Omituisia tapahtumia tosielämästä
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Olen samoilla linjoilla kuin ABC. Kirjoitinkin tästä aiheesta ,Eero Paloheimon "Megaevoluutio" kirjaa referoiden aiemmin jossain osiossa. Paloheimo ei suinkaan kiellä Telepatian mahdollisuutta kategorisesti :" ..ei ole ensimmäistäkään johdonmukaista syytä pitää sellaisen elimen kehittymistä luonnonvastaisena, yliluonnollisena tai mahdottomana, joka pystyy joko lähettämään tai vastaanottamaan aallonpituudeltaan muuta säteilyä kuin näkyvää valoa, ....... jos tämmöinen kyky olisi joskus evoluution aikana syntynyt , se olisi varmaan jäänyt jonnekin alitajunnan ja vaistonvaraisen käyttäytymisen sokkeloihin, ilmeisesti hyvinkin hahmottomana. Silloin siitä olisi ollut hyötyä myös alkeellisissa oloissa".
Mitä tulee Eino Kailaan ja westerkullan murhaan, niin jutun poitti on ilmiö jota kutsuisin "tuonpuoleisuuden kaipuuksi". Monella johtavallakin tiedemiehellä ilmenee josku tarve uskoa "jos jotain kuoleman jälkeistä,tai materiasta riippumatonta henkisyyttä sittenkin olisi". Tämän alitajuisen tarpeen huomaa rivien välistä monissa nykyisissäkin tiedekirjoissa. Mainitsen vain juuri lukemani Tarja Kallio-Tammisen :" Kvanttinen todellisuus".
Mitä tulee Eino Kailaan ja westerkullan murhaan, niin jutun poitti on ilmiö jota kutsuisin "tuonpuoleisuuden kaipuuksi". Monella johtavallakin tiedemiehellä ilmenee josku tarve uskoa "jos jotain kuoleman jälkeistä,tai materiasta riippumatonta henkisyyttä sittenkin olisi". Tämän alitajuisen tarpeen huomaa rivien välistä monissa nykyisissäkin tiedekirjoissa. Mainitsen vain juuri lukemani Tarja Kallio-Tammisen :" Kvanttinen todellisuus".
-
Valdovas
- Axel Foley
- Viestit: 2427
- Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 12:25 pm
- Paikkakunta: Paikallinen ryhmä, Orionin haara 4 B 13
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Periaatteessa kyllä, mutta mieleen tulee, että jos ko. kyvystä olisi evolutiivista hyötyä, niin miksei se sitten ole kehittynyt selkeästi ilmeneväksi, toimivaksi ja tiedostettavaksi kuten muut aistit. Toki sellaisesta voidaan joskus saada uutta ja ihan luotettavaakin tietoa, mutta ainakin toistaiseksi näyttö vaikuttaa aika heppoiselta.MEG kirjoitti:Olen samoilla linjoilla kuin ABC. Kirjoitinkin tästä aiheesta ,Eero Paloheimon "Megaevoluutio" kirjaa referoiden aiemmin jossain osiossa. Paloheimo ei suinkaan kiellä Telepatian mahdollisuutta kategorisesti :" ..ei ole ensimmäistäkään johdonmukaista syytä pitää sellaisen elimen kehittymistä luonnonvastaisena, yliluonnollisena tai mahdottomana, joka pystyy joko lähettämään tai vastaanottamaan aallonpituudeltaan muuta säteilyä kuin näkyvää valoa, ....... jos tämmöinen kyky olisi joskus evoluution aikana syntynyt , se olisi varmaan jäänyt jonnekin alitajunnan ja vaistonvaraisen käyttäytymisen sokkeloihin, ilmeisesti hyvinkin hahmottomana. Silloin siitä olisi ollut hyötyä myös alkeellisissa oloissa".
Tuo liittyy tietysti siihen yleisempään ilmiöön, että niin kovin monilla ihmisillä läpi erilaisten kulttuurien esiintyy tuollaisia käsityksiä, ja niiden etiologiassahan niin kognitiotiede yleensä kuin kognitiivinen uskontotiede erityisesti ovat tehneet varsin merkittäviä edistysaskeleita, joskin selvitettävää toki piisaa jatkossakin kuten tieteessä pitää ollakin!Mitä tulee Eino Kailaan ja westerkullan murhaan, niin jutun poitti on ilmiö jota kutsuisin "tuonpuoleisuuden kaipuuksi". Monella johtavallakin tiedemiehellä ilmenee josku tarve uskoa "jos jotain kuoleman jälkeistä,tai materiasta riippumatonta henkisyyttä sittenkin olisi". Tämän alitajuisen tarpeen huomaa rivien välistä monissa nykyisissäkin tiedekirjoissa. Mainitsen vain juuri lukemani Tarja Kallio-Tammisen :" Kvanttinen todellisuus".
