Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 1)

[pelastusrengas]

"Kyllikki Saaren jutun päätutkija Skogman totesi eläkkeellä, että hänen mielestään Kyllikki Saari ja hänen polkupyöränsä kätkettiin heti samana yönä. Tällöin vesi oli korkealla. Hautaa on myöhemmin käyty sitten parantelemassa. Hauta oli tehtävä lähistölle juuri siksi, että kuljetusväline puuttui. Näre käytiin lyömässä ehkä kuukausien päästä, jolloin se läpäisi jo mädäntyneen ruumiin.

Kyllikki Saaren polkupyörä löytyi suonsilmäkkeestä, joka oli lähes ylipääsemättömän suon keskellä olevassa saarekkeessa. Suonsilämettä paikkakuntalaiset pitivät pohjattomana. Skogmannin mukaan vain paikkakunnan erittäin hyvin tuntema mies tiesi kapulasillan silmäkkeelle. Matalan veden aikana sitten marjastaja näki takapyörän osan pinnan päällä. Kyllikin kengät olivat pudonneet raahausmatkalla. Ehkä joku sivullinen ojitustyömaalla suolla tai ohikulkija oli löytänyt kengän ja työntänyt katkenneen sukkansa siihen."

Näin jälkikäteen voidaan todeta, että Skogman on ollut väärillä jäljillä ja tehnyt vääriä johtopäätöksiä. Tämän todistaa jo se, että juttu ei ole ratkennut. Tuo suonsilmäke sinällään ei ole ollut suonsilmäke, vaan monttu, josta on nostettu polttorapoja ja sen ääreen on ollut käyttökelpoinen tie- tai paremminkin nykymitassa ajateltuna polku. Kuinka todennäköistä on, että joku sivullinen katkaisee sukkansa metsässä teräaseella (sukka oli katkaistu saksilla tmv.) ja työntää sen siellä sitten löytökenkään, jossa on jo valmiina huivi ja sitoo sen ympäri kiinni kiertäen moneen kertaan mustalla lankapunoksella?

[Misri]

"Kyllikki Saaren jutun päätutkija Skogman totesi eläkkeellä, että hänen mielestään Kyllikki Saari ja hänen polkupyöränsä kätkettiin heti samana yönä. Tällöin vesi oli korkealla. Hautaa on myöhemmin käyty sitten parantelemassa. Hauta oli tehtävä lähistölle juuri siksi, että kuljetusväline puuttui. Näre käytiin lyömässä ehkä kuukausien päästä, jolloin se läpäisi jo mädäntyneen ruumiin.

Kyllikki Saaren polkupyörä löytyi suonsilmäkkeestä, joka oli lähes ylipääsemättömän suon keskellä olevassa saarekkeessa. Suonsilämettä paikkakuntalaiset pitivät pohjattomana. Skogmannin mukaan vain paikkakunnan erittäin hyvin tuntema mies tiesi kapulasillan silmäkkeelle. Matalan veden aikana sitten marjastaja näki takapyörän osan pinnan päällä. Kyllikin kengät olivat pudonneet raahausmatkalla. Ehkä joku sivullinen ojitustyömaalla suolla tai ohikulkija oli löytänyt kengän ja työntänyt katkenneen sukkansa siihen."

Näin jälkikäteen voidaan todeta, että Skogman on ollut väärillä jäljillä ja tehnyt vääriä johtopäätöksiä. Tämän todistaa jo se, että juttu ei ole ratkennut. Tuo suonsilmäke sinällään ei ole ollut suonsilmäke, vaan monttu, josta on nostettu polttorapoja ja sen ääreen on ollut käyttökelpoinen tie- tai paremminkin nykymitassa ajateltuna polku. Kuinka todennäköistä on, että joku sivullinen katkaisee sukkansa metsässä teräaseella (sukka oli katkaistu saksilla tmv.) ja työntää sen siellä sitten löytökenkään, jossa on jo valmiina huivi ja sitoo sen ympäri kiinni kiertäen moneen kertaan mustalla lankapunoksella?

