HÄKE 'nauha'

[Piskooppi]

Veitsesta lattialla: Tytto oli kertonut nahneensa veitsen lattialla jo toisella kerralla kaydessaan, kun isa oli lattialla. Taman jalkeen han oli mennyt huoneeseensa. Anneli tulee ulkoa ( johon han on paennut murhaajaa ) ja ottaa Hake puhelun & juoksentelee edestakaisin. Jukka surmataan astalolla. Tytto kirkaisee ja kertoo myohemmin nahneensa murhaajan poistuvan taman jalkeen. Anneli kertoo etta mies meni ehka vasta poliisipuhelun aikana.

Veitsi ei siis kenenkaan todistajan mukaan putoa huppupaalta taman ulos ponnistaessa tai tyttoa saikahtaessa. Joutsenlahti nain uumoili mutta tekeeko se siita faktaa?

Ei tee missään nimessä faktaa, tuo oli hyvin pitkälle vietyä spekulointia. Kuten olen "surmavälineet" osiossa pohtinut, olisi myös erikoista, että veitsi olisi uudelleen päätynyt käteen, siis astalolla hakkaamisen jälkeen. Tässä kohtaa JJ:n tulkinta voi olla hyvinkin väärä. Lyhyt napsaus kuuluu tallenteelta eikä sen lähteestä ole tietoa. Monipuolinen äänirekonstruktio voisi antaa vastauksia?

[ulkosuomalainen]

Eka kayntikerta= lapsi nakee isan ja aidin pystyssa ja ikkunan rikki
Toka kayntikerta: iska ja puukko lattialla, aitia ei varmasti nay. Lapsi menee takaisin huoneeseensa.
Kolmas kayntikerta: lapii nakee isan verissaan lattialla ja kirkaisee

Lapsi kertoo nahneensa miehen poistuvan kolmannella kerralla mutta ei kerro missa vaiheessa.

Tama siis 1.12.2006 kuulustelun mukaan.

[NiceAsiantuntija]

Tää on kyllä vähän kuin yrittäisi kreationistille perustella evoluutiota. Mahdotonta.

Monet täällä yrittää selittää logiikalla jotain mitä tyttöraukan aivot ovat tuossa psyykkisesti kaikista järkyttävimmässä mahdollisessa tilanteessa luoneet. Kyseessä on varmasti jossain määrin near death –experience/valoa tunnelin päässä –ilmiöön verrattavissa oleva ohimenevä tila, joka johtuu fysiologisesti ties mistä; happivajauksesta, hermoston äkkijarrutuksesta, hormooni-rushista...en jaksa nyt alkaa opiskelemaan sitä asiaa. Psykologisesti: paha meni pois. Se, miksi hallusinaatio sai mustapukuisen miehen muodon ei voi olla arvoitus kenellekään.

Lapsi kirkaisi, koska ”se näytti niin kamalalta ku iskä makasi siellä kuolleena” (tms). Ei siis sen takia, että näki murhaajan – jos joku vielä niinkin luulee. Äidin repliikki häkeen ”no todennäkösesti siel ellei lähteny ulos jo, mei makuuhuoneessa siis” on saattanut olla se, joka laukaisi tytössä tämän näyn. Kirkaisusta on tällöin kulunut 15-20 sekuntia, jonka ajan tyttö on luultavasti seissyt takkahuoneen ovella itkemässä kuollutta isäänsä. Missä lie murhamies oli senkin ajan, siivoamassa jalanjälkiään kylpyhuoneessa?

[hellämustapääfinnilä]

Piskooppi-- kannattaisi ehka tehda itselleen aikajana, niin ei tarvitsisi turhaan mahdottomia asioita pohtia.

Veitsesta lattialla: Tytto oli kertonut nahneensa veitsen lattialla jo toisella kerralla kaydessaan, kun isa oli lattialla. Taman jalkeen han oli mennyt huoneeseensa. Anneli tulee ulkoa ( johon han on paennut murhaajaa ) ja ottaa Hake puhelun & juoksentelee edestakaisin. Jukka surmataan astalolla. Tytto kirkaisee ja kertoo myohemmin nahneensa murhaajan poistuvan taman jalkeen. Anneli kertoo etta mies meni ehka vasta poliisipuhelun aikana.

