut salaperäisyys. Vaikka poliisi syksyllä 2007 julkisti parin viikon välein kaksikin valokuvaa vanhasta, kuluneesta keittiöveitsestä, kuvat olivat kuitenkin rajattu niin, että veitsen terästä näkyi vain pari senttiä.
- Terässä on jotakin sellaista, mitä emme halua julkistaa., poliisin tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti kertoi syyskuussa 2007.
Poliisi ei koko tutkinnan aikana lähemmin perustellut, miksi se ei julkaissut kuvaa surmaveitsestä koko pituudelta.
Kärki oli katkennut
Syyttäjä Valkaman mukaan poliisin piilossa pitämään teräosaan ei liity suurta mysteeriä.
- Aivan terän kärjestä on ehkä kolme millimetriä pois. Veitsen terävin kärki on siis katkennut, Valkama paljastaa.
Ihmiset koittavat etsiä tähän tapaukseen "järkiperäistä" ja "oikeuttavaa" syytä. Oliko samoin esim. Jarno Björkvistin kohdalla? Jokaisessa perheessä on riitaa joskus ja suurin osa selviää niistä ilman puukotuksia. Syyn ei tarvitse olla iso, vaan homma voi vaan lähteä lapasesta. Myös esimerkkisi tuollaisesta "alkukantaisesta itsepuolustusvaistosta" (tai miksi sitä tässä haluakaan kutsua) ei oikein sovi tähän tapaukseen.Sala kirjoitti:Tervehdys! Uusi palstalainen ottaa ensikontaktia - toki olen lukijana täällä vieraillut jo monen vuoden ajan kaivelemassa tietoa ikivanhoista mieltä kutkuttamaan jääneistä tapauksista.
Lievästi ilmaistuna mielenkiintoinen tämä kyseinen tapaus, ja ajattelin seurata sitä myös täällä murha.infon puolella, nuo iltapäivälehtien nettisivut kun ovat ankeata luettavaa. Rupesin tänä iltana lukemaan tätä uusinta ketjua, pääsin sivulle 14, ja nyt on käytävä välillä nukkumassa.
Tuosta muistinmenetyksestä. Käytin foorumin hakua ja huomasin, että siitä on kyllä tämänkin tapauksen yhteydessä keskusteltu. Halusin kuitenkin jakaa oman kokemukseni asiasta.
Seurustelin nuorena naisena väkivaltaisen miehen kanssa. Olimme olleet avoliitossa jo useamman vuoden kun yhtenä iltana tanssipaikalla ystävistä syrjemmällä ollessamme mies kävi kurkkuuni kiinni - olin hänen mukaansa antanut siihen aihetta. Olimme kumpikin nauttineet alkoholia, minä vähemmän (koska oli kova krapula) ja hän enemmän. Olin juuri korkannut olutpullon kun hän alkoi minua kuristaa.
Se mitä ehdin tajuamaan oli että nyt on tosi kyseessä. Mies oli kaatanut minut makaavaan asentoon ja istui koko painollaan päälläni. Hän ei lopettanut taikka pitänyt paussia, vaan jatkoi ja jatkoi. Kukaan ystävistämme ei tullut apuun; jälkikäteen kävi ilmi ettei kukaan heistä ymmärtänyt mitä syrjemmällä tapahtuu. He näkivät vain jonkin ajan kuluttua verta vuotavan miehen.
Viimeinen asia jonka muistan, on ajatukseni siitä miten äitini kestää sen että minut kuristettiin hengiltä kahdeksantoistavuotiaana.
Seuraavaksi muistan sen että avomieheni kaataa olutta päähäni.
Sitten muistan että eräs ystävistämme tulee luokseni vihaisena tenttaamaan miksi olen lyönyt avomiestäni pullolla kasvoihin.
Tästä väliltä puuttuu asioita, ja tuon jälkeenkin pätkii.
Joidenkin viikkojen kuluttua avomieheni kanssa asiaa selvittäessäni hän kertoi tajunneensa jossain vaiheessa että hän saattaa tappaa minut, tai että on jo tappanut, ja oli hetkeksi höllännyt kurkustani. Silloin olin kuulemma vetänyt keuhkot täyteen ilmaa ja lyönyt kaikin voimin häntä kädessäni olevalla pullolla otsaan. Sen jälkeen hän taas oli tarttunut samaiseen pulloon joka oli säilynyt ehjänä, ja kaatanut sen sisällön päähäni. Sitten hän oli verisenä hoippunut ystäviemme luokse ja kertonut kuinka minä olin lyönyt häntä pullolla, luonnollisestikin jättäen oman osuutensa kertomatta.
Tarkoitukseni ei ole etsiä tai osoittaa syyllistä: syytä oli meissä molemmissa, ja lisäksi minä väkivaltaisen kodin kauniina tyttärenä pitkään vedin puoleeni väkivaltaisia miehiä kunnes tajusin mistä kiikastaa.
Tarkoitukseni on kertoa, ettei tapahtumien tarvitse olla kovinkaan dramaattisia kun niistä muisti menee - ja sinä aikana voi tehdä sellaisia asioita joita ei tolkuissaan tulisi kuunaan tehtyä. Minä puolustauduin henkeni hädässä, mutta se ei ollut tietoista: se tuli jostain paljon primitiivisemmältä tasolta (jossa "logiikka" saattaa olla luokkaa "tapa tai tule tapetuksi").
