HÄKE 'nauha'

[Tara]

3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
3:17 Häke: Haloo.
3:18 Epäilty: Älä itke (lapsi) hei, siel.

Harmi ettei litteroinnista kuulu äänensävyt. Tämä on kai se rääkäisy mikä äänitutkijan piti poistaa koska se järkytti häntä, lapsi näki isänsä pää tohjona, mutta äiti reagoi siihen "älä itke hei siel". Kirjoitettuna mulle tulee tästä se mielikuva että kommentti on vähän ärtynyt, ei niinkään rauhoitteleva. (Älä itke hei siel vrt. Kulta älä itke, älä kato sinne, tuu tänne äitin luokse, apu on tulossa tänne pian.)

Minustakin tuo Älä itke, hei siel on aika kolkko. Se ei osallistu, se sävy jotenkin, ei yhtään siihen lapseen. Kyllä sen täytyy olla juuri 'se' rääkäisy..itku jatkuu sitten siitä..lohduton, pidäkkeetön, ja äiti siihen:'Älä itke'!

Mikä on luonnollisempi reaktio kuin itkeä kun ylivoimainen näky kauhistuttaa ja kun tajuaa, että nyt ei isää enää.... Miten kylmää.. Minun äiti sanoi ( kaaos oli laantumassa, kun isä oli riehunut ja pahoinpidellyt äitiä ja päinvastoin, äiti isää: Kulti pieni, itke vaan kulti, äitiiki itkettää, itke tuohon, itke vaa, pieni, äiti on tässä!.. (kietoi kädet ympärille ja painoi rintaa vasten)

[v-a-45]

3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
3:17 Häke: Haloo.
3:18 Epäilty: Älä itke (lapsi) hei, siel.

Harmi ettei litteroinnista kuulu äänensävyt. Tämä on kai se rääkäisy mikä äänitutkijan piti poistaa koska se järkytti häntä, lapsi näki isänsä pää tohjona, mutta äiti reagoi siihen "älä itke hei siel". Kirjoitettuna mulle tulee tästä se mielikuva että kommentti on vähän ärtynyt, ei niinkään rauhoitteleva. (Älä itke hei siel vrt. Kulta älä itke, älä kato sinne, tuu tänne äitin luokse, apu on tulossa tänne pian.)

Tämä on juuri se kohta joka äänitutkijan piti poistaa, että pystyy keskittymään paremmin nauhaan.
Tuosta ärtyneisyydestä olen samaa mieltä ja Anneli itsekkin sanoo "tunnustus" kuulusteluissa kuinka säälittävä hän on jos sana (u)-o-l-e on hänen sanomaa ja yhdellä kertaa vertaa sanomaa, jos sen käskevään sävyyn sanoin...
Niin koko puhelu sen jälkeen kun joutuu odottelemaan puhelimen päässä, alkaen (hengittää raskaasti) on raivoa, käskemistä ja turhautumista.
Ja aivan samoin ajattelen, jos lapseni näkisi isänsä tapettuna lattialla, puhuisin varmasti juuri noin kun edellä mainitset, eli kulta älä itke, älä katso sinne vaan tule tänne mun luo, mutta ei Anneli, miksi?

[hellämustapääfinnilä]

Lapsen hätä välittyy jopa häkenauhan kirjallisestakin muodosta todella selvästi, ero on aika räikeän tuntuinen siinä miten Auerin kohdalla on: hänen hätäännyksensä ei tunnu välittyvän aitona. Tämä tietenkin vain oma, mutta vilpitön, mielipiteeni.

Minusta lapsi ei vaikuta kovin hätäiseltä. Lapsi toimii ikäänkuin ei olisi millään lailla tietoinen mistään murhaajasta. Ikäänkuin ei olisi kuullut häke-puhelua kokonaan. Luulisi nyt hiukan pelottavan, jos äiti kertoo viereisessä huoneessa olevasta "rosvosta". Lapsi käytti ekoissa kuulusteluissa miehestä sanaa rosvo tai varas. Vai voiko olla niin, että lapsi käsittäisi tällaisen tilanteen jonkinlaisena seikkailuna, jännittävänä tv-ohjelmana, eikä tajuaisi pelätä? Vasta kun oikeasti näkee isän kuolleena, järkyttyy?
Mutta veikkaan, että nauhalta kuultuna tilanne ei ole lainkaan niin rauhallinen.