Veitsi ei siis kenenkaan todistajan mukaan putoa huppupaalta taman ulos ponnistaessa tai tyttoa saikahtaessa. Joutsenlahti nain uumoili mutta tekeeko se siita faktaa?

Eka käyntikerta = Ennen häkepuhelua
Toka käyntikerta = Kun lapsi poistuu puhelimesta ja näkee isänsä ja rääkäisee
Kolkka käyntikerta = Kun lapsi palaa siihen olohuoneen keskelle, ja näkee surmaajan poistuvan

Onko tämä Turumurre omaa spekulaatiotasi vai lapsen jossain vaiheessa kertomaa, ja peräisin esim. etp-aineistosta?

Ylläolevassa muodossa kun asioita esittää, jää lukijalle epäselväksi miten on asian laita. Jos kyseessä on etp-aineistosta peräisin olevia faktoja, on esitysmuoto ok, paitsi että silloinkin olisi toivottavaa mainita lähde, jos omaa spekua, on esitystapa mielestäni kyseenalainen, ja ehkäpä jopa hieman tarkoitushakuinen?

[turumurre]

Kun niitä lapsen kuulusteluja lukee, täytyy koko ajan miettiä, mitä tuota murretta puhuva lapsi esittämällään asialla tarkoittaa. Jos ajattelee pelkästään kirjakielellä näitä lapsen lausahduksia,
niin se on liian yksioikoista. Otan esimerkin; 'Menos puhelimee', ei välttämättä tarkoita että lapsi jostain kauempaa näkee että äiti on kävelemässä puhelimen suuntaan, vaan se voi tarkoittaa myös että 'meni puhelimeen'. Tässä ko. tapauksessa se voi tarkoittaa myös sitä tilannetta, kun lapsi lähti puhelimesta ja äiti sen jälkeen meni puhelimeen.

Noita käyntikertoja kun niistä kuulusteluista plaraa, niin niitä sekoittamassa on myös tulot huoneestaan, ja niillä kaikilla ei välttämättä tarkoiteta menemistä sinne takkahuoneeseen katsomaan.
Samoin on muistettava se, että katselukertoja saattoi tulla myös silloin, kun lapsi odotti äitinsä kanssa poliisien saapumista.

Näistä kaikista epämääräisyyksistä on siis rakennettava se todennäköisin liikkuminen lapsen omassa huoneessa, aulassa, keittiössä, ulkokuistilla ja olohuoneessa.

[turumurre]

Lapsi kertoo nahneensa miehen poistuvan kolmannella kerralla mutta ei kerro missa vaiheessa.

Jossain hiillostamisissa mainitsi että sen jälkeen kun oli nähnyt isänsä, peräytyi ja palasi siihen olohuoneeseen 10-15-20 s päästä (jos nyt oikein muistan nuo sekuntimäärät etp:stä).

[turumurre]

Onko tämä Turumurre omaa spekulaatiotasi vai lapsen jossain vaiheessa kertomaa, ja peräisin esim. etp-aineistosta?

Ylläolevassa muodossa kun asioita esittää, jää lukijalle epäselväksi miten on asian laita. Jos kyseessä on etp-aineistosta peräisin olevia faktoja, on esitysmuoto ok, paitsi että silloinkin olisi toivottavaa mainita lähde, jos omaa spekua, on esitystapa mielestäni kyseenalainen, ja ehkäpä jopa hieman tarkoitushakuinen?

Olen kyllä sitä mieltä, että lapsen surmayötä seuraavana päivänä tehty sanasta sanaan puhuttelu muodostaa todellisimman kulun lapsen liikkumiselle.
Vuoden 2009 hiillostamiset ovat vain täydentäviä, joista surutta voi suurimmat ristiriitaisuudet jättää pois. Tapahtumasta oli kulunut 3 vuotta ja kyseessä on sentään tuonikäinen lapsi.

Oletettavasti näillä hiillostajillakin on ollut 'sormi suussa', että ovat saaneet lapsen liikkumisista edes jonkinlaisen käsityksen.

