Bodom Mediassa

[Krieg]

Antti Jääskeläinen on Länsi- Suomen lääninlääkäri ja on tutkinut tuhansia rikosjuttuja.
Hän toteaa:

"– Päävammoihin liittyy yleensä muistinmenetys, joten muistamattomuuden ei tarvitse olla teeskenneltyä. Toisaalta, edes hypnoosissa tehtyä tunnustusta ei voida pitää luotettavana."

Miten on?

Iltasanomien Bodom jutut löytyvät Iltalehden arkistosta.

[awa]

Uhriksi itsensä lavastamisesta löytyy rikoshistoriasta esimerkkejä...

...Jääskeläisen mukaan jo 44 vuotta sitten sekä rikospaikka- että uhritutkimus oli huolellista. Kynsienalukset, mahdolliset raapaisujäljet, vammat ja niiden syntyminen peilaavat toisiinsa. Teltan tilanneanalyysi kertoo paljon.

Oho - mikä tietopankki on tämä Kriegin lainaama herra.

Päävammoihin ei yleensä liity pysyvää muistinmenetystä. Piste.

[Krieg]

"Paljon mielenkiintoisempia ovat lööppien taakse liittyvät tekstit. Kai nekin löytyy?"

Kyllä nekin löytyy

http://www.iltasanomat.fi/digilehti/vanhat.asp




Mutta vaihteen vuoksi näitä Turun Sanomien juttuja:


Syyttäjä väitti tekotapaa tyypilliseksi mustasukkaisuussurmalle
Tyynyliina on Gustafssonin puolustuksen mukaan todiste ulkopuolisesta surmaajasta

Turun Sanomat 18.8.2005 4:00:52

SEPPO SUDENNIEMI

Bodominjärven rikospaikalta surmien jälkeen kesäkuussa 1960 löytynyt tyynyliina on Nils Gustafssonin puolustuksen mielestä merkittävä todiste.

Liina varmentaa puoluksen mukaan ulkopuolisen rikoksentekijän olleen paikalla ja surmanneen nuoret retkeilijät. Syyttäjien mukaan liinalla ei ole mitään merkitystä, sillä sitä oli käytetty ehkä aikoja sitten vain kuukautissuojana.

Asianajaja Riitta Leppiniemi sanoi Espoon käräjäoikeudessa keskiviikkona, että tyynyliinasta löydetyt veri- ja spermajäljet eivät ole peräisin Gustafssonista tai surmatuista.

- Syyttäjien väite kuukautissuojasta on mahdoton, sillä liinan tahroista otettiin näyte vuonna 1960 leikkaamalla ne irti liinasta. Sen takia uusi tutkimus vuonna 2004 ei ole voinut tuottaa tuloksia, koska siinä ei ole enää jälkiä, Leppiniemi totesi.

- Tyynyliina on oleellinen todiste. Se todistaa ulkopuolisten läsnäolon alueella ja vahvistaa käsitystä ulkopuolisesta tekijästä.

Tätä teoriaa varmentaa Leppiniemen mukaan sekin, että surmattujen omaisille luovutettiin nuorten omaisuutta melko pian surmien jälkeen, mutta tyynyliina ei kelvannut kellekään, koska se ei ollut kenenkään heistä.

Uhriksi silloin katsotun Gustafssonin farkut, villapaita ja sukat annettiin hänen vanhemmilleen jo neljä päivää surmien jälkeen.

Tyynyliinasta oli kääritty pitkulainen side ja sen päät oli solmittu kuminauhoilla. Syyttäjä Heli Haapalehdon mukaan surmaaja löysi kuukautissuojan vetäessään surmaamansa tyttöystävän Irmeli Björklundin housut nilkkoihin. Se oli osa surmien lavastamista seksuaalimurhaajan teoksi.

