No noinhan se menee juuri. Tosin, jos poliisi on 99 kertaa mennyt tarkastamaan "nainen kirkui" tilanteen, missä naista on koitettu raiskata ja kerran nainen on ollut sekopää, niin luonnollisesti sitä ensimmäisenä ajattelee kyseessä olevan tilanne, jossa nainen on uhrina - tai ainakin väkivallan kohteena. Kirkumisestakin kuulee, jos on oikeasti hengenhätä - tuntuu uskomattomalta ettei minkäänlaista kirkumista tai huutoa kuulu häke-puhelun aikana. Ei edes silloin, kuin ulkopuolinen surmaaja jahtaa Annelia. Itse olen todistanut hengenhädässä suoritettua kirkumista. Se olisi herättänyt koko naapuruston (naapuri olin itsekin).jmit kirjoitti:Kaverini törmäsi aivan oikeaan poliisiin taloyhtiön pihalla. Poliisi selvästi etsi jotain ja tuttavani tiedusteli mikä on hätänä. Poliisi kertoi, että hätäkeskukseen oli ilmoitettu naisen huudoista.
Huvittavaa on, että oli täysin ilmeistä, että poliisi oli asennoitunut tehtävään siten, että "sankari karauttaa valkoisella ratsullaan pelastamaan neitoa pulasta". Poliisien ilme oli ollut tyrmistynyt, kun ystäväni sanoi heille: "Toivottavasti saatte naisen kiinni, ennen kuin hän ehtii tappaa jonkun"
Tämä tapaus sattui tämän viikon torstaina Espoossa. Tapaus kertoo karulla tavalla sen, että kuka hyvänsä nainen voi tappaa miehensä Suomessa ja lähtökohtaisesti paikalle saapuva poliisi pitää naista uhrina. Sanomattakin on selvää, että poliisin toiminta on täysin rikollista, mutta kukapa siitä välittäisi tässä peräpohjolan takapajulassa.
Ehkä näiden Ulvila-episodien anti rikostutkimukselle on juuri se, että alusta asti pidetään kaikki langat avoimina, eikä mennä sokeana eteenpäin. Jos syytetty on syytön, niin syyttömyyskin olisi ollut paremmin todistettavissa, kun alusta lähtien olisi häntä epäilty ja tehty kotietsinnät yms.