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
No ei varmaan ollut liennut jos sitä luukkua kesken pesun mennään repimään auki.Maybrick kirjoitti:Toissapäivänä, kun astianpesukone oli käynnissä (ihan normaalisti) sanoin yhtäkkiä miehelle, että mistä pannaan veikkaa että pesutabletti ei ole liuennut. Ukko naureskeli ja avasi saman tien koneen oven. Arvatkaa oliko tabletti liuennut?
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Tuo ei kyllä ole mikään kriteeriö, tässä kysymyksessä. Tunnetusti eliön elimet, jäsenet ja taidot surkastuvat varsin herkästi käytön puutteessa. Tässä kuviitteellisessa tapauksessa väestön kasvu ja keskittyminen ryhmiin olisi tehnyt tarpeettomaksi "telepaattisen kyvyn".Valdovas kirjoitti:Periaatteessa kyllä, mutta mieleen tulee, että jos ko. kyvystä olisi evolutiivista hyötyä, niin miksei se sitten ole kehittynyt selkeästi ilmeneväksi, toimivaksi ja tiedostettavaksi kuten muut aistit.MEG kirjoitti:Olen samoilla linjoilla kuin ABC. Kirjoitinkin tästä aiheesta ,Eero Paloheimon "Megaevoluutio" kirjaa referoiden aiemmin jossain osiossa. Paloheimo ei suinkaan kiellä Telepatian mahdollisuutta kategorisesti :" ..ei ole ensimmäistäkään johdonmukaista syytä pitää sellaisen elimen kehittymistä luonnonvastaisena, yliluonnollisena tai mahdottomana, joka pystyy joko lähettämään tai vastaanottamaan aallonpituudeltaan muuta säteilyä kuin näkyvää valoa, ....... jos tämmöinen kyky olisi joskus evoluution aikana syntynyt , se olisi varmaan jäänyt jonnekin alitajunnan ja vaistonvaraisen käyttäytymisen sokkeloihin, ilmeisesti hyvinkin hahmottomana. Silloin siitä olisi ollut hyötyä myös alkeellisissa oloissa".
Tällä en tarkoita että pitäisin tuollaista ilmiötä todennäköisenä, joskus ihmisen historiassa( eikä Paloheimokaan pidä) vaan kysymys on ettei telepatiaa voi suoranaisesti liittää n.s huuhaa-ilmiöihin , kuten usein näkee.
-
Valdovas
- Axel Foley
- Viestit: 2427
- Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 12:25 pm
- Paikkakunta: Paikallinen ryhmä, Orionin haara 4 B 13
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Hm, miksei, mutta luulisi sellaisesta silti jotain hiukan konkreettisempaakin jääneen jäljelle varsinkin pienillä ja eristyneillä ihmisryhmillä, ja toisaalta tuntuu hiukan erikoiselta, etteikö tuollaiselle kommunikointimuodolle olisi jäänyt hyvinkin tarvetta, vaikka porukka olisi keskittynytkin. Päin vastoinhan keskittymät tunnetusti lisäävät ylipäätään kommunikointitarvetta ja jos ajattelee esim. kännyköiden ja muun sähköisen viestinnän suosiota, niin ihmettelisin kyllä kovasti, mikäli evoluutio ei olisi tuollaista kommunikointimuotoa suosinut, varsinkin kun sen energian ja muiden resurssien kulutus olisi ollut ilmeisen vähäistä. Ja kommunikointihan on yleensä aina kaksisuuntaista, joten paitsi tulkintaelimet niin tarvittaisiin myös lähettämiseen erikoistuneet elimet, ja herää kysymys, millaisia ne olisivat ja missä sijaitsisivat. Aivot nyt kai lähinnä ensin mieleen tulisivat, mutta taas kun ajattelee miten paljon nyttemmin aivoja on tutkittu erilaisilla sähkömagneettisilla metodeilla, niin luulisi, että jotain merkkejä tuollaisista "aivoaalloista" olisi jo löytynyt, sikäli kun todellisia fysikaalisia olisivat...MEG kirjoitti: Tuo ei kyllä ole mikään kriteeriö, tässä kysymyksessä. Tunnetusti eliön elimet, jäsenet ja taidot surkastuvat varsin herkästi käytön puutteessa. Tässä kuviitteellisessa tapauksessa väestön kasvu ja keskittyminen ryhmiin olisi tehnyt tarpeettomaksi "telepaattisen kyvyn".
