Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
MissHolmes kirjoitti:vaan menikö se sen järven ympäri vai oliko se vain ''liioittelemaan tuppaavan naapurin sedän raportti keltaiselle lehdistölle''?
Tämä mies on perheen tunteva metsästäjä Jaska Syrjänen, joka päivän paperiversiossa näyttää löytöpaikkaa, joka on 300metrin korkeudella, ryteikön keskellä.
-Tuossa poika oli, katajan ja kallion välissä.
Paita löytyi siitä läheltä.
v-a-45 kirjoitti:
Tämä mies on perheen tunteva metsästäjä Jaska Syrjänen, joka päivän paperiversiossa näyttää löytöpaikkaa, joka on 300metrin korkeudella, ryteikön keskellä.
-Tuossa poika oli, katajan ja kallion välissä.
Paita löytyi siitä läheltä.
300 metrin? Vai onko tuohon nyt tullut yks nolla liikaa?
Taino tieysti jos merenpinnasta mitattu..
Muutoin on kyllä melkoinen kukkula.
matkaaja kirjoitti:Minäpä lainaan tätä. Onhan nyt kummallista että jo olisi vaikka metsästä juonut jostain lätäköstä vettä, niin kyllä sairaalaan olisi kiikutettu mitä pikimmin. Ne vedet eivät ole kovin puhtaita; ötököitä ainakin ja jotain mutageenejä niissä vesissä. Vesi on siis ollut puhdasta. Ja yön yli metsässä vietettyään olisi niin sääskien syömä, että sairaalareissu olisi ollut todella tarpeellinen. Eli jää vaihtoehdoksi ainoastaan, että on ollut joidenkin ihmisten luona; se on hyvin todenäköistä. Mutta loppu onnellinen, mikä on hyvä asia.
Kyllähän pikkulapset viedään sairaalaan jokoa kerta, kun pihamaalla tunkevat suuhunsa pikkukiviä, hiekkalaatikon hiekkaa, kuraisia leluja jne tai kun nuolevat leikkitelineitä tai keinunpenkkiä tai ehkäpä jopa koskevat sormillaan leppäkerttuihin, koppakuoriaisiin ja ties mihin hirviöihin.
Olen kyllä eri mieltä kanssasi siitä, että ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi ihmisten luona oleminen. Onhan myös mahdollista, että humanoidit ovat siepanneet lapsen ja pitäneet häntä vuorokauden ufossaan tutkittavana, antaneet nestemäistä ravintoa ja palauttaneet sitten tuonne kukkulalle katajan juureen. Tämä selittäisi sen, että kukaan ei ole nähnyt lapsesta jälkeäkään, vaikka hän on päätynyt peräti järven toiselle puolelle jonne kulkee hiekkatie. Lapsesta löytyneet "naarmut" ovat arvatenkin humanoidien tekemistä tutkimuksista johtuvia jälkiä, koepalojen ottamisista jne.
v-a-45 kirjoitti:
Tämä mies on perheen tunteva metsästäjä Jaska Syrjänen, joka päivän paperiversiossa näyttää löytöpaikkaa, joka on 300metrin korkeudella, ryteikön keskellä.
-Tuossa poika oli, katajan ja kallion välissä.
Paita löytyi siitä läheltä.
300 metrin? Vai onko tuohon nyt tullut yks nolla liikaa?
Taino tieysti jos merenpinnasta mitattu..
Muutoin on kyllä melkoinen kukkula.
Virheistä en tiedä, mutta lehdessä lukee, Jaakko "Jaska" Syrjänen seisoo kalloin laella noin 300metrin kokeudessa ja pyyhkii hikeä kasvoiltaan. Kyyneleet nousevat silmiin kun hän muistelee kulunutta vuorokautta.
^Lisäksi iltasanomien paperiversiossa lukee.
Maasto on erittäin vaikeakulkuinen, siellä on pystykalliota ja isoja kivenlohkareita.
Maasto myös täynnä koloja, mihin lapsi voi piiloutua.
Kartassa on kodalla merkintä vaikeakulkuista ja mäkistä maastoa.
