Jäljet; verijäljet - hajujäljet

[v-a-45]

Paljon matkusteleva pariskunta A ja J on voinutkin ostaa vaatteen tai pyyhkeen tms. vaikka Espajasta, viittaan siis kohtaan:Maanantaina oikeudessa puolustuksen kutsumana todistajana esiintynyt keskusrikospoliisin rikoslaboratorion rikoskemisti Auli Paananen kertoi, että kuitujen alkuperän selvittämiseksi rikoslaboratoriossa on tutkittu suuri määrä eri puolilta Suomea lähetettyjä näytteitä.

[hellämustapääfinnilä]

Jukalla oli ainoastaan 3 syvää pistoa kehossaan, muut oli lähinnä pintahaavoja, jos nyt mietit ihan oikeasti, kaikkiaan 70 erillaista haavaa ja vain 3 syvää, niin meinaako joku oikeasti, että tappaja niinkuin leikki siinä Jukan rinnalla ja pisteli vähän sinne tänne kevyemmin jos tarkoitus oli saada Jukka hengiltä ja Anneli meni samantien soittamaan apua. Häke puhelun on pakko kuulua myös makkariin koska silloin oli sen verran hiljaista ja lapsikin oli paikalla ja Anneli huuteli myös lasta puhelimeen? Sanotaan myös, että puolustus haavoja oli käsissä runsaasti, niin ei ollut,mutta en voi siitä sen enempää tänne laittaa. Myöskään murhaaja ei voinut valua Jukan verestä, niinkuin on oikeudessa sanottu.

Pienistä rippusista täytyy muodostaa kuva tästä puukotustapahtumasta, kun tietoja ei julkisuudessa paljoa ole. Mielenkiintoinen aihe, ja tästähän voisi keskustella täällä ihan ottamatta kantaa siihen kuka teon suorittajana on ollut.

Surmaaja on (ainakin kerran) työntänyt veitsen Lahden vatsaan pernan kohdilta, ja pyörittänyt tai kiertänyt veistä pistohaavassa (tästä oli ollut jossain iltapäivälehdessä). Suuriin suoniin ei ole osunut, sillä haavasta ei ole suihkunnut verta, ja toisaalta Lahti ei heti kuollut. Surmaaja on ehkä istunut Lahden (ala)vartalon päällä puukkoa käyttäessään, niin että Lahti on ollut selällään (sängyssä?). Lahti ei ole kuitenkaan puolustautunut esim. raapimalla murhaajaa kasvoihin, sillä hänen kynsiensä alta ei löytynyt vierasta DNA:ta.

Lahtea on puukotettu kolme kertaa näillä syvälle menneillä pistoilla, lisäksi on pinnallisempia haavoja, nämä sitten oletettavasti enemmän lasinsiruista tulleita. Onkohan Lahti ollut tajuissaan tämän puukotusoperaation aikana, kun puolustautumisjäljet ovat vähäisiä?

Veri on vuotanut sekä Lahden vatsaonteloon, että haavoista ulos. Oikealla puolella Lahden kehoa ei ilmeisesti ole puukonpistoja, koska sillä puolella paitaa kuvataan olevan lähinnä yksittäisiä veritahroja.

Ruumiinavauksessa on varmaan pystytty selvittäämään vatsaonteloon vuotaneen veren määrä, ja kun tiedetään paljonko Lahden kokoisella miehellä on verimäärä kokonaisuudessaan, ja pystytään arvioimaan se paljonko verta kokoisensa henkilö on voinut menettää kyetäkseen olemaan vielä niin tajuissaan, että on Häkepuhelun aikaan puhunut ihan järkeviäkin lauseita, niin voidaan kai jollakin tarkkuudella arvioida tuo ulosvuotanut määrä (pitkä ja sekava lause, toivottavasti saa tolkkua). Osa vuotaneesta verestä on lattialla ja seinillä, mutta suurin osa sängyssä, näistäkin kai kokeneet tutkijat pystyvät silmämääräisesti arvioimaan veren määrää.