Ilmiöstä ei tee huuhaata tai ei-huuhaata niinkään se, mitä siitä sisällöllisesti väitetään, vaan se millaista argumentaatiota sen puolesta esitetään, ja siinä suhteessa erilaiset telepatia- ja muut vastaavat väitteet eivät oikein tieteellisiä normeja täytä toistettavien koejärjestelyjen, virhelähteiden eliminoimisen, teorianmuodostuksen, testattavien hypoteesien yms. osalta. Tämä metodologinen puoli unohdetaan huuhaaväitteiden kohdalla lähes säännönmukaisesti ja keskitytään pelkkiin sisällöllisiin kysymyksiin.Tällä en tarkoita että pitäisin tuollaista ilmiötä todennäköisenä, joskus ihmisen historiassa( eikä Paloheimokaan pidä) vaan kysymys on ettei telepatiaa voi suoranaisesti liittää n.s huuhaa-ilmiöihin , kuten usein näkee.
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Vaikka keskustelu onkin jo ehtinyt harhautua varsin mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, mainittakoon vielä, etten viitannut telepatia-kommentissani yksinomaan ihmislajin mahdollisiin ominaisuuksiin...
Every ship must sail a world.
-
Valdovas
- Axel Foley
- Viestit: 2427
- Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 12:25 pm
- Paikkakunta: Paikallinen ryhmä, Orionin haara 4 B 13
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Niinhän siinä taidettiin todeta, mutta keskusteluhan ei ole sitä enää aikoihin käsitellytkään. Mitä muihin lajeihin tulee, niin ne eivät ainakaan tietääkseni ole tainneet pitää asiasta niin kovaa melua, ja erinäisiä telepatiaväitteitä ovat esittäneet kai pääosin ihmislajiin tai ainakin suhteellisen lähelle sitä luettavat otukset...ABC kirjoitti:Vaikka keskustelu onkin jo ehtinyt harhautua varsin mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, mainittakoon vielä, etten viitannut telepatia-kommentissani yksinomaan ihmislajin mahdollisiin ominaisuuksiin...
Toki samat tieteen kriteerit pätevät sitten muidenkin lajien mahdollisiin väitteisiin ja niiden tutkimiseen....
Itse asiassa mitään erillista "uskonrauhalakiahan" ei ole olemassa, vaan ainoastaan rikoslain 17. luvun 10. pykälä:Yo. lehden pääkirjoitus muuten osoittaa selvästi, miten ainakin vielä 90-luvulla suomalaisten skeptikkojen suhtautuminen perinteisiin uskontoihin oli erillistä muista tieteellisesti uskonnollisiksi luokiteltavista ilmiöistä. Syyt mitä ilmeisimmin olivat poliittiset ja kulttuurilliset: kirkko on ollut Suomessa suuri vaikuttaja, jonka perustaa ei ole haluttu kritisoida. Viimeisimpänä jäänteenä tästä kaksinaamaisuudesta on se, etteivät tiedepiirit ole nousseet laajasti vastustamaan "jumalanpilkkapykälää" eli nykyistä uskonrauhalain 2. momenttia.
10 § (24.7.1998/563)
Uskonrauhan rikkominen
Joka
1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai
2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,
on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Sinänsä se tosiaan joutaisi poistettavaksi ja yhdistettäväksi yleiseen kunnianloukkauslainsäädäntöön, sillä tuo ylläoleva muotoiluhan sallii epäreilusti uskonnottomien yhteisöjen ja henkilöiden loukkaamisen, ja sellaiseenhan aika ajoin myös törmää.
Sinänsä hauska tuo ensimmäisen momentin muotoilu, sillä siinähän eriytetään tai-konjunktiolla Jumalan pilkka ja uskonnollisten yhteisöjen pyhinä pidettyjen asioiden julkisen herjaamisen ja häpäisemisen. Herääkin ajatus, tulkitaanko tuo ensimmäinenkin kohta asianomistajarikokseksi...