- Hän katkaisi verisellä puukolla liinan kuminauhat. Kankaan spermajäljet eivät ole tulleet paikan päällä, vaan aikaisemmin, sillä ne sijaitsivat eri paikoissa solmitun liinan sisällä. Björklund oli saanut liinan jostain käyttöönsä, Haapalehto katsoi.

Haapalehdon mukaan liinan näytteisiin palataan vielä tarkemmin todistelun aikana 30. elokuuta. Vaikka liinassa ei näy verijälkiä, siitä on todennäköisesti tehty havaintoja, sillä nykyinen tutkimus kaivautuu alkutekijöihin. Esimerkiksi Gustafssonin kengistä löydettiin verijälkiä, vaikka niitä ei paljaalla silmällä näkynyt.

Rikoskemistit esittelevät verijälkitutkimusta myöhemmin 66:lla verihavaintoihin porautuvan valokuvan avulla.

Teltassa puukon muotoinen kuvio

Tyynyliina on vain yksi kiistakapula esitetyistä todisteista, joista väännetään kättä oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeus kävi keskiviikkona läpi tulevissa istunnoissa esitettävät kirjalliset todisteet ja osapuolten näkemykset törmäsivät toisiinsa eri teemojen tiimoilla.

Uhrien sijainti teltalla varhain surma-aamuna - siis miten kukin olisi lojunut silminnäkijöiden mukaan - nostatti puolustuksessa kipunoita, sillä etäisyys ja puut esteenä jättivät tulkinnanvaraa. Kun syyttäjä Haapalehto surmatapoja ruotiessaan mainitsi ne kovassa vihassa tehdyiksi ja tyypillisiksi mustasukkaisuusmotivaatiolle, Leppiniemi tokaisi, että "ei näistä iskuista sentään mustasukkaisuus ilmene!".

Haapalehdon mukaan surmaajalla on ollut voimakas hengenriistämisen tarkoitus, mistä kielivät Irmeli Björklundin niskaan tikatut neljätoista puukoniskua. Gustafsson oli ainoa nuorista, jolla ei todettu pahoja kalloruhjeita. Vammoista ja lääkärien näkemyksistä kinasteltiin kuin alkupaloiksi vammoja käsittelevälle istunnolle.

Surmaajaksi epäilty Gustafsson joutui katsomaan kaikki syyttäjän esittämät ikävännäköiset surmakuvat parin metrin päästä, mutta ei mitenkään osoittanut tunteitaan.

Surmat tehtiin puukolla ja jollakin astalolla, ilmeisesti laakealla kivellä. Tappokaluksi esitetyt pihdit eivät oikeuslääkärin mukaan sovi haavoihin.

Rikoskemistit löysivät teltan sisäpuolelta pitkulaisen puukkomaisen verikuvion, jonka arvioidaan syntyneen surmavälineen kirvottua kädestä. Molemmilla pojilla oli retkellä mukanaan puukot, mutta molemmat ovat jääneet kadoksiin.

Leppiniemen mukaan se on outoa, että keskusrikospoliisin tutkimusryhmä mainitsee vuoden 1960 syksyn raportissaan teltalta löytyneen viisi veistä. Kaksi leipä- ja kaksi linkkuveistä sekä puukon.

- Pöytäkirjan mukaan niitä ei ole luovutettu, mutta ne eivät ole poliisinkaan hallussa. Sekin jää arvoitukseksi.

Lampelan mukaan Gustafssonilla oli noin kello 04-11 välillä runsaasti aikaa piilottaa puukot kauemmaskin teltalta, löytyiväthän kengätkin kivenkolosta 800 metrin polkumatkan päästä. Poliisi tutki 1960 alueen kolmen kilometrin säteellä.

- Jos tekijä oli ulkopuolinen, niin miksi hän olisi käyttänyt paikalla olleiden puukkoja ja yleensä käynyt ison seurueen kimppuun, Lampela arpikoi.

