NG:n liikkeet murhien jälkeen

[Sariola]

HESSUN ARVIOITA OMASTA SEKOILUSTAAN YM.

Hessun anteeksipyyntö on paikallaan, sillä tässä tapauksessa on aina syytä tarpeeksi. Se olisi kannattanut ulottaa myös noihin arvioihin röntgenkuvista, sillä moni lääkärikin on niitä kaivannut ETP:n ja Käräjäoikeuden tuomion mukaan, mutta ne on jo hävitetty, sillä niiden säilytysaika oli jo kauan sitten ylittynyt, eikä oikeus, eikä kukaan yksityinen ole voinut saada niitä käyttöönsä. Noita röntgenkuvia ovat kaipailleet puheenvuoroissaan mm. Öhman, Kontio ja Palo. Ilman röntgenkuviakin tiedetään hyvin mm. Öhmanin vammojen luettelosta, että NG:lla on ollut aivovamman lisäksi useita luuvammoja päässään. Lue tuo Öhmanin vammaluettelo, joka on tuossa edellä. On hyvin ymmärrettävää, että jos alaleuan nivelnasta on murtunut, niin se voi aiheuttaa pysyvää, ainakin pienempää haittaa alaleuan toimintaan pysyvästikin. Se nyt on vain pieni yksityiskohta.

NG:n liikkumisesta niemellä ei ole mitään todisteita. Sellainen on vain toivomusluonteista ajattelua Kotipoliisin ja Hessun taholta. Kyllä sellainen olisi otettu näyttävästi esiin oikeudenkäynnissä. Sellaisesta ei ole minkäänlaista näyttöä. Kyllä tämä on hyvin yleisessä tiedossa. Käräjäoikeus oli tullut sellaiseen johtopäätökseen, että NG:n terveydentila on ollut sellainen, että liikkuminen piilotusreissuilla ei todennäköisesti ole ollut mahdollista. Mitään silminnäkijähavaintoja liikkumisesta ei ole ollut. Siellä paikalla ei ole ollut silminnäkijätodistajia. Tässä Kotipoliisi ja Hessu ovat täydentäneet kuvaa tapahtumista omilla olettamuksillaan, jotka ovat vain mielikuvitusta, ei suinkaan totta. Ainakaan Espoon käräjäoikeus ei ole ollut samaa mieltä Kotipoliisin ja Hessun kanssa. Kyllä oikeudessa on ollut lääkäreitä, jotka ovat voineet tarvittaessa ottaa kantaa noihin lääketieteellisiin kysymyksiin, mm. nesteytykseen, joten siihen puoleen en puutu. Paljon pätevämpiä on ollut paikalla.

Jos rakentaa päättelynsä mielikuvitusrakennelmien varaan, ollaan heikoilla. Sellaisilla todisteilla ei ole mitään painoarvoa.

[Misri]

Tasapuolisuuden nimissä täytyy todeta: Että, neurokirurgian Dosentti,osastoylilääkäriJuha Öhman toteaa antamassaan lausunnossa 7.7 2003 ja 21.4 2004 toteaa seuraavaa: Potilaan mahdollisesta aivovauriosta on ollut osoituksena potilaan täydellinen *muistamattomuus tapahtumien jälkeen. *Muistamattomuus on ollut *ainoa osoittava tekijä mahd. aivovaurioista, tämä ylläoleva on Öhmanin suoraa tulkintaa, alkuperäisestä lausunnosta. Kuitenkin Öhman kysyy omassa lausunnossaan, ''kuinka todellista sitten tälläinen muistamattomuus on?''

