Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 1)

[Cmoney]

Kauhajoen tien risteys on siirretty takavuosina. Muistaakseni vielä 80-luvun alussa se lähti meijerin kulmalta. T.s. Isojoelta lähdettäessä meijeri jäi Kauhajoelle käännyttäessä vasemmalle

En ole varma niin kys. risteystä ei enää ole, vai onko se Meijerintien risteys?
http://kartat.eniro.fi/m/p1VOe
Tuossa tuo Meijerintie siis ollut aikanaan Kauhajoen/Päntäneentien alku?

[pelastusrengas]

Tuosta meijeritietä se Päntäneen/Kauhajoentie ennen lähti, ellen nyt aivan väärin muista. Siltä tieltä ainakin tuntui olleen lyhyempi matka suohaudalle kuin nykyiseltä - vai onko ikä tehnyt tepposiaan ja tuntuu vain??

[Johnny_B]

Kyllä siellä näkee edelleen mistä vanha tie kulki, siis juurikin tuosta meijerin kohdalta.

[Cmoney]

Jes, eli meijerin korkeat savupiiput jää vasemmalle puolelle kun "vanhaa" tienalkua lähtee menemään Kiitokset.

[morse66]

Vanhoja teitä voi tutkia täällä http://www.vanhakartta.fi/historiallise ... 6789_18601

[Misri]

Vanhoja teitä voi tutkia täällä http://www.vanhakartta.fi/historiallise ... 6789_18601

Ihan kiva noita wanhoja karttoja on katsella. Meijeri löytyi kuitenkin, se on hyvä.
Hartaustilaisuus Kortteenkylän koululla loppui klo 22.00 aikaan. Kyllikki ja Maiju erosivat meijerin risteyksessä klo 22.30 aikaan Maiju meni Villamon suuntaan ja Kyllikki lähti polkemaan Kauhajoentietä kotiinsa Heikkilänkylään. Sen aikaiset tutkijat päätyivät arvioon, että Kyllikki kohtasi murhaajan jo kymmenen minuutin päästä siitä kun oli eronnut ystävästään Maijusta eli noin. klo 22.40 aikoihin. Viimeinen joka oli nähnyt Kyllikin elossa oli Jaakko Lähteenmäki, joka oli palaamassa myös seuroista vastakkaisesta suunnasta. Kohtaaminen tapahtui Lammaskorven ahteessa Kyllikki oli polkenut kovaa vauhtia ylös ahdetta, siitä oli vielä noin kilometrin matka katoamispaikkaan.

[Cmoney]

Eikä taida ihan niin tuoreita, kuin 1950-lukua, löytyä noilta karttasivuilta..?

[porilainen]

GoogleMapsin kuvista ja 2000-luvulla paikalla käyneenä tiedän, että rikoksen tapahtumapaikka
on metsätaival kuivaa mäntykangasta. Jos tapon motiivi oli seksuaalinen, siihen
aikaan sitä kutsuttiin väkisinmakaamiseksi. Henkilöpohdintaa vähemmän on pohdittu olosuhteita:
ensinnäkin, useinkohan Suomessa väkisinmakaaminen on tapahtunut kaukaisen metsätien varrella,
jos autokyyditykset jätetään pois laskuista.
Todistajia ei ole, mutta käytännön toteutuksessa on hankaluutensa. Entä jos uhri pääsee
karkuun ? Tiellä kulkijat tulevat hyvin harvoin ja satunnaisessa järjestyksessä. Ko. oleva tie on melko
suora, mutkaton. Hartaustilaisuudesta tuleva liikkuva tyttö umpimetsässä ei lähtökohtaisesti ollut kovinkaan seksuaalinen.

[pelastusrengas]

GoogleMapsin kuvista ja 2000-luvulla paikalla käyneenä tiedän, että rikoksen tapahtumapaikka
on metsätaival kuivaa mäntykangasta. Jos tapon motiivi oli seksuaalinen, siihen
aikaan sitä kutsuttiin väkisinmakaamiseksi. Henkilöpohdintaa vähemmän on pohdittu olosuhteita:
ensinnäkin, useinkohan Suomessa väkisinmakaaminen on tapahtunut kaukaisen metsätien varrella,
jos autokyyditykset jätetään pois laskuista.
Todistajia ei ole, mutta käytännön toteutuksessa on hankaluutensa. Entä jos uhri pääsee
karkuun ? Tiellä kulkijat tulevat hyvin harvoin ja satunnaisessa järjestyksessä. Ko. oleva tie on melko
suora, mutkaton. Hartaustilaisuudesta tuleva liikkuva tyttö umpimetsässä ei lähtökohtaisesti ollut kovinkaan seksuaalinen.

Lienet kanssani samaa mieltä, että tekijän on täytynyt olla ennestään tuttu ja asiaa oli ennalta suunniteltu? Seksuaaliset vaikuttimet ovat syntyneet siis ennemmin kuin siinä paikassa..

