HÄKE 'nauha'

[hellämustapääfinnilä]

Tuntemattoman repliikit ja tuntemattomat askeläänet kuuluvat kaikki silloin, kun hätäkeskuspäivystäjä on hälyttämässä apua paikalle. Joskus oli puhetta siitä miten päivystäjä yritti saada poliisin yhdistettyä linjalle keskustelemaan suoraan Auerin kanssa, mutta epäonnistui siinä (en muista mistä tämä tieto oli peräisin).

0:43 Häke: Jaaha, odota hetki, mä meen hetkeks pois linjalta. Älä sulje puhelinta, älä me pois.

1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?)

2:17 Tuntematon: ...(n)ui vaa (erittäin vaimea ääni).

2:25 (askelien ääniä) (ETP-papereissa tämä on tuntematon)
Tuntematon: (Aja).
2:26 Häke: Joo haloo.

Eli 2:26 heti aja:n jälkeen päivystäjä on taas yhteydessä Tähtisentielle.

Myös tämä tyhjä kohta sijoittuu päivystäjän 'poisoloaikaan':
1:34 (Tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan)

Arvelen itse, että Häkessä on sählätty jotain, ja nämä kaikki 'ylimääräiset' ovat aiheutuneet tästä. Ihmetyttää, miksei poliisi ole yrittänyt selvittää tätä asiaa tuolloin vuorossa olleita häkepäivystäjiä puhuttamalla, vai liekö tehnytkin niin? Uskoisin, että saattaisivat muistaa tapauksesta jotain, kun kuulevat nauhan ja näkevät litteroinnin, on tämä ehkä ollut aika erikoinen ja mieleenpainuva juttu heillekin.

[hellämustapääfinnilä]

JPEG 814, Annelin kuulustelu sairaalassa 2.12. 2006, kuulustelun ajassa 22.40

Ni ma sanoin, et Axxx katotko tonne. Ma en sit tieda et kaviks han kattomas...


Miksi Anneli ei nahnyt mita lapsi naki? Ei kertomansa mukaan katsonut lapsen peraan vaikka oli lahettanyt taman vilkaisemaan olisiko isan tappaja saanut tyonsa paatokseen ja lahtenyt.

Katsomaan lahettamisen ajoitus on epaselva kuulustelussa. Anneli puhuu ensin poliisipartion puhelusta ja sitten siita, etta joku kysyi oliko mies viela paikalla. Jossain ETP paprussa tuli vastaan tieto, etta toinen ekan poliisipartion konstista olisi myos kysynyt onko mies viela talossa. Sama joka kertoi Annelille, etta pari minuuttia viela kestaa ennenkuin he ovat paikalla.

Tässä 2009 tehdyssä kuulustelussa Auer kertoo tarkemmin katsomaan kehottamisen ajankohdasta: se tapahtui hätäkeskuspuhelun aikana, kun häkestä kysyttiin jotain:

Kuulustelussa 27.8.2009 on tällä tavalla

Auer: .../kun olin puhelimessa, hätäkeskuksesta kysyttiin minulta jotain, jonka vuoksi pyysin Axxxx:ää katsomaan jotakin. En muista tarkalleen, mitä pyysin katsomaan, mutta ilmeisesti joko sitä, että onko Jukka vielä hengissä tai oliko tunkeilija vielä paikalla. Tajusin kuitenkin, että Axxxxhan on vaarassa, mikäli menee makuuhuoneeseen. En muista, käskinkö Axxxx:n tulla pois makuuhuoneesta vai meninkö itse katsomaan.

Tässä tuo kohta häkepuhelusta:

3:21 Häke: Joo, sinne on apu koko ajan tulossa, onks sun mies nyt iha tiedottomana makaa vai?
Lapsi itkee taustalla
3:25 Epäilty: Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. Meneks mä kattomaa?
3:30 Häke: Joo, mut missäs se tekijä nyt on, missä se tekijä täl hetkel on?
3:33 Epäilty: No todennäkösest siel ellei lähteny ulos jo, mei makuuhuoneessa siis.
3:36 Häke: Lähti ulos jo vai?
3:37 Epäilty: En tiedä, siel hiljeni.
3:39 Häke: Jaaha.
Epäilty: (kysyy lapselta) Oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.
3:42 Epäilty: Se lähti jo vai?

