Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 1)
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
OT:Omat jutut pitäisi jättää pois palstalta, mutta en nyt pysty olemaan vertaamatta yhtä minun sukulaista tässä. Hänellä todettiin narsistinen persoonallisuushäiriö (voiko sitä häiriöksi sanoa?) n. 15vuotta sitten ja myös APD oireet (psykopatia). Jo ihan tämän oikeusjutun alussa minua häiritsi se, että Anneli muistutti niin paljon tätä minun sukulaistani jopa syntymäpäivä on sama, vuosi vain eri (Anneli parivuotta nuorempi). Mutta joka tapauksessa monia samanlaisia piirteitä, sanomisia, selittelyjä, koti, lapset ja heidän kanssaan oleminen,kylmyys, tunteettomuus, toisten syyttely, ylimielisyys, äkkinäiset tunteenilmaisut, viha, hyökkääväisyys, ilmeet ja jopa kasvot tai katseet ovat samanlaiset. Tämä sukulainen teki myös rikoksen ei kuitenkaan murhaa vaan pahoinpitelystä syytettiin. Tämä sairaus todettiin toisen jutun yhteydessä, kun valitti masennusta, muutama vuosi rikoksen jälkeen. Tämä sukulainen on nainen ja erittäin lukenut, voisin sanoa jopa älykäs. En nyt laita mitään diagnoosia Annelille kun en lääkäri ole, mutta pelottavan paljon samanlainen on.
kohtalo sekoittaa kortit ja me vain pelaamme
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Olen tästä perillä ja vastasin ylempänä siihen, olisiko psykoosin oireet voitu havaita tuolla rintahaavareissulla.MissHolmes kirjoitti:Mariacka: Anneli ei ole ollut sairaalassa 2006 mielensä vuoksi, ainoastaan pikku haavan takia rinnassa. Häntä tuskin on arvioinut kukaan ennen syksyä 2009. Ja kuinka halukas hän on sitten silloinkaan ollut omasta tahdosta (tai asianajajansa kehoituksesta) puhumaan asiantuntijoiden kanssa.
Heikoksi jää arvioinnit, jos toinen ei itse vastaa käytännössä mitään, vaan puhumisen hoitaa asianajaja.
-
hellämustapääfinnilä
- Martin Beck
- Viestit: 834
- Liittynyt: Su Helmi 14, 2010 7:52 pm
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Hillitsemättömästä raivosta tuli mieleen oma varhaisteini-iän kokemukseni, tulee vähän (paljon) OT tässäkin, mutta palaan vielä tämän johdannon jälkeen takaisin aiheeseen..
Veljelläni ja minulla on vain pieni ikäero, ja tapasimme muksuina kinastella välillä enemmän ja välillä vähemmän (emme kuitenkaan koskaan tapelleet). Kerran muistan suuttuneeni hänelle jostain pikkuasiasta aivan hirveästi. Jokin vaan naksahti päässäni, ja menin ja löin velipoikaparkaani lähimmällä käteen osuneella esineellä kunnolla päähän. Säikähdin tätä lyöntiäni ihan hirveästi, ja itkuhan siinä tuli kummallakin. Myöhemminkin olen monta kertaa järkytyksellä miettinyt sitä, mikä onni oli, ettei mitään työkalua tms. välinettä, jolla olisin saanut varsinaista tuhoa aikaiseksi, ollut ulottuvillani. Veli pääsi kevyen puisen koriste-esineen iskusta kipeällä kuhmulla, esine kyllä hajosi.
Tällaista naksahdusta ei tätä ennen eikä tämän jälkeen (keski-ikään mennessä) ole ollut, ja toivottavasti ei ikinä tulekaan. Väkivaltainenkaan en ole muulloin ollut. Tämä oma kokemus, josta en todellakaan ole järin ylpeä, sai minut huomaamaan sen tosiasian, miten jostakin tavallisesti väkivallattomasti käyttäytyvästä ihmisestä saattaa tulla vaikka tappaja.
Mutta mikä ihme saa tuollaisen käytöksen aikaan, mitä ihmisen aivoissa oikein tapahtuu, kun tällainen pimeä hetki tulee, en kertakaikkiaan pysty käsittämään? Alkoholilla ei ollut vaikutusta asiaan, eikä PMS:aakaan vielä ollut..
Olenko kuitenkin syvimmiltäni keskimääräistä tallaajaa väkivaltaisempi persoona, saan vain yleensä pidettyä luonteeni kurissa?