Öhmanin oma arvio asiasta on: ''Tuntuisi todennäköisemmältä, että potilaalla oli joitakin muistisaarekkeita kys. ajalta''. Öhman tukee käsityksensä verettömään selkäydin näytteeseen, joka otettiin kaksi päivää tapahtuman jälkeen. Ja kun tämä veretön tutkimustulos huomioidaan, Öhman on itse sitä mieltä, että se kyseenalaistaa sen, että potilaalla olisi *aivoruhjetasoinen vamma. Öhman myös toteaa kokemukseensa perustuen, että on epätodennäköistä, että tämän asteinen vamma aiheuttaisi näin pitkän täysin totaalisen muistiaukon. Eli tästä saa kyllä sen vaikutelman,että totaalinen muistamattomuus ei ollut todellista. Herää kysymys, näyttelikö NG, jostain syystä muistamatonta?

[matahari]

Tuon Ö:n lausunnon perusteella N.G on hyvinkin ollut liikkeellä.
Sääli ettei häntä siitä enää kinkeriin saa. Tässä jutussa ei ole mitään epäselvää.
Ei ole koskaan ollutkaan. Alunalkaen lähdetty merta edemmäs kalaan, niinkuin eräässä tuoremmassakin tapauksessa.

[Hessu52]

Sariola se vaan kertää kysymyksiini vastaamista kuin se kuuuluis kissa sitä kuuluisampaa puuroa.

Vai on ollut pätevämpiä lääkäreitä paikalla oikeudessa, mutta Sariola jäävää itsensä vastaamasta suoriin kysymyksiin hänen oman mielipiteensä.

Onhan se selvää ettei Gustafsson olisi pystynyt "vakavien vammojensa", kuten leukänivelnastan murytumisen takia liikkumaan niemellä, mutta jostain oli sellaisella helteellä nesteytystä saada, tai kroppa olisi "suuren verenhukan" ja normaalia runsaamman hikoilun takia kuivunut!

Jos Gusse ei olisi käynyt edes juomassa, niin kuka metsän tonttu olisi hänelle nestettä tuonut, ai niin, olihan hänellä se kuuluisa juomakippo vieressään, mutta kuka sen olisi tuonut?

Kiilusilmä surmaaja ihan hyvää hyvyyttään?

Olisi ollut liikaa, jos ensin olisi jättänyt henkiin ja sitten vielä tuonut juotavaa potilaalle, vai mitä Sariola.

Viitaten tuonne alkuun, niin tokihan se on kaikille selvää, että oikeudessa oli paljonkin Sariolaa pätevämpiä henkilöitä asioita päättelemässä, mutta jotkut selvätkin asiat jäävät tuollaisessa oikeudenkäynnissä useinkin kysymättä, kuten tämä nesteytysasiakin on jäänyt, vaikka se on hyvinkin ratkaiseva kysymys!

No sairaalassa Gusse on juonut nesteensä itse, koska tippaa ei ollut laitettu, näin olen antanut itseni ymmärtää, eräitten aikalaisten kertomuksista!

[Hessu52]

Sariolanko aivoitukset ovat ainoat oikeat ajatukset, niin ainakin annat ymmärtää.

Minä päättelen ihan niin kuin sinäkin, se ero meissä on, että minä myönnän päättelyni, mutta sinä pidät omiasi tosina, joka on väärin, valehtelija!

Miten sinun mielestäsi leukkanastan murtuma vaikeuttaa liikkumista niemellä?

Ei mitenkään.

Jos Gussella on ollut aivovaurio, kuten väität, niin siihen olisi tyssännyt ammattiautoilijan ura, että napsahti!

Milläs tuon selität Sariola?