[pelastusrengas]

No mitä tämä paikallinen, mutta ei-isojokinen kansanmies sitten minulle
kertoi uusien lehtijuttujen aikaan. Hän itse oli syntynyt vasta tapauksen aikoihin. "Ei se pappi.
Joku häiriintynyt. Pappipuheet johtuvat herravihasta, uskonlahkoista ja
mielikuvituksesta. Jalasjärvellä oli 1920-luvulla Kyllikki Saaren tapausta
muistuttanut piikatytön surma, jossa ökytalojen pojat raiskasivat
ja tappoivat nuoren tytön ja veivät ruumiin jokeen. Poliisi ei aluksi tutkinut,
koska oli kytköksiä."

Tämä jalasjärvinen piikatyttö oli itseasiassa talon tytär toisesta kylästä, voin kai mainita nimenkin, koska aikaa on jo kulunut. Tapahtumavuosi on ollut 1932, tytön nimi oli Lempi Ojala, joka kuollessaan oli myös 17-vuotias. Hautamuistomerkki on nähtävissä Jalasjärven hautausmaalla. Tapahtumaan oli tiettävästi osallistunut neljä talollisen poikaa, mutta syytettynä oli hetken ja vangittunakin muutaman vuoden täysin ulkopuolinen "vähempiarvoinen" kansalainen.
Näiden neljän tekijän kohtalot myöhemmin eivät ole olleet kovin mairittelevat..

[Misri]

GoogleMapsin kuvista ja 2000-luvulla paikalla käyneenä tiedän, että rikoksen tapahtumapaikka
on metsätaival kuivaa mäntykangasta. Jos tapon motiivi oli seksuaalinen, siihen
aikaan sitä kutsuttiin väkisinmakaamiseksi. Henkilöpohdintaa vähemmän on pohdittu olosuhteita:
ensinnäkin, useinkohan Suomessa väkisinmakaaminen on tapahtunut kaukaisen metsätien varrella,
jos autokyyditykset jätetään pois laskuista.
Todistajia ei ole, mutta käytännön toteutuksessa on hankaluutensa. Entä jos uhri pääsee
karkuun ? Tiellä kulkijat tulevat hyvin harvoin ja satunnaisessa järjestyksessä. Ko. oleva tie on melko
suora, mutkaton. Hartaustilaisuudesta tuleva liikkuva tyttö umpimetsässä ei lähtökohtaisesti ollut kovinkaan seksuaalinen.

Lainaan tähän lyhennetyn pätkän psygologi Pekka Santtilan tekemästä profiili-kuvauksesta, koskien Kyllikki Saaren surmaajaa. Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa tiede 2000-lehdessä. Mielestäni hyvin onnistunut tekijäkuvaus.

profiili:
Kaiken tapauksesta tiedetyn perusteella voitaisiin todennäköisesti luoda profiili yksin eläneestä miehestä, joka oli murhan aikoihin yli 30-vuotias, jolla oli melko vähän sosiaalisia suhteita ja joka tiedettiin naapurustossa jossakin määrin omituiseksi. Hän oli ilmeisesti hautonut tekoaan jo pitkään ja todennäköisesti tunsi Kyllikki Saaren. Lopullinen kohtaaminen öisellä kylätiellä saattoi olla sattuma mutta laukaisi kuitenkin suunnitelman täytäntöönpanon. Sattumaa saattoi olla myös se, että uhriksi joutui juuri Kyllikki Saari.



Nykyaikaisten eurooppalaisten profilointitutkimusten perusteella Saaren surman kaltaisessa tapauksessa kätkeminen ja suunnitelmallisuus viittaa siihen, että tekijällä on saattanut olla jonkinlainen rikostausta. Voi myös uumoilla, ettei hän ollut sukua uhrilleen. Nykykäsityksen mukaan tekijällä ei välttämättä ole kontollaan aiempaa henkirikosta tai raiskausta - josta Kyllikki Saaren kohdalla oli todennäköisimmin kyse - vaan ehkä vain omaisuusrikoksia tai pahoinpitelyitä.

[pelastusrengas]

Olen lukenut tuon profiloinnin samasta lähteestä. Profilointi on hieno keino lähteä etsimään todennäköisyyden pohjalta. Tämä profilointi kyllä hieman fuskaa, koska se on kaukana tapahtuma-ajasta ja ihmisten tavat ja käyttäytymiset ovat muuttuneet. Varmasti profilointiin on yritetty ottaa huomioon ajallisuus mutta epäillä voidaan aikamatkan onnistumista sekä elinolosuhteiden tuntemusta pienessä maalaiskunnassa 50 vuoden taakse.

