Kolmen sanan tarina
-
gravedigger
- Andy Sipowich NYPD
- Viestit: 1314
- Liittynyt: La Marras 17, 2007 7:50 pm
- Paikkakunta: Rairairailaamassa
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä
Jumalauta kakarat me ollaan televisiossa!
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes
-
Nannitanni
- Harjunpää
- Viestit: 292
- Liittynyt: Ma Maalis 08, 2010 2:24 pm
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo
"When I'm being sad, I stop being sad and be awesome instead. True story."
-Barney Stinson-
-Barney Stinson-
-
Florence86
- Poliisikoira Rex
- Viestit: 258
- Liittynyt: Ke Tammi 20, 2010 5:14 pm
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista
Clear water has no fish.
-
Peräkylän Maigret
- Javier Pena
- Viestit: 1844
- Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
- Paikkakunta: Pariisi
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua
-
maija turjukka
- Ainesta Watsoniksi
- Viestit: 4939
- Liittynyt: Ke Heinä 25, 2007 8:58 pm
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen...
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen...
-Suru on hinta, jonka maksamme rakkaudesta.-
-
Peräkylän Maigret
- Javier Pena
- Viestit: 1844
- Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
- Paikkakunta: Pariisi
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista
-
Valdovas
- Axel Foley
- Viestit: 2427
- Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 12:25 pm
- Paikkakunta: Paikallinen ryhmä, Orionin haara 4 B 13
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka naksautteli niveliään paikoilleen.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani. Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka naksautteli niveliään paikoilleen.
Jumalauta kakarat me ollaan televisiossa!
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani, Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka naksautteli niveliään paikoilleen. Ihmettelin, mitä Hans
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani, Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka naksautteli niveliään paikoilleen. Ihmettelin, mitä Hans
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani, Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka naksautteli niveliään paikoilleen. Ihmettelin, mitä Hans tässä tarinassa tekee,
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani, Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka naksautteli niveliään paikoilleen. Ihmettelin, mitä Hans tässä tarinassa tekee,
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani, Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka naksautteli niveliään paikoilleen. Ihmettelin, mitä Hans tässä tarinassa tekee, mutta sitten muistin,
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani, Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka naksautteli niveliään paikoilleen. Ihmettelin, mitä Hans tässä tarinassa tekee, mutta sitten muistin,
"Karkea kysymys koko kriminaalipolitiikan historian ajan on ollut, onko rikoksiin syyllistynyt (tai muuten poikkeava) henkilö paha vai hullu."
-
Valdovas
- Axel Foley
- Viestit: 2427
- Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 12:25 pm
- Paikkakunta: Paikallinen ryhmä, Orionin haara 4 B 13
Re: Kolmen sanan tarina
Huomasin, että kaikki ihmiset ympärilläni vaikenivat, koska olin vahingossa laulanut ääneen, vaikka käteni olivat yltä päältä veressä. Lavastusta miettiessäni päätin pitää turpani kiinni, jotta muut eivät huomioisi Opelia, joka oli pöllitty parkkihallista.
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani, Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka naksautteli niveliään paikoilleen. Ihmettelin, mitä Hans tässä tarinassa tekee, mutta sitten muistin, että Hansin veli
Päätin ottaa riskin ja kerroin yleisölle, että kirjoittelen Minfoon tekaistulla nimellä, jolloin kaikki uskottavuuteni oli yhden korren varassa. Yleisön joukossa oli Peräkylän Maigret ja eräs kauan sitten miehensä murhasta epäilty keski-ikäinen konttoristi, mutta eräs vanhus puuttui. Vanhus, jonka Opel syttyi palamaan takanani. Kaikki oli vielä epäselvää, koska Volvo-Markkanen alkoi yllättäen laulamaan kappaletta "Bloody Hands". Tosin täysin nuotinvierestä.
En tiedä olinko valveilla vai unessa mutta joka tapauksessa halusin kauas pois.
Yhtäkkiä jostain kuului vaimea hihitys, mikä sai minut epäilemään, että minua seurataan. Tähystelin puiden latvoihin etsien epätoivoisesti merkkejä maallisesta onnesta. Epäloogisesti aloin jo uskomaan saavani apua ylhäältä. Hihityksen alkuperäksi paljastui isokokoinen, valkoinen papukaija, joka muistutti aivan Tarja Halosta nuorena.
Yhtäkkiä lintu karjaisi: "Lautastani ette vie!" Siihen sitten vastasin äänettömästi käyttäen vain keskisormea kansainvälisenä käsimerkkinä. Lintu levitti siipensä, jotain tipahti olkapäälleni. Haiseva kosto lautaskiistasta ! Jotain rasahti takanani, Vilkaisin taakseni ja Peräkylän Maigrethan se kadonnutta papukaijaansa Seppoa yritti unohtaa mielestään. Ihana, kun loppu. Tai niin minä erehdyin luulemaan, kunnes suuri, pelottava hahmo juoksi palavasta Opelista heiluttaen Saksan lippua.
Kuulin vain naksahduksen kun Hans Assmann yritti matkia paikallista päivystävää peräsmiestä, joka naksautteli niveliään paikoilleen. Ihmettelin, mitä Hans tässä tarinassa tekee, mutta sitten muistin, että Hansin veli