Käräjäoikeuden 15 perustelua Anneli Auerin syyllisyydelle
22.06.2010 10:24
Minulle tämä(kin) lista oli uusi tuttavuus JA SUURI IHMETYKSEN AIHE
Punaisella merkitsin tekstin sekaan omia ajatuksiani.
Käräjäoikeus arvioi välituomionsa perusteluissa Anneli Aueria vastaan esitetyn näytön kohta kohdalta. Näin tuomareiden enemmistö näki asiat:
1. Veitsestä, kahdesta "klapista"
Lattialta löytynyt veitsi oli surma-ase, koska siinä oli Jukka S. Lahden dna:ta. Siinä oli myös ruskeankirjavia kuituja, joita löytyi myös mm. Lahden kynsien alta, lakanoista, rikotun ikkunan reunoilta ja monista muista paikoista. Tämä antaa vahvan viitteen, että veitsi oli perheen käytössä.
Oma: Kenenkään sormenjälkiä ei veitsestä löytynyt eli ne on pyyhitty pois kylmän rauhallisesti tai teko tehty käsineet kädessä. Verisiä käsineitä ei ole löytynyt. Ruskeiden kuitujen tekstiililähdettä ei ole löydetty. Sehän on siis ollut JL:n käsien, puukotusvälineen, surmapaikka sängyn, tekohetkellä rikotun ikkunan ja ulkopuolisen terassin esineiden kanssa kosketuksissa. Ja onko oikeesti käräjäoikeus todennut "Tämä antaa vahvan viitteen, että veitsi oli perheen käytössä." Päätelmähän on että kadoksissa oleva ruskeakuituinen tekstiili on ollut käytössä surmatyössä. Viitteitä veitsen omistussuhteista, pyh.
Puuklapeista löytyi Lahden verta, joten niitä lienee käytetty kamppailussa. Toisesta halosta löytynyt vieras dna ei todista mitään suuntaan tai toiseen, koska se on voinut tulla halkoon milloin vain.
Oma: Kuolemannaakan kommentit on ainakin mulle selvittänyt miten puolustustarkoitukseen on halot käsiin napattu ja miten sitten puukotettu JL on halko kädessä painanut haavojaan. AA:lta halko kirposi käsistä vuoteeseen. Miten ajatusketju johtaa kamppailuun klapeilla. Puuklapeista löytyi Lahden verta, joten ne ovat olleet mukana kamppailussa. (Pari pehmoleluakin olisi mukaan mahtunut.) Käytöstä ei ole todisteita, esim lyöntijälkiä.Eikä merkkejä AA:n dnasta.Toki vieras dna TUNNISTETTUNA todistaa paljonkin. Miten ko. henkilön dna on halkoon joutunut, missä henkilö oli surmatyön aikana. Eikö tätä dna:ta siis huomioida mitenkään, vai mitä tämä lausunto tarkoittaa.
2. Ikkunan rikkomisesta ja lasinpaloista
Varmuudella ei voida todeta, rikottiinko ikkuna sisältä vai ulkoa päin. Ulkoterassille kauas lentäneet kaksi isohkoa lasinpalaa viittaavat mahdollisuuteen, että ikkuna on ainakin osin rikottu sisältä.
Oma:Miten ihmeessä valokuvia katsottaessa ei muka nähtäisi sisätiloissa olevaa lasimäärää. Kyllä varmuudella voi sanoa, että ulkoapäin on laseja sisään lyöty. Onko tää joku pila? Käräjäoikeus on oikeesti tämmöstä suoltanut? Toki niitä lasinkappaleita on kaksikätinen ikkunanrikkoja voinut viskoilla mihin vaan tieltänsä.
3. Muistijälkitestistä
Sen perusteella ei voi tehdä luotettavaa johtopäätöstä kumpaankaan suuntaan.
4. Lahden alta löytyneestä hiustukosta
Voivat olla irronneet kampaamalla tai harjaamalla, mutta löytöpaikka viittaa kamppailuun Lahden ja Auerin välillä.
Oma: Miten erilaista onkaan käräjäoikeuden logiikka omaani verrattuna. Löytöpaikka vainajan alla viittaa minusta siihen, että JL on tukon riuhtaissut AA:n päästä tapahtuman aikana. Yksi mahdollisuus on hapuilu karkuun lähtevän AA:n perään. Miten LÖYTÖPAIKKA viittaa kamppailuun????????????????????????????????????????????? Hiustukko voisi viitata kamppailuun, mutta ei sekään yksinää mielestäni riitä sitä todistamaan.
Vaikutat v-a-45 luotettavalta henkilöltä, onko tämä postaus totta!