En mielelläni edes puhu järjestysluvulla käyntikerroista, koska silloin voidaan mennä metsään.
Niin menivät muistaakseni kuulustelijatkin, kun näitä asioita lapselta tivasivat.

On esitetty että lapsi olisi käynyt katsomassa isäänsä ennen sitä rääkäisy-käyntikertaa,
mutta antaako häkepuhelussa kuuluva rauhallisesti sanottu 'Niih' tähän mitään viitteitä.
Mielestäni ei anna mitenkään.

[turumurre]

... Jos kyseessä on etp-aineistosta peräisin olevia faktoja, on esitysmuoto ok, paitsi että silloinkin olisi toivottavaa mainita lähde, jos omaa spekua, on esitystapa mielestäni kyseenalainen, ja ehkäpä jopa hieman tarkoitushakuinen?

Ai niin, piti vielä hellälle mainita;
Olen pyrkinyt laittamaan kirjoituksiini maininna 'etp'- jos jotain virallista sanasta sanaan olen lainannut.
Mainintaa jos ei ole, niin sen voi uskoa tai olla uskomatta...

[v-a-45]

On esitetty että lapsi olisi käynyt katsomassa isäänsä ennen sitä rääkäisy-käyntikertaa,
mutta antaako häkepuhelussa kuuluva rauhallisesti sanottu 'Niih' tähän mitään viitteitä.
Mielestäni ei anna mitenkään.

Samaa mieltä ja kun on aikasemmin käynyt huoneen ovella on tilanne ollut se tappelu, Jukka käskenyt mennä omaan huoneeseen nukkumaan kun seuraavana päivänä on koulu (ikkuna osittain rikki).
lapsi kun tulee puhelimeen ei hätää tunnu olevan ja on tavallaan hämmentynyt, mitä mä sanon? ja siihen Annelikin sitten selittää, että soitti apua ja menee itse katsomaan huoneeseen Jukkaa (vaikka ei nimeä missään kohtaan sanokkaan, niin olettaisin tarkoittavan miestään, koska ei ole pelokas)
Lapsi on myös hiljaa puhelimessa siihen asti kun rupeaa hätääntymään tosissaan isänsä puolesta (mutta ei äidin?) kyse on kuitenkin avun soittamisesta, eli miksi tyttö ei heti ole hätääntynyt ja huuda puhelimeen, että tulkaa pian, koska joku hakkaa mun isää? Tai mitään muuta vastaavaa.
Tämä on niin epäaito tilanne kun olla ja osaa jos talossa on 180-190cm iso huppumies samaan aikaan hakkaamassa Jukkaa.

[turumurre]

On esitetty että lapsi olisi käynyt katsomassa isäänsä ennen sitä rääkäisy-käyntikertaa,
mutta antaako häkepuhelussa kuuluva rauhallisesti sanottu 'Niih' tähän mitään viitteitä.
Mielestäni ei anna mitenkään.

Samaa mieltä ja kun on aikasemmin käynyt huoneen ovella on tilanne ollut se tappelu, Jukka käskenyt mennä omaan huoneeseen nukkumaan kun seuraavana päivänä on koulu (ikkuna osittain rikki).
lapsi kun tulee puhelimeen ei hätää tunnu olevan ja on tavallaan hämmentynyt, mitä mä sanon? ja siihen Annelikin sitten selittää, että soitti apua ja menee itse katsomaan huoneeseen Jukkaa (vaikka ei nimeä missään kohtaan sanokkaan, niin olettaisin tarkoittavan miestään, koska ei ole pelokas)
Lapsi on myös hiljaa puhelimessa siihen asti kun rupeaa hätääntymään tosissaan isänsä puolesta (mutta ei äidin?) kyse on kuitenkin avun soittamisesta, eli miksi tyttö ei heti ole hätääntynyt ja huuda puhelimeen, että tulkaa pian, koska joku hakkaa mun isää? Tai mitään muuta vastaavaa.
Tämä on niin epäaito tilanne kun olla ja osaa jos talossa on 180-190cm iso huppumies samaan aikaan hakkaamassa Jukkaa.

allev tm

kun on aikasemmin käynyt huoneen ovella on tilanne ollut se tappelu

Ei tappelua (etp) ; isä seisoo sängynvieressä, äiti on sängyssä, ikkuna rikki,
isä häämmästyneen näköinen.