Vielä ihmeellisempää on se, miten ei-syyntakeettomassa tilassa oleva, ns. normaali ihminen voi käyttäytyä niin, ettei ensimmäisen iskun jälkeen havahdu, ja pystykään lopettamaan väkivaltaansa, vaan jatkaa ja jatkaa sitä niin kauan, että uhri hiljenee. Ja edelleen menee käsittämättömämmäksi se, kun uhri jonkin ajan päästä virkoaa, niin ihminen hakee toisenlaisen aseen, ja valtavalla raivolla viimeistelee tekonsa.
Suurella mielenkiinnolla kuulisin, jos joku osaisi yhtään valaista ymmärtämättömälle allekirjoittaneelle tätä "naksahdusasiaa".
Veljelläni ja minulla on vain pieni ikäero, ja tapasimme muksuina kinastella välillä enemmän ja välillä vähemmän (emme kuitenkaan koskaan tapelleet). Kerran muistan suuttuneeni hänelle jostain pikkuasiasta aivan hirveästi. Jokin vaan naksahti päässäni, ja menin ja löin velipoikaparkaani lähimmällä käteen osuneella esineellä kunnolla päähän. Säikähdin tätä lyöntiäni ihan hirveästi, ja itkuhan siinä tuli kummallakin. Myöhemminkin olen monta kertaa järkytyksellä miettinyt sitä, mikä onni oli, ettei mitään työkalua tms. välinettä, jolla olisin saanut varsinaista tuhoa aikaiseksi, ollut ulottuvillani. Veli pääsi kevyen puisen koriste-esineen iskusta kipeällä kuhmulla, esine kyllä hajosi.
Tällaista naksahdusta ei tätä ennen eikä tämän jälkeen (keski-ikään mennessä) ole ollut, ja toivottavasti ei ikinä tulekaan. Väkivaltainenkaan en ole muulloin ollut. Tämä oma kokemus, josta en todellakaan ole järin ylpeä, sai minut huomaamaan sen tosiasian, miten jostakin tavallisesti väkivallattomasti käyttäytyvästä ihmisestä saattaa tulla vaikka tappaja.
Mutta mikä ihme saa tuollaisen käytöksen aikaan, mitä ihmisen aivoissa oikein tapahtuu, kun tällainen pimeä hetki tulee, en kertakaikkiaan pysty käsittämään? Alkoholilla ei ollut vaikutusta asiaan, eikä PMS:aakaan vielä ollut..
Vielä ihmeellisempää on se, miten ei-syyntakeettomassa tilassa oleva, ns. normaali ihminen voi käyttäytyä niin, ettei ensimmäisen iskun jälkeen havahdu, ja pystykään lopettamaan väkivaltaansa, vaan jatkaa ja jatkaa sitä niin kauan, että uhri hiljenee. Ja edelleen menee käsittämättömämmäksi se, kun uhri jonkin ajan päästä virkoaa, niin ihminen hakee toisenlaisen aseen, ja valtavalla raivolla viimeistelee tekonsa.
Suurella mielenkiinnolla kuulisin, jos joku osaisi yhtään valaista ymmärtämättömälle allekirjoittaneelle tätä "naksahdusasiaa".
Jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin.
-
ulkosuomalainen
- Michael Knight
- Viestit: 4021
- Liittynyt: Su Huhti 25, 2010 3:08 pm
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Taalla meilla jenkeissa helmikuussa neljan lapsen 45-vuotias aiti ampui varoittamatta kolme kolleegaansa kuoliaaksi ja haavoitti vakavasti kolmea muuta tiedekunnan kokouksessa. Tekija oli Harvardissa koulutuksensa saanut neuroscientist (mitahan tuo nyt olisi suomeksi?) ja biologian proffa alabamalaisessa yliopistossa. Heti teon jalkeen han toisteli poliisille "it didn't happen -they are still alive". Ensiuutisten mukaan proffa oli mita kiltein ihminen mutta kohta paljastui, etta han oli teini-ikaisena ampunut veljensa. Asia oli painettu villaisella kun aiti todisti, etta tapaus oli vahinko. Muitakin akkipikaisuuteen/ vakivaltaisuuteen viittaavia tapauksia vuosien varrelta loytyi kun toimittajat vahan kaivelivat.