Kyse oli tuossa kommentissani juuri lapsen hädästä isänsä tilan suhteen, kommentoin MissHolmesin kirjoittamaa.

Olen samaa mieltä siitä, että lapsi ei tunnu pelkäävän tappajaa, eikä pelkäävän myöskään äitinsä puolesta. Olen tästä kai jo muutamaan kertaan kirjoittanutkin. Minun on vaikea ymmärtää sitäkään, että lapsi olisi kuvitellut tilanteen seikkailuksi.

[ulkosuomalainen]

Kuolemannnaakka --ihan hyvia kysymyksia mutta taalla jo kaikki montaan kertaan pohdittu. Olen oman mielipiteeni muodostanut kaiken lukemani/tiedossani olevan todistusaineiston perusteella. Lapsen tai Annelin kuulusteluihin 2009 en omaa kasitystani nojaa vaan ihan alkuperaisiin 2006 tehtyihin.

Annelin haavasta ei ole mitaan tietoa. Kuuluu salattuun osaan. Kuten sanottu, uskon todisteiden perusteella itseaiheutetuksi, Annelin omalla veitsella tehdyksi. Ei siis nailla Jukan huonoilla, joilla hanet listittiin. Lipsahti hermostuksissa vahan liian syvalle.

En valitettavasti ehdi nyt enempaa kommentoida.

[Tara]

3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
3:17 Häke: Haloo.
3:18 Epäilty: Älä itke (lapsi) hei, siel.

Harmi ettei litteroinnista kuulu äänensävyt. Tämä on kai se rääkäisy mikä äänitutkijan piti poistaa koska se järkytti häntä, lapsi näki isänsä pää tohjona, mutta äiti reagoi siihen "älä itke hei siel". Kirjoitettuna mulle tulee tästä se mielikuva että kommentti on vähän ärtynyt, ei niinkään rauhoitteleva. (Älä itke hei siel vrt. Kulta älä itke, älä kato sinne, tuu tänne äitin luokse, apu on tulossa tänne pian.)

Tämä on juuri se kohta joka äänitutkijan piti poistaa, että pystyy keskittymään paremmin nauhaan.
Tuosta ärtyneisyydestä olen samaa mieltä ja Anneli itsekkin sanoo "tunnustus" kuulusteluissa kuinka säälittävä hän on jos sana (u)-o-l-e on hänen sanomaa ja yhdellä kertaa vertaa sanomaa, jos sen käskevään sävyyn sanoin...
Niin koko puhelu sen jälkeen kun joutuu odottelemaan puhelimen päässä, alkaen (hengittää raskaasti) on raivoa, käskemistä ja turhautumista.
Ja aivan samoin ajattelen, jos lapseni näkisi isänsä tapettuna lattialla, puhuisin varmasti juuri noin kun edellä mainitset, eli kulta älä itke, älä katso sinne vaan tule tänne mun luo, mutta ei Anneli, miksi?

Auer suhtautuu lapsen itkuun samalla paatoksella kuin Jukankin valituksiin: 'lopeta'! Minulle tuli jo heti silloin kun yksinäni luin litterointia tuo aavistus, että 'se nainenhan menettää tuossa kohtaa malttinsa kokonaan, siinä kun lähtee tonne' -ja sitten se raivoisa huutaminen..

[turumurre]

3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
3:17 Häke: Haloo.
3:18 Epäilty: Älä itke (lapsi) hei, siel.

Harmi ettei litteroinnista kuulu äänensävyt. Tämä on kai se rääkäisy mikä äänitutkijan piti poistaa koska se järkytti häntä, lapsi näki isänsä pää tohjona, mutta äiti reagoi siihen "älä itke hei siel". Kirjoitettuna mulle tulee tästä se mielikuva että kommentti on vähän ärtynyt, ei niinkään rauhoitteleva. (Älä itke hei siel vrt. Kulta älä itke, älä kato sinne, tuu tänne äitin luokse, apu on tulossa tänne pian.)

Tämä on juuri se kohta joka äänitutkijan piti poistaa, että pystyy keskittymään paremmin nauhaan.
Tuosta ärtyneisyydestä olen samaa mieltä ja Anneli itsekkin sanoo "tunnustus" kuulusteluissa kuinka säälittävä hän on jos sana (u)-o-l-e on hänen sanomaa ja yhdellä kertaa vertaa sanomaa, jos sen käskevään sävyyn sanoin...
Niin koko puhelu sen jälkeen kun joutuu odottelemaan puhelimen päässä, alkaen (hengittää raskaasti) on raivoa, käskemistä ja turhautumista.
Ja aivan samoin ajattelen, jos lapseni näkisi isänsä tapettuna lattialla, puhuisin varmasti juuri noin kun edellä mainitset, eli kulta älä itke, älä katso sinne vaan tule tänne mun luo, mutta ei Anneli, miksi?