Varmasti muillakin väkivaltaisesti kohdelluilla on vastaavanlaisia kokemuksia.
(En kyllä ota kantaa siihen onko A.A:n kohdalla kyse muistinmenetyksestä vai "muistinmenetyksestä" - nuo tapahtumat ovat niin raakoja että ne voivat aiheuttaa melkein mitä vaan...)
Hyvää illanjatkoa, tai yöhän se jo koitti.
No jatkan tätä OT.tä Minulla on kolme lasta ja silloin kun olivat ihan pieniä, oli minulla joka päivä hoidossa vähintään 2 lisälasta. Sitten myöhemmin kun olin yrittäjänä ja minun liiketila oli kodin ulkopuolella +tein todella pitkiä päiviä, eli jatkoin töitä vielä kotonakin, ei kotini ollut koskaan tuon näköinen, vaikka vein poikaa fudis harrastukseen, tyttöä ratsastamaan ja nuorin harrasti uintia ja kieliä. Joka päivä oli joku meno jonnekkin harrastukseen ja pyykkiä, sitä tuli todella paljon jo ilman harrastuksiakin. Siis jos oikeasti katsoo noita kuvia ajatuksella, on koti kyllä sen näköinen, ettei siellä eritysesti harrastettu edes sitä perus siivousta, mitähän järkeä noita lehtiäkin on ollut kerätä, siis jo niitä päivälehtiä? Auerin yrityshän oli kuitenkin juuri sitä netti kirjoittelua, kuvien liittämistä, juttujen keräämistä ym. En oikei usko, että siihen olisi mennyt koko päivä aikaa? Mutta tämä on minun mielipide kodin siisteydestä, jos jonkun mielestä tuo on ihan normaalia niin sitten on. Ajatus koko asiassa olikin enemmän niistä todisteiden keräämisestä, niin miten tuollaisesta sotkusta etsii mitään "yhtä" tärkeää todistetta? Se lopullinen surma-ase voi hyvikin olla se saunan kivi, jos esin niitä rojuja on ollut myös sen kiukaan päällä? Paikkoja on satoja noin sotkuisessa asunnossa, mihin sen aseen on voinut piilottaa.Sessan kirjoitti:KIinnitin samaan asunnon sekaisuuteen huomiota, näytti just siltä että kukaan ein kuukausiin siivonnut lehtikasoja esim.. Perhekerhon sivuja en ole juurikaan lueskellut (mitäs se AA siellä neuvoo?) mutta kyllä tuo yrittäjä/4 lapsen kotiäiti sellainen yhtälö on, että jos mies on paljon poissa eikä edes esim. ostettuja siivouspalveluja käytä, niin yötä myöten saa kyllä hommia tehdä. Esim. meillä on herätty 1½ tuntia sitten ja olohuoneen lattialle on jo 1½ v:n toimesta levitetty kaksi laatikkoa leluja... raivaaminen on jatkuvaa ja sitä täytyy tehdä koko ajan, siihen päälle normaali siivous, ruuanlaitto, pyykit, kaupassakäynnit, lasten vieminen harrastuksiin ja jos haluaa yhtään sosiaalinen olla ja tavata ystäviään sillekin olisi järjestettävä aikaa. Missähän välissä ne yrittäjän työt sitten tehdään?
No, meni melkein ot:ksi.
kiitos tästäKyllikki S kirjoitti:Aiemmin kerrottiin, että veitsen kärjestä puuttuu pala. Ja niin näyttäisi kuvassakin puuttuvan.HarrietM kirjoitti:miksi sinä oletat että terä olisi poikki, aivan ehjältä näyttääJack the Ripper kirjoitti:En usko että Auer puukotti itseään. Fiskashan oli poikki ja teräosa todennäköisesti hänen miehensä kyljessä.
Veitsestä tietää SK kertoa 25.2.2010:
Myös toista surma-asetta on verhonnut salaperäisyys. Vaikka poliisi syksyllä 2007 julkisti parin viikon välein kaksikin valokuvaa vanhasta, kuluneesta keittiöveitsestä, kuvat olivat kuitenkin rajattu niin, että veitsen terästä näkyi vain pari senttiä.
- Terässä on jotakin sellaista, mitä emme halua julkistaa., poliisin tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti kertoi syyskuussa 2007.
Poliisi ei koko tutkinnan aikana lähemmin perustellut, miksi se ei julkaissut kuvaa surmaveitsestä koko pituudelta.
Kärki oli katkennut
Syyttäjä Valkaman mukaan poliisin piilossa pitämään teräosaan ei liity suurta mysteeriä.
- Aivan terän kärjestä on ehkä kolme millimetriä pois. Veitsen terävin kärki on siis katkennut, Valkama paljastaa.
En nähnyt kuvia, mutta teidän kertomuksenne kuulostaa skitsofreenikon tai syvästi masentuneen ihmisen kodilta. Ei mitenkään yllättävää.Sessan kirjoitti:KIinnitin samaan asunnon sekaisuuteen huomiota, näytti just siltä että kukaan ein kuukausiin siivonnut lehtikasoja esim..
