No, sellainen tapahan meillä suomalaisilla on! Niin ja japanilaisilla, heh!MissHolmes kirjoitti:Olisiko se Anneli siinä vaiheessa kun on rikkonut ikkunaa?
Ja jos se oli todellakin ulkopuolinen, miksi ne runsaat verijäljet ei jatku terassilta mihinkään? Ottiko surmaaja runsasveriset kengät pois ja juoksi sukkasillaan?
Miksi sisällä, takkahuoneen lattiassa, ei ole runsaasti niitä verisiä kengän jälkiä? Ottiko surmaaja kengät kohteliaasti pois sisään tullessaan? Ja laittoi taas takaisin poistuessaan???
Ulvilan tapaus (ketju 4)
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
~ Even a clock that is not going is right twice a day ~
-
Kuolemannaakka
- James Bond (George Lazenby)
- Viestit: 12290
- Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
Itsekin pidin tätä Jukan uloslukitsemista ensin ihan ok selityksenä, mutta sitten mietin tarkemmin. Tämä on siitä huono, että se vaatii myös Jukalta ihan kummallista raivokohtausta. Ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä alkaa hakata omaa ikkunaansa rikkiMäkrö kirjoitti:Minulla tuli tälläinen oivallus mieleen (varmasti tullut myös jollain muulla aiemmin). Syytetty sanoi kuulusteluissaan, että Jukka olisi ollut se, joka oli teljettynä ulos ja hän olisi rikkonut ikkunan tullessaan sisään. Tässä on nyt koko ajan mietitty, miten ikkunasta pääsee hyvin sisään, koskien oikeisiin paikkoihin ja ihmetelty miten ulkopuolinen sille tuolille astui jne. vaikka totuus on se, ettei ikkunasta pääse ketterästi sisään.
Olen miettinyt tätä asiaa ja ajatellut, että on ollut mahdollista, että Jukka on jostain syystä mennyt ulos ja joko minusta johtuen tai jostain muusta syystä hän ei ole päässyt sisälle ja on sen vuoksi rikkonut ikkunan ja tullut siitä sisälle.
Palaset jotenkin loksahtaa paikoilleen, kun miettii skenaariota, jossa on lonkkavikainen mies, pimeä yö, heiluva muovituoli ja ikkuna, josta on hankala mennä sujuvasti sisälle. Tuloksena ovat verijäljet oven edessä makuuhuoneessa ja lukuisat haavat. Tuloksena myös kengänjälki muovituolissa. Ainoa ihmetyksen aihe on verinen kengänjälki ulkona. Onko Jukka mennyt omatoimisesti jäähylle tappelun jälkeen? Tähän kun lisää syytetyn pohdiskelun, on tuloksena jotenkin päivänselvä yhtälö.
Niin siis: vaikka Jukka olisi mennyt jäähylle, niin ei hänellä ollut mitään syytä alkaa rikkomaan ikkunaa. Hän oli vielä selvin päinkin, eikä kai ollut kuuluisa mistään primitiivisista raivokohtauksista. Ja todellakin, lonkkavikaisena ei varmasti olisi siitä ikkunasta tullut, ja oven avaten ei myöskään voinut tulla, koska lasikasasta näkee, ettei ovea ole aukaistu ikkunan rikkomisen jälkeen. Mutta kyllä siitä ikkunasta joku mennyt on, sen verran hyvin ne verijäljet (Jukan verta!) siellä terassilla ovat.
Tai sitten Lahdet joivat iltateessään jotain torajyväuutetta ja saivat molemmat raivokohtauksen kohtalokkain seurauksin
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS
”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
www.shorturl.at/agoNS
”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
Koko vara-avain-juttu on ihan hatusta vedetty. Ei kukaan tiedä, oliko siellä vara-avainta ulkona. Talo oli muutenkin aika hunningolla, joten voi olla hyvin ettei mihinkään vara-avain-asiaa oltu edes huomioitu. Voi myös olla, että Jukka raivonpuuskassa ei ymmärtänyt vara-avainta etupihalta hakea tms. Ehkä vara-avain oli jo käytössä, eikä uutta oltu tehty. Ehkä vara-avainta ei löytynyt pimeässä. Ehkä ja ehkä... Jokatapauksessa vara-avaimella spekulointi ja teorioiden kumoaminen on ehkä vähän yhtä tyhjän kanssa.Kuolemannaakka kirjoitti:
Itsekin pidin tätä Jukan uloslukitsemista ensin ihan ok selityksenä, mutta sitten mietin tarkemmin. Tämä on siitä huono, että se vaatii myös Jukalta ihan kummallista raivokohtausta. Ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä alkaa hakata omaa ikkunaansa rikkiVarsinkin, kun voisi hakea vara-avaimen, ja tulla sillä sisään, niinkuin muutkin ihmiset. Vara-avain on aivan varmasti ollut jossain "piilossa", sellainen on joka omakotitalossa, on pakko olla. Kerran olin oman vara-avaimeni vienyt sisälle ja unohdin sinne. En unohda enää. Onneksi naapurin kanssa saatiin kuin saatiinkin ovi "murrettua" auki ilman vaurioita. Mutta kyllä kauan ihmeteltiin ja itsekseen kiroiltiin. Ja sen jälkeen on vara-avain ollut sellaisessa paikassa, että ulos ei pääse itseään lukitsemaan.
Niin siis: vaikka Jukka olisi mennyt jäähylle, niin ei hänellä ollut mitään syytä alkaa rikkomaan ikkunaa. Hän oli vielä selvin päinkin, eikä kai ollut kuuluisa mistään primitiivisista raivokohtauksista. Ja todellakin, lonkkavikaisena ei varmasti olisi siitä ikkunasta tullut, ja oven avaten ei myöskään voinut tulla, koska lasikasasta näkee, ettei ovea ole aukaistu ikkunan rikkomisen jälkeen. Mutta kyllä siitä ikkunasta joku mennyt on, sen verran hyvin ne verijäljet (Jukan verta!) siellä terassilla ovat.