[Sariola]

NG:n vammoista eri lääkärit ovat esittäneet vaihtelevia tulkintoja. Tenovuo on arvioinut vamman "keskivaikeaksi aivovammaksi", jollaisesta vammasta noin puolet toipuu oireettomaksi. Öhman on luettelemistaan vammoista huolimatta suhtautunut epäilevästi merkittävän aivoruhjeen mahdollisuuteen. Hirvensalo arvelee aivovammaa "aivotärähdykseksi tai lieväksi aivoruhjeeksi". Kannattaa huomata, että esim. Hirvensalon mukaan "lievä aivoruhje" on mahdollinen. Hoitanut lääkäri on v.1960 merkinnyt diagnoosiksi "aivoruhje" sen vaikeustasoa lähemmin määrittelemättä. Hoitava lääkäri: "Aivoruhje" / Hirvensalo: "Aivotärähdys tai lievä aivoruhje" / Tenovuo: "Keskivaikea aivovamma". Eivät nuo lausunnon niin kamalan kaukana ole toisistaan. Hoitaneen lääkäri arviolle pitää panna painoa, hän on itse tutkinut potilaan ja hoitanut potilasta.

Edellä olevat kirjoittajat ovat sitä mieltä, että NG on hyvin voinut liikkua alueella. Tuo alue oli kuitenkin varhaisesta aamusta lähtien valvovien silmien alla. Kartanon pyykkäri, Kivilahti, lintupojat, ja kuka muu tahansa alueella varhain liikkunut olisi voinut nähdä NG:n liikekannalla. Voidaan olettaa, että näköhavaintoja piilottelureissuilla olevasta NG:sta olisi suurella todennäköisyydellä tehty. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Siitä tulee mieleen lähinnä, että NG ei ole kulkenut piilottelureissuilla niemessä. Se tuntuu todennäköiseltä. Varmaa todistusta suuntaan tai toiseen ei ole. Oikeuden näkökulmasta noita reissuja ei ole tehty, koska kukaan ei ole kertonut nähneensä. Pelkkä olettamus ei riitä oikeudelle.

Olen samaa mieltä käräjäoikeuden kanssa. NG:n piilottelureissut niemellä eivät ole todennäköisiä. Kukaan ei ole nähnyt piilottelumatkalla olevaa NG:ia.

[awa]

NG:n vammoista eri lääkärit ovat esittäneet vaihtelevia tulkintoja. Tenovuo on arvioinut vamman "keskivaikeaksi aivovammaksi", jollaisesta vammasta noin puolet toipuu oireettomaksi. Öhman on luettelemistaan vammoista huolimatta suhtautunut epäilevästi merkittävän aivoruhjeen mahdollisuuteen. Hirvensalo arvelee aivovammaa "aivotärähdykseksi tai lieväksi aivoruhjeeksi". Kannattaa huomata, että esim. Hirvensalon mukaan "lievä aivoruhje" on mahdollinen. Hoitanut lääkäri on v.1960 merkinnyt diagnoosiksi "aivoruhje" sen vaikeustasoa lähemmin määrittelemättä. Hoitava lääkäri: "Aivoruhje" / Hirvensalo: "Aivotärähdys tai lievä aivoruhje" / Tenovuo: "Keskivaikea aivovamma". Eivät nuo lausunnon niin kamalan kaukana ole toisistaan. Hoitaneen lääkäri arviolle pitää panna painoa, hän on itse tutkinut potilaan ja hoitanut potilasta.

"Keskivaikea aivovamma" = "aivotärähdys" = "lievä aivoruhje". Pitkän tajuttomuuden selittävää vakavaa aivoruhjetta ei esittänyt kukaan? Näinkö se oli?

"Keskivaikea aivovamma" vaikuttaa oikeudessa asiantuntemattomista lautamiehistä varmasti kovasti paljon vakavammalta vammalta kuin "aivotärähdys". Lautamiehet yrittivät kuumeisesti pohtia kykenikö Nils Gustafsson tuollaisen vamman saatuaan liikkumaan niemellä vai ei. Tuntien tajuttomuutta ja vuorokausien muistamattomuutta ei mikään livä ruhje tai aivotärähdys selitä - sen täytyy olla keskivaikea aivovamma.