Lapsi on myös hiljaa puhelimessa siihen asti kun rupeaa hätääntymään tosissaan isänsä puolesta (mutta ei äidin?) kyse on kuitenkin avun soittamisesta, eli miksi tyttö ei heti ole hätääntynyt ja huuda puhelimeen, että tulkaa pian, koska joku hakkaa mun isää?

Jospa, (speku) lapsi ei heti tajua tilannetta, vaan kun mäiskintä-äänet ja isän valitukset kovenevat hätääntyy todella.
Ja kun siellä puhelimessa ei silloin ole ketään, niin on luonnollistakin ettei lapsi siihen paljon puhele.

[Tara]

(edit: Tuli vähän pidempi kommentti ku aioin.. en ymmärrämiten turunmurteen ymmärtäminen paremmin voisi muuttaa miksikään sitä mitä lapsi kertoi nähneensä ensimmäisellä kerralla.. lapsi on puhuttelun aikaan tietenkin jo tiennyt, että äiti meni soittamaan, niinpä hän on lapsen mielestä silloin toisella kerralla aivan hyvin vinut olla menossa soittamaan!.. joka tapauskessa äitiä ei näkynyt silloin, vaikka lapsi kulki sen paikan ohitse missä puhelin oli n 2 metrin päästä)

ETP:ssä, 2.12.2006 klo 15:00 alkaneessa puhuttelussa, axxxx kertoo selvin sanoin ( sivulla 591 täysin selvästi, että ekalla kerralla kun hän meni katsomaan, niin isä ja äiti olivat seisaallaan vuoteen vieressä ja ikkuna oli jo rikki. (591: "Kun mä tulin kattoon ensimmäisen kerran, se oli jo rikki"-[ikkuna]) Tämän jälkeen hän oli palannut huoneeseensa.

Turumurre: Tässä puhuttelussa ei ole puhetta sekunneista, lapsi ei osaa arvioida eri käyntikertojen aikavälien pituuksia ja sanoo sen itse. Olisi hyvä jos ei sekotettaisi kolme vuotta vanhempia puhuttelija tähän ensimmäiseen, joka omalla tavallaan on autenttisempaa lapsen omaa kuvausta ja ihan vapaata eikä mitään hiillostamista. Hänen äitiään ei tässä vaiheessa todellakaan vielä epäilty. 2009 vuoden puhuttelut ovat sen takia toisenlaisia lapselle, että silloin hänen äitiään epäillään ja se on lapselle varmaan aika kova juttu...

Axxxx:n ensimmäisestä käynnistä takkahuoneessa:

Puhuttelusta 1 päivä joulukuuta 2006:

(Kolmannella sivulla 591 lapsi siis toisti sen mitä oli nähnyt ensimmäiselläkerralla ja hän oli siis jo kertonut kertaalleen aikaisemmin, ensimmäisellä sivulla 589, heti alussa.

Sivulla 589 lapsi kuitenkin jo ehtii kertoa pika-pikaa jokaisesta kolmesta käynnistä, myös viimeisestä, jolloin oli nähnyt isän verissään lattialla kuolleena. Toisella kerralla lapsi oli nähnyt vain isän lattialla sekä verisen puukon.