Että päästään tuosta sairaalaan toimittamisesta tai ettei toimitettu, niin paikalla oli ambulanssi ja lapsi tutkittiin kyllä.
Todettiin hänen olevan sen verran hyvässä kunnossa, ettei sairaalaan tarvinnut viedä.
Lastenklinikan ylilääkäri Merja Ashorn myös puhelee tuossa lehdessä, että lapsi on voinut juoda vettä esim. järvestä ja syödä marjoja tai pureskella lehtiä.
-onneksi Suomessa ei kasva mitään erittäin myrkyllistä ja sieniäkään ei vielä ole.
Että näin ajattelee lapsen tehneen.
v-a-45 kirjoitti:
Tämä mies on perheen tunteva metsästäjä Jaska Syrjänen, joka päivän paperiversiossa näyttää löytöpaikkaa, joka on 300metrin korkeudella, ryteikön keskellä.
-Tuossa poika oli, katajan ja kallion välissä.
Paita löytyi siitä läheltä.
<300 metrin? Vai onko tuohon nyt tullut yks nolla liikaa?
<
Virheistä en tiedä, mutta lehdessä lukee, Jaakko "Jaska" Syrjänen << osoittaa paikkaa mistä poika löytyi.
Metsähallituksen karttalinkki ei onnistunut, mutta maasto selviää tästäkin. Suurenna ja klikkaa näkyviin maastokartta. Ei siellä kyllä ihan 300 metrin mäkiä ole, mutta korkeuserot ovat joka tapauksessa melkoiset. http://www.fonecta.fi/karttahaku/Haapan ... 20Ristiina
Seuraa sähkölinjaa. Jonkinlainen polku näyttäisi kulkevan, olisiko poika käyttänyt myös sitä?
Maasto on aikamoista louhikkoa. Näkyy myös järvi, jonka pohjoispuolella Haapaniementie kulkee. Karttaan on merkitty taloja ym rakennuksia.
Pojan selviytyminen oli todellakin ihme. Ehkä siellä ei ollut niitä itikoita kuitenkaan niin kovin paljon.
Todellakin näyttää kivikkoista maastokartan mukaan tuo Kevonniemi. Ja korkeuserojakin jonkun verran.
Eli lähtöpaikka oli pohjoisempana, tuolla kannaksen toisella puolella? Täysin vesistön ympäröimä tuo löytöpaikkakin, tosin ei ihan lähellä, on onneksi pysytellyt poissa sieltä. Ja parin sadan merin päässä menee iso tiekin, loppujen lopuksi pieni alue, mutta suuri silloin etsittäväkin on pieni.
Itse en kyllä yhtään epäile, etteikö olisi poika aivan itse löytöpaikkaansa kävellyt. Ties vaika olisi ollut suurimman osan ajasta kyseisessä paikassa, mutta todellakin ensimmäisellä haravointi kerralla vain nukkunut siinä jossakin piilossa etsijöiltä. Itselläni on kohta 3-vuotias hyvin,hyvin vilkas poikalapsi,joka kulkisi varmasti tuollaisen matkan tunnissa, tai allekin, jos olisi tarpeeksi innoissaan(tai loppumatkasta hätäännyksissään). Koska lapsi on myös kiipeillyt pienestä pitäen ja fyysisesti muutenkin hyvin kehittynyt ikäisiinsä verrattuna, niin vaikeakulkuinen maastokaan ei niin paha ole sellaiselle lapselle kulkea ja lapsethan maistelevat kaikkea mahdollista, joten poika on hyvinkin voinut syödä esim.marjoja,ruohoa,etc ja on helposti voinut selviytyä vain mustelmilla ja pienillä naarmuilla. Jos lapsi sattuu vielä pelkäämään vettä, tai päähän on iskostunut, ettei rannasta saa mennä kovin kauas(tai ettei veteen ollenkaan) jos ylipäänsä on lainkaan aivan veden äärellä ollut, niin ei ole ihme sinänsä, ettei ole hukkunut. Toki pidän sitä ihmeenä, että löytyi hyvässä kunnossa ja elossa, koska kaikkea voi sattua ja tapahtua kun on noin pienistä kyse ja olen niiin onnellinen että poika löytyi kunnossa. Tarkoituksena nyt kuitenkin koittaa sanoa, että pienikin lapsi voi tuollaisista olosuhteista selviytyä ilman ulkopuolista apua. Ja jos pojalla on ollut kuuma, niin varmastikin sen vuoksi on riisunut paitansa ja tuon ikäinen todellakin osaa tarvittaessa yleensä myös vaippansa riisua myöskin.