Kuitenkin Sgokman on aikoinaan tutustunut kyseiseen alueeseen. Nimi lellulakso kuvaa mielestäni kyllä lellusuota. Ja monesta aikalaiskirjoituksista käy ilmi, että että se soinen alue oli juuri upottavaa lelluvaa suota. Ja näihin ei yleensä mitään polkuja mennyt, vaan ylityksiä varten oli tehty näitä pitkospuita. Tietosi pyörän upotuspaikasta on mielenkiintoinen, tuo "polttorapa" sana on minulle aivan outo käsite. Mitä se tarkoittaa? Niin tämä kenkä jonka ympärille tekijä oli kietonut mustaa villalankaa, ja kengän kärkeen oli työnnetty tämä leikattu sukka, jostain syystä tekijä on vienyt sen heti tai melko pian pois surma-alueelta, ja palauttanut sen sitten myöhemmin takaisin haudan läheisyyteen näillä sympooleilla varustettuna. Syy voi olla myöskin se, että näitä kenkiä on ollut vaikea löytää maastosta heti teon jälkeen, vaan tekijä on joutunut niitä jopa etsimään. Löytänyt sitten sattumalta tämän toisen kengän ja ottanut sen siten mukaansa.

[pelastusrengas]

"Kyllikki Saaren jutun päätutkija Skogman totesi eläkkeellä, että hänen mielestään Kyllikki Saari ja hänen polkupyöränsä kätkettiin heti samana yönä. Tällöin vesi oli korkealla. Hautaa on myöhemmin käyty sitten parantelemassa. Hauta oli tehtävä lähistölle juuri siksi, että kuljetusväline puuttui. Näre käytiin lyömässä ehkä kuukausien päästä, jolloin se läpäisi jo mädäntyneen ruumiin.

Kyllikki Saaren polkupyörä löytyi suonsilmäkkeestä, joka oli lähes ylipääsemättömän suon keskellä olevassa saarekkeessa. Suonsilämettä paikkakuntalaiset pitivät pohjattomana. Skogmannin mukaan vain paikkakunnan erittäin hyvin tuntema mies tiesi kapulasillan silmäkkeelle. Matalan veden aikana sitten marjastaja näki takapyörän osan pinnan päällä. Kyllikin kengät olivat pudonneet raahausmatkalla. Ehkä joku sivullinen ojitustyömaalla suolla tai ohikulkija oli löytänyt kengän ja työntänyt katkenneen sukkansa siihen."

Näin jälkikäteen voidaan todeta, että Skogman on ollut väärillä jäljillä ja tehnyt vääriä johtopäätöksiä. Tämän todistaa jo se, että juttu ei ole ratkennut. Tuo suonsilmäke sinällään ei ole ollut suonsilmäke, vaan monttu, josta on nostettu polttorapoja ja sen ääreen on ollut käyttökelpoinen tie- tai paremminkin nykymitassa ajateltuna polku. Kuinka todennäköistä on, että joku sivullinen katkaisee sukkansa metsässä teräaseella (sukka oli katkaistu saksilla tmv.) ja työntää sen siellä sitten löytökenkään, jossa on jo valmiina huivi ja sitoo sen ympäri kiinni kiertäen moneen kertaan mustalla lankapunoksella?

Kuitenkin Sgokman on aikoinaan tutustunut kyseiseen alueeseen. Nimi lellulakso kuvaa mielestäni kyllä lellusuota. Ja monesta aikalaiskirjoituksista käy ilmi, että että se soinen alue oli juuri upottavaa lelluvaa suota. Ja näihin ei yleensä mitään polkuja mennyt, vaan ylityksiä varten oli tehty näitä pitkospuita. Tietosi pyörän upotuspaikasta on mielenkiintoinen, tuo "polttorapa" sana on minulle aivan outo käsite. Mitä se tarkoittaa? Niin tämä kenkä jonka ympärille tekijä oli kietonut mustaa villalankaa, ja kengän kärkeen oli työnnetty tämä leikattu sukka, jostain syystä tekijä on vienyt sen heti tai melko pian pois surma-alueelta, ja palauttanut sen sitten myöhemmin takaisin haudan läheisyyteen näillä sympooleilla varustettuna. Syy voi olla myöskin se, että näitä kenkiä on ollut vaikea löytää maastosta heti teon jälkeen, vaan tekijä on joutunut niitä jopa etsimään. Löytänyt sitten sattumalta tämän toisen kengän ja ottanut sen siten mukaansa.