[awa]

http://www.iltasanomat.fi/digilehti/vanhat.asp
Mutta vaihteen vuoksi näitä Turun Sanomien juttuja:
....
.... Surmaajaksi epäilty Gustafsson joutui katsomaan kaikki syyttäjän esittämät ikävännäköiset surmakuvat parin metrin päästä, mutta ei mitenkään osoittanut tunteitaan.

Mielekiintoista. Kuitenkin hänen ystävänsä oli murhattu raa asti ja hän tuon kamaluuden näki tuolloin ensimmäisen kerran?

[Mikko82]

Mielekiintoista. Kuitenkin hänen ystävänsä oli murhattu raa asti ja hän tuon kamaluuden näki tuolloin ensimmäisen kerran?

Kyyneltäkö olisit Gustafssonilta odottanut oikeudesta tai muuta tunnetilaan liittyvää? Mitä se olisi todistanut, onko hän syyllinen vai syytön? Kyllä ne Bodomin murhat Gustafsson on itkenyt varmasti jo silloin 60-luvulla, vaikkei silloin otetut Gustafssonista tai murhapaikalta otetut kuvat sitä juuri kertoisikaan, joihin poliisin tutkinta haluttiin pakkomielteisesti juntata.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että monen tulisi pyytää Gustafssonilta anteeksi siitä v. 2004-2005 "mediamylläkän" takia, koska se meni ihan peräättömyydeksi: "Gustafsson ei saanut seksiä" tms. "juorulehtikirjoitteluksi". Ois riittänyt erittäin hyvin, että poliisi "mustamaalasi" häntä??

Nykänen taitaa elää sillä että hänestä kirjoitetaan jatkuvasti iltapäivälehdissä, mutta Gustafsson ei?

---

Kuka nyt parhaan kaverinsa tappaisi edes juovuspäissään sen takia esim. "kaveri saa nyt teltassa seksiä, mutta mä en"? Noita naisiahan kuului pyörivän Gustafssonin jaloissa ihan riittämiin asti, vaikkei Irmeli ois sinä yönä antanutkaan niin "so, what"?

Sitten on todistettu, että "Gustafsson joi kaikki viinat ja alkoi ärjymään teltalla" ja samaan aikaan pojat kävi kalassa ihan sovussa (ääniä ei kuulunut = "aikamieskalastajat") ja muutakin vilskettä oli niemen nokassa ollut ja varmasti ois Marjatan tapaiset ärjynnät kuullut, jollei paikallinen todistaja olisi todistanut, ettei siinä kohdassa enää ollut sitä ja sitä jne. eli maasto ei ollutkaan enää samanlainen, joten oikeudessa todettiin Marjatan seurueen käyvän rannoilla jälkeen Bodomin murhien.

Ns. "Aikamieskalastajien" teoria on voitu kumota vain sen takia, ettei koskaan ole miehiä tavoitettu? Voiko olla todellista, että sen takia luovutaan jostakin ratkaisevasta linjasta, kun Gustafsson oli kertonut poikien kalastelevan ja toinen tytöistä oli kirjoittanut päiväkirjaan?! Sehän on oletuksellista tulkintaa!

Ihmettelen, jollei Pirisen Pauli ole käynyt ylimääräisenä telttailijoiden luona tms. Hänen hopeiden sormusten heittely ojaan kuvastaa sitä, että tämä alibi-poikiensa kanssa yhdessä tuumivat ja tiesivät, missä Gustafsson teltta seurue oli ja sen yhden alibi-pojan Popeda on nähty Bodomin lähistöllä eräällä hiekkakuopalla. Poliisi luottaa ennemmin alibeihin kuin tutkii, että onko alibeissa perää!

[awa]

Kyyneltäkö olisit Gustafssonilta odottanut oikeudesta tai muuta tunnetilaan liittyvää?

Juuri sitä - muuta tunnetilaan liittyvää.

koska se meni ihan peräättömyydeksi: "Gustafsson ei saanut seksiä" tms. "juorulehtikirjoitteluksi".