Se, että skeptikot skeptikkoina eivät ehkä ole niin voimakkaasti paneutuneet juuri tuohon kohtaan johtunee siitä, ettei sillä ole juuri tekemistä tieteen kanssa. Muutenkin skeptikkojen suhteesta uskontoihin on keskusteltu runsaasti niin Suomessa kuin muuallakin ja erilaisia näkemyksiä ja painotuksia toki löytyy.
Eräs karkea nyrkkisääntö, josta kaiketi jonkinlainen konsensuskin vallitsee on se, että uskontojen evidentialistiset väitteet ja tulkinnat eli se, että uskonnollisille väitteille on löydettävissä ja joidenkin mielestä pitääkin löytyä todennettavaa evidenssiä, kuuluvat tosiasiaväitteiden ja tieteen piiriin ja siten välillisesti myös skeptikkojen tontille. Tällaisiahan tyypillisesti ovat erilaisten ihmeiden ja muiden yliluonnollisten ilmiöiden konkreettiset tosiasiaväitteet ja maailman syntyyn, kehitykseen ja evoluutioon liittyvät väitteet, jotka kreationismin, ID:n ja muiden vastaavien muodossa ovat hyvinkin voimakkaasti esillä ja selkeästi skeptikkojen agendalla ja niitä vastaan sitten argumentoidaankin vaihtelevalla intensiteetillä.
Esim. Suomen Skepsis on useampaankin kertaan myöntänyt Huuhaa-palkintonsa juuri näille tahoille. Kautta aikain ensimmäinen Huuhaa-palkinto meni v. 1989 Werner Söderström Osakeyhtiölle perustelumuotoiluin "pitkällisestä ja ansiokkaasta toiminnasta valetieteellisen kirjallisuuden kustantamisen ja levittämisen alueella", mutta aivan erityisesti A.E. Wilder-Smithin kirjasta ”Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota”.
Vuonna 2004 "palkinto" myönnettiin Teknillisen korkeakoulun bioprosessitekniikan laboratoriolle Kreationistisen opin esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina. Mainittua seminaaria tarjottiin muuten ensin Helsingin yliopistolle, mutta tuolloinen rehtori Ilkka Niiniluoto sai sen torpattua. Koska ID:n keskeinen markkinamies Matti Leisola sattuu olemaan bioprosessitekniikan professori mainitussa opinahjossa, niin hän sai nuijittua seminaarin läpi omalle laitokselleen, vaikka se kritiikkiä korkeakoulun hallinnossa aiheuttikin. Olin itsekin muuten uteliaisuudesta mukana seuraamassa osaa ko. seminaarista ja olihan se kieltämättä aika hupaisaa kuunneltavaa. Huolestuttava piirre toki oli se, että ilmeisen monet kuulijat ja jopa lukeneet sellaiset tuntuivat ottavan ko. jutut tosissaan, mikä konkreettisesti toi esille sen, että skeptikot eivät vielä suinkaan ole tehneet itseään tarpeettomiksi, valitettavasti...
Toissavuoden eli 2008 palkinto meni vuorostaan Kustannus Oy Uusi tielle Näennäistieteen levittämisestä julkaisemalla Tapio Puolimatkan kirjat ”Usko, tiede ja Raamattu” ja ”Usko, tiede ja evoluutio”. Puolimatka ja hänen kustantajansahan kutsuttiin sitten myös vartavasten Skepsiksen järjestämään seminaariin vastaanottamaan palkintonsa. Olin myös tuossa tilaisuudessa ja vaikka sen järjestelyissä oli tiettyjä puutteita, joita tuoreeltaan kommentoinkin, niin ainakin se osoitti, että Skepsiskin reagoi kreationismiväitteisiin, joskin saisi sitä kyllä minustakin tehdä vielä räväkämminkin. Vastaavastihan kirkon opintokeskushan järjesti sitten vastaavan kohtaamisen Puolimatkan ja Kari Enqvistin välillä täydelle Porthanian isolle salille, ja varsinkin siellä Enqvist pääsi tunnettuun sarkastiseen tapaansa röykyttämään Puolimatkaa oikein kunnolla jälkimmäisen kotikenttäedusta huolimatta!