Äh, en jaksa enää, tässä ei tainnut olla päätä eikä häntää, mutta menköön nyt. Kiinnostavaa olisi kuulla pohdintoja tästä aiheesta.

[John Doe]

ETP sisältää tietoa ERILAISISSA valaistusolosuhteissa tehdyistä kokeista paikanpäällä. Niin ja en katso minun tehtäväksi/tarpeelliseksi kopioida tuota materiaalia tänne. Mutta siis tutkittu/kokeiltu on eri valaistuksia.

[v-a-45]

Jujuhan on siina, etta Anneli kertoo linkissa KAYNEENSA katsomassa ( eli ei siis ollut keittiossa--tata itsekin ajatetlin ensin) mutta etta hanen veitsensa olivat kaikki paikallaan. Mutta etta heilla oli muitakin veitsia.

EI talla muuten olisi niin valia mutta kun se tulee kuulustelun kohdassa, jossa Joutsenlahti kyselee Annelilta miten tama tiesi kertoa HAKElle heti, etta Jukka oltiin hakkaamassa puukolla & missa vaiheessa han naki veitsen.

Veitsi oli oven edessa joten sen olisi voinut nahda olohuoneesta mutta ei kylpyhuoneen ovesta, josta han sanoi kayneensa Jukan pulssia koettamassa. Joutsenlahden olisi tietenkin pitanyt kysya MILLOIN Anneli naki veitsen oven edessa mutta sita han ei ilmeisesti tee. Edelleen kaipaan tietoa myos talon valaistustilanteesta tapahtuman aikana ja polisipartion saapuessa.

Valaisusta ei myöskään ole varmuutta, kun on tehty eri tilanteista lavastuksiakin, eli kukaan ei ole sanonut, että valot oli päällä tai himmeet. Mutta Anneli sanoo kuitenkin seuraavaa: tappaja lähti seuraamaan minua, käännyin ja silloin katseemme kohtasivat (muistaa tästä kohtaamisesta jopa ne ihohuokoset) eli oliko olohuoneessa valot? Ei mielestäni, kun puhuu taas toisaalla ulkoa tulleesta valosta ja keittiöönkin tuli valo katulampuista. Ota tästäkin nyt selvää?
Lisäys: kuvissa joita poliisi otti, siis ensipartiossa tullut voi kuitenkin huomata selvästi olohuoneessa olevan valot ja makkarissa myös ja Anneli selitti, että valon saa kääntämällä valokatkaisijasta myös himmeälle. Sitä en tiedä onko poliisi laittanut valon olohuoneeseen tai makkariin helpottaakseen pelastuhenkilöstön työskentelyä.

[Klåparen]

Paljon matkusteleva pariskunta A ja J on voinutkin ostaa vaatteen tai pyyhkeen tms. vaikka Espajasta

Miten tämä pyyhe nousee aina esiin vaikka kyse on polyesterikuidusta. Pyyhkeet tai saunatakit ovat yleensä 100% puuvillaa eli froteeta, joka on tietyllä tavalla ommellun puuvillakankaan nimi.

[v-a-45]

Paljon matkusteleva pariskunta A ja J on voinutkin ostaa vaatteen tai pyyhkeen tms. vaikka Espajasta

Miten tämä pyyhe nousee aina esiin vaikka kyse on polyesterikuidusta. Pyyhkeet tai saunatakit ovat yleensä 100% puuvillaa eli froteeta, joka on tietyllä tavalla ommellun puuvillakankaan nimi.

Itse ammattiompelijana voin valaista sen verran, että kylpytakkeja esim. tehdään eri materiaaleista ja tuota polyesteriä voi olla monessa sekoitteessa, jota vaikka sekoitetaan puuvillaan tai froteeseen, tekokuidut lisäävät kankaan kestävyyttä. Saunatakkeja oloasuja ym tehdään paljon sekotekankaista ei ole ainoastaan fleece, puuvilla, frottee, silkki tai samettisia.