Niin, minutkin totisesti yllätti aikoinaan tieto siitä, ettei se upotuspaikka tosiaankaan ollut suonsilmäke, vaan ravannosto-kaivanto, olihan virallinen tieto tuo suonsilmäke. Polttorapaa ja kuivikerapaa on nostettu ennen lapioilla kaivannoista talviaikoina. Se on vanha turpeennostokeino: lapiolla mättäinä kaivannosta ylös ja kuivumaan seuraavan talven tarpeita varten. Niitä kuivuneita mättäitä on sitten tungettu pesiin palamaan ja levitetty kuivikkeeksi eläimille karjasuojissa.
Ei tuo poliisin tarina oikein kyllä vakuuta: kuljettaa nyt kenkiä pois ja kuskata takaisin.. ei mahdu järkeen, ei. Vähän kuin hätävaletta ja selityksen makua. Eikö sinustakin??

[Misri]

No johan selvis, kyllä minä turpeennoston tiedän ja olen kuullut, ja sitähän saadaan soilta. Varsinkin nämä lellusuot ovat olleet hyviä turpeen nostopaikkoja. Sillä ei kai sitten suurta merkitystä ole pyörän upotukselle, onko se ollut suonsilmä tai turpeennosto kuoppa, vetinen kuitenkin. Kyllä se pyörä sinne upoaa hyvinkin kun vesi on keväisin korkeamalla.
Niin voihan se olla, että tekijä on tuonut tämän leikatun sukan ja mustan villalangan kotoaan ja etsinyt tämän kengän tietämästään salaisesta maastokätköstä, ja vasta siellä metsässä on laittanut sukan ja huivin sen sisään ja nyörittänyt kengän vielä kannankautta moninkerroin mustalla villalangalla. Muuten Eino Saari kertoi jossain lehtijutussa, että sen toisen kengän alle oli asetetettu ruskea lehti, olisiko sitten kyseessä ollut tämä villalankakenkä, sitä tarina ei kerro? Joka löytyi siitä männyn istuslaikusta.

[pelastusrengas]

No johan selvis, kyllä minä turpeennoston tiedän ja olen kuullut, ja sitähän saadaan soilta. Varsinkin nämä lellusuot ovat olleet hyviä turpeen nostopaikkoja. Sillä ei kai sitten suurta merkitystä ole pyörän upotukselle, onko se ollut suonsilmä tai turpeennosto kuoppa, vetinen kuitenkin. Kyllä se pyörä sinne upoaa hyvinkin kun vesi on keväisin korkeamalla.
Niin voihan se olla, että tekijä on tuonut tämän leikatun sukan ja mustan villalangan kotoaan ja etsinyt tämän kengän tietämästään salaisesta maastokätköstä, ja vasta siellä metsässä on laittanut sukan ja huivin sen sisään ja nyörittänyt kengän vielä kannankautta moninkerroin mustalla villalangalla. Muuten Eino Saari kertoi jossain lehtijutussa, että sen toisen kengän alle oli asetetettu ruskea lehti, olisiko sitten kyseessä ollut tämä villalankakenkä, sitä tarina ei kerro? Joka löytyi siitä männyn istuslaikusta.

Parahin Misri, kiitos muistutuksesta: se lehti ei ollut paikallista kasvustoa, vaan jonkun erikoisen puun lehti. Sekin on yksi asia, joka on vakuuttanut minut teoriastani Kyllikin surmapaikasta. Olet sen varmasti lukenut?
Sinänsä sillä, onko pyörän upotuspaikka ollut suonsilmäke tai ravannostokaivanto, ei ole muuta merkitystä kuin se, että se asia kertoo jotain asioiden artikuloinnin tarkkuudesta noin yleensä..