http://www.nytimes.com/2010/02/21/us/21bishop.html
Se etta muksuna tulee kerran tai pari huitaisseeksi siskoa tai veljea ei ole osoitus viela paljon mistaan: oliko se amygdala, joka hillitsi ihmisen kayttaytymista eika ollut lopullisessa koossaan/muodossaan/vartijatehtavassaan valmis ennenkuin vasta parikymppisena, miehilla varsinkaan. Sille etta lapsia ja aikuisia kohdellaan laissa eri lailla on patevat syynsa. Ja univelkaisena, stressaantuneena, hormonivaihteluissa aikuinenkin ihminen joskus tekee itseaankin yllattavia asioita. Itse muistan kuinka lahella olin paiskata muutaman viikon ikaisen koliikkisen muksun voimalla sankyynsa kun voimat kertakaikkiaan loppuivat. Ja minahan olen periaatteessa aina ollut pasifisti ja kaikkea ruumiillista kuritusta vastaan. En paiskannut mutta muistan tuntee aina kun naista naksahduksista puhutaan.
http://www.nytimes.com/2010/02/21/us/21bishop.html
Se etta muksuna tulee kerran tai pari huitaisseeksi siskoa tai veljea ei ole osoitus viela paljon mistaan: oliko se amygdala, joka hillitsi ihmisen kayttaytymista eika ollut lopullisessa koossaan/muodossaan/vartijatehtavassaan valmis ennenkuin vasta parikymppisena, miehilla varsinkaan. Sille etta lapsia ja aikuisia kohdellaan laissa eri lailla on patevat syynsa. Ja univelkaisena, stressaantuneena, hormonivaihteluissa aikuinenkin ihminen joskus tekee itseaankin yllattavia asioita. Itse muistan kuinka lahella olin paiskata muutaman viikon ikaisen koliikkisen muksun voimalla sankyynsa kun voimat kertakaikkiaan loppuivat. Ja minahan olen periaatteessa aina ollut pasifisti ja kaikkea ruumiillista kuritusta vastaan. En paiskannut mutta muistan tuntee aina kun naista naksahduksista puhutaan.
Nothing sways the stupid more than arguments they can't understand.
Cardinal de Retz, Memoires (1781)
When a wise man points at the moon, the imbecile examines the finger.
Confucius
Cardinal de Retz, Memoires (1781)
When a wise man points at the moon, the imbecile examines the finger.
Confucius
-
alpo holisti
- Andy Sipowich NYPD
- Viestit: 1401
- Liittynyt: La Tammi 09, 2010 1:06 am
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Täällä näkee toisinaan aika rankkaa tekstiä asianosaisista.
Jopa nuori tyttöparka saa osakseen epämiellyttävää huomiota.
Selasin Perhekerhon sivut, jossa perheonni näyttäytyy onnellisena jopa idyllinä.
Se on särkynyt.
Kun kukaan ei voi defakto sanoa mitä on tapahtunut,
toisivoisin lasten vuoksi, että kirjoittelu huomioisi lasten hädän.
Näitä sivuja voi lukea vapaasti kuka vaan.
Siten lapset voivat joutua kaiken kärsimyksen keskellä kokemaan myös paineita,
jotka tälle palstalle kirjoittaville ovat ehkä jo unohtuneet, yhdellä sanalla: KOULU.
Haluan vedota kirjoittajiin:
Muistakaa lapset.
Jopa nuori tyttöparka saa osakseen epämiellyttävää huomiota.
Selasin Perhekerhon sivut, jossa perheonni näyttäytyy onnellisena jopa idyllinä.
Se on särkynyt.
Kun kukaan ei voi defakto sanoa mitä on tapahtunut,
toisivoisin lasten vuoksi, että kirjoittelu huomioisi lasten hädän.
Näitä sivuja voi lukea vapaasti kuka vaan.
Siten lapset voivat joutua kaiken kärsimyksen keskellä kokemaan myös paineita,
jotka tälle palstalle kirjoittaville ovat ehkä jo unohtuneet, yhdellä sanalla: KOULU.
Haluan vedota kirjoittajiin:
Muistakaa lapset.
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Mietin samaa tuosta lasten asemasta tässä jutussa. Varmaankin jotenkin pyritään hoitopaikassa kontrolloimaan etteivät lapset pääse lukemaan etenkin tämän oikeudenkäynnin aikaisia lööppejä ja lehtiä kun niitä nyt on ihan joka päivä. Ja nettiä on tuskin tarjolla...? En tiedä huolehtisiko lastensuojelu että olisi estot sellaisille sivuille josta tästä juttua on, jos nyt ylipäätään netti on käytössä ollenkaan. Voisiko peräti olla niin että lapset viedään jonnekin lomalle oikeudenkäynnin ajaksi?
