Onnettomuusteoria

[Hessu52]

Tuo "kukaan ei käynyt meitä katsomasssa", antaa hieman sellaisen Korkeasaaren kuvan retkeläisten leireilyistä.

Kenen heitä olisi pitänyt käydä katsomassa ja minkä takia?

Onko sinulla lisää tietoa?

[skoone]

Tuo "kukaan ei käynyt meitä katsomasssa", antaa hieman sellaisen Korkeasaaren kuvan retkeläisten leireilyistä.

Kenen heitä olisi pitänyt käydä katsomassa ja minkä takia?

Onko sinulla lisää tietoa?

So what? Siinä haastattelun ääninauhassa, joka on ollut kaikkien meidän kuultavana NG muistaakseni näin sanoo. En tiedä oliko kysytty, että kävikö kamut teitä moikkaamassa/katsomassa tai jotain. Kysymykset ei ole mukana nauhalla. Vai olisiko Tuulikin kotiväki aikonut mennä moikkaamaan? Velihän kertoi, että ajelivat siellä päin ja isänsä oli muka luullut näkevänsä Irmelin kiskalla.

[konsta]

Minä olen epäillyt juuri tuota kohtaá freudilaiseksi lipsahdukseksi. Ei käynyt katsomassa - siinä on vähän liikaa informaatiota. Tutut käyvät kasomassa, siitä olisi etukäteistietoa tai sitten - paikalliset käyvät katsomassa, että kuka sinne niemeen nyt on leiritynyt.

Retken lopputulos olisi kaiken todennäköisyyden mukaan pitänyt olla se, että paikallisten kanssa tuli tappelu, tai maanomistaja ajoi porukan pois. Nyt lopputulos oli selvästi "liian" todennäköinen, eli epätodennäköinen.

[awa]

-------------------------------------------------

Tuo oli hyvä havainto. Itse olen tuntenut pojan, joka oli kaatunut pyörällä ja lyönyt päänsä tiehen. Sen seurauksena hän oli unohtanut yhtä ja toista. Ei varmaan aivoista ollut poistunut palaa, mutta muistista kyllä tietoja. Ei muistanut esim. hyvin tuntemansa naapurin pojan etunimeä. Se vaikutti omituiselta. Miten se nyt juuri etunimet heivasi pois.

Niin - tuo no aivan normaalia - mutta onko tuo naapurin pojan nimi edelleen kateissa ? Ei varmasti ole .

- Bodomilla on ollut liikkeellä neljän päivän - muistikatkos mysteerio - jonka aikana on kävelty ja juteltu ja tehty mahdollisesti vähän yhtä sun toista - mutta muisti ei ole palautunut 45 vuoteen -

- outo tapaus -

[teemu]

...Itse ajattelen pyörän jääneen ainakin osittain teltan päälle. Perhoskuvio ilmeisimmin on muodostunut teltan sisältä päin kankaan taittuessa kaksinkerroin. ....

Perhosjäljen veritahra on tullut teltan ulkopinnalle ja imeytynyt läpi. Kankaan taituttua märkä tahra olisi kahdentunut ulkopinnalle, muttei enää imeytynyt läpi kahdentuneelta osaltaan; tämä ETP:n mukaan. Teltta ilmeisesti painui kasaan pian tahran ensimmäisen vaiheen syntymisen jälkeen, tai kumossa ollutta telttakangasta liikutettiin. Veren DNA-määritystä ei ole tehty. Analyysi olisi kertonut, onko se Mäen, Gustafssonin vai jonkun muun verta.

II-1 osion aukon keskikaitaleessa ei ole veriroiskeita, vaikka molemmin puolin on. Siten aukko on tehty ennen roiskeita (jolloin Mäki olisi voinut olla tulossa aukosta ulos), tai tulevan aukon paikkaa olisi peittänyt jokin suorakulmainen kangas, kuten pyyhe (Mäki olisi ollut ulkona, ja aukko olisi leikattu irtokankaan kohdalle jälkeenpäin. Itse olisin edellisen kannalla. Silloin kaikki uhrit olisivat olleet aluksi sisällä, ja viimeinen olisi vaiennettu erikseen.

[kukkuu]

...Itse ajattelen pyörän jääneen ainakin osittain teltan päälle. Perhoskuvio ilmeisimmin on muodostunut teltan sisältä päin kankaan taittuessa kaksinkerroin. ....

Perhosjäljen veritahra on tullut teltan ulkopinnalle ja imeytynyt läpi. Kankaan taituttua märkä tahra olisi kahdentunut ulkopinnalle, muttei enää imeytynyt läpi kahdentuneelta osaltaan; tämä ETP:n mukaan. Teltta ilmeisesti painui kasaan pian tahran ensimmäisen vaiheen syntymisen jälkeen, tai kumossa ollutta telttakangasta liikutettiin. Veren DNA-määritystä ei ole tehty. Analyysi olisi kertonut, onko se Mäen, Gustafssonin vai jonkun muun verta.