Niin tuo Gustafsson itse väitti. Sinulla Mikko82 lienee tarkempaa tietoa? Kertoisito tuosta hieman lisää.

[pete-79]

Awa:lla lienee sitten varmempaa tietoa siitä, että Gustafsson ei saanut seksiä ja alkoi riehumaan...
Eipä kukaan kyennyt näyttämään toteen oikeudessakaan, että Gustafsson olisi syyllinen murhiin, joten syytön, kunnes toisin todistetaan. Tokihan löytyi näitä julkisuuden kipeitä Virpejä etc, jotka saivat oma "15 minuutin julkisuutensa", vaikkei niillekään jutuille löytynyt näyttöä.
Pitäisiköhän itsekin soittaa vaikka "Hymyyn", että Nisse kertoi mulle pubissa muutama vuosi sitten tappaneensa kolme ystäväänsä, kun ei irkku avannutkaan ruusunnuppuaan hänelle. Mitään totuuspohjaahan tällä(kään) ei tietenkään ole, mutta varmasti saisi naamansa lehteen.

[Valdovas]

Kuka nyt parhaan kaverinsa tappaisi edes juovuspäissään sen takia esim. "kaveri saa nyt teltassa seksiä, mutta mä en"? Noita naisiahan kuului pyörivän Gustafssonin jaloissa ihan riittämiin asti, vaikkei Irmeli ois sinä yönä antanutkaan niin "so, what"?

Itse asiassa juovuspäissä suurin osa väkivaltarikoksista juuri tehdäänkin...

Murhat, tapot ja surmat.

Henkirikosten osalta on ollut saatavissa poliisitilastosta riippumattomia tietoja
rikososapuolten päihteiden käytöstä vuodesta 2002 alkaen henkirikostietokannasta.
Tietokannan mukaan vuosina 2002−2005 epäillyistä 79 prosenttia
oli tekohetkellä alkoholihumalassa, poliisitilasto antaa vastaavaksi osuudeksi
68 prosenttia. Poliisitilaston tiedot ilmoittavat siten ainakin henkirikosten osalta
päihtyneiden osuuden syylliseksi epäillyistä olennaisesti henkirikostietokantaa
alhaisempana, tosin ero on supistunut viimeisten kahden vuoden aikana.

Lähde: http://www.optula.om.fi/uploads/e66wk7it.pdf

[Krieg]

http://www.iltasanomat.fi/digilehti/dl.asp?id=1039790

"Poliisin mukaan teltan toiseen oviaukkoon päässyt Tuulikki ei kuitenkaan koskaan ehtinyt ulos."

Toinen oviaukko?

[awa]

Awa:lla lienee sitten varmempaa tietoa siitä, että Gustafsson ei saanut seksiä ja alkoi riehumaan...

Tietoa on juuri sen verran mitä Nils Gustafsson on kertonut. Ei ole seksistä kertonut, mutta kertoi tarkan kuvauksen illan viimeisistä hetkistä iltapusuineen.

- hymm -

[Krieg]

Uutinen ei varsinaisesti liity Bodomiin mutta antaa kenties aihetta pohtia bodomin mahdollista murhaajaa.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkom ... id=1347039


Norjan oma "Bodom-murha" ratkesi
05.04.2007 07:14

Norjalainen murhamysteeri sai toissa päivänä yllättävän ratkaisun liki 30 vuoden jälkeen.

Fredrikstadista kotoisin olevan 42-vuotias perheenisä tunnusti poliisille murhanneensa naapurin rouvan. Murhaaja oli tekohetkellä vasta 13-vuotias.

Norjaa vuosikymmeniä askarruttanut murha tapahtui 1978. Poliisi ei koskaan osannut epäillä, että 61-vuotiaan leskirouvan Inger Johanne Apenesin murhaaja olisi ollut lapsi.

