Laitetaanps yksi viesti tähänkin ketjuun, en aio kommentoida mitenkään.
lähde:
http://www.poliklinikka.fi/?page=7685114&id=9237373#
Suomessa persoonallisuushäiriöt jaetaan seuraavasti:
* Epäluuloinen persoonallisuus
* Eristäytyvä persoonallisuus
* Epäsosiaalinen persoonallisuus
* Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus
* Huomionhakuinen persoonallisuus
* Vaativa persoonallisuus
* Estynyt persoonallisuus
* Riippuvainen persoonallisuus
* Muut määritellyt persoonallisuushäiriöt
* Sekamuotoiset ja muut persoonallisuushäiriöt
* Pitkäaikaiset persoonallisuuden muutokset
Kaikilla näillä persoonallisuushäiriöillä on tarkat diagnoosivaatimukset, eikä niitä koskaan voida asettaa vähäisin perustein.
Epäluuloisessa persoonallisuushäiriössä on luonteenomaista epäluuloisuus, ylenmääräinen herkkyys takaiskuille, kyvyttömyys antaa anteeksi ja taipumus tulkita toisten ystävällisetkin teot vihamielisiksi tai halveksiviksi. Myös toistuvia perusteettomia uskottomuusepäilyksiä saattaa esiintyä, samoin liiallista itsekeskeisyyttä ja omahyväisyyttä. Epäluuloisesta persoonallisuudesta kärsivät saattavat puolustaa omia oikeuksiaan taistelunhaluisesti ottamatta huomioon kokonaistilannetta.
Eristäytyvässä eli skitsoidissa persoonallisuudessa henkilö vetäytyy pois tunnepitoisista, sosiaalisista ja muista suhteista esimerkiksi mielikuvitukseen, yksinäisiin harrastuksiin ja itsetutkiskeluun. Myös kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvää voi olla rajoittunutta. Henkilön tunne-elämä on usein kylmää ja etäistä. Kyky ilmaista omia tunteitaan voi olla puuttellinen.
Epäsosiaalinen persoonallisuus. Tässä häiriössä ominaista on piittaamattomuus sosiaalisista velvollisuuksista ja välinpitämättömyys toisten tunteita kohtaan. Vallitsevien sääntöjen ja käyttäytymisen välillä on karkea epäsuhta. Yleensä rangaistuksilla ei voi helposti muuttaa tällaista käyttäytymistä. Turhautumista, aggressiivisuutta ja väkivaltaa esiintyy näillä henkilöillä. Myös kestävien ihmissuhteiden pitäminen voi olla vaikeaa. Usein heillä on lapsuudessa ja nuoruusiässä jatkuvaa ärtyvyyttä ja käytöshäiriö.
Tunne-elämältään epävakaalle persoonallisuudelle ominaista on oikukas ennalta arvaamaton mielialan vaihtelu ja taipumus toimia hetken mielijohteesta harkitsematta seurauksia. Käytös on purkauksellista. Tällaiset henkilöt ovat usein taipuvaisia riitaisuuteen muiden ihmisten kanssa.
Huomionhakuinen persoonallisuus. Tälle persoonallisuushäiriölle on ominaista teatraalinen esiintyminen ja tunteiden liioitteleva ilmaiseminen. He ovat usein herkästi alttiita ympäristön vaikutteille. Ominaista on myös jatkuva huomion keskipisteeksi pyrkiminen. Henkilöt voivat olla epäasianmukaisesti vietteleviä ja heillä voi olla liiallinen huoli omasta viehätysvoimastaan. He ovat usein herkkiä loukkaantumaan ja etsivät jatkuvasti huomita ja arvonantoa.
Vaativasta persoonallisuudesta kärsivä on täydellisyyttä tavoitteleva, liian tunnollinen ja pikkutarkka. Tälle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä ajatella asioiden yksityiskohtia, sääntöjä, listoja, järjestystä, organisaatiota ja aikatauluja. Asioista on jatkuva huoli ja epäily.
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä usein pelkää ja jännittää jatkuvasti. Hänen itsetuntonsa on huono kelvollisuuttansa, viehättävyyttänsä ja arvostustansa kohtaan. Hän kaipaa jatkuvasti hyväksyntää ja kiintymystä eikä kestä hylkäämistä tai arvostelua. Hän saattaa välttää joitain toimintoja välttääkseen vaaroja tai uhkia. Hän pelkää kritiikkiä, paheksuntaa ja torjutuksi tulemista ja välttää elämäntilanteita, joissa voi joutua sellaista kohtaamaan.
Riippuvainen eli passiivinen persoonallisuus. Tällaiset henkilöt haluavat tukeutua muihin ihmisiin suurissa ja pienissä elämäänsä koskevissa ratkaisuissa. He myöntyvät kohtuuttomasti muiden ihmisten toiveisiin ja eivät itse esitä pienintäkään toivetta sellaiselle henkilölle, josta on riippuvainen. Henkilöt tuntevat usein olevansa avuttomia yksin ollessaan ja pelkäävätkin yksin jäämistä kohtuuttomasti. Heillä on suuria vaikeuksia tehdä jokapäiväisiä päätöksiä itsenäisesti.
Ja halpaan menitte, eli aionkin kommentoida:
- huomaan, että esimerkiksi itsessäni saattaa olla piirteitä vähän jokaisesta, sieltä sun täältä valikoiden. Silti tiedän, ettei minulla ole diagnosoitu häiriöitä, eikä lähipiirikään ole ainakaan vielä huomauttanut mistään poikkeavuudesta. Jos uskot horoskooppeihin, nämä varmasti toimivat samaan tyyliin. Eli huom. vaatii perusteellisen diagnosoinnin.
- Tämä ei estä itseään ammattilaispsykologeina pitäviä vetämästä johtopäätöksiä jo parin minuutin videopätkän tai häke-keskustelun perusteella AA:n käyttäytymisestä. "Normaalisti äiti tekisi näin" jne.. bull bull bull.
- Persoonallisuuden vaihtelu/epävakaus tai edes persoonallisuushäiriö ei tee kenestäkään murhamiestä tai naista. Jos joku poikkeaa "normaalista" se on hänen ominaisuus. Toisella puujalka, toisella puusilmä. Käyttäytymisen perusteella ei kannata lähteä tuomitsemaan.. Maigretin tunnuslause olkoon kaikkien psykologien tunnus: Not to judge, but to understand

En ole puolesta tai vastaan tässä asiassa, päinvastoin.