Jos potilas on saanut kuhmun päähänsä, neurologi voi "vakuutella" sen olevan niin vakava vamma, että potilas kuuluisi eläkkeelle.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1 ... 753&a=7033

Onneksi joskus vakuutuvirkailija voi olla asiasta eri mieltä.
Kumpi lienee asiantuntevampi - lääkäri vai vakuutuvirkailija?



- hymm -

[Hessu52]

Ihan vaan asian tarkentamiseksi Sariola, en pyytänyt tuolla aiemmin sinulta mitään anteeksi, koska sinulta ei ole mitään anteeksipyydettävää, vaan muilta kirjoittajilta, koska kirjoitin osiolla muita juttuja, enkä otsikon alle kuuluvaa!

Älä siis taas muuttele muiden kirjoitusten sisältöjä, jos et edes niitä ymmärrä!

Anteeksi tästä muut kirjoittajat, ei koske Sariolaa!

[Hessu52]

Aika metkaa Sariola, että olet valmis antamaan kaikenlaisia mielikuvituksellisia tarinoita Gussesta, mutta et uskalla ottaa kantaa siihen, miten Gusse on saanut juotavaa niemellä

Rantaan on ollut teltalta noin 5-10 metriä ja melko jyrkkä töyräs.

Luulisitko, että krapulassa ja vammautuneena Gusse ei olsi halunnut juoda, sillä janon on täytynyt aamupäivällä niemellä olla hirmuinen!

Miten siis tuo juominen on hoidettu?

Vastaa nyt tuohon, niinhän olet valmis kaikkeen muuhunkin vastaolemaan omilla teeseilläsi!

Nauretaan sitten kaikki yhdessä!

[Sariola]

"Keskivaikea aivovamma" = "aivotärähdys" = "lievä aivoruhje". Pitkän tajuttomuuden selittävää vakavaa aivoruhjetta ei esittänyt kukaan? Näinkö se oli?

"Keskivaikea aivovamma" vaikuttaa oikeudessa asiantuntemattomista lautamiehistä varmasti kovasti paljon vakavammalta vammalta kuin "aivotärähdys". Lautamiehet yrittivät kuumeisesti pohtia kykenikö Nils Gustafsson tuollaisen vamman saatuaan liikkumaan niemellä vai ei. Tuntien tajuttomuutta ja vuorokausien muistamattomuutta ei mikään livä ruhje tai aivotärähdys selitä - sen täytyy olla keskivaikea aivovamma.

Jos potilas on saanut kuhmun päähänsä, neurologi voi "vakuutella" sen olevan niin vakava vamma, että potilas kuuluisi eläkkeelle.

VÄHÄN TIETOA AIVOVAMMOISTA AWAlle ja muillekin:

Aivovammaliiton luokituksen mukaan NG:n aivovamma näyttää olleen keskivaikea, olettaen, että NG ei ole taitavasti näytellyt siihen sopivia oireita. Siihen on vaikea uskoa - tuskin oli siihen tarpeellista asiantuntemusta. Tarkista itse tuosta luettelosta.

Aivovamman vaikeusasteet
Enemmistö aivovammoista on lieviä vammoja, joita edelleen arkikielessä usein nimitetään aivotärähdyksiksi (commotio cerebri). Kaikista aivovammoista yli 90 % on tähän luokkaan kuuluvia. Aivovamma on vakavuudeltaan jatkumo, jossa ei ole olemassa selviä rajakohtia. Niinpä ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää siitä, mikä on "aivotärähdys" tai lievä aivovamma ja mikä taas vakava vamma. Hoidollisia ja ennusteellisia tarkoituksia varten tällainen arvio kuitenkin aina tehdään.

