19-vuotiaana Arthur lopetti koulun ja liittyi armeijaan. Hän palveli jonkin aikaa Vietnamissa ja omien sanojensa mukaan tutustui siellä kannibalismiin. Arthur kertoi saaneensa kerran vangiksi kaksi nuorta, naispuolista Vietkongin sissiä, jotka hän kuljetti metsään ja laittoi sitten leirin pystyyn. Ensin Arthur tappoi toisen naisista ja sitoi toisen puuhun kiinni katselemaan, kun hän silpoi ruumiin ja paistoi säären nuotiossa, minkä jälkeen söi sen. Sitten hän tappoi toisenkin naisen.
Kotiuduttuaan Vietnamista Arthur avioitui lyhyen ajan sisällä kaikkiaan kolmen eri naisen kanssa. Liitot loppuivat aina lyhyeen Arthurin vaimoihinsa kohdistamien arvaamattomien ja väkivaltaisten raivonpuuskien vuoksi.
Arthur Shawcross tyttärensä ja tyttären tyttärensä kanssa
Toukokuussa 1972 Arthur tappoi 10-vuotiaan Jake Blaken. Paria päivää ennen Jaken katoamista Arthur oli houkutellut tämän erään ystävänsä kanssa mukanaan kalaan. Niinpä Jaken äiti osasi heti epäillä Arthuria, kun Jaken ruumis löytyi metsästä. Poliisi pääsi Arthurin jäljille kuitenkin vasta neljän kuukauden kuluttua, jolloin hän surmasi 8-vuotiaan Karen Ann Hillin. Ensin Arthur raiskasi peräsuoleen sieppaamansa pikkutytön, kuristi tämän sitten hengiltä ja jätti ruumiin sillan alle Watertownissa. Kuulustelijoille Arthur kertoi Jaken kuoleman olleen vahinko; hän oli hermostunut pojan huonosta käytöksestä ja lyönyt tätä liian lujaa kohtalokkain seurauksin. Löydettäessä Jaken ruumis oli jo sen verran huonossa kunnossa, että tarkempi kuolinsyyn selvittäminen oli mahdotonta. Täten ei ollut todisteita, jotka olisivat voineet kumota Arthurin oman kertomuksen. Arthur tuomittiin kahden lapsen murhasta 25:ksi vuodeksi vankilaan. Arthur käyttäytyi vankilassa esimerkillisesti ja sen vuoksi hänet päästettiin ehdonalaiseen vapauteen maaliskuussa 1987 hänen istuttuaan 15 vuotta tuomiostaan.
Arthur Shawcrossin pidätyskuva
Arthur ei voinut palata Watertowniin, missä hänet tunnettiin lapsentappajana, joten hän asettui asumaan Rochesteriin, New Yorkin osavaltioon. Hän sai tilapäisiä töitä joilla pystyi elättämään itsensä ja nyt hän oli naimisissa neljännen vaimonsa kanssa. Vaimon lisäksi Arthurilla oli myös tyttöystävä, jonka kanssa hän kävi ajelemassa tämän autolla ja kuhertelemassa. Arthurilla ei ollut omaa autoa(eikä ajokorttiakaan), joten hän lainasi tyttöystävänsä autoa usein myös itselleen. Arthur näet aloitti jälleen murhaamisen muutaman kuukauden kuluttua vapautumisestaan.
Arthur oli tuttu näky Rochesterin Lyell Avenuella, paikallisella "punaisten lyhtyjen kadulla". Monet prostituoidut tunsivat hänet ja pitivät häntä aivan harmittomana asiakkaana. Jotkut prostituoiduista Arthur kuitenkin vei autollaan Rochesterin lähellä Genesee-joen rannalla sijaitsevalle suurelle, metsäiselle ulkoilualueelle, jossa kuristi heidät hengiltä.