Tai sitten Lahdet joivat iltateessään jotain torajyväuutetta ja saivat molemmat raivokohtauksen kohtalokkain seurauksin
Mitä taas VAIN kahteen veriseen jalanjälkeen ulkona tulee, niin ei ole voitu esittää mihin suuntaan ne osoittavat (Turumurre teki kyllä hienoa työtä kuvien kanssa, mutta kengät sopivat jälkiin myös toisinpäin mielestäni), eikä silläkään ole merkitystä loppujen lopuksi. Jukka on voinut hakea jotain millä rikkoa ikkunan tms. Eniten ihmetyttää, miksi ulkopuolella on vain kaksi vajaata kengänjälkeä. Mitä luultavimmin siis yhden kengän jälkiä. Oven edustalla sisäpuolella on kuitenkin paljon verta tässä "pystypaini"-kohdassa. Tappeliko surmaaja toinen jalka ylhäällä verilammikossa?
-
surfergirl
- Jane Marple
- Viestit: 1006
- Liittynyt: Su Helmi 01, 2009 10:20 pm
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
Ei meilläkään kyllä ole vara-avainta pihalla missään jemmassa. Äidillä on meidän avain mutta sieltä sitä olisi tietty vähän vaikea keskellä yötä riidan tuoksinassa ulos lukittuna hakea. Ei ole vaan tullut mieleen että sellaiseenkin mahdollisuuteen pitäisi varautua. 
-
Peräkylän Maigret
- Javier Pena
- Viestit: 1844
- Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
- Paikkakunta: Pariisi
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
Erittäin hienoa keskustelua tapaus Ulvilan tiimoilta. Huikaisevaa dialogia josta jopa Sokrates saattaisi hivenen tulla kademielelle.
Melkein koko yön valvottuani ja pohdittuani tohdinko tulla heittämään soraa kengistäni tähän jaloon viestiketjuun päätin kuitenkin rohkaistua. Ja minun valitettavasti täytyy todeta että en millään usko Jukka Lahden saamaan raivokohtaukseen jossa hän on särkenyt ikkunan. Tämä vaatimaton kannanottoni ei ole suunnattu kenenkään keskustelijan puolesta eikä ketään vastaan vaan aivan vaatimaton rivikeskustelijan tuumaus.
Jatkaakaa jaloa debattia - minä lähden rannalle !
Melkein koko yön valvottuani ja pohdittuani tohdinko tulla heittämään soraa kengistäni tähän jaloon viestiketjuun päätin kuitenkin rohkaistua. Ja minun valitettavasti täytyy todeta että en millään usko Jukka Lahden saamaan raivokohtaukseen jossa hän on särkenyt ikkunan. Tämä vaatimaton kannanottoni ei ole suunnattu kenenkään keskustelijan puolesta eikä ketään vastaan vaan aivan vaatimaton rivikeskustelijan tuumaus.
Jatkaakaa jaloa debattia - minä lähden rannalle !
-
surfergirl
- Jane Marple
- Viestit: 1006
- Liittynyt: Su Helmi 01, 2009 10:20 pm
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
Minä uskon että se oli joku talonväestä, koska tiettävästi kukaan ei soittanut poliisille, että täällä on joku murtovaras tai huligaani joka hajottaa ikkunaa.
-
Kuolemannaakka
- James Bond (George Lazenby)
- Viestit: 12290
- Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
No vara-avainjuttu on arkihatusta vedetty, itselläni ja vanhemmillani ja tutuillani ja kaikilla, jotka tunnen ja asuvat omakotitalossa tai joilla on kesämökki, on vara-avain jossain piilossa. Olen luullut, että se on aivan standardi käytäntö. Muuten pitäisi joka kerran uloslähtiessä muistaa tarkastaa taskut, että avain on varmasti mukana, ja kun tuhansia kertoja lähtee, niin joku kerta tarkastus unohtuu ja avain unohtuu toisten housujen taskuihin. Ja sitten on kallis lasku edessä kun lukkoseppä tulee tiirikoimaan tai tosiaan joutuu rikkomaan ikkunan. Tottakai perheellisillä on helpompaa sikäli, että puolisolla on oma avaimensa ja hän voi tulla apuun. Itse asun yksin, niin ei ole sitäkään apua. Mutta Anneli eli päivät yksin lasten kanssa, hän varmastikin kävi esim heidän kanssaan kävelyllä, kaupassa jne, jolloin talo jäi tyhjilleen ja avaimen unohtaminen olisi ollut vähintäänkin huono homma. Tai ajatellaan, että nuorimmaiset jäivät sisälle nukkumaan, ja ovi meneekin lukkoon roskapussia viedessä. Olen aivan 100% varma, että vara-avain oli jossain. On tottakai mahdollista, että Jukka jossain hillittömässä raivonpuuskassa sen unohti.Mäkrö kirjoitti: Koko vara-avain-juttu on ihan hatusta vedetty. Ei kukaan tiedä, oliko siellä vara-avainta ulkona. Talo oli muutenkin aika hunningolla, joten voi olla hyvin ettei mihinkään vara-avain-asiaa oltu edes huomioitu. Voi myös olla, että Jukka raivonpuuskassa ei ymmärtänyt vara-avainta etupihalta hakea tms. Ehkä vara-avain oli jo käytössä, eikä uutta oltu tehty. Ehkä vara-avainta ei löytynyt pimeässä. Ehkä ja ehkä... Jokatapauksessa vara-avaimella spekulointi ja teorioiden kumoaminen on ehkä vähän yhtä tyhjän kanssa.