Uskontojen fideistisiin eli pelkkään uskoon perustuvia väitteitä ei sen sijaan ole yleensä katsottu aiheelliseksi eikä edes asialliseksikaan kommentoida, joskin tässäkin on käyty tiettyä tiukempaa rajankäyntiä erityisesti ns. "uusateismin" näkyvien edustajien (erityisesti ns. "Four Horsemen" eli Dawkins, Dennet, Harris ja Hitchens) kirjojen ja muiden esiintymisten saaman huomion ansiosta. Sisällöllisestihän ko. teoksissa ei mitään kovin uutta järisyttävää ole, ja niinpä koko käsitettä "uusateismi" onkin myös vahvasti kritisoitu, mutta uutta on lähinnä se avoimuus ja jyrkkyys, jolla tunnetut ja arvostetut tiedemiehet (paitsi Hitchens, joka on lähinnä kirjailija, toimittaja ja poliittinen aktivisti) ovat lähteneet rintamahyökkäykseen uskontoja vastaan.
Se, miten uskottavia ja vankkoja ko. herrojen ja heidän teostensa argumentit sitten itse kunkin mielestä ovat, niin niihin kannattaa tutustua suoraan itse ilman välikäsiä, mikä onkin nykyään varsin näppärää, sillä kiitos ennen kaikkea Kimmo Pietiläisen Terra Cognita -kustantamon ko. teokset ovat myös suomenkielisten lukijoiden tavoitettavissa. Suosittelen lämpimästi!
- http://www.terracognita.fi/kirjat/9789525697001.html
- http://www.terracognita.fi/kirjat/9789525202960.html
- http://www.terracognita.fi/kirjat/9789525202991.html
- http://wsoy.fi/yk/products/show/75508
Facebookin huomattavasta suosiosta huolimatta on ehkä hyvä todeta, että elämää on tiettävästi vielä jonkin verran sen ulkopuolellakin, eikä kaikki relevantti tapahdu sen puitteissa...Ja lopuksi: Facebookin kyseistä pykälää vastustavassa ryhmässä on edelleen vain 170 jäsentä. Hävetkää, suomalaiset skeptikot ja ateistit, sanon minä!
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Telepatian mahdollisuuden pohtiminen eläimillä on mielestäni käsitesekaannus. Eläimillä ei ole tietoisuutta joten kommunikaatio ja viestit toisille lajitovereille rajoittuvat varoituksiin petoeläimen lähestymisestä ja muihin samantapaisiin refleksipohjaisiin merkkeihin.ABC kirjoitti:^ Jos esimerkiksi löytyisi jokin eläinlaji, joka kommunikoisi radioaaltojen välityksellä aivoista aivoihin, kyseessä olisi määritelmän mukaan ilmiö, jota me kutsumme telepatiaksi.
Eri asia on että monet lajit ovat kehittäneet aistijärjestelmiä, jotka ovat ihmisillä olevia monimutkaisempia. Lepakon "tutka" hyödyntää taajuuksia joita ihminen ei aisti, koiran hajuaisti on monisatakertaisesti terävämpi kuin ihmisen, kalkkarokäärmeen otsasilmä "näkee" lämpöaaltojen välityksellä.
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Nuorempana asuin kahdestaan koirani Mustin kanssa ja lenkkeilytin sitä usein melko myöhään illalla. Kuljimme yleensä erästä katua pari kilometriä ja sen päättyessä käännyimme takaisin koiran kulkiessa menomatkalla innoissaan edellä, mutta paluumatkalla melko vastahakoisesti perässäni. Koira oli sekarotuinen, ajokoiran kokoinen ja luonteinen, leppoisa kiva kaveri.
Eräänä myöhäisenä iltana puolivälissä menomatkaa koira pysähtyi yllättäen ja jäi seisomaan liikkumattomana metsään tuijottaen. Se haisteli ja kuunteli kuono ja korvat höröllä, kunnes häntä alkoi painua koipien väliin ja niskakarvat nousta pystyyn. Yritin itsekin kuulostella metsän suuntaan, mutta en kuullut tai nähnyt mitään. Yhtäkkiä Musti lähti pinkomaan kotia kohti ja juoksi koko kilometrin sellaista vauhtia, että vaivoin pysyttelin narun päässä perässä. Kotona se kulki levottomasti rivitaloasuntomme ikkunasta toiseen ulos katsellen, karvat yhä pystyssä ja häntä koipien välissä, mutta rauhoittui noin tunnin kuluttua, kun mitään ei ulkona enää ollut havaittavissa.