Joskus myöhemmin ja isompina tulevat kyllä pilvin pimein löytämään materiaalia aiheesta
Joskus myöhemmin ja isompina tulevat kyllä pilvin pimein löytämään materiaalia aiheesta
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Semmoinenkin mahdollisuus on, että Auer kävelee oikeudesta ulos syyttömänä ja lukee itse nämä jutut. Puhumattakaan Lahden sukulaisista. Jotenka olisi varmaan viisainta pitää pahimmat pedofiili-käärme-peto-valehtelija-psykopaatti-hullu -nimittelyt vähempänä, ainakin kun ne kohdistuvat nimettyyn henkilöön. Ei sananvapaus tarkoita sitä, että mitä tahansa voi päästellä.
-
pohtiijamiettii
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Olen epäonnekseni ollut naimisissa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän ihmisen kanssa. Hän on kaikkea tuota, mitä luettelit ja paljon muuta, mutta vain kotona, neljän seinän sisällä. Narsistiseen persoonallisuushäiriöön kuuluu se, että kulissi on aina kunnossa. Aina. Siksipä on vaikea uskoa Auerin olevan narsisti, jos olisi, hän ei antaisi tuollaista kuvaa itsestään julkisuuteen. Saisimme hänestä joka kanavan kautta kuvan surevana leskenä ja lapsiaan lohduttavana äitinä. Ihmisenä, joka on kokenut suuren menetyksen ja joka edelleen suree. Juuri sellaisen kuvan siis, kuin olettaisimme saavamme. Koska narsisti osaa aina vaikuttaa juuri siltä, mikä hänelle missäkin tilanteessa vain edullisinta on.v-a-45 kirjoitti:OT:Omat jutut pitäisi jättää pois palstalta, mutta en nyt pysty olemaan vertaamatta yhtä minun sukulaista tässä. Hänellä todettiin narsistinen persoonallisuushäiriö (voiko sitä häiriöksi sanoa?) n. 15vuotta sitten ja myös APD oireet (psykopatia). Jo ihan tämän oikeusjutun alussa minua häiritsi se, että Anneli muistutti niin paljon tätä minun sukulaistani jopa syntymäpäivä on sama, vuosi vain eri (Anneli parivuotta nuorempi). Mutta joka tapauksessa monia samanlaisia piirteitä, sanomisia, selittelyjä, koti, lapset ja heidän kanssaan oleminen,kylmyys, tunteettomuus, toisten syyttely, ylimielisyys, äkkinäiset tunteenilmaisut, viha, hyökkääväisyys, ilmeet ja jopa kasvot tai katseet ovat samanlaiset.
Mutta ei noita piirteitä kyllä mukava ole nähdä, on sitten joku persoonallisuuushäiriö tai ei, niin jos hän on oikeastikin noin kylmä ja tunteeton, se ei kuulosta ihan normaalilta. Toisaalta voi olla, että tietäessään joutuvansa esim. oikeudessa kuulemaan jotain itseään todella riipaisevaa, Auer on etukäteen kovettanut itsensä sitä kokemusta vastaan, ettei murtuisi julkisesti. (Narsisti ei oikeasti murtuisi, mutta järjestäisi sellaisen murtumisnäytelmän, että varmaan syyttäjäkin tulisi ja paijaisi päälakea myötätuntoisena...)
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Kuulostaa mielestäni järkevältä.pohtiijamiettii kirjoitti:Hän on kaikkea tuota, mitä luettelit ja paljon muuta, mutta vain kotona, neljän seinän sisällä. Narsistiseen persoonallisuushäiriöön kuuluu se, että kulissi on aina kunnossa. Aina. Siksipä on vaikea uskoa Auerin olevan narsisti, jos olisi, hän ei antaisi tuollaista kuvaa itsestään julkisuuteen. Saisimme hänestä joka kanavan kautta kuvan surevana leskenä ja lapsiaan lohduttavana äitinä. Ihmisenä, joka on kokenut suuren menetyksen ja joka edelleen suree. Juuri sellaisen kuvan siis, kuin olettaisimme saavamme. Koska narsisti osaa aina vaikuttaa juuri siltä, mikä hänelle missäkin tilanteessa vain edullisinta on.