Mitä taas VAIN kahteen veriseen jalanjälkeen ulkona tulee, niin ei ole voitu esittää mihin suuntaan ne osoittavat (Turumurre teki kyllä hienoa työtä kuvien kanssa, mutta kengät sopivat jälkiin myös toisinpäin mielestäni), eikä silläkään ole merkitystä loppujen lopuksi. Jukka on voinut hakea jotain millä rikkoa ikkunan tms. Eniten ihmetyttää, miksi ulkopuolella on vain kaksi vajaata kengänjälkeä. Mitä luultavimmin siis yhden kengän jälkiä. Oven edustalla sisäpuolella on kuitenkin paljon verta tässä "pystypaini"-kohdassa. Tappeliko surmaaja toinen jalka ylhäällä verilammikossa?
Ymmärtäisin yhden tai max kaksi lyöntiä lasiin, mutta järjestelmällinen lasin rikkominen kertoo kyllä mielenterveysongelmista. Ja mies, joka ei kunnolla pysty kävelemäänkään syöksymässä haavoista välittämättä muovituolilta alla odottavaan lasikasaan on joko hullu tai kuolemanhädässä. En yksinkertaisesti usko, että Lahti olisi oven läpi päässyt, eikä Anneli häntä mielestäni voinut yritykseen pakottaa.
Mitäs jos lasi rikottiinkin vasta sen jälkeen kun Lahtea oli puukotettu? Jos hän yritti karkuun terassinovesta, mutta Anneli sai hänet kiinni terassilla ja repi takaisin? Silloin lasinsirut eivät haittaisi, ja terassille olisi voinut jäädä verijälkiä. Verta ei ollut tullut vielä paljon tässä vaiheessa, ehkä Lahti oli toisella jalallaan astunut vereen? Verijäljet lattialla tulivat kuuluisan pystypainin aikana, mutta painia käytiinkin myös terassin puolella, jolloin karmeihin tuli myös jälkiä? Lasi ehkä särkyi vähän tai siihen tuli särö, ja siitä idea lavastukseen?
No jaa... jotenkin hillitön tuuri ja taito noissa jälkikäteisissä lavastuksissa kuitenkin tarvitaan...
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS
”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
www.shorturl.at/agoNS
”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
Tuosta ole samaa mieltä kanssasi. Lisäksi minua ihmetyttää, että jos Auer ja Lahti olisivat noin hillittömästi tapelleet, niin miten Auerilla ei ollut mustelmia eikä muita puolustautumisvammoja kuin yksi puukonhaava? Eihän tuo Auerkaan nyt mikään amatsoni kuitenkaan ole. Eikä minusta Lahtikaan nyt miltään puolustuskyvyttömältä rääpäleeltä näyttänyt. Hartiat näyttävät kuvissa ihan suorastaan leveiltä, joten varmaan jalkavammastaan huolimatta yläpäässä oli ihan normimiehen voimat.Kuolemannaakka kirjoitti: ---
No jaa... jotenkin hillitön tuuri ja taito noissa jälkikäteisissä lavastuksissa kuitenkin tarvitaan...Terassin jälkien syntyminen "luonnollisesti" on kyllä mielestäni uskottavampaa kuin että Anneli niitä paineli murhan jälkeen. Toisaalta kenkien kätkeminen osoittaa fiksua lavastusta, jos luonnollisesti syntyneet verijäljet saatiin näin näyttämään paenneen murhaajan jäljiltä. Annelikin on kuitenkin vain ihminen, jolle tappaminen ei ollut jokapäiväinen hupi ja epäilen erittäin paljon, että hän siinä shokissa (oli sitten syyllinen tai ei), olisi osannut lavastaa yhtään mitään. Kaikki on helppo tehdä ja sanoa ja keksiä netissä, mutta kun tilanne on päällä, lavastukset unohtuvat.
~ Even a clock that is not going is right twice a day ~
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
Tai sitten vain Anneli tiesi vara-avaimen paikan. Kenties Jukka kävi avainta etsimässä, mutta ei löytänyt. Eikä kaikilla ole vara-avainta piilossa, esimerkiksi minulla. Vara-avaimeni on ystävän luona. Voisiko samoin olla asia myös tässä, eikä keskellä yötä alettu naapuriin menemään tms.Kuolemannaakka kirjoitti: No vara-avainjuttu on arkihatusta vedetty, itselläni ja vanhemmillani ja tutuillani ja kaikilla, jotka tunnen ja asuvat omakotitalossa tai joilla on kesämökki, on vara-avain jossain piilossa. Olen luullut, että se on aivan standardi käytäntö. Muuten pitäisi joka kerran uloslähtiessä muistaa tarkastaa taskut, että avain on varmasti mukana, ja kun tuhansia kertoja lähtee, niin joku kerta tarkastus unohtuu ja avain unohtuu toisten housujen taskuihin. Ja sitten on kallis lasku edessä kun lukkoseppä tulee tiirikoimaan tai tosiaan joutuu rikkomaan ikkunan. Tottakai perheellisillä on helpompaa sikäli, että puolisolla on oma avaimensa ja hän voi tulla apuun. Itse asun yksin, niin ei ole sitäkään apua. Mutta Anneli eli päivät yksin lasten kanssa, hän varmastikin kävi esim heidän kanssaan kävelyllä, kaupassa jne, jolloin talo jäi tyhjilleen ja avaimen unohtaminen olisi ollut vähintäänkin huono homma. Tai ajatellaan, että nuorimmaiset jäivät sisälle nukkumaan, ja ovi meneekin lukkoon roskapussia viedessä. Olen aivan 100% varma, että vara-avain oli jossain. On tottakai mahdollista, että Jukka jossain hillittömässä raivonpuuskassa sen unohti.