Auer ei häkelitteroinnin mukaan pyydä tiedustelukohdassa lasta katsomaan, vaan kysyy lapselta oliko mies vielä siellä, kun tämä oli käynyt huoneen ovella katsomassa.

Vähän vaikuttaa, ettei Auer enää kovin tarkasti muista tapahtumia, koska kertoo olevansa epävarma siitä lähettikö lapsen katsomaan isänsä hengissäoloa vai tunkeilijan paikallaoloa. Muistot ovat epävarmoja myös sen suhteen, menikö Auer itse tämän jälkeen katsomaan, vai käskikö lapsen tulla pois, kumpaakaan ei nauhan litteroinnin mukaan tapahtunut.

Jotenkin pitäisin luotettavimpana tässäkin 2.12.2006 tarinaa, jossa Auer kertoo lähettäneensä lapsen katsomaan, vaikka ajankohta jääkin epäselväksi. Auer oli ilmeisesti jo surmayönä kertonut paikalla olleelle naispoliisille, että oli pyytänyt lasta katsomaan oliko tekijä paikalla, ja naispoliisi oli äitinä ihmettellyt miksi Auer oli uskonut, ettei tekijä tee lapselle mitään. Joku kirjoitti tästä vastikään, en löydä kirjoitusta enää.

Jostain syystä tuntuu olleen Auerille tärkeää heti tuolloin tapahtumien jälkeen korostaa sitä, että lapsi on käynyt katsomassa, eikä tappaja enää ollut paikalla.

Jää mielestäni jotenkin epävarmaksi se, tarkoittaako Auer todella lapsen lähettämistä katsomaan, vaikka kertookin näin, vai sitä, että lapsi kävi katsomassa, ja Auer salli sen.

Auerin "Mä en sit tiedä et kaviks hän kattomas..." kyllä kummastuttaa, miksi hän ei tiedä tätä?

[MissHolmes]

Murha -aja?
Tapp -aja?
Surma -aja?
Puukott -aja?
Kiusa -aja?

Näitäkö mm. ajoit takaa?

[Tara]

turumurre eilen:

Mielestäni tilanne on se, ettei A estänyt lastaan menemästä sinne.

Tämä fakta kyllä puhuu syyttömyyden puolesta.

lih tm

Tarkastellaan ajatustasi: Äiti siis jätti lapsensa, 9-v, itse ratkaisemaan, kannattaako mennä katsomaan onko isä jo tapettu, vai jatkaako tappaja tekoaan vielä. Minusta tämä vastaa hyvin todellisuutta, Auerin kyseenalaista mielentilaa vailla mitään normeja, vailla vähäisiäkään säällisiä käytöstapoja, sillä Auer kyllä tiesi, ettei makuuhuoneessa ole tappajaa, mutta isän näkeminen olisi varmasti lapselle traumatisoiva kokemus.

Kumpikin tilanne kuvaa Auerin vastuuttomuutta lapsen suhteen:

1) Jos tappajan edes olettaisi ehkä olevan vielä paikalla, niin jokainen voi päätellä itse millainen äiti tekisi näin...laittaisi lapsensa kurkkimaan isänsä teloitusta - 'ei estäisi lasta menemästä'!

2) Ulkopuolista tappajaa ei ole makuuhuoneessa eikä koko talossa, mutta sittenkin.. Koska Auer kyllä tietää miltä lapsen isä näytti juuri hetkeä ennen kuin Auer oli palannut puhelimeen, niin jokainen voi päätellä, mitä ajattelee äidistä, joka jättää lapsen yksin ratkaisemaan mennäkö katsomaan vaikeroinutta ja apua huutanutta isäänsä.. Ja kun lapsi näki isänsä verissään, pää hakattuna halki. ja purskahti huutoon ja itkuun, huutaa lapselle, älä itke, hei siel.

Väitteesi että ' Auer ei estänyt lastaan menemästä sinne' olisi argumenttina 'syyttömyyden puolesta' tasaveroinen sen kanssa, että Auer oikeasti pyysi lastaan katsomaan mikä tilanne oli, on kyllä niin keinotekoinen kuin vain voi. Se on juuri sitä mitä sanotaan saivarteluksi.. eli tyhjästä nyhjästyä spekulaatiota. Yhtä lailla voisi väittää lukemattomia muitakin asioita joita Auer EI tehnyt tuona yönä, jos käännetään tunnettuja tosiasioita 'nurin niskoin': siitä vaan keksimään ajatuskokeita, ihan vapaasti mun puolesta..