Ensimmäisellä sivulla, 589: Ensin lapsi kertoo nimensä. Sitten, että hän oli jo nukkumassa, kun heräsi ääniin 'kun joku paukutti mein ikkunaa', ja kun 'isä tai äiti kiljui'.(Nyt tulee se ensimmäinen kerta:) Puhuttelija: No, sä menit huoneest sit sinne? Lapsi: Kattomaa. Mä olisin laittanut valot päälle, mut mä en uskaltanut ku siel, siel oli koko huone täynnä lasin siruja. Puhuttelija: Joo, sä menit takkahuoneen reunal katsomaa? Mitä sä näit siellä? Lapsi: Mää näin--ku mää katoin sin kolme kertaa, sil kertaa mää näin, ett äiti ja iskä oli jo hereillä. Puhuttelija: Joo. Lapsi: Sit kun mä menin pois ja mä tulin vähän ajan päästä...(Puhuttelija pysyttelee vielä ensimmäisessä kerrassa, ja kysyy vielä uudestaan siitä:) P:Sillon kun sä menit eka kerran siihen ni oliko se lasi viel--tai rikki jo? Lapsi: Oli--sit kun mä tulin... (lapsi aikoo tässä jatkaa toisen käyntikerran kuvausta johon oli siirtymässä, mutta puhuttelija kysyy vielä uudelleen ensimmäisestä kerrasta..) Puhuttelija: Ja siel oli äiti ja isi vaan sillon? Puhuttelija2: Misä ne oli äiti ja isi sillon? Lapsi:Ne oli nousseet sängystä. Puhuttelija: Ne oli sängyn vieressä siis takkahuoneessa? Sit sä menit takasi. Mihin sä menit takasi? Lapsi: Huoneeseeni. Sit muli niinko tota, ku mä.. Mul o lukuvalo, mä meinasin sytyttää sen, mut mä en uskaltanut. Mä pelkäsin, et siel on joku rosvo, ni jos se sit yrittää hyökät mun kimppuuni. Puhuttelija: Joo. Lapsi: Sit mää en ottanu sit ku mää menin uudestaan kattoon määnäin iskän lattialla. ](nyt tuli vasta siitä toisesta kerrasta jotain mitä lapsi ei siitä ollut vielä ehtinyt kertoa, koska puhuttelijat varmensivat mitä lapsi oli ensimmäisellä kerralla nähnyt.

Jatko menee jotenkin niin, että puhuttelihat kysyvät missä äiti oli silloin toisen kerran aikana. Lapsi vastasi että hänen muistaakseen soittamassa. Oliko silloin valot päällä vai pimeää, kysyvät puhuttelijat. Kai ne olivat, koska muuten lapsi ei olisi nähnyt, lapsi vastasi. Missä kohtaa isä oli siellä lattialla, puhuttelijat kysyvät (tämän lapsi oli jo kertonut). Aika siin sängyn vieres se makas lattialla, sanoi lapsi. Oliko siellä ketään vierasta miestä, puhuttelija kysyi. Lapsi kertoo: Mää en nähnyt, se oli varmaan mennyt piiloon. Sit siel oli puukko lattialla. Ja sit ko mää menin pois sieltä--Ku mä tulin sinne taas vähän ajan päästä, mä näin kun se mies pakeni ikkunasta.(kolmas kerta)

On ehkä hyvä muistaa, että axxxx on jo tavannut äidin Satakunnan sairaalassa ennen tätä ensimmäistä puhuttelua samana päivänä, ja yön tapahtumia on käyty läpi äidin kanssa. Puhuttelu tapahtui Satakunnan sairaalassa. Aueria itseään ei vielä ollut kuulusteltu. Se tapahtui 2.12. seuraavana päivänä lapsen puhuttelun jälkeen. IMO: Minun mielestäni äiti oli jo vaikuttanut lapseen 1.12.2006, klo 15:00 mennnessä, mutta ei vielä niin paljon kuin kolme vuotta myöhemmin..

Siinä ovat pääpiirteissään 1, 2 ja 3. kerta lapsen kertomana. ETP:n sivu 589, otteita ensimmäiseltä sivulta kahdeksasta litteroidusta lapsen puhuttelusta. Seuraavilla sivuilla näitä kolmea eri kertaa täsmennetään ja täydennetään, yritetään ainakin. Minun mielestä lasta ei todellakaan hiillosteta.

[Toripolliisi]

allev tm

kun on aikasemmin käynyt huoneen ovella on tilanne ollut se tappelu

Ei tappelua (etp) ; isä seisoo sängynvieressä, äiti on sängyssä, ikkuna rikki,
isä häämmästyneen näköinen.