Tarkoitin juuri sitä, että jokin on mennyt pieleen pilkkopimeässä muovituolilla lonkkavikaisena heiluen ja Jukka on kaatunut lasin läpi. Yrityksenä on ollut tulla sulavasti sisälle ja pieleen on mennyt. En pitäisi mahdottomana, että jo tässä vaiheessa tappelua on käyty ja Jukka on mennyt omatoimisesti jäähylle. Tai kenties hän on ollut ulkona korjaamassa hajonnutta ikkunaa. Ikkuna on hajonnut jo osittain tappelun aikana. Kuten kuulusteluissa syytetty sanoo, hän epäili heittäneensä jotain lasin läpi.Ymmärtäisin yhden tai max kaksi lyöntiä lasiin, mutta järjestelmällinen lasin rikkominen kertoo kyllä mielenterveysongelmista. Ja mies, joka ei kunnolla pysty kävelemäänkään syöksymässä haavoista välittämättä muovituolilta alla odottavaan lasikasaan on joko hullu tai kuolemanhädässä. En yksinkertaisesti usko, että Lahti olisi oven läpi päässyt, eikä Anneli häntä mielestäni voinut yritykseen pakottaa.
Karmin jäljet eivät mielestäni viittaa pystypainiin. En viittaa nyt sinuun, mutta aiempi postaukseni murhaajasta tappelemassa toinen jalka ilmassa oli huumoria, vaikka siitä hymiö puuttuikin. Tämä vinkiksi niille, joiden älykkyyttä yliarvioin - Sokrates.Mitäs jos lasi rikottiinkin vasta sen jälkeen kun Lahtea oli puukotettu? Jos hän yritti karkuun terassinovesta, mutta Anneli sai hänet kiinni terassilla ja repi takaisin? Silloin lasinsirut eivät haittaisi, ja terassille olisi voinut jäädä verijälkiä. Verta ei ollut tullut vielä paljon tässä vaiheessa, ehkä Lahti oli toisella jalallaan astunut vereen? Verijäljet lattialla tulivat kuuluisan pystypainin aikana, mutta painia käytiinkin myös terassin puolella, jolloin karmeihin tuli myös jälkiä? Lasi ehkä särkyi vähän tai siihen tuli särö, ja siitä idea lavastukseen?
Tämä hillitön tuuri ja taito on kyllä usein ihmetyttänyt. Usein jotkut oudot seikat voivat harhauttaa poliisia paljon ja merkityksettömistä jutuista tulee suuria. Joku onnenkantamoinen kuten pisara räkää halossa voi kääntä teorian ylösalaisin - peittäen alleen häkepuhelut, asiantuntijoiden verianalyysit jne.No jaa... jotenkin hillitön tuuri ja taito noissa jälkikäteisissä lavastuksissa kuitenkin tarvitaan...Terassin jälkien syntyminen "luonnollisesti" on kyllä mielestäni uskottavampaa kuin että Anneli niitä paineli murhan jälkeen. Toisaalta kenkien kätkeminen osoittaa fiksua lavastusta, jos luonnollisesti syntyneet verijäljet saatiin näin näyttämään paenneen murhaajan jäljiltä. Annelikin on kuitenkin vain ihminen, jolle tappaminen ei ollut jokapäiväinen hupi ja epäilen erittäin paljon, että hän siinä shokissa (oli sitten syyllinen tai ei), olisi osannut lavastaa yhtään mitään. Kaikki on helppo tehdä ja sanoa ja keksiä netissä, mutta kun tilanne on päällä, lavastukset unohtuvat.
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
mullois kerranki ollu asiaa
Herrasmies kulkee aina portaissa edellä. Myös yksin ollessaan.
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
Tervehdys. Olen ensimmäistä kertaa “äänessä” täällä. Olisin mielelläni kommentoinut jo kuukausi pari sitten, mutta murhiksen liittymävian takia jäsenyyteni ei onnistunut ennen kuin vasta nyt. No, paljon on tapahtunut tällä välin ja olenkin täältä näitä tapahtumia seurannut. Tiedän, että näistä nyt mainitsemistani asioista on jo paljon täällä keskusteltu. Mutta palaisin muutamaan asiaan.
Muun muassa tuohon rikospaikkatutkintaan. Tai pitäisikö sanoa tutkimattomuuteen. Tietenkin pitää laittaa se varaus, että julkisuuteen tulleet tiedot ovat ilmeisen puutteelliset ja jopa ristiriitaiset mitä poliisin toimintaan tulee - mutta siitäkin huolimatta ei voi käsittää tuollaista työn laatua. Luulisi tässäkin tapauksessa olleen heti aivan ilmeistä se, että koko rikospaikka täytyy käydä tiheällä kammalla läpi neliösentti neliösentiltä ja vielä dokumentoida kaikki selkeästi.
Jo silloisen tutkintalinjankin takia olisi ollut aivan luonnollista minimoida se vaihtoehto mahdollisimman pieneksi, että surma-ase tai jälkiä murhaajasta ei löydy tai löytyy talosta tai sen pihapiiristä. Tämä paljon puhuttu jälkikoira ehkä päällimmäisenä nyt mielessä. Koiraa käytettiin oikeudenkäynnissä perusteena kyllä, että ulkopuolista ei surmassa ollut. Mutta miksi tätäkään ei tehty yksiselitteisesti. Miksi koira ei tutkinut pihaa perusteellisesti ja miksi koiralta ei "kysytty" mihin terassin verijäljet johtavat. Saati löytyykö verijälkiä pihalta ylipäätään. Toki, jos koira tonti kiersi, eikä hajua saanut - kertoohan sekin paljon. Koira olisi kyllä vain pystynyt enempäänkin.