Jumalauta kakarat me ollaan televisiossa!
-
hellämustapääfinnilä
- Martin Beck
- Viestit: 834
- Liittynyt: Su Helmi 14, 2010 7:52 pm
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Kiitos ulkosuomalainen kommenteistasi! Huojentavaa kuultavaa, että oma toimintani tuolloin lapsena johtui ehkä aivojen kehittymättömyydestä. Itsekontrollin kadottaminen vaikka vain lyhyeksi hetkeksi on nimittäin tosi pelottavaa, on ikäänkuin joku toinen ottaisi hallinnan omasta kehosta.
Joillakin "kriminaalisilla" luonteilla on varmaan aggressiokäyttäytymisen hallinta puuttellista läpi koko elämän, ja sitten sattuu ja tapahtuu, tapellaan ja tapetaan. Jotain häikkäähän silloin on olemassa yläkerrassa.
Onko kuitenkin niin, ettei kukaan meistä voi loppujen lopuksi tietää, miten käyttäytyisi aivan äärimmäisessä henkisessä ahdinkotilanteessa, ennenkuin siihen tilanteeseen joutuu? Joka tapauksessa tosi rankka ja surullinen juttu, kun jokin tilanne menee eri syistä yli henkilön yksilöllisen sietokyvyn, ja joku toinen sen johdosta menettää henkensä.
Jos tekijä tässä Ulvilan tapauksessa on ollut profiloinnin mukaisesti psykopaatti (ulkopuolinen), niin merkillisen raa'alla tavalla hän on halunnut tekonsa tehdä, mikä lie on voinut olla motiivina tällaiselle. Helpomminkin luulisi hengen lähtevän, ja paremmassa paikassa kuin perheen kotona, perheen ollessa paikalla.
Joillakin "kriminaalisilla" luonteilla on varmaan aggressiokäyttäytymisen hallinta puuttellista läpi koko elämän, ja sitten sattuu ja tapahtuu, tapellaan ja tapetaan. Jotain häikkäähän silloin on olemassa yläkerrassa.
Onko kuitenkin niin, ettei kukaan meistä voi loppujen lopuksi tietää, miten käyttäytyisi aivan äärimmäisessä henkisessä ahdinkotilanteessa, ennenkuin siihen tilanteeseen joutuu? Joka tapauksessa tosi rankka ja surullinen juttu, kun jokin tilanne menee eri syistä yli henkilön yksilöllisen sietokyvyn, ja joku toinen sen johdosta menettää henkensä.
Jos tekijä tässä Ulvilan tapauksessa on ollut profiloinnin mukaisesti psykopaatti (ulkopuolinen), niin merkillisen raa'alla tavalla hän on halunnut tekonsa tehdä, mikä lie on voinut olla motiivina tällaiselle. Helpomminkin luulisi hengen lähtevän, ja paremmassa paikassa kuin perheen kotona, perheen ollessa paikalla.
Jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin.
-
Stephanie Plum
- Remington Steele
- Viestit: 239
- Liittynyt: To Loka 29, 2009 12:57 pm
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Nyt sitten sukulaiset ovat rientäneet avuksi selittelemään deodorantti pullo kokoelmaa.
Tämä on murha oikeudenkäynti, mitä väliä on sotkun selvittelyllä? Sotkusta ei voi saada edes sakkoa
Anneli on sukulaisten mukaan voivotellut sairasvuoteellaan ehti murhan jälkeen sotkua, ja mitä poliisitkin ajattelevat. Jukka on juuri teurastettu ja Anneli miettii, mitä poliisit hänestä ajattelevat
Mitähän tuostakin pitäisi ajatella? Mitä voi askarrella deodorantti pulloista? Olivatko ne spray deodorantteja,jotka ovat tyhjänäkin räjähdysvaarallisia vai roll on deodorantteja?
Tämä on murha oikeudenkäynti, mitä väliä on sotkun selvittelyllä? Sotkusta ei voi saada edes sakkoa
Anneli on sukulaisten mukaan voivotellut sairasvuoteellaan ehti murhan jälkeen sotkua, ja mitä poliisitkin ajattelevat. Jukka on juuri teurastettu ja Anneli miettii, mitä poliisit hänestä ajattelevat
Mitähän tuostakin pitäisi ajatella? Mitä voi askarrella deodorantti pulloista? Olivatko ne spray deodorantteja,jotka ovat tyhjänäkin räjähdysvaarallisia vai roll on deodorantteja?