[pikasso]

Joku selkärangassa reagoi tähän alla olevaan.
Mitä tarkoittaa kohta 1:54? Huusiko A ne sanat raivokkaasti mitäkö pitääkö, vai oliko joku karjaisumeininki heti sen jälkeen?

Kyllä tämä juttu on vaikea ja siksi mielenkiintoinen. Yksinkertaisesti vaikea.

1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)

[pikasso]

No vastasin omaan sorry.

Niinkuin olisi joku toinen tässä kuvioissa mukana. Aika lempeää kommunikointia kuitenkin, vaikka kyseessä oli puukolla enimmäkseen tutustelua. Tiedä.

[turumurre]

turumurre eilen:

Mielestäni tilanne on se, ettei A estänyt lastaan menemästä sinne.

Tämä fakta kyllä puhuu syyttömyyden puolesta.

lih tm

Tarkastellaan ajatustasi: Äiti siis jätti lapsensa, 9-v, itse ratkaisemaan, kannattaako mennä katsomaan onko isä jo tapettu, vai jatkaako tappaja tekoaan vielä. Minusta tämä vastaa hyvin todellisuutta, Auerin kyseenalaista mielentilaa vailla mitään normeja, vailla vähäisiäkään säällisiä käytöstapoja, sillä Auer kyllä tiesi, ettei makuuhuoneessa ole tappajaa, mutta isän näkeminen olisi varmasti lapselle traumatisoiva kokemus.

Kumpikin tilanne kuvaa Auerin vastuuttomuutta lapsen suhteen:

1) Jos tappajan edes olettaisi ehkä olevan vielä paikalla, niin jokainen voi päätellä itse millainen äiti tekisi näin...laittaisi lapsensa kurkkimaan isänsä teloitusta - 'ei estäisi lasta menemästä'!

2) Ulkopuolista tappajaa ei ole makuuhuoneessa eikä koko talossa, mutta sittenkin.. Koska Auer kyllä tietää miltä lapsen isä näytti juuri hetkeä ennen kuin Auer oli palannut puhelimeen, niin jokainen voi päätellä, mitä ajattelee äidistä, joka jättää lapsen yksin ratkaisemaan mennäkö katsomaan vaikeroinutta ja apua huutanutta isäänsä.. Ja kun lapsi näki isänsä verissään, pää hakattuna halki. ja purskahti huutoon ja itkuun, huutaa lapselle, älä itke, hei siel.

Väitteesi että ' Auer ei estänyt lastaan menemästä sinne' olisi argumenttina 'syyttömyyden puolesta' tasaveroinen sen kanssa, että Auer oikeasti pyysi lastaan katsomaan mikä tilanne oli, on kyllä niin keinotekoinen kuin vain voi. Se on juuri sitä mitä sanotaan saivarteluksi.. eli tyhjästä nyhjästyä spekulaatiota. Yhtä lailla voisi väittää lukemattomia muitakin asioita joita Auer EI tehnyt tuona yönä, jos käännetään tunnettuja tosiasioita 'nurin niskoin': siitä vaan keksimään ajatuskokeita, ihan vapaasti mun puolesta..

Saivartelua? Saattaa olla niinkin.
Mutta huomaatko ollenkaan omissa teksteissäsi 'saivartelua'.
Mielestäni on aika outoa lähteä miettimään surman ratkaisua A:n luonteen perusteella.
Se muistaakseni oli sinun lähtökohtasi keväällä. Ja perusteluiksesi otit A:n kotisivut
ja niistä tekemäsi luonteen tulkinnat. Eikö se sitten ole saivartelua?
Minulle taas lähtökohtana on olleet etp:stä saadut 'faktat', ja joihin enempi perustan käsitykseni tapahtumien kulusta.

Taannoinen esimerkkini oli vain vastaveto kuukausia velloneelle kirjoittelulle
'lapsen lähettämisestä katsomaan'. Kaikki spekulatiiviset asiat kun voi aina kääntää toisin päin.