5. Lahden talvikengistä
Se, ettö kenkiä ei ole löytynyt, viittaa siihen, että ne on tarkoituksella hävitetty.
Oma: Jos talvikenkiä ei ole talosta löytynyt, mutta tiedetään/uskotaan JL:llä talvikengät olleen (koska ne kateissa käräjäoikeudelta tuntuvat olevan), niin miten kukaan voi väittää, että rikospaikan jäljet on JL:n kengistä. Kun muistan lavastusteorioissa sellaista väitetyn. AA on sanonut tarkoituksella kengät hävittäneensä, eikö se näin mennyt. Että niitä vasta Turun muuton jälkeen etsiskeltiin. Vai onko alkuvaiheessa käyty läpi talosta löytyneet kengät, havaittu isännän olevan ilman ainuttakaan talvikäyttöön sopivaa kenkäparia ja sen jälkeen alettu kenkiä etsiä median avustuksella. Etsitty ja ajateltu että ne on hävitetty kovalla kiireellä jo siellä Ulvilassa, eikä vasta Turkuun muuton jälkeen. Näinkö se onkin. Muistaisin, että aikaa oli jo kulunut ennenkuin kenkiä lehdissä esiteltiin. Tietämättömänä (ilman ETP:tä) silmiäni pyörittelen. Kun en nyt ymmärrä mitä tuo yllä oleva käräjäoikeuden lause sisällöllisesti tarkoittaa. Onko hukassa sekä ne kengät, joilla joka paikkaan on verisiä jälkiä asteltu, että myös talon isännän (muuton jälkeen kadonneet) kengät. Vai joko käräjäoikeus on päätellyt samoista kengistä olevan kyse.
6. Vanhimman tyttären kertomuksista
Tyttö oli tapahtuma-aikaan 9-vuotias ja viime syksyn videohaastatteluissa 12-vuotias. Jälkimmäisten johdattelevuuden takia oikeus antoi näyttöarvoa vain surmapäivänä 2006 tapahtuneelle kuulemiselle.
Tytär ei nähnyt isänsä ja vieraan miehen tappelua, mutta kertoi nähneensä vieraan poistuvan ikkunasta. Videorekonstruktion perusteella ikkunasta oli kuitenkin mahdotonta poistua astumatta rikotun ikkunan reunalle, eikä siitä syntyvää ääntä kuulu hätäpuhelussakaan.
Oma: Käräjäoikeus ei siis voi uskoa tytön kertomusta, koska oli mahdotonta poistua astumatta ikkunan reunalle (siis eikö siihen voi astua, vai mikä tämän lausuman pointti oikein on, ihmettelen itsekseni). Vai tarkoitetaanko, että ikkunasta ihminen olisi voinut poistua (rekonstruktiossa ainakin), ja tyttö siis ihan oikeasti nähdä sen mitä väitti nähneensä,mutta poistuminen ei ole reaalimaailmassa voinut tapahtua, koska häkepuhelun häiriöäänet suodattamaan pyrkivässä nauhoituksessa ikkunan reunalle astumisen ääni ei kuulu. Kuulkas nyt käräjäoikeuslaiset, uskallanko mä edes katsoa mitä tässä listassa on seuraavaksi mielestänne tukemassa AA:n syyllisyyttä. 
Vanhimman lapsen kertomuksien lisäksi olisi voinut tarkastella hänen käytöstään häkepuhelun aikana. Siellä kuuluu mm hätä isän puolesta, hiljaisuus puhelimessa ollessa, järkytys, kommunikointi äidin ja häkepäivystääjän kanssa. Sieltä puuttuu äidin tekemisten kieltäminen, kauhistelu ja kommentointi.
7. Jälkihavainnoista surmatalon raja-alueilla
Poliisin jälkikoiran olisi todennäköisesti pitänyt havaita veri- tai muita jälkiä lähiympäristössä, koska olosuhteet olivat todistajan mukaan jälkien säilymiselle ihanteelliset.
Oma: Jälkikoiran käytöskö tämän ratkaisi.
8. Anneli Auerin kertomuksista
Oikeus pitää uskottavana, että Auer oli väsynyt ja sekaisin "tunnustaessaan" viime syyskuussa. Hän kuitenkin myönsi teon tyttärelleen videokameran edessä vielä lokakuussa. Oikeus ei pidä uskottavana, että väsymys olisi jatkunut vielä tuolloin ja etteikö Auer olisi ymmärtänyt sanomansa merkitystä.