Toinen yksityiskohta on jäänyt sekin mietityttämään. Oven avaus ja sen ikkunan rikkominen. Kun ovea vasten oli niin paljon lasia pääteltiin, että sitä ei ole avattu tapahtuman aikana. Kertomuksen kannalta olisi kuitenkin ollut hyvä tietää, että avattiinko ovi kun ikkunaa oli hieman rikottu ja suljettiin sitten uudelleen - kunnes lopullinen lavastus tehtiin rikkomalla loputkin lasit. No, mikään keskeinen seikkahan tämä ei ollut mutta jos vain olisivat putsanneet lasit oven vierestä - imuroineetkin hyvin ja sitten tarkistaneet onko karmin ja oven välissä lasihiukkasia. Minä ainakin olisi halunnut tämän tiedon jos asettuisin mielikuvituksessani tutkijaksi. Ruskeita kuitujakin siellä olisi voinut olla.
Niin, niistä kuiduista. Oven pielestä ja monesta muustakin kohtaa löydetyt kuitunäytteet katsottiin oikeudessa sikäli raskauttaviksi, että ne tulkittiin voivan olleen vain perheen tai sen jäsenen itsensä tuottamia. Tätä ei selväsanaisesti sanottu, mutta tulkitsen, että niitä löytyi paikoista joihin oletettu ulkopuolinen murhaaja ei ole voinut niitä tartuttaa. Tämä taitaisi näin ollen olla jopa ratkaisevaa laatua oleva todiste. Jos ruskeaa kuitua on esimerkiksi veritahroissa, koko surmapaikassa ympäriinsä, ulkona ja sitten vielä - vaikkapa perheen pesukoneessa. Niin se on siinä.
Olisihan koko huoneisto pitänyt seikkaperäisesti myös valokuvata - todistusvoimaisesti. Analysoida veriroiskeet, niiden dna:t jne. Puhumattakaan siitä suorastaan törkeydestä, että näitä tekemättä päästettiin yksi tapahtuman osallinen taloon touhuamaan. Minun mittatikullani tämä ei ole enää vain väärin valittu tutkintalinja vaan suorastaan virka-aseman väärinkäyttöä tai sanoisinko täydellistä käyttämättömyyttä. Näin aivan ilmeisesti siitäkin huolimatta, että kaikkea ei ole meille kerrottu.
Tämä ensimmäisen tutkintavastuun kantaneen johtajan ja ryhmän välinpitämättömyys todisteiden hankkimiseen surmapaikalta on mielestäni sikälikin hyvin raskauttavaa, että asiassa on keskeisesti myös kyse neljän lapsen tulevaisuudesta. Heillä on kauhukuvia ja näkyjä joista he eivät pääse ikinä irti ja taakka jota ei todellakaan kenenkään nuoren elämän varjoksi haluaisi. Osalle lapsista tapahtuman keskellä varmasti ihan traumaksi asti. Tämä oli varmasti taakkana myös oikeuden tuomareille. Heidän tuli katsoa oikeus tapahtuvaksi ja sen lisäksi kantaa huolta lapsista joiden äiti on todisteiden mukaan surmannut isänsä näiden läsnä ollessa. Asian vakavuus on mielestäni myös sitä luokkaa, että surmapaikan tutkinnan täysin sössinyt ja siitä vastuussa oleva pitäisi myös saada vastuuseen tekemättömästä työstään. Muutenkin, kuin puolustuksen todistajana.
Aivan oma lukunsa tulisi ihmettelystä näiden poliisin seikkailujen suhteen. Puolen Ulvilan dna:t merkityksetömän halon jäljen perusteella. Ajatelkaa, jos halon hakkaaja, joka käsiinsä oli räkäissyt - olisi sattunut haaviin. Siinä olisi poloisella ollut selittämistä. Ja vielä näitä seikkailuja lisää pidätykset tai kuulemiset, peitetoiminnat sun muut ikkuna-aukon hyppylavasteet. Ja sitten näihin nähden itse murhapaikan tutkinta - voi hyvänen aika.
Jos tämä olisi elokuvan käsikirjoitus niin JJ:llä ja Annelilla olisi ollut suhde - siihen tuo toiminta olisi helppo suhteuttaa.
Sinänsä minä en usko kylläkään mitenkään suunnitelmalliseen murhatyön lavastamiseen Annelin toimesta. Toki hän Häke-nauhan mukaankin asiaa lopulta lavastaa, mutta itse tapahtuma kaiketi alkoi varsin tavanomaisesta mutta rajusta perheriidasta päättyen toki hyvin poikkeuksellisesti. Jukka lienee kuitenkin ollut hänkin jo tunteja kestäneen riidan aktiivisena osallisena. Annelin varsinaisiksi harhautuksiksi riitti Häke-nauhan osoittama näytteleminen joka sekin meni aika spontaanisti sekä kenkien, kylpytakin tmv ja surma-aseen piilottaminen sekä lyhyet pesuoperaatiot. Täksi piiloksikin riitti hyvin keskinkertainen paikka - poliisin toiminta helpotti Annelin työtä kaikilta muulta osin. Avuksi oli vielä kylkeen tohellettu haava. Kun hän hämmästyksekseen huomaa, että poliisi kohtelee häntä uhrina hän intoutuu sekoittamaan keskusteluun todellisen tapahtuman palasia sekoittaen niihin ulkopuolisen surmaajan ja niin tutkintajohtaja on täysin hakoteillä saman tien ja Annelikin sujuvasti siirtynyt toiseen todellisuuteen.