Mut kyl mä suurest ihmettele...
Ihmettelen voitko esim sinä varmuudella sanoa, miten käyttäytyisit kriisitilanteessa.
Tai joku muu täällä, joka kaivaa A:sta jokaisen negatiivisen asian, mitä löydettävissä on.
Unohtaen tyystin että niitä positiivisia asioita saattaa löytyä enempi, jos vain pitää mielensä tasapuolisen avoimena.

Negatiivisia ja positiivisia asioita; Ihmisistä yleensä löytyy näitä molempia, meistä kaikista.

Muuten...
Lapsi meni puhelimesta lähdettyään ensin käväsemään ulko-ovella, näkikö äiti sen?

Aurinkoista Juhannusta Tara

[Hellapoliisi]

No vastasin omaan sorry.

Niinkuin olisi joku toinen tässä kuvioissa mukana. Aika lempeää kommunikointia kuitenkin, vaikka kyseessä oli puukolla enimmäkseen tutustelua. Tiedä.

1.54 Päre palaa lopullisesti?

Aja voi olla myös esim. soittAJA. Tuskinpa edes Häkessä tiedetään milloin soittaja on tosissaan eli tilanteessa on ilmeisesti neuvoteltu kokeneemman päivystäjän kanssa ( tämä on vain olettamus )?

[Tara]

turumurre eilen:

Mielestäni tilanne on se, ettei A estänyt lastaan menemästä sinne.

Tämä fakta kyllä puhuu syyttömyyden puolesta.

lih tm

Tarkastellaan ajatustasi: Äiti siis jätti lapsensa, 9-v, itse ratkaisemaan, kannattaako mennä katsomaan onko isä jo tapettu, vai jatkaako tappaja tekoaan vielä. Minusta tämä vastaa hyvin todellisuutta, Auerin kyseenalaista mielentilaa vailla mitään normeja, vailla vähäisiäkään säällisiä käytöstapoja, sillä Auer kyllä tiesi, ettei makuuhuoneessa ole tappajaa, mutta isän näkeminen olisi varmasti lapselle traumatisoiva kokemus.

Kumpikin tilanne kuvaa Auerin vastuuttomuutta lapsen suhteen:

1) Jos tappajan edes olettaisi ehkä olevan vielä paikalla, niin jokainen voi päätellä itse millainen äiti tekisi näin...laittaisi lapsensa kurkkimaan isänsä teloitusta - 'ei estäisi lasta menemästä'!

2) Ulkopuolista tappajaa ei ole makuuhuoneessa eikä koko talossa, mutta sittenkin.. Koska Auer kyllä tietää miltä lapsen isä näytti juuri hetkeä ennen kuin Auer oli palannut puhelimeen, niin jokainen voi päätellä, mitä ajattelee äidistä, joka jättää lapsen yksin ratkaisemaan mennäkö katsomaan vaikeroinutta ja apua huutanutta isäänsä.. Ja kun lapsi näki isänsä verissään, pää hakattuna halki. ja purskahti huutoon ja itkuun, huutaa lapselle, älä itke, hei siel.

Väitteesi että ' Auer ei estänyt lastaan menemästä sinne' olisi argumenttina 'syyttömyyden puolesta' tasaveroinen sen kanssa, että Auer oikeasti pyysi lastaan katsomaan mikä tilanne oli, on kyllä niin keinotekoinen kuin vain voi. Se on juuri sitä mitä sanotaan saivarteluksi.. eli tyhjästä nyhjästyä spekulaatiota. Yhtä lailla voisi väittää lukemattomia muitakin asioita joita Auer EI tehnyt tuona yönä, jos käännetään tunnettuja tosiasioita 'nurin niskoin': siitä vaan keksimään ajatuskokeita, ihan vapaasti mun puolesta..

Saivartelua? Saattaa olla niinkin.
Mutta huomaatko ollenkaan omissa teksteissäsi 'saivartelua'.
Mielestäni on aika outoa lähteä miettimään surman ratkaisua A:n luonteen perusteella.
Se muistaakseni oli sinun lähtökohtasi keväällä. Ja perusteluiksesi otit A:n kotisivut
ja niistä tekemäsi luonteen tulkinnat. Eikö se sitten ole saivartelua?
Minulle taas lähtökohtana on olleet etp:stä saadut 'faktat', ja joihin enempi perustan käsitykseni tapahtumien kulusta.