En ollut koskaan nähnyt koiraa sellaisena. Ikinä ennen eikä koskaan sen jälkeen se ei vapaaehtoisesti juossut kotia kohden eikä muutenkaan osoittanut pelkäävänsä mitään. Minulle ei valjennut mitä se pelkäsi, mutta pakko myöntää, etten itsekään ole montaa kertaa elämässäni yhtä peloissani ollut kuin silloin.
Eräänä myöhäisenä iltana puolivälissä menomatkaa koira pysähtyi yllättäen ja jäi seisomaan liikkumattomana metsään tuijottaen. Se haisteli ja kuunteli kuono ja korvat höröllä, kunnes häntä alkoi painua koipien väliin ja niskakarvat nousta pystyyn. Yritin itsekin kuulostella metsän suuntaan, mutta en kuullut tai nähnyt mitään. Yhtäkkiä Musti lähti pinkomaan kotia kohti ja juoksi koko kilometrin sellaista vauhtia, että vaivoin pysyttelin narun päässä perässä. Kotona se kulki levottomasti rivitaloasuntomme ikkunasta toiseen ulos katsellen, karvat yhä pystyssä ja häntä koipien välissä, mutta rauhoittui noin tunnin kuluttua, kun mitään ei ulkona enää ollut havaittavissa.
En ollut koskaan nähnyt koiraa sellaisena. Ikinä ennen eikä koskaan sen jälkeen se ei vapaaehtoisesti juossut kotia kohden eikä muutenkaan osoittanut pelkäävänsä mitään. Minulle ei valjennut mitä se pelkäsi, mutta pakko myöntää, etten itsekään ole montaa kertaa elämässäni yhtä peloissani ollut kuin silloin.
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Tämä ei pidä paikkaansa. Tietoisuus on jatkumo, kuten älykin. Sitä mitataan eläimillä nykyisin erilaisilla testeillä, tärkeimpänä ns. peilitesti (mirror test). Ainakin delfiini, eräs varislaji, norsu ja isot kädelliset läpäisevät testin.MEG kirjoitti:Telepatian mahdollisuuden pohtiminen eläimillä on mielestäni käsitesekaannus. Eläimillä ei ole tietoisuutta joten kommunikaatio ja viestit toisille lajitovereille rajoittuvat varoituksiin petoeläimen lähestymisestä ja muihin samantapaisiin refleksipohjaisiin merkkeihin.ABC kirjoitti:^ Jos esimerkiksi löytyisi jokin eläinlaji, joka kommunikoisi radioaaltojen välityksellä aivoista aivoihin, kyseessä olisi määritelmän mukaan ilmiö, jota me kutsumme telepatiaksi.
Delfiinit ovat tietoisuuden lisäksi jopa kykeneviä ratkaisemaan ongelmia. Kannattaa katsoa tämä hiljattain tehty dokumentti:
Dolphins: Deep Thinkers (BBC, David Attenborough):
Osa 1.
Osa 2.
Osa 3.
En muuten puhunut pelkästään Maan elämästä.
Every ship must sail a world.
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Kaikki ihmisessä on viimekädessä jatkumoa muista lajeista ja materian kehityksestä yleensä. Mutta järkevää on luokitella eri vaiheita (faaseja). Ihmisen tietoisuus muodostaa oman emergenssitason , eläinten ymmärrystasosta erottuen.
Kuten edellä totesin, monet eläimet hyödyntävät aistimisessaan taajuuksia ja säteilytasoja joita ihminen ei aisti. Mutta mikä olisi keskustelusisältö lajitoverien "keskusteluissa" näillä hallitsemmillaan taajuuksilla?
Tässä mielessä ei ole luontevaa pohtia eläinten telepatiaa.
Avaruudessa on luonnonvalinta epäilemättä kehittänyt loputtomasti, paitsi erilaisia olentoja, myös mitä erilaisempia aistimia lähettää ja vastaanottaa viestejä.
Kuten edellä totesin, monet eläimet hyödyntävät aistimisessaan taajuuksia ja säteilytasoja joita ihminen ei aisti. Mutta mikä olisi keskustelusisältö lajitoverien "keskusteluissa" näillä hallitsemmillaan taajuuksilla?
Tässä mielessä ei ole luontevaa pohtia eläinten telepatiaa.
Avaruudessa on luonnonvalinta epäilemättä kehittänyt loputtomasti, paitsi erilaisia olentoja, myös mitä erilaisempia aistimia lähettää ja vastaanottaa viestejä.