Lapsi on myös hiljaa puhelimessa siihen asti kun rupeaa hätääntymään tosissaan isänsä puolesta (mutta ei äidin?) kyse on kuitenkin avun soittamisesta, eli miksi tyttö ei heti ole hätääntynyt ja huuda puhelimeen, että tulkaa pian, koska joku hakkaa mun isää?

Lainattu muistin virkistämiseksi Kuulustelut ja Annelin tunnustus-ketjusta:

jatkuu... joitakin katkelmia kuulusteluista, jotka johtivat 'tunnustukseen':

Kuulustelu 30.9.2009

ETP
046 - 047

Kuulustelija: "Tyttäresi axxxxxx ja poikasi bxxxxxxx ovat yöllä kuulleet sinun ja Jukan riitelevän kovaäänisesti. Olet myös itse kertonut, että sinä ja Jukka olette riidelleet kovaäänisesti yöllä. Olet kertonut, että sinulla on ollut veitsi kädessä ja myös Jukka on jossakin vaiheessa pidellyt veistä kädessään. Olet kertonut, että Jukka on ollut raivoissaan sinulle ja pitänyt veistä kädessään. Tämä on tapahtnut 24.00 - 02.41 välillä. - axxxxx on todennäköisesti kuullut sinun sanovan sanan (u)-o-l-e, koska tämä on myös kuulunut puhelimen kautta hätäkeskukseen ja tallentunut heidän järjestelmäänsä. axxxxx kertoo, kun hän oli puhelimessa, olivat isä ja äiti kahdestaan makuuhuoneessa ja isän äänet loppuivat.

Kuulustelija: Miltä tämä sinusta kuulostaa? Pidätkö vielä uskottavana aiempaa kertomustasi ulkopuolisesta henkilöstä?"

Auer: En pidä... ja lopputulos on ollut se, että olen surmannut Jukan".../ ( A kertoo tuttua asiaa. Tekee tunnustuksen. Riita lähtenyt liikkeelle olemattomista asioista... ja sitten:).../
Auer: "Tämän vuoksi lopputulos on ollut kohtuuton riidan syihin nähden...


(Tara: Auer kertaa aimmin kertomaansa, mm 'potutuksestaan' Jukan sanomisten takia yms, ettei ollut ollut pidempiaikaisa riitoja ennen.. ..noh, tuo edellä tuttua myös, jo aiemmin esillä ollutta, mm iltapäivälehdistä luettua.Edellisen jatkeena oli taas esillä kysymys veitsestä ym..Auer vastasi jälleen kysymykseen vasarasta yhtenä iskuvälineenä, mahdollisesti, sen pesemisestä, ehkä.. jne..Tara

Auer:...."olen saattanut pestä ('mahdollisen') vasaran" samalla kun pesin kätensä...

Auer jatkaa:".... minulla on muistikuva, että minua on sattunut rintaan ja tulkitsin sen niin, että minua on lyöty veitsellä. Oven ikkuna on ehkä ensimmäisen kerran rikkoutunut, kun olen mahdollisesti yrittänyt heittää Jukkaa jollakin. Se, että olenko työntänyt Jukkaa oven lasia päin tai onko Jukka mahdollisesti itse kaatuillut lasia päin, on minulle hämärän peitossa edelleen ja sen vuoksi en voi sanoa siitä mitään varmaa. Mahdollista myös on, että Jukka on jollakin esineellä rikkonut ikkunaa."

Kuulustelija: Onko tapahtumapaikalta taltioitu veitsi teidän?

Auer: Kokonaisvaltaisesti tätä juttua arvioiden pidän mahdollisena, että se on meidän veitsi. Veitsi on ollut todennäköisesti meillä jossakin keittiön laatikossa...

[v-a-45]

Jospa, (speku) lapsi ei heti tajua tilannetta, vaan kun mäiskintä-äänet ja isän valitukset kovenevat hätääntyy todella.
Ja kun siellä puhelimessa ei silloin ole ketään, niin on luonnollistakin ettei lapsi siihen paljon puhele.