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Sori, taas linkki sinne, minkä nimeä ei enää pitäisi mainittaman:Stephanie Plum kirjoitti:Mitä voi askarrella deodorantti pulloista?
http://www.perhekerho.net/joulu/tonttu.htm
-
Stephanie Plum
- Remington Steele
- Viestit: 239
- Liittynyt: To Loka 29, 2009 12:57 pm
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Ok, deodoranttipullot selitetty, tonttukaupunki...
Ketsuppipulloista varmaan joulupukkeja
Ja sotkulla valmistutui sillä siisti ohjelmaan?
Lapsia käy varmasti jokaisella surku täällä palstalla. Miksiköhän Anneli ei ole poistanut lastensa kuvia, ainakin vanhimman koko nimeä sivuiltaan? Vangittuna on veljen kanssa saanut yritystään hoitaa, mutta onkin keskustellut miesystävästään. Tulee mieleen, ettei ole kovin selvästi ajatellut. Jotenkin nuo lapset luulisi olevan äidin ykkös huoli ja poikaystäävät vasta sen jälkeen. Nyt kun vanhimman nimen vaikka laittaa kuukkeliin, niin tulee linkki suoraan Annelin kodinhoito ja kakku sivustoille... Toivottavasti vaikka joku sukulainen saisi Annelin tajuamaan, että lasten kuvat ja nimi olisi sivuilta syytä poistaa. Jotenkin jo kuvittelisi, että kun lapset ovat huostaanotettuja, niin viranomainen voisi tämän päätöksen tehdä Annelin puolesta, jos Anneli ei syystä tai toisesta halua kuvia poistaa
Ketsuppipulloista varmaan joulupukkeja
Ja sotkulla valmistutui sillä siisti ohjelmaan?
Lapsia käy varmasti jokaisella surku täällä palstalla. Miksiköhän Anneli ei ole poistanut lastensa kuvia, ainakin vanhimman koko nimeä sivuiltaan? Vangittuna on veljen kanssa saanut yritystään hoitaa, mutta onkin keskustellut miesystävästään. Tulee mieleen, ettei ole kovin selvästi ajatellut. Jotenkin nuo lapset luulisi olevan äidin ykkös huoli ja poikaystäävät vasta sen jälkeen. Nyt kun vanhimman nimen vaikka laittaa kuukkeliin, niin tulee linkki suoraan Annelin kodinhoito ja kakku sivustoille... Toivottavasti vaikka joku sukulainen saisi Annelin tajuamaan, että lasten kuvat ja nimi olisi sivuilta syytä poistaa. Jotenkin jo kuvittelisi, että kun lapset ovat huostaanotettuja, niin viranomainen voisi tämän päätöksen tehdä Annelin puolesta, jos Anneli ei syystä tai toisesta halua kuvia poistaa
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Yllättävän moni vaan tarttuu näihin lillukan varsiin.Stephanie Plum kirjoitti: Tämä on murha oikeudenkäynti, mitä väliä on sotkun selvittelyllä? Sotkusta ei voi saada edes sakkoa![]()
I rest my case...Stephanie Plum kirjoitti:Mitähän tuostakin pitäisi ajatella? Mitä voi askarrella deodorantti pulloista? Olivatko ne spray deodorantteja,jotka ovat tyhjänäkin räjähdysvaarallisia vai roll on deodorantteja?
Miettikääpä omalle kohdallenne julkinen repostelu kodistanne. Se pistää ihmisen puolustautumaan, koska tulee tunne, että erittäin yksityistä asiaanne arvostellaan ja loukataan. Ja suomessa vaan se äitiyden mittapuu on se kodin siisteys. Jos ette usko, kokeilkaapa jättää kotinne siivoamatta joksikin aikaa ja kutsukaa ihmisiä kylään. Ettepä voisi saada enempää paheksuntaa osaksenne, vaikka ottaisitte ne vieraat pienessä sievässä vastaan.
Ei ole syyttömiä. On vain huonosti kuulusteltuja.
Josif Stalin
Josif Stalin
-
pohtiijamiettii
Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju
Mehän emme tiedä mistä kaikesta Anneli on veljensä kanssa puhunut, luultavasti myös ja ennen kaikkea lapsistaan. Ainakin toivottavasti!!! Mutta veli on kertonut eteenpäin niitä asioita jotka hänen mielestään saattavat liittyä murhaan ja sen selvittelyyn, ei sentään jokaista sanaa.