HYVIN LIEVÄSTÄ VAMMASTA puhutaan silloin, kun vammaan ei ole liittynyt tajunnan menetystä ja vamman aiheuttama muistikatko on kestänyt alle kymmenen minuuttia. Tällaiseen vammaan ei myöskään saa liittyä viiveellä tapahtuvaa tajunnan laskua tai poikkeavia löydöksiä aivojen kuvauksissa. Vamma ei myöskään ole saanut vaatia oireiston voimakkuuden takia seurantaa sairaalassa. Suuri osa tällaisen vamman saaneista ei koskaan edes hakeudu lääkärille. Tällaista vammaa voidaan nimittää myös aivotärähdykseksi, jonka määritelmään kuuluu, että toipuminen on täydellistä, sillä tämän asteisissa vammoissa pysyvien seurauksien riski on äärimmäisen pieni.

LIEVÄ AIVOVAMMA on jo astetta vakavampi tila, johon voi liittyä tajunnan menetyskin. Puolen tunnin kuluttua vammasta tajunta saa kuitenkin olla enintään vähän alentunut (potilas voi olla hieman unelias tai sekava) ja muistiaukko ei saa kestää yli vuorokautta. Aivokuvausten löydösten tulee tässäkin olla normaaleita, ja vamma ei saa olla edellyttänyt neurokirurgisia toimenpiteitä. Suurin osa lievän vamman saaneista toipuu ennalleen, yleensä muutamassa päivässä tai viikossa. Arviolta noin 15 %:lle jää kuitenkin pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Näiden todennäköisyys on tietysti suurin lievän vamman vakavimmissa muodoissa, eli niissä joissa tajunta on vielä puolen tunnin kuluttua hieman alentunut tai muistiaukko kestää useita tunteja.
---------------------------------------------------------------------------------------------
KESKIVAIKEASSA AIVOVAMMASSA potilas on puolen tunnin kuluttua vammasta tajunnaltaan usein selvästi alentunut, mutta ei tajuton, tai hänen muistiaukkonsa kestää yli vuorokauden, mutta kuitenkin alle viikon. Vammaa pidetään vähintään keskivaikeana aina myös silloin, jos aivojen kuvauksissa on vamman aiheuttamia kallonsisäisiä muutoksia. Suurelle osalle keskivaikean vamman saaneista jää pysyviä oireita, mutta myös täysin oireettomaksi toipuminen on hyvinkin mahdollista.
---------------------------------------------------------------------------------------------
VAIKEASSA AIVOVAMMASSA potilas on puolen tunnin kuluttua vammasta edelleen tajuton, tai hänen muistiaukkonsa kestää yli viikon. Samoin vammaa pidetään vaikeana, jos se on edellyttänyt neurokirurgista leikkausta. Vaikeasta vammasta jää lähes aina pysyviä oireita, mutta oireettomaksi toipuminenkin on joskus mahdollista. Jos potilas on yli viikon tajuttomana tai hänen muistiaukkonsa kestää yli kuukauden, vammaa pidetään erittäin vaikeana. Tämän asteisesta vammasta oireettomaksi ei käytännössä toivu kukaan, ja pieni osa saattaa jäädä pysyvästi tajuttomaksi.


Huomaa: Keskivaikeasta aivovammasta voi toipua täysin oireettomaksi!

[Misri]

Sariolan sanomiset on maallikon sanomisia. Asiantuntijalääkäri on kuitenkin todennut, että senaikasessa röngtentutkimuksen negatiivinen pneumoenkefalogrammi- löydös kertoi kyllä sen, että turvotuksen aiheuttamia siirtymiä ei aivokammioissa havaittu havaittu. Mikä viittaa kyllä vähäiseen kallonsisäiseen vammaan. Myöskin potilaan nopea toipuminen tajuttomuudesta? sekä toipuminen käveleväksi? (NG KÄVELI JO PARIN PÄIVÄN PÄÄSTÄ) eivät myöskään viittaa kovin merkittävään aivoruhjeeseen. Että, silleen!