[Misri]

Olen lukenut tuon profiloinnin samasta lähteestä. Profilointi on hieno keino lähteä etsimään todennäköisyyden pohjalta. Tämä profilointi kyllä hieman fuskaa, koska se on kaukana tapahtuma-ajasta ja ihmisten tavat ja käyttäytymiset ovat muuttuneet. Varmasti profilointiin on yritetty ottaa huomioon ajallisuus mutta epäillä voidaan aikamatkan onnistumista sekä elinolosuhteiden tuntemusta pienessä maalaiskunnassa 50 vuoden taakse.

Minusta tämä profiili ei ole niinkään aikaansidottu, vaan tässä mennään ihmismielen kiemuroihin psykologian keinoin,, ja sitä kautta piirretään kuvaa tekijästä, käyttäytymisestä, sosiaalisesta atomista jne.. Esim. tuo kohta ruumiin kätkemisestä, eli teon/jälkien peittäminen, on juuri tyypillistä omaisuusrikos taustaiselle henkilölle.

[pelastusrengas]

[/quote]Minusta tämä profiili ei ole niinkään aikaansidottu, vaan tässä mennään ihmismielen kiemuroihin psykologian keinoin,, ja sitä kautta piirretään kuvaa tekijästä, käyttäytymisestä, sosiaalisesta atomista jne.. Esim. tuo kohta ruumiin kätkemisestä, eli teon/jälkien peittäminen, on juuri tyypillistä omaisuusrikos taustaiselle henkilölle.[/quote]


Samaa mieltä olen kanssasi, ettei ole tyystin aikaan sidottu, koska periaatteessa ne ihmismielen kiemurat eivät ole muuttuneet. Aika ja tavat, ajatukset, kehitys ja normit ovat kuitenkin muuttuneet ja ne muokkaavat niitä kiemuroita.
Oliko ruumiin hautaaminen sitten piilottamista vai kristillinen ajatus vainajan arvokkaasta käsittelystä? Olisihan Kyllikin voinut piilottaa samaan kaivantoon polkupyörän kanssa, eikä olisi tarvinnut ryhtyä lapioimaan hautaa..

[Misri]

Minusta tämä profiili ei ole niinkään aikaansidottu, vaan tässä mennään ihmismielen kiemuroihin psykologian keinoin,, ja sitä kautta piirretään kuvaa tekijästä, käyttäytymisestä, sosiaalisesta atomista jne.. Esim. tuo kohta ruumiin kätkemisestä, eli teon/jälkien peittäminen, on juuri tyypillistä omaisuusrikos taustaiselle henkilölle.[/quote]


Samaa mieltä olen kanssasi, ettei ole tyystin aikaan sidottu, koska periaatteessa ne ihmismielen kiemurat eivät ole muuttuneet. Aika ja tavat, ajatukset, kehitys ja normit ovat kuitenkin muuttuneet ja ne muokkaavat niitä kiemuroita.
Oliko ruumiin hautaaminen sitten piilottamista vai kristillinen ajatus vainajan arvokkaasta käsittelystä? Olisihan Kyllikin voinut piilottaa samaan kaivantoon polkupyörän kanssa, eikä olisi tarvinnut ryhtyä lapioimaan hautaa..[/quote]

Niin en tuosta kristillysyydestä tiedä,, ja eihän kyse ollut siunatusta maasta. Kait se merkittävin syy on se, että halutaan paha asia, teko piilottaa, kätkeä. Tekijä on voinut tuntea myös jonkilaista häpeää, jopa pelkoa pahasta teostaan, kun ajatus on jälkeenpäin kirkastunut.

Laitan tähän lainauksen Skogmanin ajatuksista, kun olen tätä jo pitkään etsinyt. Ja nyt sattui sopivasti löytymään.

Kyllikki Saaren jutun päätutkija Skogman totesi eläkkeellä, että hänen mielestään Kyllikki Saari ja hänen polkupyöränsä kätkettiin heti samana yönä. Tällöin vesi oli korkealla. Hautaa on myöhemmin käyty sitten parantelemassa. Hauta oli tehtävä lähistölle juuri siksi, että kuljetusväline puuttui. Näre käytiin lyömässä ehkä kuukausien päästä, jolloin se läpäisi jo mädäntyneen ruumiin.

Kyllikki Saaren polkupyörä löytyi suonsilmäkkeestä, joka oli lähes ylipääsemättömän suon keskellä olevassa saarekkeessa. Suonsilämettä paikkakuntalaiset pitivät pohjattomana. Skogmannin mukaan vain paikkakunnan erittäin hyvin tuntema mies tiesi kapulasillan silmäkkeelle. Matalan veden aikana sitten marjastaja näki takapyörän osan pinnan päällä. Kyllikin kengät olivat pudonneet raahausmatkalla. Ehkä joku sivullinen ojitustyömaalla suolla tai ohikulkija oli löytänyt kengän ja työntänyt katkenneen sukkansa siihen.