Murhaaja ehti varttua työssäkäyväksi perheenisäksi. Hän eli 28 vuotta kaksoiselämää, eikä ole sittemmin koskaan syyllistynyt rikokseen.

Mies ei tehnyt Norjaa kuohuttavaa tunnustusta oma-aloitteisesti. Hänen isänsä vihjasi hiljattain poliisille, että rikoksentekijä saattoi olla hänen poikansa. Isä kantoi poikansa synkkää salaisuutta liki yhtä kauan kuin itse rikoksentekijäkin.

- Poikani sanoi minulle vuonna 1979 enemmän tai vähemmän yllättäen, että hän oli riistänyt hengen rouva Apenesilta. Hän oli tuolloin 14-vuotias enkä voinut millään uskoa, että hän olisi puhunut totta, isä sanoi tällä viikolla Demokraten -lehdessä.

Tunnustus tuli uhrin omaisten kannalta liian myöhään. Murha vanhenee Norjassa 25 vuodessa, eikä miehelle tulla siksi lukemaan syytteitä veriteosta.

Inger Johanne Apenes murhattiin toukokuussa 1978 kotonaan Fredrikstadissa. Murhaaja puukotti hänet hengiltä keskiyöllä.

[awa]

Uutinen ei varsinaisesti liity Bodomiin mutta antaa kenties aihetta pohtia bodomin mahdollista murhaajaa.

Voi hyvät hyssykät. Näille kertomuksille on tällä rikosaiheisella foorumilla ihan omat osastot. Tuo kertomus ei anna mitään aihetta pohtia Bodomin murhaajaa. Ei kai tänne voi kaiken maailman uutisia liitellä, muka Bodomiin liittyen.

[Krieg]

Norjan tapaus on hyvä referenssi Bodomiin.

Kaikkia maailman hyviä murhahyssyköitä ei nimetä tyyliin:

Norjan oma "Bodom-murha" ratkesi

Bodomin murhaaja saattaa hyvinkin olla sama ikäluokkaa. Norjassa ja bodomilla puukko heilui eikä kukaan ole osannut epäillä 13- vuotiasta tekijäksi. Tämä menisi sitten Arska osastolle.

[awa]

Vai niin, että Norjakin sai oman "Bodom-murhansa" ratkaistua.

[Krieg]

Hymy 2/1969

Juttu kokonaisuudessaan Elli Immo osiossa

Tämä sama mies on ollut useaan otteeseen poliisin edessä Bodomin-jutussa. Tämä sama mies liikkuu tottuneesti Bodominjärven luoteispuolelle jatkuvassa vaikeakulkuisessa tiettömässä maastossa, juuri sillä suunnalla jonne poliisi kohdisti vähiten huomiotaan Bodomin tutkimuksiensa alkupäivinä, jolloin lukuisat väärät johtolangat vetivät kolmoismurhaajaa takaa ajavan poliisin mielenkiinnon Bodominjärven eteläpuolelle, kohden Helsinkiä.

Tämä sama mies on yksityiskohtaisesti kertonut kuinka hän suoritti kolmoismurhan ja pahoinpiteli Nils Gustafssonin. Tämä sama mies piti telttaansa jo kahtena Bodomin murhenäytelmää edeltäneenä kesänä läheisellä Nuuksion retkeilyalueella.

Sanotaan rikollisen palaavan rikospaikalle.

Tämä mies palasi tuolle samalle alueelle jokaisena kesänä Bodomin verisen helluntain jälkeen. Jos hän murhayönä heitti vielä kadoksissa olevia uhreille kuuluneita tavaroita telttalampensa tumman pinna alle, niin hän ei ilmeisesti luottanut pohjamudan kaikki kätkevään voimaan, vaan palasi vartioimaan "omaa niemeään" jo varhain keväällä, hiihti sen maisemissa talvella, korjasi telttansa pois vasta ensilumen saavuttua. Sitä hän ei tiennyt, ettei kaikki kuitenkaan kadonnut jäljettömiin.