Auer suhtautuu lapsen itkuun samalla paatoksella kuin Jukankin valituksiin: 'lopeta'! Minulle tuli jo heti silloin kun yksinäni luin litterointia tuo aavistus, että 'se nainenhan menettää tuossa kohtaa malttinsa kokonaan, siinä kun lähtee tonne' -ja sitten se raivoisa huutaminen..

Mikähän se on se oikea käyttäytymis malli paniikki tilanteessa. Toiset täällä moittivat että A on itse rauhallisuus häkepuhelun kuluessa. Toiset (ja myös samatkin, niinkuin yllä) sanovat että on raivoa täynnä. Häkenauhan alussa A lähes kirkuu puhelimeen. Eikö tälläiset juuri kerro paniikki tilanteesta.

Olisi mielenkiintoista nähdä teistä itsekukin todellisessa paniikkitilanteessa, mitenkähän käyttäytyisitte?
Meinaatteko todella että tilanne on ollut siellä 'päiväkerhomainen', joissa lapselle vähän joka asia leperrellään.

[turumurre]

Ja tästä taas päästään siihen, miksi lapsi ei ole huolissaan äidistään, joka kuitenkin menee huoneeseen jossa pitäisi olla tappaja?
Ei mitään sellaista kun, äiti älä mene sinne!
Tai sitten lapsi pitää äitiään niin voimakkaana, ettei huolta ole, vaan äiti hoitaa tilanteen.
Silloin pitäisi jo alkujaan olla sellainen hetki jossa lapsi sanoisi jotain, että äiti mee sinne tai olisi muutenkin paniikissa.
Nyt on otettava huomioon, että huppuman on juuri muutama sekuntti sitten rikkonut ikkunan, lyönyt äitiä veitsellä ja huppumanin pitäisi juuri painia Jukan kanssa, sitä kuuluisaa pytypainia.
Niin missä tämä tulee esiin lapsen kohdalla tai Annelin tai häkenauhalla?
Ei missään.
Vai miten tuo sägyssä olevan veren sitten selittää tai kaikista tärkeimmän, äänet, joita ei kuulu?

Eihän lapsi tiedä tuossavaiheessa todellisesta tilanteesta kun äiti hänet pyytää puhelimeen,
isänsäkin lapsi näki vasta sitten vertavaluvana, kun hän itse poistui puhelimesta.
Äiti oli kaikkiaan pois puhelimen luurista 59s, josta ajasta suurimman osan juoksenteli siinä eestaas.
Ei siis mikään ihme ettei lapsi älynnyt huolestua äidistään.

[turumurre]

Niin ja Annelihan kertoo puhelimessa olevansa keittiössä ja kysyy vielä meenkö mä kattomaan?
Kuka oikeasti menisi katsomaan jos huoneessa olisi tappaja

Eikös tähä sovi se, kun sanoin että mieluummin A on sen puhelimen johdon nokassa mieluummin keittiön kulman takana 'piilossa', kuin että olisi mahdollisimman näkösällä

... mutta mielestäni häkenainen ei ole katsonut tilanteen olevan "todellinen", voiko siitä syyttää häkenaista vai Annelia?

Kyl kai sentää....todellinen.... (tai mistä sen tietää, kun viime aikoina on lehdet paljonkin kirjoitelleet häkepäivystäjistä kaikenlaista)
Kaipa kuitenkin, häkepäivystäjä on ollut tilanteen tasalla, Annelihan lähes 'kirkuu' aloittaessaan,
jolloin päivystäjä kehoittaa rauhoittumaan. 'Kirkumis'tieto muistaakseni etp:stä.

[MissHolmes]

Minä luulen, että sorkkarauta, tai mikä ikinä tuo lasinrikonta/ päänhalkaisu väline on ollutkaan, on alun perin ollut myös makuuhuoneen lattialla. Sen on ollut tarkoitus jäädä siihen poliisille todisteeksi.
Ikkunaa rikkoessa AA:lla on ollut hanskat kädessä, joten niin sorkkarauta, kuin veitsikin, on saanut rauhassa jäädä esille.