Taannoinen esimerkkini oli vain vastaveto kuukausia velloneelle kirjoittelulle
'lapsen lähettämisestä katsomaan'. Kaikki spekulatiiviset asiat kun voi aina kääntää toisin päin.


Mut kyl mä suurest ihmettele...
Ihmettelen voitko esim sinä varmuudella sanoa, miten käyttäytyisit kriisitilanteessa.
Tai joku muu täällä, joka kaivaa A:sta jokaisen negatiivisen asian, mitä löydettävissä on.
Unohtaen tyystin että niitä positiivisia asioita saattaa löytyä enempi, jos vain pitää mielensä tasapuolisen avoimena.

Negatiivisia ja positiivisia asioita; Ihmisistä yleensä löytyy näitä molempia, meistä kaikista.

Muuten...
Lapsi meni puhelimesta lähdettyään ensin käväsemään ulko-ovella, näkikö äiti sen?

Aurinkoista Juhannusta Tara

Jos luit yhtään ajatuksella mitä kirjoitin, niin huomasit varmaan että puhuin sen hetkisestä todellisuudesta, en Auerin 'luonteesta' yleensä. Kirjoitin näin "Minusta tämä vastaa hyvin todellisuutta, Auerin kyseenalaista mielentilaa vailla mitään normeja, vailla vähäisiäkään säällisiä käytöstapoja, sillä Auer kyllä tiesi, ettei makuuhuoneessa ole tappajaa, mutta isän näkeminen olisi varmasti lapselle traumatisoiva kokemus. " Auer on itse selittänyt, että oli tuona yönä jotenkin sekaisin.. tai sitten hän oli tunnustusta tehdessään sekaisin. Noh,.. tästäkin me varmaan ollaan eri mieltä. Mutta ei se mitään haittaa, toivottavasti. Olen alusta asti melkein toivonut, että Auer olisi 'päästään' vialla mieluummin kuin että olisi täysissä järjissään saanut aikaan moisen tragedian ja sotkun. Mitä ihmeen negatiivista siinä on, että haluaisi ymmärtää miten noin pääsi käymään. Ihmisen 'luonnoton' kuolema, tässä tapauskessa raaka murha, on aina järkyttänyt ihmisiä, eikä tapauksia juuri unohdeta tuosta vain (Auerista ei ehkä voi sanoa samaa.. ) Olen myös sanonut, että jopa minulle itselle olisi voinut joskus jossain tilanteessa käydä samalla lailla, niin lapsuuden kodissani kuin myös muissa elämän kuvioissa aikuisena.

Muun jätän kommentoimatta.

PS: Toivotan sinulle mukavaa juhannusta, turumurre! Ilman muuta, ja jos ei satu aurinko paistamaan, niin rattoisia kesäyön hetkiä joka tapauksessa!

[surfergirl]

[/b]
Auerin "Mä en sit tiedä et kaviks hän kattomas..." kyllä kummastuttaa, miksi hän ei tiedä tätä?

Mä mietin tätä samaa just vähän aikaa sitten.

Jos kuvittelee tilanteen omalle kohdalle niin tuntuis siltä että jos talossa on pienikin mahdollisuus olla vielä hullu kirvesmurhaaja jonka olinpaikkaa en varmuudella tiedä niin yrittäisin sitten kyllä ainakin pitää tavallisen tarkkaan vaarin siitä, että tiedän missä lapseni ovat ja onko siellä joku muukin.

[awa]

Kuinka tarkasti JJ mahtoi pilkkoa häkenauhan kellonajat, suhteessa hälytysajoneuvojen saapumiseen. Ajoreitit ja kellonajat - kuka oli missäkin puhelun aikana. Olettama kuitenki oli, että murhaaja oli vielä tuolloin talossa.

[Metsäpirtti]

Meniköhän lapsi-parka puhelun jälk. ulko-ovelle siinä toivossa, et poliisien siniset valot ois jo näkyny... Kukaan ei kuitenkaan voi tietää, etteikö AA olis viittonut lastaan kattomaan.. Kysyy keskuksesta : Meenkö kattomaan... samalla viittelöi lapselle, et ei, meekin sää Ja mulla tuli vielä mieleen tosta tuntemattoman aja-sanasta tosiaan Häken henk.kunnan keskustelut taustalla.. ehkä heiän jotain omaa ammattisanastoo asioitten kirjaamisesta tiedostoihin.. ajetaanhan niitä asioita koneelle muuallakin. Joo, ehkä on aika tuutulaulun, öitä zzz....zzzz..z

[Kuolemannaakka]

[/b]
Auerin "Mä en sit tiedä et kaviks hän kattomas..." kyllä kummastuttaa, miksi hän ei tiedä tätä?