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
^ Informaatiota voidaan välittää paitsi sanoina, niin myös kuvina... Eikä tarvita käsitteitä herättämään vaistoja.
Ihminen on ehkä älykkyydessä kukkona tunkiolla, mutta delfiinit eivät uusimman tutkimuksen mukaan ole kovin kaukana. Niiden keskinäinen viestintä on erilaista kuin ihmisillä, koska ne elävät vedessä, ja näkevät paitsi silmillä, niin myös tutkalla.
Esittämässäsi faasijärjestelmässä jokainen laji olisi oma faasinsa, ei niin, että eläimet yhdessä ja ihmiset toisessa faasissa.
Ihminen on ehkä älykkyydessä kukkona tunkiolla, mutta delfiinit eivät uusimman tutkimuksen mukaan ole kovin kaukana. Niiden keskinäinen viestintä on erilaista kuin ihmisillä, koska ne elävät vedessä, ja näkevät paitsi silmillä, niin myös tutkalla.
Esittämässäsi faasijärjestelmässä jokainen laji olisi oma faasinsa, ei niin, että eläimet yhdessä ja ihmiset toisessa faasissa.
Every ship must sail a world.
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Onko se edes vähän creepy, kun tuossa kadonneita selaillessani mietin että vilkaistaanpas nyt ne juorut samalla jos joku olisi vaikka kuollut... Ja avatessani vakiojulkkisjuorusivuston, eka uutinen: tyyppi kuollut
Kyse on siis rumpalista joka vaikutti bändissä nimeltä You Say Party! We Say Die!. Nuori tyyppi. En saanut selville kuolinsyytä...
Kyse on siis rumpalista joka vaikutti bändissä nimeltä You Say Party! We Say Die!. Nuori tyyppi. En saanut selville kuolinsyytä...
"Karkea kysymys koko kriminaalipolitiikan historian ajan on ollut, onko rikoksiin syyllistynyt (tai muuten poikkeava) henkilö paha vai hullu."
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Kiitoksia tarkennuksesta ja ko. lainkohdan postaamisesta kaikkien nähtäville.Valdovas kirjoitti:Itse asiassa mitään erillista "uskonrauhalakiahan" ei ole olemassa, vaan ainoastaan rikoslain 17. luvun 10. pykälä:Yo. lehden pääkirjoitus muuten osoittaa selvästi, miten ainakin vielä 90-luvulla suomalaisten skeptikkojen suhtautuminen perinteisiin uskontoihin oli erillistä muista tieteellisesti uskonnollisiksi luokiteltavista ilmiöistä. Syyt mitä ilmeisimmin olivat poliittiset ja kulttuurilliset: kirkko on ollut Suomessa suuri vaikuttaja, jonka perustaa ei ole haluttu kritisoida. Viimeisimpänä jäänteenä tästä kaksinaamaisuudesta on se, etteivät tiedepiirit ole nousseet laajasti vastustamaan "jumalanpilkkapykälää" eli nykyistä uskonrauhalain 2. momenttia.
10 § (24.7.1998/563)
Uskonrauhan rikkominen
Joka
1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai
2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,
on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Sinänsä se tosiaan joutaisi poistettavaksi ja yhdistettäväksi yleiseen kunnianloukkauslainsäädäntöön, sillä tuo ylläoleva muotoiluhan sallii epäreilusti uskonnottomien yhteisöjen ja henkilöiden loukkaamisen, ja sellaiseenhan aika ajoin myös törmää.
Sinänsä hauska tuo ensimmäisen momentin muotoilu, sillä siinähän eriytetään tai-konjunktiolla Jumalan pilkka ja uskonnollisten yhteisöjen pyhinä pidettyjen asioiden julkisen herjaamisen ja häpäisemisen. Herääkin ajatus, tulkitaanko tuo ensimmäinenkin kohta asianomistajarikokseksi...
Koko lakipykälä on epäonnistunut eikä ole enää tätä päivää, saati sovi länsimaisen yhteiskunnan sananvapauden ja tasa-arvon ihanteisiin. Jo pelkästään lain muotoilu viittaa yksiselitteisesti yksijumalaiseen uskontoon eli käytännössä kristinuskoon, juutalaisuuten ja islamiin. Olisi syytä mahdollisimman pian haastaa esimerkiksi luterilainen kirkko oikeuteen uususkontojen arvostelemisesta, niin nähtäisiin miten järjetön laki on.
