Siitä ei toki jäänyt epäselvää ettäkö tämä olisi sanasta sanaan lainaus:turumurre kirjoitti:Ai niin, piti vielä hellälle mainita;hellämustapääfinnilä kirjoitti:... Jos kyseessä on etp-aineistosta peräisin olevia faktoja, on esitysmuoto ok, paitsi että silloinkin olisi toivottavaa mainita lähde, jos omaa spekua, on esitystapa mielestäni kyseenalainen, ja ehkäpä jopa hieman tarkoitushakuinen?
Olen pyrkinyt laittamaan kirjoituksiini maininna 'etp'- jos jotain virallista sanasta sanaan olen lainannut.
Mainintaa jos ei ole, niin sen voi uskoa tai olla uskomatta...
Hyvä kuitenkin tietää, tosin kaikki lukijat eivät välttämättä seuraa aivan joka viestiä, ja tämä ilmoitukseksi pian hukkuu tänne viestien mereen.turumurre kirjoitti:Eka käyntikerta = Ennen häkepuhelua
Toka käyntikerta = Kun lapsi poistuu puhelimesta ja näkee isänsä ja rääkäisee
Kolkka käyntikerta = Kun lapsi palaa siihen olohuoneen keskelle, ja näkee surmaajan poistuvan
Ahaa, olitkin hyvin selkeästi merkinnyt nyt tuonne erääseen viestiisi etp:t ja spekut
Kun kirjoitat, että kolmas käyntikerta olisi vain olohuoneen keskelle (oman muistini mukaan, ja vastikään tähänkin ketjuun parinkin kommentoijan laittamien tietojen mukaan lapsi meni takka- ja olohuoneiden rajamaille, valohimmentimen luo), niin onko varsinainen katsomassa käynti sellainen, jossa lapsi jää olohuoneen puoliväliin?
Ajattelisin, että lapsi on saattanut tepastella useitakin kertoja olohuoneen keskivaiheilla, ja vaikka ei olisikaan, miksi hän laskisi katsomassa käynniksi sellaisen kerran, jolloin ei mene 'perille' saakka? Laskihan muutkin katsomassakäyntikerrat sellaisiksi jolloin todella meni katsomaan vanhempiaan/isäänsä takka-/makuuhuoneessa kohtaan josta näki heidät/isän?
Ei minustakaan tämä Niih, oli sitten rauhallisesti, hätäisesti tai vaikka itkuisesti sanottu (tästähän ei ole mainintaa litteroinnissa), anna viitteitä isää katsomassa käymisestä. Ei tosin sulje tätä mahdollisuutta poiskaan.turumurre kirjoitti: On esitetty että lapsi olisi käynyt katsomassa isäänsä ennen sitä rääkäisy-käyntikertaa,
mutta antaako häkepuhelussa kuuluva rauhallisesti sanottu 'Niih' tähän mitään viitteitä.
Mielestäni ei anna mitenkään.
Sen sijaan Auerin häkenauhan ajassa 0:59 kysymä Meni, lähtikse mies jo? voisi antaa jotain viitteitä tästä.
0:43 Häke: Jaaha, odota hetki, mä meen hetkeks pois linjalta. Älä sulje puhelinta, älä me pois.
Uhri: Aihh (yninää, valitusta).
0:47 Epäilty: En.
0:50 Uhri: Aiii (laahaava ääni).
0:52 Epäilty: Nopeesti.
0:53 Uhri: (Sanoo joko "tuu jo" tai "huijaa")
0:54 Epäilty: Kuuleksä ku mun mieheni huutaa?
0:56 Uhri: (napsahdus) Öhh (kolahdus) Ähh.
0:59 Epäilty: Meni, lähtikse mies jo?
1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).
Epäilty: (hengittää raskaasti puhelimeen)
1:06 Uhri: (Sanoo joko "äihh" tai "häivy") (käheä rääkäisy) (laahaava ääni). Äähh, auuh (voimakkaita valitushuutoja).
1:12 Epäilty: Onks joku tulossa jo?
Voisiko Auer tässä kehottaa lasta katsomaan, joko mies meni pois? Ainakin Auer taisi kertoa pian tapahtumien jälkeen pyytäneensä lasta katsomaan joko mies lähti?
Tällöin tuo Lahden häivy, jos häivy ylipäänsä on, sopisi mainiosti lapselle sanotuksi, niinkuin täällä on useammankin kirjoittajan taholta spekuloitu aiemmin.