Arthurin uhrit olivat:
-Patricia Ives 25
-Frances Brown 22
-June Cicero 34
-Darlene Trippi 32
-Anna Marie Steffen 28
-Dorothy Blackburn 27
-Kimberly Logan
-June Stotts 30
-Marie Welch 22
-Elisabeth Gibson
-Dorothy Keller 59
Kaikkien uhrien ruumiit löytyivät joko Genesee-joesta tai metsästä sen läheltä. Maaliskuussa 1988 paikalle tullut metsästysporukka löysi Dorothy Blackburnin ruumiin. Sen jälkeen alueella ulkoilijat alkoivat löytää uusia ruumiita ja pian poliisi alkoi tutkia murhasarjaa. Kaikki uhrit oli kuristettu hengiltä, minkä lisäksi heitä oli myös hakattu. June Stottsin ruumis oli myös silvottu pahoin, mitä ei ollut tehty muille uhreille. Anna Marie Steffen oli musta, toisin kuin muut uhrit. Kuulusteluissa Arthur kertoi, ettei pitänyt mustista naisista, eikä ollut sukupuoliyhteydessä Anna Marie Steffenin kanssa. "Tapoin hänet vain harhauttaakseni poliisia", Arthur selitti. Muillekin murhille Arthurilta löytyi jokin selitys; yksi oli yrittänyt varastaa hänen lompakkonsa, toinen nauranut hänelle, kolmas muistutti ihan liikaa hänen äitiään jne. Ensimmäisen uhrinsa Dorothy Blackburnin Arthur kertoi purreen häntä penikseen suuseksin aikana niin, että verta vuosi ympäriinsä. Tästä Arthur raivostui, kävi Dorothy Blackburnin kimppuun, puri tätä ensin kovaa genitaalialueelle ja kuristi sitten hengiltä. Arthurilla oli tapana ajella hetken aikaa juuri tappamansa nainen pelkääjän paikalla, ennen kuin hän hylkäsi ruumiin jokeen tai sen rannalle. Arthur piti myös siitä, että he palasivat yhdessä hänen tyttöystävänsä kanssa murhapaikalle ja harrastivat sitten siellä seksiä. Tyttöystävä oli kuitenkin autuaan tietämätön rakastajansa touhuista.
Kun poliisi oli jonkin aikaa yrittänyt jäljittää murhaajaa, siinä kuitenkaan onnistumatta, löytyi taas uusi ruumis. Tällä kertaa poliisi päätti jättää ruumiin paikalleen ja ryhtyi väijyksistä tarkkailemaan paikkaa siltä varalta, että murhaaja palaisi rikospaikalle. Arthur tulikin katsomaan ruumista ja ryhtyi masturboimaan sen ääressä. Poliisi pidätti Arthurin, joka ensin väitti vain pysähtyneensä virtsaamaan huomaamatta ollenkaan ruumista. Pian poliisille selvisi, että Arthur olikin ehdonalaiseen päästetty lapsenraiskaaja ja -murhaaja ja tämä tietenkin vahvisti epäilyksiä entisestään. Lyell Avenuen prostituoituja puhutettiin ja eräs heistä kertoi, että Arthur oli joskus pyytänyt häntä esittämään kuollutta seksin aikana. Lisäksi Arthur oli nähty muutaman murhatun prostituoidun kanssa juuri ennen heidän katoamistaan. Todisteitä kertyi ja lopulta Arthur tunnustikin kaikki murhat.
Marraskuussa 1990 Arthur Shawcrossia syytettiin kymmenestä Monroen piirikunnan alueella tehdystä murhasta. Arthurin puolustus vetosi syyntakeettomuuteen, perusteluinaan lapsuuden aikainen seksuaalinen hyväksikäyttö, nuorena päähän saatu lekanisku ja traumat Vietnamin sodasta. Oikeus piti kuitenkin Arthuria syyntakeisena ja hänet tuomittiin 250:ksi vuodeksi vankeuteen. Muutamaa kuukautta myöhemmin Arthur vietiin Waynen piirikuntaan vastaamaan Elisabeth Gibsonin murhasyytteisiin. Gibsonin murha oli yhdestätoista murhasta ainoa, joka oli tapahtunut Monroen piirikunnan rajojen ulkopuolella. Tästä murhasta Arthurille langetettiin elinkautinen vankeusrangaistus.
Arthur Shawcrossa kuoli vankeudessa 10. marraskuuta 2008 sydänpysähdykseen.