SEPPO, ANJA JA MAILI

Tieto tapahtuneesta verityöstä annettiin Leppävaaran poliisiasemalle sunnuntaiaamuna klo 11.25. Espoon kunnan uudelta vielä rakennusvaiheessa olevalta vesilaitokselta soitti tällöin Esko Johansson -niminen mieshenkilö. "Kiirehtikää tänne Bodominjärven rannalle, täällä on henkitoreissaan haavoittunut mies", kuului kiihtyneen Johanssonin ääni.

Espoon poliisiasemalta kiiruhti paikalle kaksi päivystysvuorossa olevaa konstaapelia, jotka soittivat takaisin poliisiasemalle: "Täällä on nyt piru irti, sillä loukkaantuneen lisäksi täällä on kolme ruumista".

Tämän ilmoituksen jälkeen annettiin hälytys kaikille Espoon poliisiviranomaisille sekä Keskusrikospoliisille, joka ehti nopeasti rikospaikalle eristäen sen lähistölle kerääntyneeltä yleisöltä.

Gustafsson ja hänen kolmen surmatun toverinsa ruumiit makasivat kaikki maassa revityn teltan päällä. Surmatut tytöt lepäsivät rintarinnan ja heidän päällään poikittain suu alaspäin oli Gustafsson, jossa vielä oli havaittavissa elonmerkkejä. Neitosten jalkopäässä oli surmattu Seppo Boisman.

Seppo Antero Boisman, Anja Tuulikki Mäki ja Maila Irmeli Björklund haudattiin yhteiseen leposijaan Helsingin pitäjän kirkkomaalle 12.6.1960. Varhaisen sunnuntaiaamun neljäs uhri kamppaili sairaalassa elämän ja kuoleman rajamailla, mutta jäi henkiin. Poliisi kuulusteli Nils Gustafssonia jo Töölön sairaalassa, mutta pian todettiin, ettei poika muista mitään sellaista, joka saattaisi ratkaisevasti auttaa raa´an verityön selviämistä.

Keskusrikospoliisi työskenteli korkeapaineella. Kahden vuoden aikana kuulusteltiin Bodominjärven verityön tutkimusten yhteydessä yli 4000 henkilöä. Keskusrikospoliisille tehtiin lukemattomia ilmoituksia Bodominjärven "murhasta ja murhaajasta", ja näitä ilmoituksia tuli jatkuvasti lisää vielä vuonna 1968.

Se, että kaikki helposti seurattavat johtolangat veivät tutkimusten suunnan ensimmäisinä hetkinä ja päivinä Bodominjärven eteläpuolelle, ja jutun tutkimuskeskuksen suuntaan, Leppävaaran poliisiaseman ja Bembölen välimaastoon , on ilmeisesti yksi syy siihen ettei kolmoismurhaa vieläkään ole poliisin toimesta selvitetty.

On selvää ettei mitään johtolangoista saa jättää tutkimatta, mutta vähintään ihmeelliseltä vaikuttaa se että alusta alkaen on murhapaikalta koilliseen suuntautuva vaikeakulkuinen asumaton maasto jätetty lähes huomioitta.

Kuitenkin juuri tuosta suunnasta olisi löytynyt mies, joka myöhemmin on yksityiskohtaisesti kertonut kuinka hän suoritti, ja miksi hän suoritti Bodomin murhat. Saman miehen, joka on yhdistetty Elli Immon murhaan. Miehen joka tunsi hyvin maaston Bodomin ja telttapaikkansa maisemissa. Rikollisen, jonka tilille poliisi oli joutunut kirjaamaan jo aikaisemmin mm. tankojuoppouden, pahoinpitelyn, ilkivaltaisuuden ja useita juopumuspidätyksiä.