Mä mietin tätä samaa just vähän aikaa sitten.

Jos kuvittelee tilanteen omalle kohdalle niin tuntuis siltä että jos talossa on pienikin mahdollisuus olla vielä hullu kirvesmurhaaja jonka olinpaikkaa en varmuudella tiedä niin yrittäisin sitten kyllä ainakin pitää tavallisen tarkkaan vaarin siitä, että tiedän missä lapseni ovat ja onko siellä joku muukin.

Järjellinen lavastajakin olisi kyllä hoputtanut lapset kiireenvilkkaa pihalle. Anneli sen sijaan ei ollenkaan ole huolissaan suunnitelmansa paljastumisesta, vaan lapsi pyörii siinä vieressä ja käy kurkkimassa takkahuoneeseenkin.
Lieventävä asianhaara tosin tuohon "miksi lapsi uskalsi mennä katsomaan"-asiaan on se, että tappelun (=Jukan) äänet olivat loppuneet, eli jos piti niitä Jukan huutoja tappelun ääninä, niin saattoi uskoa, että kyllä se murhaaja jo häipyi. Ei sekään kovin loogista olisi, että murhaaja jäisi vielä paikalle ihmettelemään Jukan nitistettyään. Toisaalta: jos on tappanut Jukan, niin eikös siinä olisi sitten hyvä tilaisuus jatkaa Annelin ja lapsen kimppuun? Tätä ei kukaan (Anneli, tyttö, Häke) tuntuneet pahemmin pelkäävän. Koska Häkekään ei sitä pelännyt, niin se kertoo siitä, etteivät edes ammattilaiset tällaisessa yllättävässä tilanteessa osaa ajatella loogisesti.
Se seikka, että lapsi ylipäätään meni kurkkimaan takkahuoneeseen, kertoo minusta siitä, ettei hän mitenkään erityisen peloissaan ollut. Ei siis oikein tajunnut, mitä tapahtui, vaan kuvitteli, että paikalla oli vain joku "rosvo".

[taavetti]

Järjellinen lavastajakin olisi kyllä hoputtanut lapset kiireenvilkkaa pihalle. Anneli sen sijaan ei ollenkaan ole huolissaan suunnitelmansa paljastumisesta, vaan lapsi pyörii siinä vieressä ja käy kurkkimassa takkahuoneeseenkin.

Järjellinen lavastaja kyllä itse kertoo pariin otteeseenkin huutaneensa lapsiaan poistumaan. Tätä ei kuitenkaan kumpikaan hereillä ollut lapsi myönnä kuulleensa. Järjellinen lavastaja antaa tähän paraatiselityksenä, etteivät lapset usein huomio käskymuotoisia kehoituksia tms.

Koska Häkekään ei sitä pelännyt

3:30 Häke: Joo, mut missäs se tekijä nyt on, missä se tekijä täl hetkel on?
3:33 Epäilty: No todennäkösest siel ellei lähteny ulos jo, mei makuuhuoneessa siis.
3:36 Häke: Lähti ulos jo vai?
3:37 Epäilty: En tiedä, siel hiljeni.
3:39 Häke: Jaaha.
Epäilty: (kysyy lapselta) Oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.
3:42 Epäilty: Se lähti jo vai?

[Piskooppi]

Piskoopin häke analyysin tuloksia. Tämä on vielä pakko laittaa tänne muiden mielipiteiden sekaan. Analyysissä keskitytään uhrin kipuäänteiden ja muiden taustaäänien korrelaatioon. Suurin osa näistä johtopäätöksistä on jo aiemmin esitetty täällä, joten kunnia heille joille kunnia kuuluu (mm. Turumurre).