[Misri]

No johan selvis, kyllä minä turpeennoston tiedän ja olen kuullut, ja sitähän saadaan soilta. Varsinkin nämä lellusuot ovat olleet hyviä turpeen nostopaikkoja. Sillä ei kai sitten suurta merkitystä ole pyörän upotukselle, onko se ollut suonsilmä tai turpeennosto kuoppa, vetinen kuitenkin. Kyllä se pyörä sinne upoaa hyvinkin kun vesi on keväisin korkeamalla.
Niin voihan se olla, että tekijä on tuonut tämän leikatun sukan ja mustan villalangan kotoaan ja etsinyt tämän kengän tietämästään salaisesta maastokätköstä, ja vasta siellä metsässä on laittanut sukan ja huivin sen sisään ja nyörittänyt kengän vielä kannankautta moninkerroin mustalla villalangalla. Muuten Eino Saari kertoi jossain lehtijutussa, että sen toisen kengän alle oli asetetettu ruskea lehti, olisiko sitten kyseessä ollut tämä villalankakenkä, sitä tarina ei kerro? Joka löytyi siitä männyn istuslaikusta.

Parahin Misri, kiitos muistutuksesta: se lehti ei ollut paikallista kasvustoa, vaan jonkun erikoisen puun lehti. Sekin on yksi asia, joka on vakuuttanut minut teoriastani Kyllikin surmapaikasta. Olet sen varmasti lukenut?
Sinänsä sillä, onko pyörän upotuspaikka ollut suonsilmäke tai ravannostokaivanto, ei ole muuta merkitystä kuin se, että se asia kertoo jotain asioiden artikuloinnin tarkkuudesta noin yleensä..

En nyt lähde veikkailemaan, sen paremmin tätä lehtiasiaa. Joku ruskettunut lehti kuitenkin oli isän muistelujen mukaan ollut kengän alla. Tuskimpa kukaan varisseita ruskettuneita puunlehtiä viitsisi mainita. Näin ollen oletan, että kyse on voinut olla kellahtaneen ruskeasta sanomalehdestä. Mutta tämän tarkemmin ei tarina kerro tästäkään yksityis kohdasta.

Se on kyllä totta, että kaikki toimittajat eivät aina viitsi tarkistaa asioiden lähteitä, mistä kirjoittavat, yksityikohteissa on paljon eroja. Paras kosketuspinta näihin tapahtumiin oli rikostoimittaja Enska Kalliolla, joka jopa asui Isojoella jonkin aikaa. Näin hän pääsi seuraamaan tutkimuksia hyvinkin läheltä, ja teki näitä haastatteluja paikallisten ihmisten parissa ja sai näin tietoonsa paljon asioita.

[pelastusrengas]

"En nyt lähde veikkailemaan, sen paremmin tätä lehtiasiaa. Joku ruskettunut lehti kuitenkin oli isän muistelujen mukaan ollut kengän alla. Tuskimpa kukaan varisseita ruskettuneita puunlehtiä viitsisi mainita. Näin ollen oletan, että kyse on voinut olla kellahtaneen ruskeasta sanomalehdestä. Mutta tämän tarkemmin ei tarina kerro tästäkään yksityis kohdasta.

Se on kyllä totta, että kaikki toimittajat eivät aina viitsi tarkistaa asioiden lähteitä, mistä kirjoittavat, yksityikohteissa on paljon eroja. Paras kosketuspinta näihin tapahtumiin oli rikostoimittaja Enska Kalliolla, joka jopa asui Isojoella jonkin aikaa. Näin hän pääsi seuraamaan tutkimuksia hyvinkin läheltä, ja teki näitä haastatteluja paikallisten ihmisten parissa ja sai näin tietoonsa paljon asioita.[/quote]"


Muistin itsekin sen lehtiasian muistutettuasi siitä. Silloisessa jutussa oli nimenomaan kyse ruskettuneesta, kuivuneesta lehtipuun lehdestä. Lehtipuun, joka ei ollut paikallista kasvustoa. Lieneekö ollut joku lehmuksen tai tammen lehti? Kirkon ympäristössä ja hautausmailla on ollut tapana viljellä k.o. puita..