[Klåparen]

Itse ammattiompelijana voin valaista sen verran, että kylpytakkeja esim. tehdään eri materiaaleista ja tuota polyesteriä voi olla monessa sekoitteessa, jota vaikka sekoitetaan puuvillaan tai froteeseen, tekokuidut lisäävät kankaan kestävyyttä.

No tässä tapauksessahan pitäisi olla löytynyt myös samanvärisiä puuvillakuituja.

[v-a-45]

Itse ammattiompelijana voin valaista sen verran, että kylpytakkeja esim. tehdään eri materiaaleista ja tuota polyesteriä voi olla monessa sekoitteessa, jota vaikka sekoitetaan puuvillaan tai froteeseen, tekokuidut lisäävät kankaan kestävyyttä.

No tässä tapauksessahan pitäisi olla löytynyt myös samanvärisiä puuvillakuituja.

Ei välttämättä samanvärisiä ja löytyihän niitä muitakin kuituja esim. Jukan housuista ja kynsien alta ym. Se miksi juuri noita ruskeita polyester kuituja löytyi niinkin paljon en tiedä ja voi olla paljonkin mahdollista kun ei Suomesta vastaavaa vaatetta/ tai vastaavaa löytynyt, niin se on ostettu ulkomailta.

[ulkosuomalainen]

Jos ruskeita kuituja tiputteleva vaate oli paalla vasta lavastusvaiheessa, mun mielesta joku ulkovaate olisi luonnollinen valinta. Mikali Anneli yhtaan ehti pysahtya miettimaan, ei murhaaja tulisi ikkunasta kylpypyyhkeeseen kaariytyneena joulukuussa. Voisin myos kuvitella, etta ikkunaa ulkoa rikkoessa olisi paksu tumma hupullinen vaate paalla sirpaleilta suojaamassa/silta varalta, etta joku naapuri tulisi katsomaan. Siita vain akkia pimeassa karkuun ja astalon piilotusmatkalle ja takaisin yopaita paalla toisesta suunnasta valittamaan etta roisto ajoi pakoon. Jos vaatteessa oli viela vuori, punaiseenkaan T-paitaan ei jaisi kuituja. Auto tulee ensimmaisena katevana piilopaikkana mieleen. Oma ja lahella ja sitahan ei ikina tutkittu.

[MissHolmes]

Paljon matkusteleva pariskunta A ja J on voinutkin ostaa vaatteen tai pyyhkeen tms. vaikka Espajasta

Miten tämä pyyhe nousee aina esiin vaikka kyse on polyesterikuidusta. Pyyhkeet tai saunatakit ovat yleensä 100% puuvillaa eli froteeta, joka on tietyllä tavalla ommellun puuvillakankaan nimi.

Itse ammattiompelijana voin valaista sen verran, että kylpytakkeja esim. tehdään eri materiaaleista ja tuota polyesteriä voi olla monessa sekoitteessa, jota vaikka sekoitetaan puuvillaan tai froteeseen, tekokuidut lisäävät kankaan kestävyyttä. Saunatakkeja oloasuja ym tehdään paljon sekotekankaista ei ole ainoastaan fleece, puuvilla, frottee, silkki tai samettisia.

Minua ihmetyttää ruskea kuidun suuri määrä. Onko sinulla ammattilaisena joku järkevä idea siitä, millaisesta kankaasta tuota kyseistä materiaa voisi erityisen hyvin irrota?

(ajan tässä nyt takaa sitä, että amatöörinä kuvitelle ''karvaisten'' materiaalien (vaikkapa juuri froteetyyppinen) päästävän kuituja helpommin irti. Olenko ihan hakoteillä?)

[ulkosuomalainen]

Minua ihmetyttää ruskea kuidun suuri määrä. Onko sinulla ammattilaisena joku järkevä idea siitä, millaisesta kankaasta tuota kyseistä materiaa voisi erityisen hyvin irrota?

En ole ammattiompelija mutta miten olisi (vanha) tekoturkis (takin kauluksessa)?