Keskeisin tulos: Häke-nauha on paras todiste ulkopuolisesta murhaajasta. Uhri JL ei kuole syyttäjän/poliisin esittämässä kohdassa tai menetä edes tajuntaansa kallon murskaavan iskun voimasta. Uhrin puherytmissä ei tapahdu muutosta väitetyn AA:n uo-le sanan yhteydessä 2:02-2:05. Kopsahdusäänillä ei ole näin ollen välitöntä vaikutusta uhrin kivun ilmaisuun.

AA:n mukaan hän soitti noin 1 minuutin kuluttua murhaajan sisääntulosta hätäkeskukseen.
0:23: Uhrin ääni kuuluu 1. kerran. Vähäisempi kipuääni.
0:30: AA kuvaa saamaansa puukoniskua. Ilmeisesti osuma ei ole kovin kivulias.
0:24: huutaa AA:ta apuun (1 krt).
0:26: Vähäisempi kipuääni (17 s tauko valituksessa)
0:43: Edellisiä kovempi kipuääni
0:50: 1. liikkumista indikoiva ääni. Samanaikaisen kipuäänen perusteella haavoittunut uhri liikkuu/liikutetaan samalla.
0:53: huutaa AA:ta apuun (2 krt).
0:56: Uhrin ponnistelun aiheuttamia ääniä, ei välttämättä kipuäänteitä.
1:01: Uhri Voimakas kipu. Esim. syvempi puukonisku + (kääntäminen?) vatsan alueella.
1:06 Jos sanoo ”häivy”, todennäköisesti tarkoitettu ulkopuoliselle, koska AA on puhelimessa ja lapsi on tässä vaiheessa omassa huoneessaan (lapsen 1. ääni kohdassa 1:38). 1:06 Liikkumista indikoiva ääni, uhri(a) todennäköisesti liikkuu/liikutellaan samalla kivuliaasti.
1:15-1:25 huutaa AA:ta apuun (3-4 krt). Puheen perusteella ei vielä vakavia päävammoja. Kohdassa 1:46 tulkintavirhe on mahdollinen päällekkäisen puheen takia.
1:43-2:42 AA poissa puhelimesta 59 sek.
1:46 uhrin puhetta sotkee yhtä aikaa linjalla kuuluva ääni. Mahdollisesti valitusääntä.
1:48 ja 1:52 pyytää AA:lta apua (5-6 krt). AA on poistunut puhelimesta 7 sek sitten.
Noin 1:40-2:00 Kamppailussa taukoa, ei enää voimakkaita kipuääniä. Murhaaja hakee sorkkaraudan vast.?
1:55 yökkäilyä. Verta keuhkoissa?
2:00- uhrin valitusääniä sekä ”älä, älä, älä”. Mahdollisesti tässä kohtaa uhria kidutetaan (kymmeniä veitseniskuja kylkeen) TAI uhri pyytää armoa. HUOM! Litteroinnin perusteella kopsahdusäänillä ei ole suoraa vaikutusta uhrin puheeseen. ”lala”-sarja jatkuu kopsahduksesta riippumatta.
2:02 kopsahdus ja 2:05 vaimea kopsahdus. Päähän kohdistuvat kuollettavat iskut?
2:10 uhrin valitus jatkuu
2:22 Uhrin kipuääni
2:27 ”Se jäi” Esim. viittaus ulkopuoliseen murhaajaan kohdistettuna AA:lle, kun AA on kokeilemassa pulssia pesuhuoneen oven takaa.
Uhrin valitukset jatkuvat 2:32 asti
2:39-2:41 kolahdus, metallinen ääni ja vaimeampi kolahdus. Uhrin ääntely loppuu vasta näiden äänien jälkeen. Metallinen ääni ja vaimeampi kolahdus syntyvät vain sekunti ennen kuin AA puhuu uudelleen puhelimeen.
3:14 lapsi näkee huppumiehen poistumassa ikkunasta. Huppumies on talossa yhteensä noin 5 minuuttia tai vähemmän.