Miehen joka sanoo:

- Se yksi perkele sai liian vähän.

Miehen joka kertoo tuosta kolmoismurhasta yksityiskohtaisesti. Kertoo kuinka hän oli illalla mennyt teltan läheisyyteen seuratakseen mitä nuoret puuhailivat. Myöhemmin kun hän oli ollut kertomansa mukaan kurkkimassa ja kuuntelemassa miten ne siellä lempivät niin että teltta kohoili, niin joku oli tullut ulos teltasta ja yllättänyt hänet.

Mies kertoo napanneensa käteensä jonkun karahkan tai vastaavan, ja lyöneensä sillä ulostullutta jolloin tämä ilmeisesti oli menettänyt tajuntansa. Lyödystä oli tullut verta, ja samalla oli teltan sisältä alkanut kuulua meteliä, jolloin mies oli heittäytynyt teltan päälle antaen "puukkonsa puhua". Ilmeisesti mies oli sotkeutunut osittain teltan naruihin, josta syystä hän valitti lyöntien osuneen epätasaisesti.

- Se yksi perkele sai liian vähän, ja se ei kuollut.

Tämä siitä huolimatta, että myös hän (Nils Gustafsson) sai osakseen useita lyöntejä. Ryöstöstä mies ei itse ole kertonut mitään tarkempaa. Mutta kertoo sensijaan purosta jossa pesi kätensä, samoin mäestä pakomatkan alkuvaiheessa. Sekä saapumisestaan päivällä Solvallaan. (Miehen vakituiselta telttapaikalta on matkaa Solvallan urheiluopistolle noin 2 kilometriä.)

Myöhemmin mies liittyi tutkimuksia seuraavan yleisön ihmettelevään joukkoon.

MURHAAJAN MAHDOLLISUUDET

Tällä miehellä oli vuosien etumatka, kun hän joutui ensimmäisen kerran vastatusten poliisien kanssa Bodomin vertailua varten juopumuspidätyksen yhteydessä v. 1967.

Uudelleen hänen yhteydessään suoritettiin tarkistus v. 1968, jolloin tuo etumatka oli jos mahdollista entisestäänkin lisääntynyt. Herkästi hymyilevä murhaaja oli saanut lisää varmuutta onnistumisestaan. Lain pitkä koura haparoi tyhjää.

Alusta pitäen tämä mies oli selvinnyt onnellisten tähtien alle, mutta nyt häntä suojeli myös tietoisuus siitä, että poliisin oli vaikeata myöntää joutuneensa alussa väärille jäljille. Lehdet jotka saivat vihiä tästä uudesta mahdollisesta nimestä, lopettivat tutkimuksensa siinä vaiheessa, kun "yhteistyöhaluinen" poliisi vääriä tietoja antamalla pyrki jo alkuvaiheessa pesemään miehen taustan todellisuutta puhtaammaksi ja vähätteli kyseisen miehen mahdollista syyllisyyttä.

Tausta on kuitenkin sellainen, että se antaisi normaalin järjen valossa aihetta paljon nyt tapahtunutta tarkempaan halooseen, varsinkin kun monien vähemmän merkityksellisten henkilöiden ympärille on yritetty rakentaa syyllisyyden vyyhtiä.

Se, että mies sai viettää rauhallista hiljaiseloa, asettaa määrärahapuutteet ja muut selitykset ihmeelliseen valoon, vaikka näihin selityksiin yleensä nurkumatta tyydytään, sillä on selvää, että määrärahat usein ovatkin järkyttävän pienet tarpeeseen nähden.

Tutkimusten eri vaiheista tämän miehen oli helppo päästä selvyyteen, sillä hänen tuttavapiiriinsä kuului ja kuuluu lukemattomia poliiseja urheilutovereina. Mies itse harrasti painia, toimi painijoiden hierojana, suunnisti jne.