[v-a-45]

^Sitä tässä olen miettinytkin ja en nyt keksi muuta selitystä kuin esim. se pehmonalle, koska mistään kankaasta ei irtoa yhtäkkiä paljon kuituja, jollei kyseessä ole esim. runsaasti kimallehileitä oleva vaate, kuidut ei irtoa ravistelemalla edes tekokuiduista ellei ne ole lähes irtonaisia, eli siis pitkiä lankoja tai ulonevia hapsuja kankaassa tai karvasta, sitten poikkeuksena tietysti fleece, mutta siitähän ei nyt ole kyse. Joten mieleeni tulee juurikin sen pehmonallen tyyliset kuidut jos nyt tästä kukaan selvää saa mitä yritän selittää.
Lisäys: Edes samettisekoituksesta oli kyseessä vako tai tasasametti"karvainen" ei lähde irtoamaan kuituja koska kankaan neulos on tiivis tai sitten sen pitää olla vanha ja kulunut jolloin neulos on löystynyt.

[MissHolmes]

OK. Eli siis normaalista vaikkapa hupparista ei siis irtoa kuituja ''ripisemällä'' vaikka olisi kuinka vanha ja kulunut ja oikeaa materiaalia?

Mutta vaikkapa se kylpytakki siis olisi erinomaisen hyvä ''lähde''?

Jos Anneli on ollut sängyssä kylpytakki päällä ja sen likaannuttua vaihtanut punaisen t-paidan? peseytymisen jälkeen, ennen itsensä pistämistä. Istuisiko kuvioon?

Minua mietityttää myös se, että kylpytakkien käyttöä kiellettiin kovasti...jotenkin erityisen paljon. Vai johtuuko se sitten siitä, ettei niitä todellakaan käytetty, vaikka A:n mukaan Jukallakin oli useita?

[ulkosuomalainen]

Oliko fleece jostain syysta poissuljettu materiaali?

Miten olisi ulkoilutakki vaikka a la Klingel: irrotettava fleecevuori, tekoturkiskaulus. Takki nurinpain paalla niin verijaljet jaa siihen/takin sisaan kuivamaan. Vuori irti ja pakastimeen tai auton takaluukkuun tai vaatekasaan ja takki takaisin naulaan.

http://www.klingel.fi/cgi-bin/klingelfi/287433-0.html

[v-a-45]

OK. Eli siis normaalista vaikkapa hupparista ei siis irtoa kuituja ''ripisemällä'' vaikka olisi kuinka vanha ja kulunut ja oikeaa materiaalia?

Mutta vaikkapa se kylpytakki siis olisi erinomaisen hyvä ''lähde''?

Jos Anneli on ollut sängyssä kylpytakki päällä ja sen likaannuttua vaihtanut punaisen t-paidan? peseytymisen jälkeen, ennen itsensä pistämistä. Istuisiko kuvioon?

Minua mietityttää myös se, että kylpytakkien käyttöä kiellettiin kovasti...jotenkin erityisen paljon. Vai johtuuko se sitten siitä, ettei niitä todellakaan käytetty, vaikka A:n mukaan Jukallakin oli useita?

Collegekankaasta ei lähde minkäänlaista irtokarvaa vaikka olisi kuinka vanha tahansa, sisäpuolelta voi kyllä lähteä nukkaa, mutta ulkopuolelle ei kangas yleensä tee nukkatukkoja. Neuleet on sitä varten. Kylpytakista tuli vaan se mieleen, että todellakin niitäkin tehdään kangas sekoituksista ja fleece on yksi. Mutta kun en löydä papereista mitään fleeceen verrattavaa kuitua niin sekin vähän sotkee, Tosin minulla ei ole hajuakaan minkälaisia eri materiaalin kylpytakkeja ulkomailla myydään ja olisiko niissä sitten vaikka puuvilla polyester sekoituksia. Mutta paljon olen joutunut kankaita testaamaan juuri tuon irtoavaisuuden takia koska olen tehnyt monia pukuja esim. taitoluistelijoille ja kilpatanssijoille jolloin kankaan esim karvan, paljetin tms. irtoaminen voi olle toisille kilpailijoille kohtalokas juttu