II-1 osion aukon keskikaitaleessa ei ole veriroiskeita, vaikka molemmin puolin on. Siten aukko on tehty ennen roiskeita (jolloin Mäki olisi voinut olla tulossa aukosta ulos), tai tulevan aukon paikkaa olisi peittänyt jokin suorakulmainen kangas, kuten pyyhe (Mäki olisi ollut ulkona, ja aukko olisi leikattu irtokankaan kohdalle jälkeenpäin. Itse olisin edellisen kannalla. Silloin kaikki uhrit olisivat olleet aluksi sisällä, ja viimeinen olisi vaiennettu erikseen.

Sitä emme voi tietää, missä vaiheessa tahra on syntynyt. Voimme ainoastaan arvella syntymekanismia.
Telttapohjan ollessa kauttaaltaan verinen pitäisin luontevimpana syntymistapana sitä, että telttakangas on taittunut kahtia jonkin esineen painaessa ko. kohtaa teltan pohjaa vasten ja vain tämä esineen tai osa tämän esineen jäljestä on imeytynyt kankaaseen. Esine voi olla mikä vain. Osa kengästä, teltan pystysalko, jalkatappi...
Tällöin teltta olisi ollut ainakin osittain pystyssa tai sitten sisällä olleiden uhrien vuoksi telttakangas ei ottanut koko sivun osalta kiinni pohjaan.

[teemu]

...Telttapohjan ollessa kauttaaltaan verinen pitäisin luontevimpana syntymistapana sitä, että telttakangas on taittunut kahtia jonkin esineen painaessa ko. kohtaa teltan pohjaa vasten ja vain tämä esineen tai osa tämän esineen jäljestä on imeytynyt kankaaseen. Esine voi olla mikä vain. Osa kengästä, teltan pystysalko, jalkatappi...
Tällöin teltta olisi ollut ainakin osittain pystyssa tai sitten sisällä olleiden uhrien vuoksi telttakangas ei ottanut koko sivun osalta kiinni pohjaan.

Rikostekninen laboratorio kirjoitti lausunnossaan, että tahra oli tullut telttakankaan ulkopinnalle ja imeytynyt siitä kankaan läpi sisäpuolelle. Ulkopuolen tahran ollessa vielä märkä kangas oli taittunut niin, että tahrasta oli jäänyt peilikuva sen viereen.

Mekanismiksi kyllä sopii se, että jokin verinen esine nojaa kankaaseen. Kun esine poistetaan, niin vieressä oleva puhdas kangas painuu tahraan kiinni ja veri tarttuu siihen, muodostaen perhoskuvion toisen siiven. Läpikastuneen osan voi julkaistujen kuvien perusteella kuvitella olevan saman muotoinen, kuin tietyn tyyppisen kirveen hamara (kanadalaismalli). Miksei jälki sopisi myös jalkatappiin, tapista riippuen.

[kukkuu]

...Telttapohjan ollessa kauttaaltaan verinen pitäisin luontevimpana syntymistapana sitä, että telttakangas on taittunut kahtia jonkin esineen painaessa ko. kohtaa teltan pohjaa vasten ja vain tämä esineen tai osa tämän esineen jäljestä on imeytynyt kankaaseen. Esine voi olla mikä vain. Osa kengästä, teltan pystysalko, jalkatappi...
Tällöin teltta olisi ollut ainakin osittain pystyssa tai sitten sisällä olleiden uhrien vuoksi telttakangas ei ottanut koko sivun osalta kiinni pohjaan.

Rikostekninen laboratorio kirjoitti lausunnossaan, että tahra oli tullut telttakankaan ulkopinnalle ja imeytynyt siitä kankaan läpi sisäpuolelle. Ulkopuolen tahran ollessa vielä märkä kangas oli taittunut niin, että tahrasta oli jäänyt peilikuva sen viereen.

Mekanismiksi kyllä sopii se, että jokin verinen esine nojaa kankaaseen. Kun esine poistetaan, niin vieressä oleva puhdas kangas painuu tahraan kiinni ja veri tarttuu siihen, muodostaen perhoskuvion toisen siiven. Läpikastuneen osan voi julkaistujen kuvien perusteella kuvitella olevan saman muotoinen, kuin tietyn tyyppisen kirveen hamara (kanadalaismalli). Miksei jälki sopisi myös jalkatappiin, tapista riippuen.

Kuinkahan varmaa tuo nyt sitten on? Toisaalta telttakangashan oli materiaaliltaan sellaista, että siitä neste imeytyi sisältä ulos, muttei päinvastoin. Se tukisi jäljen tulleen sisältäpäin.

[jamppa]

Kyllä tuon aikainen teltta on imenyt myös ulkopuolelta käsin jos on vain tarpeeksi ollut imettävää ja toinen puoli on ollut kiinni jossain.

[kukkuu]

Kyllä tuon aikainen teltta on imenyt myös ulkopuolelta käsin jos on vain tarpeeksi ollut imettävää ja toinen puoli on ollut kiinni jossain.

Poliisien laboratorion mukaan kankaassa oli tuo "ulkoa-sisälle-imemättömyys"-ominaisuus. Tiedä sitten, jos tosiaan kangasta liottaa, niin kuinka paljon siitä tulee läpi?