Entäpä jos elämä onkin vain unta matkalla kuolemaan?
surfergirl kirjoitti:Jos lapsi on kyennyt kertomaan lähteneensä kissan perään niin ehkä hän sitten osaa kertoa senkin onko ollut yötä metsässä.
Ihmetytti myös ettei kukaan muu täällä tunnu ajattelevan asiaa näin. Lapsilla kai tuossa iässä melkoisesti eroa, mutta ainakin jos itse mietin samanikäistä kummipoikaa, kykenisi kyllä varmasti kertomaan aivan tarkalleen mitä on tehnyt ja missä ollut. Tuon ikäinen lapsi ei kuitenkaan vielä kykene ihan niin tarkkaan juttujaan pohtimaan, etteikö valheesta jäisi kiinni jos jostain syystä haluaisi väittää jotain muuta tapahtuneen, kuin oikeasti on.
Jututin muutamia etsintäpartiossa olleita ja sain heiltä kaipaamaani lisäinformaatiota.
Ensiksikin: Kyllä pojalla oli niitä itikanpuremia niin paljon, että uskottava on hänen olleen metsässä yön.
Toiseksi: Poika on niitä parivuotiaita, joilla motorinen kehitys on pitemmällä kuin kielen kehitys. Hän ei siis ole itse kissasta puhunut, vaan kissan seuraaminen on vain lähi-ihmisten arvelua. Kissasta poika kyllä tykkäsi, joten on mahdollista, että hän lähti mummulassa seuraamaan sen kierrosta, jos häntä alkoi kyllästyttää isompien lasten leikki. Kissa palasi kuitenkin takaisin taloon. Eikä sekään mitään kertonut...
Kolmanneksi: Maastokartassa merkitty polku, joka johti kylätieltä löytöpaikan lähelle, on entistä tienpohjaa. Se on kylläkin metsittynyt, mutta sellaista myöten lapsi voisi edetä hyvinkin nopeasti.
Neljänneksi: Etsinnässä käytössä ollut koira ei saanut lapsen "hajua", vaikka sille haistatettiin mm. käytettyä vaippaa. Koirasta ei siis ollut hyötyä. Onko niin, että ihmisen oma ominaishaju, jota koirat yleensä seuraavat, kehittyy vasta myöhemmin? Pitäisikö joku etsijäkoira kouluttaa erikseen vauvahajun tunnistajaksi?
Viidenneksi: Spekulaatioita, että lapsi olisi ollut yön jonkun aikuisen luona, levitti erittäin innokkaasti yksi etsintäpartion jäsenistä. Mikään ilmi tullut tosiasia ei kuitenkaan tue tätä olettamusta.
Kuudenneksi: Lapsi vietiin heti lääkärin tutkittavaksi ja lääkäri totesi hänen olevan kunnossa, toki naarmuja ja itikanpuremia ym oli. Ainakin toinen vanhemmista oli lääkärireissulla mukana.
Seitsemänneksi: Löytöalueenkin maasto oli tutkittu jo edellisenä iltana, mutta lapsi ei silloin löytynyt. Metsä oli täynnä kivenkoloja, joissa lapsi saattoi olla piilossa, ehkä nukkuen sikeästi. Lapsi voi nukkua sikeästi vaikka kellon ympäri. Hätä ja itku tuli ilmeisesti vasta pojan herättyä unestaan. Löytöpaikan helteessä hän ei olisi pitkään selvinnyt. Onneksi hänet sitten löydettiinkin ennen kuin nestevajaus ehti tulla.
Vai onko tuohon nyt tullut yks nolla liikaa?
, kiitos selvityksestä, tämä selvitti paljon!. Tämä tapaus on ollut mielessä paljon.