Vasta siinä vaiheessa, kun Jukka alkaa oikeasti virota häkepuhelun aikana, Anneli joutuu koskemaan sorkkarautaan paljain käsin, ja siksi piilottamaan sen sinne pakkaseen.

Hän ei edes itse luota piiloonsa, vaan käy heittämässä aseen roskikseen heti, kun sairaalasta pääsee.
Ja tekohan onnistuu helposti, koska mukaan laitetaan vain sosiaalitäti.

Tuo siis oletustani.

[hellämustapääfinnilä]

Lueskelin tuossa kuulusteluketjua, 20.9.2009 päivätyssä kuulusteluissa Auer mainitsee (osin kysyttäessä) useaan kertaan mäiskinnän/tappelun äänet:

- Kun Auer lähti makuuhuoneen suunnasta tekijää karkuun, kertoo hän, että pysähdyttyään kuuli tappelun ääntä (sellaista mäiskintää, kun kaksi ihmistä tappelee) makuuhuoneesta, samoin Jukan tuskaista ääntä.

- Auer kertoo, että eteiseen tappelun äänet varmaankin kuuluivat, puhelimen luokse keittiöön tappelun äänet ja mäiskintä kuuluivat aivan selvästi.

- Auer muistaa aivan selvästi, että kun tuli etukuistilta takaisin sisään, niin eteisessä kuuli, että makuuhuoneesta kuului tappelun ja mäiskinnän ääniä.

- Makuuhuoneessa Jukka huusi Auerin mukaan apua, ja lisäksi tekijän aiheuttamat mäiskintä-äänet varmaankin olivat kovempia kuin puhe hätäkeskukseen (kyse siitä kuuliko tappaja puhelun).

Häkepuhelun alussa Auer mainitsee myös, että joku hakkaa puukolla hänen miestään, eli ilmeisesti myös tällöin kuulee näitä tappelun ääniä.


Ovatko nämä häkenauhalla kuuluvat äänet tätä kovaäänistä tappelua/mäiskintää:

0:56 Uhri: (napsahdus) Öhh (kolahdus) Ähh.

1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)

2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)

2:05 (vaimea kopsahdus)

2:39 (kolahdus)

2:41 (metallinen ääni + vaimeampi kolahdus).


Aika vähän?

(tekstien kursivoinnit ja alleviivaukset minun)

[Tara]

Turumurre, tuota noin,

3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
3:17 Häke: Haloo.
3:18 Epäilty: Älä itke (lapsi) hei, siel. Harmi ettei litteroinnista kuulu äänensävyt. Tämä on kai se rääkäisy mikä äänitutkijan piti poistaa koska se järkytti häntä, lapsi näki isänsä pää tohjona, mutta äiti reagoi siihen "älä itke hei siel". Kirjoitettuna mulle tulee tästä se mielikuva että kommentti on vähän ärtynyt, ei niinkään rauhoitteleva. (Älä itke hei siel vrt. Kulta älä itke, älä kato sinne, tuu tänne äitin luokse, apu on tulossa tänne pian.) ../

Tämä on juuri se kohta joka äänitutkijan piti poistaa, että pystyy keskittymään paremmin nauhaan.
Tuosta ärtyneisyydestä olen samaa mieltä ja Anneli itsekkin sanoo "tunnustus" kuulusteluissa kuinka säälittävä hän on jos sana (u)-o-l-e on hänen sanomaa ja yhdellä kertaa vertaa sanomaa, jos sen käskevään sävyyn sanoin...
Niin koko puhelu sen jälkeen kun joutuu odottelemaan puhelimen päässä, alkaen (hengittää raskaasti) on raivoa, käskemistä ja turhautumista.
Ja aivan samoin ajattelen, jos lapseni näkisi isänsä tapettuna lattialla, puhuisin varmasti juuri noin kun edellä mainitset, eli kulta älä itke, älä katso sinne vaan tule tänne mun luo, mutta ei Anneli, miksi?

Auer suhtautuu lapsen itkuun samalla paatoksella kuin Jukankin valituksiin: 'lopeta'! Minulle tuli jo heti silloin kun yksinäni luin litterointia tuo aavistus, että 'se nainenhan menettää tuossa kohtaa malttinsa kokonaan, siinä kun lähtee tonne' -ja sitten se raivoisa huutaminen..