Tämä todellisuus on Annelillekin paljon mielyttävämpi ja eläytyessään rooliinsa ja unohtaessaan oikeat tapahtumat hänen käytöksestään tulee varsin vakuuttavaa. Kunnes hän tunnustaessaan hieman suostuu tarkastelemaan tuon oikean todellisuuden mahdollisuutta. Mutta tämä - mitä todisteisiin tulee, tapahtuikin vasta kun ensimmäinen tutkinta oli hänet jo vapaaksi julistanut ja todisteiden suhteen lähes varmistanut.
Uuden tutkintavastuun vetäjällä ei ollut edes mitään, millä sitoa Annelin tunnustus todisteisiin - pitävästi. Ei tarinaa - ei verijälkiä, ei surmaan liitettyjä välineitä veistä lukuun ottamatta. Ei mitään, mistä Anneli ei pystynyt tunnustettuaankin vetäytymään. Paitsi itse tunnustus, myös lapsille tehty sekä tarinan ja käytöksen seikkaperäinen ristiriitaisuus, Häke-nauhan tulkinnat ja kuitunäytteet ja erittäin ratkaiseva aikajana. Varmasti keskeisenä myös patologien ja kuolemansyyntutkijoiden lausunnot. Summa josta ei kuitenkaan juurikaan epäilystä jää.
Laitan kyllä käteni ristiin näiden lasten puolesta. Tuollaisia muistoja ei haluaisi kenellekään pienelle lankeavan joten toivottavasti yhteiskunta kantaa vastuun heitä auttaen vaikka poliisi ( JJ ) ei sitä alun alkaen tehnytkään.
Muun muassa tuohon rikospaikkatutkintaan. Tai pitäisikö sanoa tutkimattomuuteen. Tietenkin pitää laittaa se varaus, että julkisuuteen tulleet tiedot ovat ilmeisen puutteelliset ja jopa ristiriitaiset mitä poliisin toimintaan tulee - mutta siitäkin huolimatta ei voi käsittää tuollaista työn laatua. Luulisi tässäkin tapauksessa olleen heti aivan ilmeistä se, että koko rikospaikka täytyy käydä tiheällä kammalla läpi neliösentti neliösentiltä ja vielä dokumentoida kaikki selkeästi.
Jo silloisen tutkintalinjankin takia olisi ollut aivan luonnollista minimoida se vaihtoehto mahdollisimman pieneksi, että surma-ase tai jälkiä murhaajasta ei löydy tai löytyy talosta tai sen pihapiiristä. Tämä paljon puhuttu jälkikoira ehkä päällimmäisenä nyt mielessä. Koiraa käytettiin oikeudenkäynnissä perusteena kyllä, että ulkopuolista ei surmassa ollut. Mutta miksi tätäkään ei tehty yksiselitteisesti. Miksi koira ei tutkinut pihaa perusteellisesti ja miksi koiralta ei "kysytty" mihin terassin verijäljet johtavat. Saati löytyykö verijälkiä pihalta ylipäätään. Toki, jos koira tonti kiersi, eikä hajua saanut - kertoohan sekin paljon. Koira olisi kyllä vain pystynyt enempäänkin.
Toinen yksityiskohta on jäänyt sekin mietityttämään. Oven avaus ja sen ikkunan rikkominen. Kun ovea vasten oli niin paljon lasia pääteltiin, että sitä ei ole avattu tapahtuman aikana. Kertomuksen kannalta olisi kuitenkin ollut hyvä tietää, että avattiinko ovi kun ikkunaa oli hieman rikottu ja suljettiin sitten uudelleen - kunnes lopullinen lavastus tehtiin rikkomalla loputkin lasit. No, mikään keskeinen seikkahan tämä ei ollut mutta jos vain olisivat putsanneet lasit oven vierestä - imuroineetkin hyvin ja sitten tarkistaneet onko karmin ja oven välissä lasihiukkasia. Minä ainakin olisi halunnut tämän tiedon jos asettuisin mielikuvituksessani tutkijaksi. Ruskeita kuitujakin siellä olisi voinut olla.
Niin, niistä kuiduista. Oven pielestä ja monesta muustakin kohtaa löydetyt kuitunäytteet katsottiin oikeudessa sikäli raskauttaviksi, että ne tulkittiin voivan olleen vain perheen tai sen jäsenen itsensä tuottamia. Tätä ei selväsanaisesti sanottu, mutta tulkitsen, että niitä löytyi paikoista joihin oletettu ulkopuolinen murhaaja ei ole voinut niitä tartuttaa. Tämä taitaisi näin ollen olla jopa ratkaisevaa laatua oleva todiste. Jos ruskeaa kuitua on esimerkiksi veritahroissa, koko surmapaikassa ympäriinsä, ulkona ja sitten vielä - vaikkapa perheen pesukoneessa. Niin se on siinä.
Olisihan koko huoneisto pitänyt seikkaperäisesti myös valokuvata - todistusvoimaisesti. Analysoida veriroiskeet, niiden dna:t jne. Puhumattakaan siitä suorastaan törkeydestä, että näitä tekemättä päästettiin yksi tapahtuman osallinen taloon touhuamaan. Minun mittatikullani tämä ei ole enää vain väärin valittu tutkintalinja vaan suorastaan virka-aseman väärinkäyttöä tai sanoisinko täydellistä käyttämättömyyttä. Näin aivan ilmeisesti siitäkin huolimatta, että kaikkea ei ole meille kerrottu.