Mielestäni uskonnollinen näkemys on rinnastettavissa poliittiseen kantaan, joten sitä ei tulisi erikseen laissa mainita muualla kuin niissä kohdissa missä myös em. mainitaan. Se, että uskonto jotenkin määrittelisi etniteettiä, ei ole lainkäytön kannalta perusteltua, sillä uskontoaan voi vaihtaa, etniteettiään ei.
Suomen kirkkohan ei avoimesti kannata kreationismia, joten sitä vastaan ei tältä pohjalta ole ollut tarvetta hyökätä tieteen suunnalta. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että Skepsiksen olisi syytä olla kritiikissään johdonmukainen ja kritisoida myös kaikkia suuria uskontoja, eikä vain ns. uususkontoja. Tieteen sotkeminen uskontoon on ihan yhtä yleistä kummassakin ryhmässä. Tästä asiasta on tietääkseni myös Skepsiksen sisällä jonkin verran keskusteltu ainakin nuoremman polven toimesta, mutta mitään kovin näkyvää ei ole vielä tapahtunut asian suhteen. Yksittäiset tieteentekijät kuten Enqvist ja Valtaoja ovat saaneet esittää uskontokritiikkiään ihan rauhassa ilman, että Skepsis olisi näkyvästi tukenut heitä (en katso esim. luennointikutsuja vielä kannanotoksi).Se, että skeptikot skeptikkoina eivät ehkä ole niin voimakkaasti paneutuneet juuri tuohon kohtaan johtunee siitä, ettei sillä ole juuri tekemistä tieteen kanssa. Muutenkin skeptikkojen suhteesta uskontoihin on keskusteltu runsaasti niin Suomessa kuin muuallakin ja erilaisia näkemyksiä ja painotuksia toki löytyy.
Eräs karkea nyrkkisääntö, josta kaiketi jonkinlainen konsensuskin vallitsee on se, että uskontojen evidentialistiset väitteet ja tulkinnat eli se, että uskonnollisille väitteille on löydettävissä ja joidenkin mielestä pitääkin löytyä todennettavaa evidenssiä, kuuluvat tosiasiaväitteiden ja tieteen piiriin ja siten välillisesti myös skeptikkojen tontille. Tällaisiahan tyypillisesti ovat erilaisten ihmeiden ja muiden yliluonnollisten ilmiöiden konkreettiset tosiasiaväitteet ja maailman syntyyn, kehitykseen ja evoluutioon liittyvät väitteet, jotka kreationismin, ID:n ja muiden vastaavien muodossa ovat hyvinkin voimakkaasti esillä ja selkeästi skeptikkojen agendalla ja niitä vastaan sitten argumentoidaankin vaihtelevalla intensiteetillä.
Näen erittäin ongelmallikseksi, ettei Skepsis kritisoi valtionkirkkoa, koska se on yksi niistä tahoista, joka voisi sen uskottavasti tehdä. Kirkko on meilläkin edelleen valtio valtiossa veronkanto-oikeuksineen ja myös sen takia, että papit ovat virkamiehiä. Viimeksi kirkon vallankäyttö on näkynyt kirkon järjestöjen piirissä tapahtuneiden hyväksikäyttötapausten tutkinnassa: koko uutisessa ei ole poliisin, vaan kirkon edustajien kommentteja.
Facebook on yksi globaali foorumi, jossa on mahdollista tavoittaa ihmisiä. Itse näen, että tulevaisuudessa vastaavat ja vielä pidemmälle viedyt foorumit tulevat olemaan tärkeimpiä vaikuttamisen muotoja. Ei tarvitse olla Aino Kassinen voidakseen ennustaa tämän; riittää, kun katsoo, mitä nykyiset teinit arvostavat ja käyttävät verkossa.Facebookin huomattavasta suosiosta huolimatta on ehkä hyvä todeta, että elämää on tiettävästi vielä jonkin verran sen ulkopuolellakin, eikä kaikki relevantti tapahdu sen puitteissa...Ja lopuksi: Facebookin kyseistä pykälää vastustavassa ryhmässä on edelleen vain 170 jäsentä. Hävetkää, suomalaiset skeptikot ja ateistit, sanon minä!
Ryhmän nimeä tosin pitäisi muuttaa yo. selvityksesi perusteella.
Every ship must sail a world.
-
kid
Re: Omituisia tapahtumia tosielämästä
Kaikella kunnioituksella, olisiko mahdollista saada nämä OT -keskustelut jonnekin muualle kuin tänne?