No ei todellakaan tajua aluksi ja sitä juuri tuossa aiemmin yritin selostaa, ilmeisen huonosti
Mutta kun Annelikaan ei tajunnut, että puhelu nauhoitetaan ja luuli itseasiassa soittavansa suoraan poliisille joka saisi numeron perusteella osoitteenkkin selville, niin miten lapsi voisi tajuta, ettei luurin päässä ole ketään ja kysyykin, et mitä mä sanon!

[Toripolliisi]

Valitettavasti tämä foorumi ei anna muokata viestiä sen jälkeen kun uutta viestiä pukkaa sen perään. Niinpä tuo ylemmän viestini quotet ovat virheelliset. Turumurren juttu päättyy kun viesti jatkuu "Muistin virkistämiseksi... ja tulee Taran viestin lainausta eri ketjusta...

[turumurre]

(edit: Tuli vähän pidempi kommentti ku aioin.. en ymmärrämiten turunmurteen ymmärtäminen paremmin voisi muuttaa miksikään sitä mitä lapsi kertoi nähneensä ensimmäisellä kerralla.. lapsi on puhuttelun aikaan tietenkin jo tiennyt, että äiti meni soittamaan, niinpä hän on lapsen mielestä silloin toisella kerralla aivan hyvin vinut olla menossa soittamaan!.. joka tapauskessa äitiä ei näkynyt silloin, vaikka lapsi kulki sen paikan ohitse missä puhelin oli n 2 metrin päästä)

ETP:ssä, 2.12.2006 klo 15:00 alkaneessa puhuttelussa, axxxx kertoo selvin sanoin ( sivulla 591 täysin selvästi, että ekalla kerralla kun hän meni katsomaan, niin isä ja äiti olivat seisaallaan vuoteen vieressä ja ikkuna oli jo rikki. (591: "Kun mä tulin kattoon ensimmäisen kerran, se oli jo rikki"-[ikkuna]) Tämän jälkeen hän oli palannut huoneeseensa.

Turumurre: Tässä puhuttelussa ei ole puhetta sekunneista, lapsi ei osaa arvioida eri käyntikertojen aikavälien pituuksia ja sanoo sen itse. Olisi hyvä jos ei sekotettaisi kolme vuotta vanhempia puhuttelija tähän ensimmäiseen, joka omalla tavallaan on autenttisempaa lapsen omaa kuvausta ja ihan vapaata eikä mitään hiillostamista. Hänen äitiään ei tässä vaiheessa todellakaan vielä epäilty. 2009 vuoden puhuttelut ovat sen takia toisenlaisia lapselle, että silloin hänen äitiään epäillään ja se on lapselle varmaan aika kova juttu...

Axxxx:n ensimmäisestä käynnistä takkahuoneessa:

Puhuttelusta 1 päivä joulukuuta 2006:

(Kolmannella sivulla 591 lapsi siis toisti sen mitä oli nähnyt ensimmäiselläkerralla ja hän oli siis jo kertonut kertaalleen aikaisemmin, ensimmäisellä sivulla 589, heti alussa.

Sivulla 589 lapsi kuitenkin jo ehtii kertoa pika-pikaa jokaisesta kolmesta käynnistä, myös viimeisestä, jolloin oli nähnyt isän verissään lattialla kuolleena. Toisella kerralla lapsi oli nähnyt vain isän lattialla sekä verisen puukon.