[Oulunmies]

Sariolalle kysymys; miten selität sen, että tutkimusten mukaan korkeiden GCS pisteiden ja yli viikon muistiaukon omaavien aivovammapotilaiden aivoissa on enemmän patologisia muutoksia aivohemisfäärien alueella? Oliko näin NG:lla? Huomioitavaa ettei hänen muistiaukkonsa ollut edes viikkoa.

[awa]

VÄHÄN TIETOA AIVOVAMMOISTA AWAlle ja muillekin:

...............

Huomaa: Keskivaikeasta aivovammasta voi toipua täysin oireettomaksi!

Myös olemattomasta aivovammasta ihminen toipuu usein oireettomaksi.

- hymm -

[Hessu52]

Aivan ja tuollaisen keskivaikean aivovamman saanut olisi torpattu ammattiautokortin haussa oitis mappi ö:hön ja tämä on fakta.

Ketään aivovamman saanutta ei ole otettu linja-autonkuljettajaksi mihinkään firmaan ja jos on valehdellut lääkärintarkastuksessa, olisi siitä kyllä jäänyt kiinni.

Muutoin asia olisi ollut viranomaisen harahauttaminen, josta on tiedossa siitäkin koppihoitoa!

Siispä tässä on helppo päätellä, ettei Gustafssonnilla ole ollut mitään elimellistä vammaa, joka olisi estänyt ajokortin saannin, ja tämäki taitaa olla faktaa!

Liian paljon tähän juttuun liittyy ihmeparantumisia silmäkulmasta sojoittavine puukkoineen, aina vaikeaan aivoruhjeeseen.

Kas kun Tenovuo ei oikeudenkäynnissä huomannut noita puutteita Gustafssonin ammatin harjoittamisessa, eli että mies oli aikoinaan saanut niin vakavan aivovamman, ettei hän olisi saanut ajaa bussia!

[Sariola]

VÄHÄN TIETOA AIVOVAMMOISTA AWAlle ja muillekin:

...............

Huomaa: Keskivaikeasta aivovammasta voi toipua täysin oireettomaksi!

Myös olemattomasta aivovammasta ihminen toipuu usein oireettomaksi.

- hymm -

-----------------------------------------------------------------------------------------------

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIOSTA

Lausunnon vuonna 2005 antaneen ja todistajana kuullun neurologi Olli Tenovuon mukaan käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan. ..... ..... .....


" ..... ..... ..... Tajunnan tason ja muistiaukon keston mukaan arvioiden Gustafssonin aivovamma on ollut keskivaikea. Gustafssonin mahdollisesta toipumisesta ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä, koska keskivaikean aivovamman saaneista oireettomiksi toipuu noin puolet, lisäksi mitään neuropsykologista tutkimusta aivovamman jälkioireiden selvittämiseksi ei ole Gustafssonille tehty. Gustafssonin tajunnan tila on ollut iltapäivällä 5.6.1960 sairaalaan tuotaessa selkeästi alentunut, ja on siten todennäköistä, että hän on ollut aikaisemmin aamulla tajuton. Tajunnantason alentuma huomioon ottaen Gustafsson on menettänyt toimintakykynsä. ..... "



Tenovuon mukaan:
* Tenovuo on arvioinut diagnoosiksi "keskivaikea aivovamma".
* Hänen mukaansa keskivaikeasta aivovammasta paranee oireettomaksi noin puolet
* Gustafssonin toipumisesta ei ole tietoa eikä johtopäätöksiä
* Tenovuon mukaan NG:n tajunnan tila on ollut vielä iltapäivällä alentunut


AWAN JA TENOVUON ARVIOT poikkeavat täysin toisistaan. Kumpi on pätevämpi arvioimaan oikein? Luulenpa että se on Tenovuo.
Saman suuntaiseen arvioon on päätynyt Espoon Käräjäoikeus. Syyttäjän asiantuntijoina on ollut useita lääkäreitä, eivätkä he ole voineet kiistää näitä Tenovuon arvioita. Tenovuon mukaan NG on ollut teltalla toimintakyvytön.