[Cmoney]

Ei ollut taimi. Näin sanoi minulle tutkija joka itse näki tuon risun. Se oli selvästi oksa.

Tämmöinen, jonka ehkä kaikki muut ovatkin nähneet jo: Mulla on aikanaan ostettuja vanhoja aikakauslehtiä ja 1972 yhdessä HYMYssä on valokuvia yleisöltä suljetusta Rikosmuseosta ja yhdessä kuvassa tuo oksakin. Kuvateksti:
"Maamme rikoshistorian huolellisimmin tutkittu män-
nynnäre oli naamiointitarkoituksessa työnnetty tur-
peeseen, jonka alta löytyi Kyllikki Saaren ruumin 11.
10.1953. Saari oli murhattu lähes viisi kuukautta
aikaisemmin. Tutkimuksissa tämän isojokilaisen
männynnäreen iäksi osoittautui 28 vuotta. Vaikka
Kyllikki Saaren murhasta on kulunut jo lähes 20
vuotta, rikospoliisi suorittaa yhäti juttuun liittyviä
tarkistuksia."
KUVA

[Misri]

Ei ollut taimi. Näin sanoi minulle tutkija joka itse näki tuon risun. Se oli selvästi oksa.

Tämmöinen, jonka ehkä kaikki muut ovatkin nähneet jo: Mulla on aikanaan ostettuja vanhoja aikakauslehtiä ja 1972 yhdessä HYMYssä on valokuvia yleisöltä suljetusta Rikosmuseosta ja yhdessä kuvassa tuo oksakin. Kuvateksti:
"Maamme rikoshistorian huolellisimmin tutkittu män-
nynnäre oli naamiointitarkoituksessa työnnetty tur-
peeseen, jonka alta löytyi Kyllikki Saaren ruumin 11.
10.1953. Saari oli murhattu lähes viisi kuukautta
aikaisemmin. Tutkimuksissa tämän isojokilaisen
männynnäreen iäksi osoittautui 28 vuotta. Vaikka
Kyllikki Saaren murhasta on kulunut jo lähes 20
vuotta, rikospoliisi suorittaa yhäti juttuun liittyviä
tarkistuksia."
KUVA

Kyllä kuvat aina selkeyttävät näkemystä, ei niitä ole koskaan liikaa. Niin tämä kyseinen oksa oli tosiaan rämemännyn oksa. Vaikka sitä oksaa on eri yhteyksissä kuvailtu erheellisesti männyntaimeksi.

Wigipedia kertoo rämeestä seuraavaa:

Räme on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva kuivahko ja puustoinen suotyyppi, jonka valtapuu on mänty. Keidassoilla rämettä esiintyy suon laiteilla ja keskustan rämemättäillä eli kermeillä. Aapasoiden reunoilla on tavallisesti rämettä. Rämeet ovat pinta-alaltaan merkittävin suotyyppi Suomessa, noin 60 % kaikista soista on rämeitä. Niitä esiintyy kaikkialla, jopa kallioisilla meren saarilla.

[porilainen]

Miten itse olisit kätkenyt polkupyörän ja ruumiin vastaavassa tilanteessa ? Polkupyörä
on ollut tekijälle äärimmäisen kiusallinen, koska se ei maadu ruumiin tapaan nopeasti. Tekijä
on mieltänyt tien itäpuolisen metsäalueen kätkemisen kannalta otollisimmaksi.
Kätköt ovat olleet tekijät mielestä tarpeeksi etäällä tiestä ja asutuksesta.
Käytössä ei varmaankaan ollut peruskarttoja. Hän on ehkä kuullut
metsäalueesta asumattomana ja hiljaisena takamaana. Hän on ehkä kuullut
myös pohjattomasta kaivannosta, mikä olisi polkupyörän piilopaikaksi mainio.
Jos kätköjen väliin piirtää käyrän, se saattaa osoittaa tekijän asuinpaikan suunnan.
Piilot ovat poispäin tekijän tutusta elinpiiristä.