Ensimmäisellä sivulla, 589: Ensin lapsi kertoo nimensä. Sitten, että hän oli jo nukkumassa, kun heräsi ääniin 'kun joku paukutti mein ikkunaa', ja kun 'isä tai äiti kiljui'.(Nyt tulee se ensimmäinen kerta:) Puhuttelija: No, sä menit huoneest sit sinne? Lapsi: Kattomaa. Mä olisin laittanut valot päälle, mut mä en uskaltanut ku siel, siel oli koko huone täynnä lasin siruja. Puhuttelija: Joo, sä menit takkahuoneen reunal katsomaa? Mitä sä näit siellä? Lapsi: Mää näin--ku mää katoin sin kolme kertaa, sil kertaa mää näin, ett äiti ja iskä oli jo hereillä. Puhuttelija: Joo. Lapsi: Sit kun mä menin pois ja mä tulin vähän ajan päästä...(Puhuttelija pysyttelee vielä ensimmäisessä kerrassa, ja kysyy vielä uudestaan siitä:) P:Sillon kun sä menit eka kerran siihen ni oliko se lasi viel--tai rikki jo? Lapsi: Oli--sit kun mä tulin... (lapsi aikoo tässä jatkaa toisen käyntikerran kuvausta johon oli siirtymässä, mutta puhuttelija kysyy vielä uudelleen ensimmäisestä kerrasta..) Puhuttelija: Ja siel oli äiti ja isi vaan sillon? Puhuttelija2: Misä ne oli äiti ja isi sillon? Lapsi:Ne oli nousseet sängystä. Puhuttelija: Ne oli sängyn vieressä siis takkahuoneessa? Sit sä menit takasi. Mihin sä menit takasi? Lapsi: Huoneeseeni. Sit muli niinko tota, ku mä.. Mul o lukuvalo, mä meinasin sytyttää sen, mut mä en uskaltanut. Mä pelkäsin, et siel on joku rosvo, ni jos se sit yrittää hyökät mun kimppuuni. Puhuttelija: Joo. Lapsi: Sit mää en ottanu sit ku mää menin uudestaan kattoon määnäin iskän lattialla. ](nyt tuli vasta siitä toisesta kerrasta jotain mitä lapsi ei siitä ollut vielä ehtinyt kertoa, koska puhuttelijat varmensivat mitä lapsi oli ensimmäisellä kerralla nähnyt.

Jatko menee jotenkin niin, että puhuttelihat kysyvät missä äiti oli silloin toisen kerran aikana. Lapsi vastasi että hänen muistaakseen soittamassa. Oliko silloin valot päällä vai pimeää, kysyvät puhuttelijat. Kai ne olivat, koska muuten lapsi ei olisi nähnyt, lapsi vastasi. Missä kohtaa isä oli siellä lattialla, puhuttelijat kysyvät (tämän lapsi oli jo kertonut). Aika siin sängyn vieres se makas lattialla, sanoi lapsi. Oliko siellä ketään vierasta miestä, puhuttelija kysyi. Lapsi kertoo: Mää en nähnyt, se oli varmaan mennyt piiloon. Sit siel oli puukko lattialla. Ja sit ko mää menin pois sieltä--Ku mä tulin sinne taas vähän ajan päästä, mä näin kun se mies pakeni ikkunasta.(kolmas kerta)

On ehkä hyvä muistaa, että axxxx on jo tavannut äidin Satakunnan sairaalassa ennen tätä ensimmäistä puhuttelua samana päivänä, ja yön tapahtumia on käyty läpi äidin kanssa. Puhuttelu tapahtui Satakunnan sairaalassa. Aueria itseään ei vielä ollut kuulusteltu. Se tapahtui 2.12. seuraavana päivänä lapsen puhuttelun jälkeen. IMO: Minun mielestäni äiti oli jo vaikuttanut lapseen 1.12.2006, klo 15:00 mennnessä, mutta ei vielä niin paljon kuin kolme vuotta myöhemmin..

Siinä ovat pääpiirteissään 1, 2 ja 3. kerta lapsen kertomana. ETP:n sivu 589, otteita ensimmäiseltä sivulta kahdeksasta litteroidusta lapsen puhuttelusta. Seuraavilla sivuilla näitä kolmea eri kertaa täsmennetään ja täydennetään, yritetään ainakin. Minun mielestä lasta ei todellakaan hiillosteta.

Niinpä
Tuohan on juuri niinkuin kerroinkin, kyllä mä olen nuo lukenut monta kertaa.
Kun itse yritin paikallistaa näistä kuulusteluista tokan ja sitten sen kolmannen käyntikertojen väliä, niin tuoreista 'kuulusteluista' löysin aikamääreen kun sitä lapselta tivattiin (oliko se nyt jotain; 10-15-20s)

Se, mitä ymmärsit väärin, niin tarkoitinkin että tämä eka oli puhuttelu ja ne 2009 hiillostamisia.