[teemu]

Teltan II-sivun 2. osion alaosassa (kuvat 22 ja 26) on kooltaan n. 4 cm x 7 cm oleva kosketusveri/siirtokuviojälki, joka on ns. perhoskuvio. Alkuperäinen verijälki on vielä ollut märkä, kun se ilmeisesti kankaan taittuessa on jäljentynyt peilikuvaksi kankaaseen. Verijäljen aiheuttajaa ei voida muodon perusteella päätellä. Aivan em. verijäljen kohdalla on myös teltan sisäpinnalla kulmikkaan muotoinen verijälki. Kangas on läpikastunut ja teltan sisäpinnalla oleva kulmikas jälki näkyy telttakankaassa perhoskuvion toisen puolen taustana
Perhoskuvion yläpuolella on vähäisiä, osittain kaarevia verijälkiä, jotka voivat olla kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälkiä (kuva 26).

Telttaa esittävässä kuvassa läpikastunut kulmikas sisäpinnan jälki on pienempi kuin perhoskuvion "siivet" ja muodostaa ikäänkuin perhosen vartalon alkuperäisen tahran reunassa jäljentyneen siiven puolella.

[kukkuu]

Teltan II-sivun 2. osion alaosassa (kuvat 22 ja 26) on kooltaan n. 4 cm x 7 cm oleva kosketusveri/siirtokuviojälki, joka on ns. perhoskuvio. Alkuperäinen verijälki on vielä ollut märkä, kun se ilmeisesti kankaan taittuessa on jäljentynyt peilikuvaksi kankaaseen. Verijäljen aiheuttajaa ei voida muodon perusteella päätellä. Aivan em. verijäljen kohdalla on myös teltan sisäpinnalla kulmikkaan muotoinen verijälki. Kangas on läpikastunut ja teltan sisäpinnalla oleva kulmikas jälki näkyy telttakankaassa perhoskuvion toisen puolen taustana
Perhoskuvion yläpuolella on vähäisiä, osittain kaarevia verijälkiä, jotka voivat olla kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälkiä (kuva 26).

Telttaa esittävässä kuvassa läpikastunut kulmikas sisäpinnan jälki on pienempi kuin perhoskuvion "siivet" ja muodostaa ikäänkuin perhosen vartalon alkuperäisen tahran reunassa jäljentyneen siiven puolella.

Onko sinulla kuva sisäpuolelta?

[teemu]

Sisäkuvaa ei ole. Läpikastunut alue näkyy II-sivun ulkokuvassa tummana.

[Sariola]

...................
II-1 osion aukon keskikaitaleessa ei ole veriroiskeita, vaikka molemmin puolin on. Siten aukko on tehty ennen roiskeita (jolloin Mäki olisi voinut olla tulossa aukosta ulos) .....................

Omassa teoriassani olin ottanut tuon huomioon. Teltan ollessa kaatuneena jalkopäähän päin, ja murhaajan hakatessa putkenpätkällä nouseviin päihin, on TM onnistunut peräytymään teltan perälle ja on ollut vahingoittumaton. Tekijä on sitten vetänyt narusta teltan takaisin pystyyn ja kiinnittänyt siihen. Sitten hän on leikannut reiän teltan jalkapuolen sivuun. Tuosta reiästä TM on yrittänyt karkuun, mutta murhaaja on iskenyt häntä siinä TM:n jo ollessa osittain ulkona teltasta. Siksi sellaiset verijäljet. Sitten tekijä leikkasi reiän lähemmäksi pääpuolta ja tästä reiästä NG vielä nousi vastustamaan ja sai iskun putkenpätkästä hänen yläruumiinsa jo ollessa osittain reiästä ulkona. Teltan sisäpuolella metrin mittaisella putkella iskeminen ei ole mahdollista, laajakaarinen isku vaatii tilaa. Siellä teltan sisällä murhaaja on iskenyt vielä SB:ia tikarilla muutaman kerran ja useita kertoja vielä IB:ia myös teräaseella. NG:n onni oli siinä, että hän ehti nousta reiästä ylös, jolloin tekijä saattoi iskeä putkella. Teltan sisällä saattoi kunnolla iskeä vain teräaseella ja niin tapahtui sitten SB:lle ja IB:lle. Näiden kahden teräaseella puukottaminen oli pahoinpitelyn viimeinen vaihe. Se tapahtui teltan sisällä. Lopputuloksen kannalta se oli tosin jo tarpeeton. Ehkä tekijä halusi kerätä sisältä tavaroita. Kellot, lompakot, ym.

[Hessu52]

Älä Sinäkin Sariola sotke tapaukseen putkenpätkää, koska sellaisesta olisi jäänyt luuhun puolipyöreän muotoinen kuvio iskukohtaan.

Laakeasta astalosta, mahdollisesta kivestä Helena Rantakin mainitsi.

Se että siitä on muodostunut erilaisia lyöntijälkiä luuhun, on mahdollistanut kiven putoaminen murhaajan kädestä kenties sen takia, että se on verestä liukkaantunut ja murhaajan on ollut pakko muuttaa otettaan, jolloin lyöntikohtien muodonmuutoksetkin ovat mahdollisia.