[Misri]

Miten itse olisit kätkenyt polkupyörän ja ruumiin vastaavassa tilanteessa ? Polkupyörä
on ollut tekijälle äärimmäisen kiusallinen, koska se ei maadu ruumiin tapaan nopeasti. Tekijä
on mieltänyt tien itäpuolisen metsäalueen kätkemisen kannalta otollisimmaksi.
Kätköt ovat olleet tekijät mielestä tarpeeksi etäällä tiestä ja asutuksesta.
Käytössä ei varmaankaan ollut peruskarttoja. Hän on ehkä kuullut
metsäalueesta asumattomana ja hiljaisena takamaana. Hän on ehkä kuullut
myös pohjattomasta kaivannosta, mikä olisi polkupyörän piilopaikaksi mainio.
Jos kätköjen väliin piirtää käyrän, se saattaa osoittaa tekijän asuinpaikan suunnan.
Piilot ovat poispäin tekijän tutusta elinpiiristä.

Kyllä minä lähden liikkelle siitä ajatuksesta, että pyörä on upotettu suohon mahd. pian teon jälkeen. Riski viedä sitä kotiinsa tiloihin siellä olisi liian suuri, ja varmasti sen olemassaolo lähellä olisi häirinnyt tekijää. Jos ei sitä ole voitu esim pimeyden vuoksi heti viedä suokuoppaan, niin ensikätkö voisi olla havuilla peitetty ojakaivanto.

Mielestäni tämä maasto on ollut tekijälle hyvinkin tuttu. Ja jos he ovat siellä vielä olleet puu ja kaivuu hommissa. Niin heillä on kyllä parhaat mahdollisuudet näihin piilotus hommiin. Siten he ovat voineet valvoa aluetta, ja tehdä tarvittavia parannuksia hautapaikkaan. Ja eikö ole luonnollista, että alueen hyvin tuntevat saavat myös etsinnöissä kyseisen alueen tutkittavakseen?

[pelastusrengas]

Miten itse olisit kätkenyt polkupyörän ja ruumiin vastaavassa tilanteessa ? Polkupyörä
on ollut tekijälle äärimmäisen kiusallinen, koska se ei maadu ruumiin tapaan nopeasti. Tekijä
on mieltänyt tien itäpuolisen metsäalueen kätkemisen kannalta otollisimmaksi.
Kätköt ovat olleet tekijät mielestä tarpeeksi etäällä tiestä ja asutuksesta.
Käytössä ei varmaankaan ollut peruskarttoja. Hän on ehkä kuullut
metsäalueesta asumattomana ja hiljaisena takamaana. Hän on ehkä kuullut
myös pohjattomasta kaivannosta, mikä olisi polkupyörän piilopaikaksi mainio.
Jos kätköjen väliin piirtää käyrän, se saattaa osoittaa tekijän asuinpaikan suunnan.
Piilot ovat poispäin tekijän tutusta elinpiiristä.

Kyllä minä lähden liikkelle siitä ajatuksesta, että pyörä on upotettu suohon mahd. pian teon jälkeen. Riski viedä sitä kotiinsa tiloihin siellä olisi liian suuri, ja varmasti sen olemassaolo lähellä olisi häirinnyt tekijää. Jos ei sitä ole voitu esim pimeyden vuoksi heti viedä suokuoppaan, niin ensikätkö voisi olla havuilla peitetty ojakaivanto.