Tämä ensimmäisen tutkintavastuun kantaneen johtajan ja ryhmän välinpitämättömyys todisteiden hankkimiseen surmapaikalta on mielestäni sikälikin hyvin raskauttavaa, että asiassa on keskeisesti myös kyse neljän lapsen tulevaisuudesta. Heillä on kauhukuvia ja näkyjä joista he eivät pääse ikinä irti ja taakka jota ei todellakaan kenenkään nuoren elämän varjoksi haluaisi. Osalle lapsista tapahtuman keskellä varmasti ihan traumaksi asti. Tämä oli varmasti taakkana myös oikeuden tuomareille. Heidän tuli katsoa oikeus tapahtuvaksi ja sen lisäksi kantaa huolta lapsista joiden äiti on todisteiden mukaan surmannut isänsä näiden läsnä ollessa. Asian vakavuus on mielestäni myös sitä luokkaa, että surmapaikan tutkinnan täysin sössinyt ja siitä vastuussa oleva pitäisi myös saada vastuuseen tekemättömästä työstään. Muutenkin, kuin puolustuksen todistajana.
Aivan oma lukunsa tulisi ihmettelystä näiden poliisin seikkailujen suhteen. Puolen Ulvilan dna:t merkityksetömän halon jäljen perusteella. Ajatelkaa, jos halon hakkaaja, joka käsiinsä oli räkäissyt - olisi sattunut haaviin. Siinä olisi poloisella ollut selittämistä. Ja vielä näitä seikkailuja lisää pidätykset tai kuulemiset, peitetoiminnat sun muut ikkuna-aukon hyppylavasteet. Ja sitten näihin nähden itse murhapaikan tutkinta - voi hyvänen aika.
Jos tämä olisi elokuvan käsikirjoitus niin JJ:llä ja Annelilla olisi ollut suhde - siihen tuo toiminta olisi helppo suhteuttaa.
Sinänsä minä en usko kylläkään mitenkään suunnitelmalliseen murhatyön lavastamiseen Annelin toimesta. Toki hän Häke-nauhan mukaankin asiaa lopulta lavastaa, mutta itse tapahtuma kaiketi alkoi varsin tavanomaisesta mutta rajusta perheriidasta päättyen toki hyvin poikkeuksellisesti. Jukka lienee kuitenkin ollut hänkin jo tunteja kestäneen riidan aktiivisena osallisena. Annelin varsinaisiksi harhautuksiksi riitti Häke-nauhan osoittama näytteleminen joka sekin meni aika spontaanisti sekä kenkien, kylpytakin tmv ja surma-aseen piilottaminen sekä lyhyet pesuoperaatiot. Täksi piiloksikin riitti hyvin keskinkertainen paikka - poliisin toiminta helpotti Annelin työtä kaikilta muulta osin. Avuksi oli vielä kylkeen tohellettu haava. Kun hän hämmästyksekseen huomaa, että poliisi kohtelee häntä uhrina hän intoutuu sekoittamaan keskusteluun todellisen tapahtuman palasia sekoittaen niihin ulkopuolisen surmaajan ja niin tutkintajohtaja on täysin hakoteillä saman tien ja Annelikin sujuvasti siirtynyt toiseen todellisuuteen.
Tämä todellisuus on Annelillekin paljon mielyttävämpi ja eläytyessään rooliinsa ja unohtaessaan oikeat tapahtumat hänen käytöksestään tulee varsin vakuuttavaa. Kunnes hän tunnustaessaan hieman suostuu tarkastelemaan tuon oikean todellisuuden mahdollisuutta. Mutta tämä - mitä todisteisiin tulee, tapahtuikin vasta kun ensimmäinen tutkinta oli hänet jo vapaaksi julistanut ja todisteiden suhteen lähes varmistanut.
Uuden tutkintavastuun vetäjällä ei ollut edes mitään, millä sitoa Annelin tunnustus todisteisiin - pitävästi. Ei tarinaa - ei verijälkiä, ei surmaan liitettyjä välineitä veistä lukuun ottamatta. Ei mitään, mistä Anneli ei pystynyt tunnustettuaankin vetäytymään. Paitsi itse tunnustus, myös lapsille tehty sekä tarinan ja käytöksen seikkaperäinen ristiriitaisuus, Häke-nauhan tulkinnat ja kuitunäytteet ja erittäin ratkaiseva aikajana. Varmasti keskeisenä myös patologien ja kuolemansyyntutkijoiden lausunnot. Summa josta ei kuitenkaan juurikaan epäilystä jää.
Laitan kyllä käteni ristiin näiden lasten puolesta. Tuollaisia muistoja ei haluaisi kenellekään pienelle lankeavan joten toivottavasti yhteiskunta kantaa vastuun heitä auttaen vaikka poliisi ( JJ ) ei sitä alun alkaen tehnytkään.
Viimeksi muokannut Valhalla, La Heinä 10, 2010 12:32 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
hellämustapääfinnilä
- Martin Beck
- Viestit: 834
- Liittynyt: Su Helmi 14, 2010 7:52 pm
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
^
Veli/sisar Valhalla todistaa vahvasti, IMO.
Ikävää, ettet Valhalla päässyt aiemmin keskusteluun mukaan, mutta parempi myöhään jne. Tervetuloa!
Anteeksi OT
Veli/sisar Valhalla todistaa vahvasti, IMO.
Ikävää, ettet Valhalla päässyt aiemmin keskusteluun mukaan, mutta parempi myöhään jne. Tervetuloa!
Voi taavetti, hävisikö kesäöinen kirjoituksesi? Jospa jaksaisit vielä pääkohdat kirjoitella uudelleen, mielenkiinnolla luen näitä Ulvila-aiheisia edelleen, vaikken paljoa otakaan osaa, ja kirjoitat aina asiaa.taavetti kirjoitti:mullois kerranki ollu asiaa
Anteeksi OT
Jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin.
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
- Veli. kiitosta vain.hellämustapääfinnilä kirjoitti:^
Veli/sisar Valhalla todistaa ...