Oma: Tunnustus kumoutuu, tätäkö ensimmäinen lause tarkoittaa. Ymmärrän asian vakavuuden, mutta kuitenkin leikilläni kirjoitan, että minä en ymmärrä Auerin turunmurteista kui-noi-ni-ko-silleen-ninku tapahtumaselostusta sanasta sanaan. Unisuus ei kuukausikaupalla jatku, mutta väsymys ja sekaisinolo on joillakin pysyviä olotiloja. Vakavasti ottaen, sekavilta kai useimpien mielestä vaikuttavat tunnustukset oudoksuttavat. Sellissä istuttamisen ja kuulustelemisen tarkoituskin, siis osittain.
9. Auerin paidan verijäljistä
Veritutkijan todistus ja valokuvat verijäljistä todistavat, etteivät ne ole voineet syntyä Auerin kuvaamin tavoin.
Oma: Löytyyhän Suomesta kaksi verijälkitutkijaa, löytyyhän. Jos löytyy kahden verijälkitutkijan identtiset todistukset, siis valokuvista vuosien päästä tehtyinä, niin sitten minun on muutettava paljonkin nykyisiä käsityksiäni. Onko mahdollista että seuraavissa oikeusasteissa kuullaan muita asiantuntijoita, vai siirretäänkö sinne vaan nämä käräjäoikeustiedot suoraan käsittelyyn.Täällä kansan parissa kun on sellaista tietoa, että hovissa mennään samoilla papereilla. 
Minussa heräsi toivo, että tuo edellä ollut lause olisi kirjattu vain ylös, jotta siihen sitten myöhemmin voidaan palata
10. Hätäkeskuspuhelusta
Välitön vaikutelma on Auerin hätä ja huoli miehestään. Hätänauhan useat kuuntelut, äänikoosteet, äänirekonstruktio ja äänitutkijan todistus kuitenkin tuottavat riittävän varmuuden, ettei huoneistossa ollut ulkopuolista henkilöä puhelun aikana.
Oma: häkenauhan käyttö tällä tavalla näyttönä ylittää käsityskykyni. Asiaa helpottaisi suuresti, jos sen voisin itse kuulla.
11. Onko huoneistossa ollut ulkopuolinen ennen tai jälkeen hätäpuhelun?
Auerin kertomuksesta, hätäpuhelusta ja Auerin puhelinkeskustelusta poliisin kanssa voi päätellä, että ulkopuolinen olisi voinut olla huoneistossa alle kuuden minuutin ajan. Tässä ajassa lukuisten vammojen on täytynyt syntyä Lahteen, joka ei ainakaan kamppailun alkuvaiheessa ollut puolustuskyvytön.
12. Ulkopuolisen surmaajan todennäköisyydestä
Lahdella oli vihamiehiä ja hän oli joutunut työssään irtisanomaan työntekijöitä. Ulkopuolelta kohdistuva väkivalta on siten varteen otettava mahdollisuus. Teko olisi kuitenkin ollut toteutettavissa huomattavasti helpommin ja pienemmällä kiinnijäämisriskillä kuin tunkeutumalla ikkunasta sisään.
13. Edeltävästä riidasta
Auerin "tunnustuksessaan" kertoma tukee sitä, että hän on ollut poikkeuksellisen raivoissaan. Todistajien ja Auerin kertomukset osoittavat, että Auer oli harmissaan Lahdelle mm. lasten kasvatuksesta ja siitä, että hän halusi enemmän omaa aikaa. Kertomukset tukevat sitä, että perheessä on ollut pitkän ajan kuluessa syntyneitä selvittämättömiä ja patoutuneita ristiriitoja.
Oma: Miksi tämä jo käsittääkseni dumpattu asia läväytetään täällä päin AA:n naamaa
14. Onko syytteessä kuvattu tapahtumakulku mahdollinen?
Auerin on ollut mahdollista lavastaa tilanne jo ennen hätäpuhelua, jolloin hänellä on voinut olla paljonkin aikaa. Auerin poikkeuksellinen rauhallisuus surman jälkeen tukee päätelmää, että harkitsevana, loogisena ja mitä ilmeisimmin myös hermonsa hallitsevana ja älykkäänä ihmisenä hän on pystynyt toimimaan kuvatulla tavalla.
15. Näytön arvioinnin yleisistä perusteista
"Rikosasiassa syyte katsotaan toteennäytetyksi, jos syytetyn syyllisyydestä ei jää järkevää epäilyä. Syyllisyydestä on siten oltava riittävä varmuus. Tätä on kuvattu myös sanomalla, että rikosasiassa täysi näyttö on korkeimman asteen todennäköisyyttä: toisenlainenkin kuin syytteessä kuvattu tapahtumakulku on mahdollinen, mutta se on erittäin epätodennäköinen."
Rami Mäkinen