Keskeiset havainnot:

1. Uhri pyytää apua, ilmeisimmin AA:lta (kohdassa 0:24 "Annuu"), yhteensä n. 6 kertaa. Kohdassa 1:25 selkeimmin: ”tule tänne apuun”. Avun pyyntöjen perusteella syntyy vaikutelma ulkopuolisesta murhaajasta. Erityisesti "--- hälyytys"-kohta olisi ristiriidassa, ellei paikalla olisi ulkopuolista murhaajaa.
2. Kohdassa 1:06 JL sanoo käheästi ”häivy!”, jolloin AA on puhelimessa ja lapsi huoneessaan. Jos tämä olisi tarkoitettu AA:lle, se olisi ristiriidassa avunpyyntöjen, kuten ”tule tänne” kanssa. Uhrin ”häivy” kehotuksen perusteella syntyy vaikutelma ulkopuolisesta murhaajasta.
3. Alussa uhrin kipu on vähäisempää kohdissa 0:23 ja 0:26, mutta voimistuu hieman kohdassa 0:43
4. Kohdassa 0:50 uhrin kivun ilmaus on samanaikainen liikettä indikoivan laahaavan äänen kanssa. Mahdollisesti uhri liikkuu tai uhria liikutetaan tässä vaiheessa.
5. Kohdassa 1:25 uhri pyytää hälyttämään apua "[tee] hälytys, tule tänne apuun". Syntyy vaikutelma siitä, että uhri ei ole kuullut AA:n soittavan häkeen.
6. Avunpyyntöjen perusteella syntyy vaikutelma, että uhri uskoo pärjäävänsä ulkopuolista murhaajaa vastaan, jos avopuoliso AA tulisi auttamaan. Uhri ei osoita ”uhrimieltä” eli esimerkiksi kehota muuta perhettä pakenemaan. Tilanne on alkanut yllättäen ja uhrin avunpyynnöt ovat primitiivisempi reaktio kuin kehittyneempi ajatus uhrautuvaisuudesta.
7. Kohdassa 1:43 epäilty AA poistuu puhelimesta ja 5 sek myöhemmin uhri sanoo ”no vähä voit auttaakin”. Uhrin mielestä AA ei auta tarpeeksi TAI viittaa johonkin AA:n aiempaan tekoon (kin-pääte)? Testausta: Ajatusrakenne ”Vaikka aiemmin löit minua puukolla… niin vähän voit auttaakin” on hieman ristiriitainen. Ajatusrakenne ”Vaikka juoksit karkuun… niin vähän voit auttaakin” on vähemmän ristiriitainen.
8. Kohdassa 1:51 epäilty AA puhuu uhrille, ja kysyy ”lähtikö se jo” viitaten ulkopuoliseen murhaajaan. AA ei näe tässä vaiheessa murhaajaa.
9. Kohdassa 1:40-2:00 uhrin kipua ilmaisevissa äänteissä on tauko, jolloin hän pystyy puhumaan muuten. Ulkopuolinen murhaaja kiinnittää tässä kohtaa mahdollisesti huomiota AA:n toimintaan.
10. Kohdassa 2:02 uhri ei pysty enää puhumaan selkeästi, vaikka 8-12 sekuntia aiemmin uhri sanoo ”No vähä voit auttaaki” ja ”Tu(l)e auttaa”. Valitusäänet jatkuvat 2:32 asti.
11. Kopsahdus ja vaimea kopsahdus kuuluvat kohdissa 2:02-2:05. Uhrin ääntely ”lalala”-ääntelyssä ei tapahdu muutoksia kopsahdusäänien seurauksena. Kopsahdusäänet eivät voi johtua kallon murskaavista iskuista, muutoin uhri olisi menettänyt tajuntansa tai ainakin ääntelyssä olisi tapahtunut jonkinlaista variaatiota. Pikemminkin ”lalala”-ääntely viittaa jatkuvan kivun aiheuttamiseen veitsen tai klapin avulla.
12. Kolahdus, metallinen ääni ja vaimea kolahdus kuuluvat kohdassa 2:39-2:41, jonka aikana tai jälkeen uhrin puheääntä ei enää kuulu. Metallinen ääni voi olla peräisin kallon murskaavasta lyöntiesineestä, jota on käytetty juuri ennen kuin kolahdus ja metalliäänet syntyvät.

Avoimia kysymyksiä:
1. Oliko ulko-ovi itsestään sulkeutuva? AA:n kertomuksen mukaan hän ryntäsi jo ennen häke-puhelua ulko-ovelle ja avasi sen. Mutta jäikö ovi auki? Minkä oven aukaisuääni on kohdassa 1:55?
2. Missä vaiheessa hammasproteesi irtosi, ja oliko sillä kuuluvaa vaikutusta uhrin puheeseen?