Mielestäni tämä maasto on ollut tekijälle hyvinkin tuttu. Ja jos he ovat siellä vielä olleet puu ja kaivuu hommissa. Niin heillä on kyllä parhaat mahdollisuudet näihin piilotus hommiin. Siten he ovat voineet valvoa aluetta, ja tehdä tarvittavia parannuksia hautapaikkaan. Ja eikö ole luonnollista, että alueen hyvin tuntevat saavat myös etsinnöissä kyseisen alueen tutkittavakseen?

Polkupyörä lienee piilotettu hyvinkin pian surmaamisen jälkeen, kaiketi samana yönä tai aamuna kun Kyllikki on surmansa saanut. Eri asia on sitten itse Kyllikki, hänet on haudattu suohautaansa ehkä paljonkin myöhemmin. Silloin on ollut kiire ja hermot kireällä jokaisella tapahtumaan osallisella koska kengät ovat jääneet alueelle - ja pääsylippu..

[Misri]

^Tuo mädäntyneen ruumiin säilyttäminen ja kuljettaminen, on kyllä melkoinen hajuongelma. Mädän ja kalmon haju olisi jäänyt autoon pysyvästi, se jo olisi johdattanut tutkijat helposti tekijän jäljille. Ja entäs se kuljetus sinne hautaan, tuskinpa sitä olisi kukaan pystynyt tekemään kantamalla. Vaan siinä olisi jouduttu käyttämään jotain vetoalustaa, minkä avulla ruumis olisi sinne hautaan vedetty. Haudasta ei kuitenkaan löytynyt mitään kuljetusalustaa Kyllikin alta.

Tämä maastosta löytynyt pääsylippu. Millä se pystytään sitomaan tekijään. Se on voinut pudota jonkun etsintöihin osallistuneen taskusta sinne maastoon.

[pelastusrengas]

^Tuo mädäntyneen ruumiin säilyttäminen ja kuljettaminen, on kyllä melkoinen hajuongelma. Mädän ja kalmon haju olisi jäänyt autoon pysyvästi, se jo olisi johdattanut tutkijat helposti tekijän jäljille. Ja entäs se kuljetus sinne hautaan, tuskinpa sitä olisi kukaan pystynyt tekemään kantamalla. Vaan siinä olisi jouduttu käyttämään jotain vetoalustaa, minkä avulla ruumis olisi sinne hautaan vedetty. Haudasta ei kuitenkaan löytynyt mitään kuljetusalustaa Kyllikin alta.

Tämä maastosta löytynyt pääsylippu. Millä se pystytään sitomaan tekijään. Se on voinut pudota jonkun etsintöihin osallistuneen taskusta sinne maastoon.

Onhan se ollut ongelma: väliaikaisessa säilössä alkanut olla todellinen hajuhaitta ja kuljetus on täytynyt järjestää. Auto on pitänyt valita oikein. Ruumispaareilla siirto ei ole ollut ongelma ja sillä on ollut helppo pyöräyttää ruumis suohautaan niin että se jää kylkiasentoon.

Pääsylipun alkuperää olisi ollut melko helppo selvittää: niissä on jo tuolloin ollut sarjanumerot. Ties vaikka olisi ollut pääsylippu Kristiinassa pidettyyn tilaisuuteen (konsertti?), jossa Kanervokin oli ollut?;)

[Misri]

^^Ongelma tosiaan, ja aika suuri sellainen. Ruumiin lahoaminen alkaa jo kahden -kolmen päivän kuluttua kuolemasta. Ensimmäiset muutokset näkyvät vatsanpeitteiden värimuutoksina sekä verisuonisto tulee näkyviin ihonpintaan. Aika karskeja tyyppejä on näiden ruumiskuskaajien täytynyt olla.

Mihinkä nämä sitten olisivat sen autonsa parkanneet? Täytyy muistaa, että kyläläiset olivat silloin aktiivisia silminnäkijöitä, kaikkien tiedossa oli jo Kyllikin mystinen katoaminen. Kaikkea kulkemista tarkkailtiin, naama klasissa kiinni.

Pääsylipun käyttö jää näin ollen mysteeriksi, eikä sille siten voi antaa mitään merkitystä. Pääsylippu johonkin?