Mikähän se on se oikea käyttäytymis malli paniikki tilanteessa. Toiset täällä moittivat että A on itse rauhallisuus häkepuhelun kuluessa. Toiset (ja myös samatkin, niinkuin yllä) sanovat että on raivoa täynnä. Häkenauhan alussa A lähes kirkuu puhelimeen. Eikö tälläiset juuri kerro paniikki tilanteesta.

Olisi mielenkiintoista nähdä teistä itsekukin todellisessa paniikkitilanteessa, mitenkähän käyttäytyisitte?
Meinaatteko todella että tilanne on ollut siellä 'päiväkerhomainen', joissa lapselle vähän joka asia leperrellään.

Ensimmäinen huolestuttava asia minkä Auer kertoo Häkelle on että joku tuli heidän ikkunasta sisälle. Vasta kahdeksannessa (8.) repliikissään Häkeen Auer mainitsee, että joku hakkaa hänen miestään puukolla. Mutta siihen mennessä Auer on kertonut jo kaksi kertaa, että joku rikkoi heidän ikkunan ja tuli siitä sisälle. Sekään ei riitä, vaan ikkunan rikkomisesta Auerin on muistutettva häkeä vielä kolmannenkin kerran. Häkesoiton A ja O: 'Joku tuli ulkoa meidän kotiin'?

[MissHolmes]

Eikä Auer kerro sitä pelkästään häketädille, vaan ennen kaikkea tyttärelleen, joka seisoo vieressä tai ainakin kuuloetäisyydellä.

[pohtiijamiettii]

Auerhan sanoo ihan häkepuhelun ensimmäisessä repliikissään, että "tääl o joku tappaja". Eikös tuo ole aika selkeästi ilmaistu, että väkivaltaa käytetään ja siitä olettaisi häkeihmisen tajuavan, että apua tarvitaan. Sen jälkeen keskitytäänkin osoitteeseen. Auerille on tärkeämpää saada apua tilanteeseen kuin rakentaa itsestään empaattista ja hätääntynyttä kulissikuvaa häkeen.

[Tara]

Auerhan sanoo ihan häkepuhelun ensimmäisessä repliikissään, että "tääl o joku tappaja". Eikös tuo ole aika selkeästi ilmaistu, että väkivaltaa käytetään ja siitä olettaisi häkeihmisen tajuavan, että apua tarvitaan. Sen jälkeen keskitytäänkin osoitteeseen. Auerille on tärkeämpää saada apua tilanteeseen kuin rakentaa itsestään empaattista ja hätääntynyttä kulissikuvaa häkeen.

No jos Auer luuli että Jukka on JO tapettu, niin ilmoitus olisi jotenkin relevantti jos hän olisi kertonut ensimmäiseksi tämän asian, että jonkun henki juuri nyt suuressa vaarassa tai jo mennyt, eikä että ikkuna on rikottu. Ei mitään muuta konkreettista mitä se 'tappaja' on jo tehnyt Auer ilmoittanut, paitsi ikkunan rikkomisesta. Mikäs hätätila se nyt vielä on? Hulluinta on ettei se 'tappaja' edes ollut kertonut aikovansa nimenomaan tappaa, ja Jukka ei ollutkaan vielä kuollut ja kuitenkin Auer tietää, että juu, tappaja se on. Väkinäinen on minusta Auerin selostus.. Auer sekaantui suunnitelmissaan koska Jukka ei ollutkaan kuollut, ja siitä se lähti se raivoamisen vyöryn loppuvaihe käyntiin. Lapselleen se sen kertoi, että on 'täällä joku, en se minä ollut' joka siellä takkahuoneessa riehusi..ja Häkelle. Kuka nyt omaan kotiinsa tulisi ikkunasta rikkomalla sen ensin, kenelle tulisi moinen mieleen edes häkessä, jonne varmaan tulee vaikka minkälaista ilmoitusta..

Aika näppärää kyllä toisaalta.

[pohtiijamiettii]

No jaa. Jos joku tunkeutuisi minun kotiini ja ryhtyisi väkivaltaiseksi, kyllä varmasti nimittäisin häntä häkeen soittaessani tappajaksi/murhaajaksi/saatanan raivohulluksi psykopaatiksi vaikkei hän vielä olisi ketään saanutkaan hengiltä. Varmaan aikalailla samoin kuin Auer: täällä on joku hullu murhaaaja, tulkaa äkkiä, osoite on... Enkä edes pyytelisi jälkikäteen anteeksi vaikkei hän sitten ketään saisikaan murhattua.