Tuohon tapahtumien kulkuun lisäisin vielä sen, että ilmeisesti hyvin sekavan ja mielikuvituksen tavoittamattoman riitelyn ja veitsen heiluttelun tapahtumat voitaneen tulkita ( varsinkin dokumentaation puuttuessa ) niin monella tapaa, että lähes tarinaan kuin tarinaan saadaan jotakin mihin nojata. Sekava ja monivaiheinen riitely saattoi olla hyvin vähäjuoninen ja brutaali mutta jälkeenpäin ilman todisteita vaikka minkälaisen tarinan juuri. Oikeuskin - tulkitsen - hieman sivuutti itse tarinan niin monet vaihtoehdot ja keskittyi vähiin todisteisiin ja niiden väittämiin sekä poissulkeviin seikkoihin - ja tietysti syytetyn toimintaan. Ja päätyi tuomioonsa.
Kun olen jyrkästi kauhistellut itse murhapaikkatutkintaa - niin ihmeteltäköön vielä, eikö JJ:llä ollut selväpäisiä kollegoja tai tutkimusta valvovaa esimiestä. Miksi - kun kerran tutkijatkin ihmettelivät esitutkintaa - kukaan ei silloin raportoinut tai keskustellut kenenkään kanssa. Voiko nyky-yhteiskunnassa tällainen työ olla yksinäisen suden touhuja kenenkään sitä reaaliaikaisesti kontroloimatta tai konsultoimatta. Itse murhapaikan tutkinta on niin hektistä, että pitäisihän siihen olla heti ammattiapua saatavissa valtakunnallisesti sitä paljon tehneiltä poliiseilta jolloin yksittäinen vastuullinen ei kanna kaikkea epäonnistumisen kuormaa.
Toivottavasti tämä ei ole koko suomalaisen poliisitutkinnan kuva. Ja mitä poliisi jättää kertomatta?! Miksi huumepuolella toimineen tutkijan toiminta oli tätä tasoa. Oliko hänellä henkilökohtaisia ongelmia? Jos tästä kirjoittaisin kirjan - niin tekisin sen juuri JJ katsantokannalta. Yrittäisin ymmärtää, miksi hän oli näin pihalla. Oliko alkoholiongelmilla osuutta, huumepuolen varjoilla, oliko hän vain niin huono - vaiko naisenkipeä? Mitenkään en tahdo ymmärtää eikä mikään sitä selitä.
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
Jahas, iPhonella ei muokkaus onnistukkaan.
Halusi vielä poimia tuon mielentilatutkimuksenkin ja kommenttini siihen. Olisi mielestäni kovin helpottavaa jos tulos olisi mielen vikaan viittava. En tutkittavan kohtalon takia niinkään, vaan se olisi selitys johon lasten olisi niin paljon helpompi nojautua. Lapsethan - paitsi, että lähes orpoutuvat - pohtivat äitiään alkuun lähes päivittäin. Ehkä tahtomattaankin tai unissaan. Ja lapset ovat elämänsä kanssa silloinkin, kun äiti vapautuu joskus. Helpointa olisi tietenkin - tai ehkä - jättää kaikki taakseen ja toivon mukaan saada jotkut vanhempien rooliin. Mutta antaako Anneli näin käydä ja antaako julkisuuskaan siihen minkälaisia mahdollisuuksia. Katson nämä lasten kohtalot myös erityisen raskauttaviksi äidin osalta. Hänen kyyninen suhteensa on jo rangaistuksen väärti sinänsä saati että lapset enemmän tai vähemmän todistivat koko tapahtumaa. Juuri muu kuin täydellinen tapahtuneen kieltäminen - ja siihen myös itse uskoen - ei saa ymmärtämään tuota asennetta. Jos tosin tiedänhän minä mitä julmuuksia lapset voivat vanhempiensakin osalta kohdata mutta eri asia on se ymmärtää.
Olen ollut reilun kuukauden täällä sanattomana joten suokaa anteeksi tämä tulva
Halusi vielä poimia tuon mielentilatutkimuksenkin ja kommenttini siihen. Olisi mielestäni kovin helpottavaa jos tulos olisi mielen vikaan viittava. En tutkittavan kohtalon takia niinkään, vaan se olisi selitys johon lasten olisi niin paljon helpompi nojautua. Lapsethan - paitsi, että lähes orpoutuvat - pohtivat äitiään alkuun lähes päivittäin. Ehkä tahtomattaankin tai unissaan. Ja lapset ovat elämänsä kanssa silloinkin, kun äiti vapautuu joskus. Helpointa olisi tietenkin - tai ehkä - jättää kaikki taakseen ja toivon mukaan saada jotkut vanhempien rooliin. Mutta antaako Anneli näin käydä ja antaako julkisuuskaan siihen minkälaisia mahdollisuuksia. Katson nämä lasten kohtalot myös erityisen raskauttaviksi äidin osalta. Hänen kyyninen suhteensa on jo rangaistuksen väärti sinänsä saati että lapset enemmän tai vähemmän todistivat koko tapahtumaa. Juuri muu kuin täydellinen tapahtuneen kieltäminen - ja siihen myös itse uskoen - ei saa ymmärtämään tuota asennetta. Jos tosin tiedänhän minä mitä julmuuksia lapset voivat vanhempiensakin osalta kohdata mutta eri asia on se ymmärtää.
Olen ollut reilun kuukauden täällä sanattomana joten suokaa anteeksi tämä tulva
Re: Ulvilan tapaus (ketju 4)
^Lehtijutuista päätellen lapset asuvat Auerin veljen luona. Jos tästä jutusta jotain positiivista etsii, niin ehkä se on kuitenkin tuo, että sisarukset saavat olla yhdessä eikä hajasijoitettuna kuka minnekin.