Se, että mies osaa antaa puukkonsa "puhua" nopeasti ja ammattitaidolla, on hyvin ymmärrettävissä sitä taustaa vasten, että vielä ennen Bodomin kolmoismurhaa hänellä oli suhteellisen tunnettu ja hyvin menestynyt lihakauppa helsinkiläisessä kauppahallissa. Mies itse on ammattitaitoinen lihanleikkaaja, jolle alan työtä olisi ollut tarjolla vielä muutama kuukausi sitten Ruotsissa.

Bodomin tapahtumien jälkeen mies kuitenkin muutamassa vuodessa menetti oman yrityksensä ja vaipui lyhyessä ajassa rappiolle asuen nykyisin rappioalkoholisteille tarkoitetuissa majapaikoissa.

Bodomin tapauksen yhteydessä on helppo osoittaa, että juuri tämä mies olisi voinut teon tehdä. On myös helposti selitettävissä kuinka tuohon huomiota vaille jätettyyn suuntaan pakeneva ihminen selviää telttarannalleen Karjakaivojen ääreen, Solvallan tuntumaan, ilman että tulee huomatuksi. On todisteita, jotka osoittavat miehen todella harrastavan "tirkistelyä". Tapahtumahetkellä juuri tällä miehellä ei ole pitävää alibia. Miehen omat puheet puhuvat häntä vastaan jne. Mutta kaikesta tästä huolimatta hänet on jätetty lähes huomioitta. Se että näin todella on, käy ilmi mm. siitä hämmästyttävästä seikasta, ettei Nils Gustafssonia ole pyydetty poliisin toimesta tunnistamaan tätä miestä, vaikka hänen eteensä on vielä pari vuotta sitten marssitettu viimeisin muista murhaajaehdokkaista.

Kun me järjestimme tämän miehen Nils Gustafssonin nähtäväksi erään nyrkkeilykilpailun yhteydessä, niin Nils kertoi miehen vaikuttavan tutulta ja lisäsi hänen muistuttavan ihmeteltävästi erään selvännäkijän piirtämää kuvaa Bodomin murhaajasta.

KARJAKAIVOT

Karjakaivot on lampipari lähellä Solavallan urheiluopistoa. Sen rannalla on samassa niemessä seisonut saman miehen teltta kymmenen kesän aikana. Meille tuo mies esiteltiin murhaajana. Esittelijä oli kyseisen miehen lapsuudenystävä. Olin tuon murhaajan mukana kun hän lumettomana syystalven yönä haki telttansa pois tuolta vakiopaikalta. Samana iltana tämä mies oli kertonut minulle Ruotsin matkastaan, jonka takaa paljastui uusi selvittämättömäksi jäänyt naisen murha.

- Olin jo poliisiautossa, mutta koska paperini olivat kunnossa niin selvisin, kertoi mies ennen kuin läksimme Karjakaivoille.

Karjakaivoilla seikkailimme yhdessä heikolla jäällä ja katkoimme yön pimeinä hetkinä teltan narut miehen ehdotuksen mukaisesti. Toimme teltan pakkaamattomana vastarannalla olevan saunan alle.

Myöhemmin tunkeutui sukeltajamme tuon saman lammen jäisen pinnan alle. Jää, pakkanen ja huonot olosuhteet eivät estäneet tutkimusten suorittamista, mutta se mitä emme vielä löytäneet, ei tule jäämään pinnan alle. Kevään kuluessa jatkamme Karjakaivoilla ja muuallakin, missä kohteemme on pintaa syvemmällä.




.....

Tämä Karjakaivojen mies on Vilho Aleksanteri Parikka. Viimeksi hän on asunut Lauttasaarentien yömajassa.

Jos kysytte häneltä näistä rikoksista, on vastauksena ystävällinen hymy ja:

- Enhän ole voinut tehdä Bodomin, Kemin ja niitä viittä muuta murhaa koska edelleen olen vapaalla jalalla.